Kulttuuriministeri Tanja Karpela

Arvoisa herra puhemies! Tekijänoikeuslainsäädäntöhän on kulttuuripoliittista lainsäädäntöä, mutta samalla se on myös taloudellista lainsäädäntöä ja niin myös tietoyhteiskunnan lainsäädäntöä. Tekijänoikeuden perusta ja merkitys on kiteytetty hallituksen esityksen perustelujen ensi riveille seuraavasti:

"Tekijänoikeuslainsäädännön keskeisenä tavoitteena on edistää henkistä luomistyötä sen eri muodoissa. Tunnustamalla tekijöiden oikeuden määrätä teostensa hyväksikäytöstä yhteiskunta kannustaa luovaa toimintaa. Tekijänoikeus ja - - tekijänoikeuden lähioikeudet edistävät samalla myös henkisten tuotteiden tuotantoa ja levitystä. Tuottajien ja kustantajien asemaa turvaamalla tekijänoikeus tukee myös investointeja ja kauppaa. Kulttuurihyödykkeiden tuotannon ja saatavuuden edellytysten turvaaminen luo pohjaa kansalliselle kulttuurille ja yhteiskunnan kehitykselle."

Tekijänoikeus muodostaa siis perustaa kansakunnan henkiselle pääomalle. Henkisen pääoman ja kilpailukyvyn pohjana on yksilöiden luovuus ja innovatiivisuus, ja näitä tekijänoikeus tukee. Tekijänoikeuden taloudellisesta merkityksestä muutama sana. Tekijänoikeudellahan on suuri taloudellinen merkitys ja yksittäisten luovien tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden työn taloudellinen arvo perustuu tekijänoikeuteen. Samalla tekijänoikeus muodostaa myös laajojen teollisuudenalojen taloudellisen pohjan. Liioittelematta voidaan sanoa, että tekijänoikeus muodostaa luovuuden, kulttuurin ja tiedonvälityksen taloudellisen selkärangan.

Tekijänoikeudella suojatun aineiston olemassaololla on suuri merkitys myös suurelle joukolle laitteistojen valmistajia ja myös muun teknisen infrastruktuurin, kuten tietoverkkojen, ylläpitäjille. Tekijänoikeus kuuluu tietoyhteiskunnan kehityksen kannalta lainsäädännön keskeisimpiin osa-alueisiin.

Tekijänoikeuden talous, sen jalostusarvo, on kasvanut 1990-luvun aikana kaksi kertaa nopeammin kuin muut teollisuudenalat. Vuosikymmenen lopulla keskeisten tekijänoikeusalojen ja laitteistoteollisuuden yhteenlaskettu jalostusarvo oli yli 5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tekijänoikeuteen kytkeytyvät alat työllistivät tuolloin noin 4 prosenttia työvoimasta.

Arvoisa herra puhemies! Käsillä oleva hallituksen esitys on osa tekijänoikeuslain jatkuvaa kansallista uudistamisprosessia. Samalla se kuuluu hallituksen ohjelmassa mainittuihin tietoyhteiskunnan kehityksen kannalta keskeisiin lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävässä yhteiskunnassa tiedosta on tullut merkittävä tuotannontekijä. Avoin tietoverkko, Internet, on tekijänoikeuden näkökulmasta katsottuna tietoyhteiskunnan merkittävin ja haasteellisin osa-alue.

Tekijänoikeuslainsäädännön uudistusprosessissa joudutaan pohtimaan periaatteellisia kysymyksiä ehkä vakavammin kuin koskaan. Millainen tekijänoikeussuoja palvelee parhaiten tekijöitä ja käyttäjiä ja koko yhteiskuntaa? Periaatteellinen pohdinta kytkeytyy moniin esityksessä ehdotettaviin ratkaisuihin. Tekijänoikeuteen on kohdistettu myös uudenlaisia kysymyksenasetteluja. Avointen tietoverkkojen maailma on esimerkiksi luonut vaikutelman suuresta, vapaasta ja ilman sääntöjä käytettävissä olevien aineistojen massasta. Asia ei ole kuitenkaan näin yksiviivainen. Tekijänoikeus on tietoverkkoympäristössä yhä merkityksellinen, ellei jossain suhteissa jopa merkityksellisempi kuin analogisessa ympäristössä. Tietoyhteiskunta on globaali. Sillä ei ole maantieteellisiä rajoja eikä niistä aiheutuvia rajoituksia. Tietoverkkoihin saatetut aineistot ovat käytettävissä käytännössä missä päin tahansa maailmaa ja milloin tahansa. Oikeudelliset tilanteet eivät ole enää kansallisia tai alueellisia. Sen vuoksi keskeiset tietoverkkoihin kytkeytyvät oikeudelliset ratkaisut on neuvoteltava kansainvälisellä tasolla mahdollisimman monen valtion kesken.

Arvoisa herra puhemies! Nyt eduskunnan käsittelyyn tullut hallituksen esitys on osa prosessia, jossa kansainvälisen yhteistyön tulokset muuttuvat kansalliseksi lainsäädännöksi. Lakiesityksen lähtökohdat ovat tekijänoikeuksia ja tekijänoikeuden lähioikeuksia tietoyhteiskunnassa sääntelevässä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä. Tämä niin sanottu tietoyhteiskuntadirektiivi annettiin toukokuussa vuonna 2001. Kansallisten lainsäädäntömuutosten tekemisille asetettu määräaika päättyi 21.12.2002. Monimutkaiseen asiakokonaisuuteen nähden suhteellisen lyhyestä määräajasta johtuen valtaosassa jäsenmaita direktiiviä ei ehditty saattaa voimaan määräajassa. Direktiivi puolestaan perustui suurelta osin vuonna 1996 Maailman henkisen omaisuuden järjestön Wipon piirissä tehtyihin kahteen uuteen tekijänoikeuden alan kansainväliseen yleissopimukseen. Sopimuksista toinen koskee varsinaista luovien tekijöiden tekijänoikeutta ja toinen esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien suojaa. Näihin sopimuksiin nähden direktiivillä on kaksi funktiota. Direktiivi harmonisoi EU-maiden lainsäädäntöaskeleita sopimusten voimaansaattamisessa. Samalla direktiivi mahdollistaa myös sen, että yhteisö itse voi liittyä sopimusten osapuoleksi jäsenvaltioidensa ohella. Sopimusten kansallisesta hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta on eduskunnalle annettu erillinen hallituksen esitys.

Lakiesityksen pohjavalmistelu tapahtui keväällä 2002 toimikuntatyönä. Opetusministeriön asettamaan tekijänoikeustoimikuntaan kuuluivat tuolloin akateemisen maailman edustajien lisäksi edustajat oikeusministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Lokakuussa 2002 annettiin eduskunnalle toimikunnan mietinnön pohjalta valmisteltu hallituksen esitys. Esitystä ei ajan puutteen vuoksi kuitenkaan ehditty käsitellä ennen viime kevään eduskuntavaaleja. Nyt eduskunnalle annettu esitys pohjautuu olennaisesti edellä mainittuun rauenneeseen esitykseen. Eduskunnan sivistysvaliokunnan opetusministeriölle lähettämässä kirjeessä esittämät asiat on perusteellisesti mietitty. Myös valiokunnan saamat lausunnot analysoitiin tarkoin vaalien jälkeen opetusministeriössä jatkuneessa valmistelutyössä. Nyt annettua hallituksen esitystä on edelliseen esitykseen verrattuna kauttaaltaan teknisesti ja asiallisesti parannettu ja selkeytetty. Esityksen perusteluihin on lisätty vaikutusten arviointia ja erityisesti perusoikeuksiin liittyviä näkökohtia on laajasti analysoitu. Hallituksen esityksen uudessa luonnosvaiheessa siitä järjestettiin täysimittainen uusi lausuntokierros. Sen jälkeen viimeistely ja ratkaisujen harkinta on jatkunut esityksen antamiseen asti.

Arvoisa herra puhemies! Nyt eduskunnan käsittelyyn tullut hallituksen esitys sisältää kolmen tyyppisiä ehdotuksia. Ensiksikin ehdotuksia, jotka aiheutuvat direktiivistä, toiseksi ehdotuksia, jotka liittyvät direktiivin asia-alueeseen, mutta joita direktiivi ei suoranaisesti edellytä, sekä kolmanneksi muita ehdotuksia, jotka ovat teknisluonteisia tai voimassa olevia säännöksiä selventäviä. Otan tässä yhteydessä esille joukon keskeisimpiä kysymyksiä.

Ensinnäkin muutama sana sähköisestä jakelusta ja aineistokaupasta. Tietoverkot ja digitaalitekniikka mahdollistavat aineistojen tehokkaan jakelun ja myynnin, jolloin markkina-alueena voi olla koko maailma. Sekä tietoyhteiskuntadirektiivi että sen pohjana olevat kansainväliset yleissopimukset edellyttävät, että oikeudenhaltijoilla on mahdollisuus kontrolloida aineistojensa saataville saattamista ja myyntiä tietoverkoissa. Oikeus tilauspohjaiseen välittämiseen lisätään esittävien taiteilijoiden, toisin sanoen muusikoiden ja näyttelijöiden, sekä äänitetuottajien, elokuvatuottajien ja radio- ja televisioyritysten oikeuksiin. Tämä on uusi oikeus, joka luo pohjaa sähköiselle aineistojen kaupalle ja muulle välittämiselle tietoverkoissa. Luovien tekijöiden oikeuksiinhan tämä oikeus jo sisältyy. Säännöksiä kuitenkin selvennetään.

Toiseksi tekijänoikeutta ja yhteiskunnallisesti merkittäviä etuja on laissa tasapainotettu rajoittamalla tekijänoikeutta. Yhteiskunnallisesti tärkeitä etuja ovat muun muassa sivistykselliset edut, kuten opetustoiminnan, arkistojen ja kirjastojen tarpeet, sekä tiedonvälityksen ja vapaan tiedonsaannin tarpeet. Tekijänoikeutta rajoittavien säännösten soveltaminen digitaalisessa ja verkkoympäristössä tapahtuvaan käyttöön on yksi esityksen keskeisistä kysymyksistä. Aineistojen käyttöä voidaan edistää paitsi aineistojen käyttölupien hankintaa helpottamalla myös oikeuksia rajoittamalla. Rajoitukset on laissa muotoiltu siten, että ne hyödyttävät hyödyllisiä asioita. Samalla ne on rajattu niin, että ne eivät rajoita kohtuuttomasti tekijöiden oikeutettuja etuja.

Lakiesityksen kantavana periaatteena on ollut, että nykyiset hyvillä perusteilla säädetyt tekijänoikeuden rajoitukset säilytetään. Lisäksi eräitä merkittäviä ja yhteiskunnan kannalta keskeisiä rajoituksia laajennetaan. Rajoitussäännösten nojalla teoksen käyttö voi siten tapahtua lupaa kysymättä ja korvausta maksamatta. Eräissä tapauksissa käyttöoikeuksien hankintaa helpotetaan säätämällä mahdollisuudesta hankkia keskitetysti käyttöluvat oikeudenhaltijoita edustavilta järjestöiltä. Sopimuslisenssisäännöksiä ehdotetaan myös eräille uusille aineistojen käytön alueille. Tietoyhteiskuntadirektiivi sallii Suomen ja muiden Pohjoismaiden säilyttää lainsäädännöissään perinteiset oikeuksien hankintaa helpottavat järjestelyt ja myös laajentaa niitä uusille käyttöalueille. Tämä direktiiviin otettu ratkaisu oli ison työn tulos ja Pohjoismaiden yhteinen saavutus, kun direktiivistä aikanaan neuvoteltiin Brysselissä.

Esitykseen sisältyy myös säännös digitaalisista lehdistökatsauksista. Edelliseen hallituksen esitykseen verrattuna tätä sopimuslisenssisäännöstä on kavennettu. Ehdotettava säännös kattaa digitaalisten lehdistökatsausten tekemisen ainoastaan viranomaisten ja yritysten sisäiseen käyttöön ja vain perinteisistä paperille painetuista lehtiartikkeleista. Edellistä ehdotusta viestintäyritysten edustajat kritisoivat soveltamisalaltaan liian laajaksi. Esitykseen on muotoiltu myös ehdotus digitaalista opetuskäyttöä koskevaksi sopimuslisenssisäännökseksi. Sen soveltamisalaa on edelliseen esitykseen verrattuna rajattu. Ulkopuolelle on suljettu nimenomaan opetuskäyttöön tehdyt aineistot. Näin eräät kustantajien ja julkaisijoiden keskeiset liiketoiminta-alueet on pyritty rajaamaan säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle.

Yhteiskunnan keskeisiin sivistystehtäviin kuuluu tiedon säilyttäminen ja tiedonsaannin turvaaminen. Lakiesityksen merkittävimpiin uudistuksiin kuuluvat arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa olevien tekijänoikeudella suojattujen aineistojen käyttöä koskevat säännökset. Tämä laaja säännöskokonaisuus mahdollistaa kappaleiden valmistamisen kaikkia tekniikoita käyttäen aineistojen säilyttämiseksi, tekniseksi entistämiseksi, kokoelmien järjestämiseksi ja käyttämiseksi mainituissa laitoksissa. Tasapaino aineistojen tuotannon ja käytön suhteen on pyritty säilyttämään rajoittamalla mahdollisuutta tehdä ja luovuttaa digitaalisia aineiston kappaleita asiakkaille. Lähtökohta esityksessä on, että digitaalisten kopioiden tekemisestä asiakkaille pitää sopia oikeudenhaltijoiden tai heidän edustajiensa kanssa. Edellä sanottu koskee arkistoja, museoita sekä tieteellisiä kirjastoja mukaan lukien vapaakappalekirjastot.

Yleisissä kirjastoissa aineistojen kopiointitarpeet ovat yleensä toisenlaisia kuin tieteellisissä kirjastoissa. Asetusluonnoksessa avataan kuitenkin myös yleisille kirjastoille mahdollisuus sopia tekijöitä edustavan järjestön kanssa aineistokappaleiden valmistamisesta. Esityksessä on kiinnitetty erityistä huomiota vammaisten ja vanhusten kykyyn käyttää kirjoja ja muita teoksia, esimerkiksi kuvataiteen teoksia. Vammaisten hyödyksi ehdotettavat tekijänoikeuden rajoitukset kuulunevat maailman edistyksellisimpiin. Jos siis vammainen tai vanhus ei pysty käyttämään teosta tavanomaisella tavalla, esimerkiksi lukemaan kirjaa tai havaitsemaan taulua, karttaa tai muuta kuvaa, teoksesta saadaan valmistaa kappale apuvälinein havaittavaksi. Nykyinen äänikirjojen tekomahdollisuus säilytetään ja se laajennetaan kattamaan myös aineiston välittäminen vammaisille tietoverkkojen kautta. Teoksen kappale voidaan valmistaa myös teknisten apuvälineiden avulla havaittavaksi, esimerkiksi kolmiulotteisena. Myös viittomakielisten tallenteiden tekeminen kuulovammaisille tulee mahdolliseksi.

Arvoisa puhemies! Oikeus määrätä teoskappaleiden levittämisestä on yksi keskeinen tekijänoikeuteen kuuluvista oikeuksista. Tämä oikeus koskee nimenomaan teoskappaleiden ensimmäistä myyntiä Euroopan talousalueella. Direktiivi edellyttää levitysoikeuden tiukkaa suojaamista. Lakiesitykseen on otettu, sanoisinko, terveen järjen pohjalta, säännös, jonka mukaan yksityishenkilöt voivat myydä ulkomailta ostamansa kirjat ja äänilevyt esimerkiksi antikvariaateissa. Tätä vaati muun muassa tiedeyhteisö lausunnossaan.

Voimassa olevan tekijänoikeuslain mukaan sävellysteoksia saa käyttää jumalanpalveluksissa säveltäjiltä ja sanoittajilta lupaa kysymättä ja korvausta maksamatta. Lakiesityksessä ehdotetaan, että säveltäjät ja sanoittajat voisivat saada korvauksen musiikin käyttämisestä myös jumalanpalveluksessa. Ehdotus lisäisi musiikin eri lajien tekijöiden tasa-arvoa. Säveltäjä ja sanoittaja saisivat valitsemastaan musiikin lajista riippumatta korvauksen teosten käyttämisestä. Korvaus voitaisiin järjestää teosten käyttäjien eli seurakuntien ja säveltäjiä edustavan tekijänoikeusjärjestön välisillä sopimuksilla. Estettä ei olisi sillekään, että uskonnollisten yhdyskuntien keskuselimet tekisivät musiikin käytön korvaamisesta keskitettyjä sopimuksia.

Kopiointi yksityiseen käyttöön on sellainen suojatun aineiston käyttötapa, josta direktiivi edellyttää korvausta oikeudenhaltijoille. Suomessa on jo 20 vuoden ajan korvattu yksityistä kopiointia tyhjien tallennusalustojen valmistamisesta ja myynnistä kerättävällä niin kutsutulla kasettimaksulla. Laissa säädettyä maksun soveltamisalaa ehdotetaan kavennettavaksi. Ehdotuksen mukaan maksu kohdistuisi laitteisiin, joihin teos ensinnäkin voidaan tallentaa ja joita toiseksi myös merkittävässä määrin käytetään yksityiseen kopiointiin. Tämä jälkimmäinen uusi kriteeri tuo maksujärjestelmän olennaiseksi osaksi tarpeen arvioida yksityisen kopioinnin laajuutta ja vaikutuksia entistä tarkemmin. Maksun piiriin kuuluisivat nykyiseen tapaan sekä erilliset tallennusalustat että tallentimet, joissa tallennusalusta — muistiominaisuus — sisältyy elektroniseen laitteeseen.

Opetusministeriö määrittelisi sekä maksun piiriin kuuluvat laitteet että maksun suuruuden. Maksun suuruudesta päättämistä edeltäisivät, kuten nykyäänkin, neuvottelut maksuvelvollisten kauppiaiden ja maahantuojien sekä oikeudenhaltijoiden edustajien kanssa. Maksun piiriin kuuluvista laitteista opetusministeriö pyytäisi ehdotuksen mukaan lausunnot liikenne- ja viestintäministeriöltä sekä kauppa- ja teollisuusministeriöltä. Jotta järjestelmän käytännön soveltamisessa saataisiin aikaan yleisesti hyväksyttäviä ja tasapainoisia ratkaisuja, yksityisen kopioinnin ja tallennealustamarkkinoiden kehitystä on seurattava tarkasti. Myös teknisten suojausten käyttö on otettava huomioon.

Arvoisa herra puhemies! Tieto- ja viestintätekniikoiden kehitys on muokannut myös sisältöjen tuotantotapoja. Perinteisen äänilevyn rinnalle ja tilalle ovat yhä enenevässä määrin tulleet kuvalliset tallenteet. Ja yhä useammin musiikkia käytetään siten, että musiikkiesitykseen sisältyy liikkuvaa kuvaa. Äänitteen käyttämisestä esimerkiksi radiossa tai televisiossa on muusikolla korvausoikeus. Kuvaa sisältävän tallenteen käyttämisestä korvausoikeutta ei ole. Tämä epäkohta ehdotetaan korjattavaksi säätämällä musiikkia esittäville taiteilijoille korvausoikeus myös silloin, kun musiikkia esitetään tallenteelta liikkuvan kuvan kanssa. Korvausoikeus rajoittuisi Suomessa valmistettujen kuvallisten musiikkitallenteiden käyttöön.

Säännöksen soveltamisalaa on edelliseen esitykseen verrattuna täsmennetty siten, että korvaus koskisi vain kaupallisessa levityksessä olevien tallenteiden käyttämistä. Edellisen ehdotuksen soveltamisalaa pidettiin hieman epäselvänä. Tallenteen käyttämisestä maksettavista korvauksista voitaisiin sopia myös siinä vaiheessa, kun esitys tallennetaan.

Direktiivin valmistelun aikana ja rauennutta esitystä käsiteltäessä eniten keskustelua herättäneisiin kysymyksiin kuului kysymys teknisten suojausten oikeudellisesta suojasta digitaalisessa ja verkkoympäristössä. Erityisesti siis se, miten pitävä tämän oikeudellisen suojan tulee olla, on monitahoinen kysymys. Erityisesti tietoverkoissa tapahtuvan sähköisen kaupankäynnin perusedellytyksiin kuuluu, että aineistojen tuottajilla ja muilla oikeudenhaltijoilla tulee olla mahdollisuus turvata aineistonsa ja palvelunsa teknisiä suojauksia käyttämällä.

Tietoyhteiskuntadirektiivissä on teknisen suojauksen kysymyksiin valittu ratkaisu, jonka mukaan kaikenlainen teknisten suojausten kiertäminen on kiellettyä. Vain suojauksen kiertäminen suojausteknologian tutkimuksen yhteydessä on direktiivissä jätetty kiellon ulkopuolelle.

Lakiesityksessä ehdotetaan teknisten suojausten purkaminen kiellettäväksi direktiivin edellyttämällä tavalla, samoin purkuvälineiden valmistaminen ja levittäminen. Eräiltä osin, sikäli kuin direktiivin säännökset antavat siihen mahdollisuuden, lakiehdotuksessa on valittu lievempi linja. Jos esimerkiksi kaupasta ostetun cd-levyn tekniset suojaukset estäisivät levyn soittamisen, suojauksen saisi kiertää levyn soittamista varten. Sama koskisi dvd-levyn katselua. Teknisiä suojauksia koskeva sääntely ei lakiesityksessä ulottuisi lainkaan dvd-levyn soittamisen estävään aluekoodijärjestelmään. Aluekoodauksen saisi purkaa aineiston katselemiseksi ja kuuntelemiseksi. Suojauksen purkaminen levyjen kopiointia varten ei olisi sallittua.

Arvoisa puhemies! Sitten erääseen aiheeseen, joka on ollut paljon esillä julkisessa keskustelussa koskien piraattitallenteita.

Suomen maantieteellisestä sijainnista aiheutuu merkittävä tekijänoikeuteen kohdistuva ongelma. Laittomasti valmistettujen ääni- ja kuvatallenteiden, mutta myös pelien ja tietokoneohjelmien, myynti matkailijoille Suomen lähialueilla on viime vuosina tuntunut selvästi myös Suomen markkinoilla. On laskettu, että vuosittain matkailijoiden mukana Suomeen kulkeutuu jopa 3,5 miljoonaa laitonta tallennetta, näistä valtaosa siis äänitteitä. Vaikka piratismi onkin ensi sijassa sen valtion asia, jossa piraattitallenteita valmistetaan ja myydään, laajamittaiseksi kasvanutta yksityistä tuontia ei voi jättää huomiotta.

Rauenneessa hallituksen esityksessä esitettiin, että muutaman ulkomailla laittomasti valmistetun teoskappaleen tuomisesta henkilön yksityiseen käyttöön ei rangaistaisi. Maahantuontitilanteessa on kuitenkin erittäin vaikea osoittaa, mikä on yksityistä käyttöä ja mihin piraattitallenteet todellisuudessa lopulta kulkeutuisivat. Oikeuskäytännössä jopa sadan tallenteen tuonti on voitu katsoa tuonniksi yksityiseen käyttöön. Tästä syystä esitetään, että kaikenlainen ulkomailla laittomasti valmistettujen teoskappaleiden tuonti kiellettäisiin.

Aineistojen levitysmahdollisuudet tietoverkoissa ovat voimakkaasti vaikuttaneet myös tekijänoikeuden loukkauksiin, niiden muotoihin ja niistä aiheutuviin seurauksiin. Tekijänoikeuden loukkaukset tietoverkoissa tapahtuvat tällä hetkellä lähes yksinomaan ilman ansiotarkoitusta. Motiivina voi esimerkiksi olla se, että toiminnalla aiheutetaan haittaa tallenteiden markkinoilla kauppaa tekeville yrityksille. Tietoverkoissa yhteisön saataville laittomasti saatettu aineisto aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa suurta vahinkoa oikeudenhaltijoille. Jollei oikeuksien loukkausten voida katsoa tapahtuvan ansiotarkoituksessa, loukkausten tutkinta ja loukkaajien saaminen vastuuseen on nykyisen lainsäädännön mukaan käytännössä kuitenkin mahdotonta.

Sen vuoksi lakiesityksessä ehdotetaan, että jos tietoverkoissa tai tietojärjestelmien avulla suoritettava tekijänoikeuden loukkaus aiheuttaa huomattavaa haittaa tai vahinkoa, loukkauksesta voitaisiin tuomita rangaistus tekijänoikeusrikoksena, vaikka teko ei tapahtuisikaan ansiotarkoituksessa.

Arvoisa herra puhemies! Keskusteluja jo edellisen hallituksen esityksen valmistelun aikoihin herätti eräs kysymys, josta nyt annetussa esityksessä ei ole ehdotusta. Kysymys on siitä, kenelle työsuhteessa luotujen teosten tekijänoikeudet kuuluvat.

Lainmuutosten valmisteluprosessin aikana oikeusministeriön ylijohtaja Pekka Nurmi teki opetusministeriön toimeksiannosta laajan selvityksen asiasta. Selvityksen johtopäätös oli, ettei tällä hetkellä ole olemassa perusteita ehdottaa yleistä työsuhdetekijänoikeuden sääntelyä. Asiaa on Nurmen mukaan kuitenkin edelleen arvioitava ja kehitystä seurattava. On selvää, että tämä kysymys pysyy tekijänoikeuspolitiikan asialistalla. Erityisesti viestintäalan yrityskenttä on puhunut sääntelyn tarpeellisuudesta. Omista yhtä hyvistä syistään tekijänoikeuksien haltijoiden edustajat ovat tällaista vastustaneet. Kysymys on periaatteellisesti vähintäänkin vaikea.

Asiasta on vastikään tehty ehdotus myös hallituksen tietoyhteiskuntaneuvoston sähköistä kaupankäyntiä ja sisältöjä käsittelevässä jaostossa. Kun tekijänoikeusuudistus jatkuu, tekijänoikeuden siirtymistä ja sopimustoimintaa koskevien säännösten muutostarpeet tulevat joka tapauksessa arvioitaviksi.

Lopuksi, arvoisa herra puhemies: Tekijänoikeus on nykymuodossaan erittäin monimutkainen lainsäädännön ala. Hallituksen esityksen lukuisat yksityiskohdat osoittavat varmasti tämän. Myös tekijänoikeuden toimintaympäristö on muuttunut monimutkaiseksi. Eri aloilla vallitsevat olosuhteet vaihtelevat huomattavasti, ja maailma myös kehittyy nopeasti. Hallituksen esityksestäkin huomaatte, miten monimutkaisiksi asiat ovat tulleet. Lisäksi tekijänoikeus näyttäytyy erilaisena eri näkökulmista. Siellä, missä tämän alueen lainsäädäntöä on yritetty yksinkertaistaa, on havaittu siihen liittyvät vaikeudet. EU-direktiivit ovat tuoneet Suomen ja muiden EU-jäsenmaiden lakeihin runsaasti yksityiskohtia. Tätä hallituksen esitystä seuraavan uudistusvaiheen yhtenä teemana tulee olemaan lain selventäminen käyttäjäystävällisemmäksi.

Toimintaympäristön ja säänneltävän ympäristön nopea ja perinpohjainen muutos on synnyttänyt tarpeen kiteyttää yksittäisiä asiakysymyksiä laaja-alaisempia, yleisellä tasolla olevia linjauksia tulevaisuuden toimintapolitiikaksi tekijänoikeuden alalla. Tämä ajatustyö on opetusministeriössä käynnissä.

Ensimmäisiin havaintoihin kuuluu se, että pelkkä lainsäädännöstä huolehtiminen ei enää riitä. Valtiovallalla on tehtäviä ja vastuita myös oikeuksien järjestelmän toteutumisessa. Niinpä tekijänoikeuspolitiikan toiseksi kivijalaksi on muodostumassa tekijänoikeuden toimivuuden edistäminen. Siihen kuuluvat koulutus, tietämystason kohottaminen ja hyvien käytäntöjen kehittäminen ja edistäminen yhteistyössä eri alojen toimijoiden kanssa.

Vaikuttava tekijänoikeuspolitiikka reagoi maailman muutoksiin ja ennakoi kehitystä. Se pyrkii aistimaan kehityksen suunnan ja sovittamaan ratkaisut tulevaisuuteen, myös sellaiseen tulevaisuuteen, jota ei vielä tunneta. Niinpä tekijänoikeuspolitiikassa tarvitaan ennakointia, tulevaisuuden haarukointia ja arvojen punnintaa.

Lainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän kehittämisessä on välttämätöntä herkkyys ongelmien tunnistamisessa. Tarvitaan myös avointa ja uutta luovaa keskustelua ratkaisujen etsimisessä. Kiteytymässä olevan tekijänoikeuspolitiikan johtoajatuksiin kuuluu pyrkimys yleisen edun saavuttamiseen. Sekä luovan yksilön että teosta käyttävän teollisuuden ja kuluttajan etu voi olla yleinen etu. Politiikkana tulee olla myös liiallisen ja liian yksityiskohtaisen sääntelyn välttäminen. Ratkaisujen tasapainottaminen on pikemminkin etujen huomioon ottamista kuin keskimääräisiin ratkaisuihin pyrkimistä.

Arvoisa herra puhemies! Maailman ja yhteiskunnan kehittyessä myös tekijänoikeus on pidettävä dynaamisena. Toimiva ja tasapainoinen tekijänoikeuslainsäädäntö on koko yhteiskunnan yhteinen etu, ja tekijänoikeuden merkittävyys tietoyhteiskunnan keskeisiä puitteita vahvistavana lainsäädäntönä korostuu. Hallituksen esityksen laajuus vastaa keväällä 2003 rauennutta esitystä. Pöytä on nyt puhdistettava, ja uudet asiat odottavat. Hallitusohjelman mukaan tekijänoikeuslainsäädäntö uudistetaan hallituskauden aikana, ja uudistuksen seuraavan vaiheen saatesanat periaatteessa sisältyvätkin tämän lakiesityksen perusteluihin. Toivotan hallituksen esitykselle hyvää matkaa sivistysvaliokuntaan.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Karpelan kolme varttia kestäneen puheenvuoron jälkeenkin olen vielä vähän ymmälläni siitä, miten tähän kaikkein yleisempään tapaan ilman maksua ottaa vastaan muiden tekemiä kulttuurituotteita nyt sitten suhtaudutaan eli tähän netistä imurointiin, kun täällä lukee, että kaikkien tekijänoikeudella suojattujen tallenteiden ja muun saatavilla olevan aineiston kopiointi yksityiseen käyttöön on sallittua. Onko hallitus nyt lähtenyt sitten siitä, että koska esimerkiksi Madonna tai vaikka Rolling Stones ovat niin rikkaita, että he eivät enää rahaa tarvitse, niin suomalainen yksityinen kansalainen voi sitten vapaasti ilman rankaisua kopioida tätä netistä vastaisuudessakin?

Aika outoa ajattelua, jos tästä on lähdetty, koska kyllä tämä sama käyttäytymistapa sitten rankaisee myös suomalaisia köyhiä taiteilijoita, jos näin todella on tarkoitus jatkossa tehdä. Ihmettelen kovasti, jos tähän tekijänoikeuteen ja kulttuurituotteitten suojaan ei ole suhtauduttu vakavasti tässä laissa, joka muuten kyllä ihan hyvin ottaa nämä uudet Internet- ja muut menetelmät huomioon.

Kaarina Dromberg /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä oli hyvin syvällinen analyysi myös siitä, mitä me tuolla sivistysvaliokunnassa joudumme käsittelemään. Me aloitimme jo tänään ennakkoon tuon asiantuntijakuulemisen. Se luovuus, millä nämä tekijät sitten tekevät sitä tuotetta ja saavat korvauksensa, on tietenkin erittäin tärkeä asia.

Mutta tämän lain monimutkaisuuden tiedostaen haluaisin kysyä siitä, kun ministeri lopussa mainitsi, että koulutuksella pyritään sitten tämä tieto viemään läpi ja myöskin tiedottaminen, miten se hoidetaan sitten sen jälkeen, koska sehän on se oleellinen osa, että ihmiset tietävät oikeutensa ja velvollisuutensa myöskin tämän lainsäädännön toteuttamisessa.

Kulttuuriministeri Tanja Karpela

Arvoisa herra puhemies! Ed. Lapintie viittasi tärkeään kysymykseen, josta on myös julkista keskustelua käyty. Aivan kuten sanoitte, lähtökohtaisesti tuo yksityiseen — ja alleviivaan, yksityiseen — käyttöön tehtävä kopiointi on sallittua, mutta kuitenkin niin, että teknisiä suojauksia ei saa murtaa. Tässä ei ole kysymys siitä — jos ymmärsin puheenvuoronne oikein — että näistä korvauksista tavalla tahi toisella luovuttaisiin. Teknisiä suojauksia ei saa murtaa, mutta lähtökohtaisesti kopiointi yksityiseen käyttöön olisi sallittua.

Ed. Dromberg viittasi niin ikään oikeastaan asian ytimeen. Tämä on valtavan laaja, monitahoinen lakikokonaisuus, joka varmasti vaatii tiedottamista niin etujärjestöjen osalta kuin myös opetusministeriön osalta, ja siinä varmasti teemme parhaamme. Tuohon tarpeeseen vastaamaan on haettava sitten keskustelujen kautta niitä keinoja, joilla tuota informaatiota voimme parhaan kykymme mukaan jakaa. Varmasti siinä olemme samaa mieltä, että sivistysvaliokunnalla tulee olemaan erittäin haastava tehtävä tämän esityksen läpikäymisessä.

Säde Tahvanainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Karpela piti erittäin selkeäsanaisen puheenvuoron. Kiitoksia siitä!

Haluan tarkentaa ed. Lapintien esille nostamaa kysymystä. Kysehän tässä laissa ei ole siitä, että jos kopioit netistä laittomasti jonkun teoksen, saisit sitä sitten omaan käyttöösi kopioida. Tästä ei ole kyse, vaan jos käyt kaupasta laillisesti ostamassa cd:n, niin saat sitä sitten kopioida omaan käyttöön.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! No, kiitos ed. Tahvanaiselle, joka nyt sitten selkeytti tätä, mutta kyllä tässä edelleen on ongelmana se, että nämä tavalliset netin käyttäjät, jotka sieltä sitä informaatiota ja musiikkia löytävät, he opetusministeriön ilmoitusten mukaan kyllä edelleen ovat siinä käsityksessä, että ihan laillisesti sieltä itselle sitten saa imuroida. Jos tarkoitus on joku muu, niin ilmeisesti sitten on syytä täällä eduskunnassa asiaa selventää, mutta 244 sivua pitkänä tekstinä tämä on kyllä aika mahdoton tehtävä. Toivoisin, että opetusministeriö ei sitten jakaisi tällaista kaksisuuntaista tietoa, jos todellakin tarkoitus on se, että enää tällainen netistä imurointi ei ole sallittua, kun yleinen käsitys on, että se on sallittua.

Suvi Lindén /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lapintie nosti esiin tärkeän kysymyksen, ja avainasia tässä on markkinoiden syntyminen. Olin tammikuussa käymässä Yhdysvalloissa ja totesin, että siellä netistä voi dollarilla tilata omaan soittimeensa kappaleen ja näin imuroida laillista musiikkia, sellaista musiikkia, jota haluaa. Valitettavasti Euroopassa ei tällä hetkellä vielä ole tarjolla tällaista mahdollisuutta, ja se aikaansaa sen, että ainoa tapa, millä pääsääntöisesti netistä musiikkia voi imuroida tai downloadata, on laitonta. Näin ollen toivoisin, että mahdollisimman nopeasti myös Eurooppaan saataisiin toimivat markkinat, jotka mahdollistavat laillisen musiikin imuroinnin netistä omalle laitteelle.

Kulttuuriministeri Tanja Karpela

Arvoisa puhemies! Edellä ei esitetty kysymystä, mutta mielelläni pidän kohta sitten pidemmän puheenvuoron, kun kysymyksiä esitetään.

Kirsi Ojansuu /vihr:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyyn tuleva tekijänoikeuslain muutos on varmaankin yksi vaikeusasteeltaan vaativimmista lain uudistustehtävistä, joita tälle eduskunnalle on annettu. Erityisen vaativaksi tämän muutoksen tekee se, että lainsäädäntö koskee huimaa vauhtia kehittyviä teknologian aloja. Tämän takia lainsäätäjältä vaaditaan erityistä valppautta, etteivät nyt tehdyt pykälät ole vanhentuneita jo voimaan tullessaan. Eduskunnan on pyrittävä pysymään askeleen teknisen kehityksen edellä, siksi huomiota tulee kiinnittää erityisesti tulevaisuuden näkymiin eikä vain tämän hetken ongelmiin, joita tekijänoikeuslainsäädännössä on kyllä nykyiselläänkin runsaasti.

Tekijänoikeudet omaan työhön ovat tietoyhteiskunnassa keskeinen asia. Sisällön tuotanto on nykyisten ja tulevaisuuden nokioiden merkityksen ydin, sillä ilman sisältöä tekniikasta ei ole iloa. Tämän takia luovaa työtä on tuettava ja kannustettava. Kulttuurille on annettava itseisarvo. On oltava valmiita suojaamaan kieliämme ja kansallista kulttuuria angloamerikkalaiselta viihdevyöryltä, joka kasvaa yhä enemmän viihde- ja viestintäteknologian kehittyessä. Kulttuurin ja sisältöjen tuottamiselle on annettava arvo myös rahassa. Minulle tässä asiassa on keskeisintä, että varjellaan luovan työntekijän oikeutta saada työstään toimeentulo. Siksi toivon, että laki tulee nyt hyväksytyksi, kuitenkin niin, että esityksessä olevat epäkohdat tulevat korjatuiksi. Uskon, että tälläkin käsittelykerralla tulemme kuulemaan laitevalmistajien taholta vaatimuksia hyvitysmaksusta eli kasettimaksusta luopumiselle. Näistä maksuista ei tule luopua. Kasettimaksut ovat pieniä summia verrattuna laitteiden valmistuksessa liikkuviin kokonaisrahamääriin. Taiteilijoille ei kuitenkaan ole kysymys pikkurahasta. Heille nämä maksut tuovat tärkeän osan päivittäistä toimeentuloa. Koska kasettimaksut tukevat taiteilijoita, ne ovat myös laitevalmistajien etu. Mitä vähemmän taiteilija joutuu toimeentulostaan murehtimaan, sitä paremmin hän pystyy keskittymään työhönsä, ilman etteivät rahahuolet häiritse luomisprosessia ja estä uusia innovaatioita. Samalla taiteilija tulee tuottaneeksi parempia sisältöjä teollisuuden käyttöön.

Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin yhden luovaa työtä tekevän ammattiryhmän, näyttelijät. He eivät ansaitse elantoaan ainoastaan näyttelijäsuoritustaan myymällä, vaan he tulevat samalla myyneeksi myös kasvonsa työnantajansa vapaaseen käyttöön. Saamani selvityksen mukaan lakimuutos ei poista olemassa olevaa ongelmaa, sitä, että filmisopimuksen tehdessään näyttelijä myy lainsäädännön näkökulmasta kaikki taloudelliset oikeutensa elokuvan tuottajalle. Suomessa on työehtosopimus elokuva-alalle, mutta se ei ole yleissitova. Arkea näyttelijöille on, että heille tarjotaan sopimusta, jossa he joutuvat myymään kaikki taloudelliset oikeutensa. Näyttelijöillä ei juuri ole neuvotteluvaraa tässä tilanteessa. Jos he eivät myy oikeuksiaan, jonossa on aina joku toinen näyttelijä, joka on valmis niin tekemään. Useimmat ovat siten valitettavasti pakotettuja myymään taloudelliset oikeutensa. Käytännössä tämä voi johtaa esimerkiksi siihen, että elokuva ja samalla näyttelijä valjastetaan kodinkoneliikkeen mannekiiniksi ilman varsinaista mainossopimusta. Näyttelijöiden edustajat ovat tuoneet esiin huoltaan taloudellisista oikeuksistaan tämän lakiesityksen valmistelun vaiheessa. Heitä on kuultu ministeriössä ja heille luvattiin muutoksia perustelutekstiin. Lopputulos on, että hyvällä tahdolla perusteluista on sivulta 69 luettavissa ministeriön suositus päästä asiasta sopimukseen näyttelijöiden ja tuottajien kesken, mutta edeltävillä sivuilla on tuotu esiin entistä enemmän sitä, että tuottajien pitää saada kaikki oikeudet. Jää lukijan tulkinnan varaan, kumman puolelle lainsäätäjä esityksessään asettuu, näyttelijöiden vai tuottajien. Kävikö nyt sittenkin niin, että näyttelijät jäävät edelleen altavastaajan asemaan ja että heidän oikeutensa heikkenevät entisestään?

Arvoisa puhemies! Tekijänoikeusmaksujen lisäksi tärkeä tapa taata taiteilijalle työstään korvaus on piratismin kitkeminen. Piraattituotteiden levittäjä varastaa taiteilijalta tämän työn tulokset ja tienaa tämän varastetun tavaran myymisellä itse. Siksi on hyvä, että lakiesityksessä piratismiin puututaan ankarasti. Lakiesityksessä ei ole kuitenkaan onnistuttu huomioimaan kaikkea. Nettipiratismi pysyy askeleen edellä meitä lainsäätäjiä. Vaikka lakiehdotus antaakin poliisille enemmän valtuuksia materiaalin laittoman jakelun tutkimiseen, keinoja jakelun nopeaan katkaisemiseen ei anneta. Musiikkia ja elokuvia verkossa laittomasti levittävälle rikostutkintaa suurempi haitta olisi, että verkossa tapahtuva jakelu voitaisiin välittömästi keskeyttää esimerkiksi operaattorin toimesta. Tällainen lisäys antaisi paremmat mahdollisuudet vertaisverkoissa tapahtuvaan piratismiin puuttumiseen.

Kuluttajan kannalta monet niistä toimenpiteistä, joilla piraattien jakelua pyritään estämään, ovat ongelmallisia. Esityksessä tunnutaan lähtevän siitä, että ostaessaan musiikki- ja tai elokuvalevyn ostaja ei ostakaan itse teosta vaan ainoastaan oikeuden käyttää teoksen sisältävää muistivälinettä, kuten cd- tai dvd-levyä. Tämä lähtökohta on sinänsä ongelmallinen, sillä se vanhenee viimeistään silloin, kun teoksia ryhdytään muistivälineiden sijasta myymään tietoverkkojen kautta. Cd-levyjen kopiosuojauksella pyritään suojaamaan taiteilijaa piratismilta. Kuluttajan kannalta hyvää tarkoittava suojaaminen voi aiheuttaa hankalia tilanteita käytännössä. Kopiosuojatut levyt eivät nimittäin toimi kaikissa cd-soittimissa. Siksi kuluttajan kannalta on ärsyttävää, että nyt käsiteltävässä lakiesityksessä ei velvoiteta merkitsemään kopiosuojattuja tuotteita niin, että kuluttaja tietäisi sellaisen ostavansa.

Teknologian kehityksen kiitäessä vauhdilla eteenpäin muistivälineet vanhentuvat yhä nopeammin. Näin on käynyt lp-levyille ja c-kaseteille. Tämä on ongelma, koska vanhentuneille muistivälineille ei välttämättä ole mahdollista tai edes järkevää hankkia uutta soitinta. Järkevää olisi siirtää vanhojen muistivälineiden sisältö talteen esimerkiksi tietokoneen kiintolevylle. Cd-levyjenkin aikakausi alkaa olla tekniikan kehittämisen vuoksi lopuillaan, mutta tämän esityksen mukaan siis suojattuja cd-levyjä ei saisi siirtää tulevaisuuden muistivälineille. Edellä olevan perusteella näkee, että lakimuutos on tärkeä ja haastava ja että siinä on sivistysvaliokunnalle paljon, paljon käsiteltävää.

Arvoisa puhemies! Lopuksi tuon esille erittäin ongelmallisen näkökohdan, jota Suomi on EU-neuvotteluissa tietämäni mukaan vastustanut. Se on siitä päätynyt tähän muutosesitykseen kaikesta huolimatta, mutta toivon, että tähän on vielä mahdollista vaikuttaa. Kyse on teoskappaleiden edelleenlevittämistä koskevasta säännöksestä, joka kieltäisi elokuvien tai musiikin tuomisen Euroopan talousalueen ulkopuolelta. Tämä tarkoittaa käytännössä kuoliniskua kokonaiselle elinkeinolle eli elokuva- ja musiikkiharrastajille suunnattujen teosten välittämiselle Euroopan talousalueen ulkopuolelta. On useita pieniä musiikin ja elokuvan erikoisliikkeitä, joiden liikevaihdosta tämä toiminta muodostaa merkittävän osan. Toteutuessaan esitys pakottaa näiden liikkeiden asiakkaat siirtymään EU:n ulkopuolisten nettikauppiaiden asiakkaiksi. Toteutuessaan tämä pykälä antaa mediayhtiöille vallan päättää, mitä missäkin maailmankolkassa katsellaan ja kuunnellaan. Mitä väliä silloin on enää sillä, ettei aluekoodien purkua enää kielletä, kun väärältä alueelta tuotujen teosten myynti kielletään?

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut yhden suomalaisen tietoyhteiskunnan kehityksen ja luovan työn kannalta tärkeimmistä lakiehdotuksista. Jos tekijänoikeuslainsäädäntö on hyvä ja vastaa digitaalisen maailman tarpeisiin, se on tukemassa suomalaisen kulttuurin kehittymistä ja luovuutta teknologian kehittyessä. Tekijänoikeuslainsäädännöllä on myös keskeinen rooli yhtenä tärkeimmistä sähköiseen kaupankäyntiin vaikuttavista tekijöistä. Yksi tekijänoikeuteen ja siten myös taiteilijoiden toimeentuloon vaikuttava kysymys on teknologinen kehitys ja sen vaikutukset. Jäljentämis- ja levitysmenetelmien kehittyminen avaa uusia mahdollisuuksia kuluttaa musiikkia, mutta se muodostaa myös samalla tekijänoikeussuojan kannalta uhan.

Teknologisen kehityksen positiivinen seuraus on entistä suurempi ja monipuolisempi kulttuuritarjonta uhkakuvana piratismi ja muut kopioinnin kontrolloimattomat muodot. Nyt implementoidaan pääsääntöisesti direktiiviä ja hallitusohjelmassa on luvattu tälle vaalikaudelle kokonaisuudistus, kuten ministeri totesi. Menestystä vain hallitukselle tähän haasteeseen.

Tekijänoikeussäännösten mielestäni tulee olla sellaiset, että ne ovat tasapainossa niin tekijöiden kuin tekijänoikeuksia käyttävien näkökulmasta, ja tätä tasapainoa ei ole helposti saavutettavissa. Kuitenkin tällä kultaisella keskitiellä mielestäni saavutettaisiin parhaat tulokset ja siihen pitää pyrkiä.

Viime kaudella sivistysvaliokunta ehti syventyä tekijänoikeuksiin oikein olan takaa, mutta valitettavasti perustuslakivaliokunnan näkökulman puuttuessa työtä ei saatu valmiiksi. Kuitenkin edellisen esityksen puutteet ja ongelmat nousivat esiin asiantuntijakuulemisessa ja poikkeuksellisesti päätettiin evästää kirjeellä opetusministeriötä nyt annetun lain uudelleenvalmistelussa. Paketti on nytkin tuhti, ja on myönnettävä, että viikonlopussa ei siihen ehtinyt saada kunnon otetta. Sivistysvaliokunnan huoli lain vaikeaselkoisuudesta ei ollut turha, ja valitettavasti se on edelleen totta. Selvästi lakiin on selkeyttä haettu, mutta jokamiehen käsikirjaksi lakipaketti ei kelpaa. Kuitenkin tekijänoikeus koskettaa nykyään suoraan aivan tavallisia kansalaisia, ja oikeusvarmuus edellyttää, että myös heidän tulee ymmärtää lain sisältö.

Teknologia mahdollistaa kaikenlaisen luovan työn hyväksikäytön aivan uudessa mittakaavassa, ja sisältötuotantoalan kehityksen ympärillä on valtaisasti odotuksia. Tekijänoikeuksien ydinalat eli tietokoneohjelmistoteollisuus, kulttuuri-, media- ja viihdeala työllistivät vuonna 97 lähes 87 000 henkeä ja laite- ja viihde-elektroniikkateollisuus vajaa 15 000 henkeä, siis sisällöillä on merkitystä työllisyyden kehityksessä. Tällöin vaikea lainsäädäntö ei saa olla esteenä sisältötuotantoalan kehitykselle. Tämän mielestäni pitää olla johtavana ajatuksena, kun uusi sivistysvaliokunta aloittaa urakan ja perehtymisen tekijänoikeuksiin ja myös kun hallitus valmistelee uutta kokonaisuudistusta tekijänoikeuksiin. Edellinen sivistysvaliokunta toivoi myös, että esityksen vaikutuksia voitaisiin arvioida kokonaisuutena. Nyt varmasti tällä valiokunnalla on aikaa myös tähän näkökulmaan asiantuntijoita kuullessaan.

Kriittistä keskustelua käytiin edellisen esityksen yhteydessä lain laajuudesta, miksi näin paljon. Mielestäni pelkkä direktiivin implementointi ei riitä. On olemassa tarpeita muun muassa, kuten ministeri totesi, vammaisten mahdollisuuksiin hyödyntää luovan työn tuloksia teknologiaa hyväksi käyttäen, opetuksen, arkistojen ja museoiden tarpeita, jotka on mielestäni nyt hyvin huomioitu tässä lainsäädännössä. On kuitenkin osioita, jotka tulevat herättämään laajaakin keskustelua ja kritiikkiä niiden ottamisesta tähän lakiluonnokseen. Sopimuslisenssi, tekijänoikeudet työsuhteessa, sopiva hyvitys, tekniset suojaukset, efemäärinen tallennusoikeus ovat tekijänoikeusslangia, monille vieraita termejä mutta asioita, joilla on merkitystä.

Arvoisa puhemies! Haluaisin nostaa esiin joitain asioita hallituksen esityksestä. Valitettavasti vain perehtymisaika oli kovin lyhyt ja esitys sisälsi monta sellaista kokonaisuutta, joita ei vielä ehtinyt käydä lävitse. Tässä esityksessä sopimuslisenssijärjestelmä legitimoidaan. Tämä pykälä herätti jo edellisen eduskunnan aikana paljon keskustelua ja pelkoja tekijänoikeuksia käyttävien keskuudessa. Mielestäni olisikin syytä pohtia, mistä se johtuu. Miksi kavahdetaan ajatusta uusista tekijöitä edustavista järjestöistä, joille myönnetään oikeus pakkolisensioida jäseniensä tuotoksia? Toivottavasti myös tähän kysymykseen sivistysvaliokunta ehtii paneutua ja pyrkii poistamaan omassa mietinnössään turhia pelkotiloja.

Tekijänoikeuksien korvausasioissa riitatapauksissa käytetään pääsääntöisesti välimiesmenettelyä. Tämä on usein kallis järjestelmä, ja kovin usein toinen puoli vaikuttaa Daavidilta ja toinen Goljatilta. Myös tässä pitäisi miettiä, löytyykö muita sopimustapoja ja mikä on hinnoittelun läpinäkyvyys ja millä tavalla löydettäisiin ilman suurempia riitoja sopivat kohtuulliset hyvitykset tekijänoikeuksien käytöstä.

Kuten ministeri totesi, tekijänoikeudet työsuhteessa eivät kuulu tähän esitykseen. Tätä kysymystä on kuitenkin lähitulevaisuudessa tarkasteltava lähtökohtana työntekijöiden ja työnantajan aseman järkevä ja tasapainoinen kehittäminen, ja olen ymmärtänyt, että tietoyhteiskuntaneuvottelukunta pääministerin johdolla on päättänyt perehtyä asiaan, ja tämä on mielestäni hyvä asia.

Kuluttajia puhuttanut pykälä koskee yksityistä kopiointia. Tässä esityksessä pykäläehdotusta on muutettu edellisestä versiosta. Suojaamattoman aineiston kopiointi on sallittua omaan käyttöön, mutta suojatusta esimerkiksi cd:stä ei saa ottaa varmuuskopiota omaan käyttöön. Tämä on muutettu edellisestä ehdotuksesta, jota täällä edellinen eduskunta käsitteli. Kysyisinkin ministeri Karpelalta, miksi tällaiseen ratkaisuun on päädytty ja poistettu mahdollisuus ottaa varmuuskopio, jos tämä tekninen suojaus on purettu sen vuoksi, että esimerkiksi suojattu cd ei toimi omassa laitteessa. Sinällään levittäminen on kriminalisoitu, ja näin ollen mielestäni ei ole mikään ongelma, ettei sitten yksityinen kuluttaja voisi laillisesti hankkimastaan cd:stä ottaa kopiota omaan käyttöönsä.

Sopiva hyvitys kaikesta yksityisestä kopioinnista on määritetty direktiivissä, ja tämä onkin direktiivin yksi tärkeimmistä mutta samalla vaikeimmista kysymyksistä. Mitä se sopiva hyvitys on ja miten se kerätään, jätetään kansallisesti ratkaistavaksi. Tämä aihe on myös monen eri toimijan huulilla. Niin sanottu laitemaksu tai kasettimaksu on ollut Suomen vastaus tähän asiaan. Itsetallentavasta laitteesta ei peritä veroa mutta kylläkin tallennusalustasta. Kuka määrittelee verolle pantavat laitteet, onkin oma kysymyksensä. Kesäisessä luonnoksessa tämä tehtävä oli vielä annettu valtioneuvostolle valtioneuvoston asetuksella ja kuitenkin nyt tässä esityksessä opetusministeriön asetuksella päätettäisiin tästä ja maksun suuruudesta. Kysyisin myös tästä ministeri Karpelalta. Viime kaudella asiantuntijakuulemisessa kiinnitettiin juuri tähän huomiota ja vaadittiin sitä valtioneuvoston asetuksen tasoiseksi, ja tähän vaatimukseen mielestäni asiantuntijoilla oli hyvät perusteet.

Tässä esityksessä myös lähdetään siitä, että luodaan korvausoikeus kuvallisen musiikkitallenteen käyttämisestä. Sinällään tämä kysymys on sellainen, jolla on kansainvälisiä ulottuvuuksia. Direktiiviä mitkään kansainväliset sopimukset eivät edellytä, ja nyt Suomessa halutaan ilmeisesti ensimmäisenä maana ottaa tämä käyttöön. Tässäkin on omat ongelmansa, ja erityisesti tämän tyyppisessä kysymyksessä olisi tärkeää, että voitaisiin arvioida, mitä vaikutuksia tällä on tekijänoikeuksia käyttäville ja myös esimerkiksi tässä tapauksessa musiikkivideoiden tekijöille. Pelkoa tämä on tietyllä tavalla herättänyt, ja on esitetty väite, että näin ollen musiikkivideot tulevaisuudessa tehtäisiin lähimaissa, naapurimaissa, koska siellä tällaista tekijänoikeuskorvauslakia ei ole olemassa. Juuri tämän tyyppisessä asiassa olisi tärkeää saada selvittää myös sitä, mitä vaikutuksia esimerkiksi musiikkivideoteollisuuteen tällaisella lainmuutoksella on. Siis tähänkin toivoisin ministeri Karpelalta vastausta.

Piratismiin on otettu tiukka kanta, mikä on hyvä asia. Laillisesti ei voi tuoda yhtään piraattilevyä edes yksityiseen käyttöön, ja näin pitää ollakin. Suomalainen musiikkiteollisuus menettää kohtuuttomasti nykyisellä lainsäädännöllään, ja tämä esitys on hyvä.

Arvoisa puhemies! Tätä listaa voisi jatkaa pitemmällekin, mutta nämä olivat vain joitain asiakohtia, jotka nousivat edellisen sivistysvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa esille. Uskon, että myös uusi sivistysvaliokunta näihin asioihin joutuu paneutumaan. Omasta puolestani toivotan sivistysvaliokunnalle kärsivällisyyttä ja myös innostusta perehtyä tekijänoikeusoikeuksien niin kovin monimutkaiseen mutta kiehtovaan maailmaan.

Kysyisin vielä ministeri Karpelalta, kun hän kertoi tästä kokonaisuudistuksesta: Onko opetusministeriöllä tarkoitus asettaa alan toimijoita laajasti edustava komitea pohtimaan tätä laajempaa kokonaisuudistusta, joka on tällä hallituskaudella tarkoitus toteuttaa?

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys tekijänoikeuslain muuttamisesta tulee todella tarpeeseen, vaikka onkin äärettömän vaikeaselkoinen, jopa niin, että Suomen Journalistiliiton lakimieskään ei meinannut siitä saada selvää. Nyt pyritään vihdoinkin saamaan edes jonkinlaista järjestystä Internetissä villeinä jo vuosikausia jatkuneisiin tekijänoikeuksien loukkauksiin. Erilaisia kuva- ja äänitallenteita on saanut levittää netin välityksellä lähes seuraamuksitta. Lainsäädäntö ei ole pysynyt lainkaan kehityksen mukana. On aivan oikein, että tallenteiden suojauksen laiton murtaminen tehdään vihdoinkin selkeäksi rikokseksi. Tähän asti suojaustenmurto-ohjelmia on saanut levittää vapaasti ja villisti. Nyt tätäkin yritetään lainsäädännöllä hillitä. On hyvä, jos kuva- ja äänitallennetuottajien sekä esittäjien ja taiteilijoiden asema paranee tämän lainmuutoksen myötä.

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva lakiesitys on osa tekijänoikeuslainsäädännön kokonaisuudistusta. Tekijänoikeus mainitaan painokkaasti myös hallituksen tietoyhteiskuntapolitiikkaohjelmassa. Tämän lakiesityksen perusteluista ilmenee, että se on kokonaisuudistuksen ensimmäinen vaihe. Mutta mitä onkaan tulossa jatkossa? Tämän lakiesityksen perusteluissa viitataan myös työsuhdetekijänoikeuteen. Ilmeisesti sekin on tulossa eduskunnan käsittelyyn tämän vaalikauden aikana.

Erityisesti Suomen johtavilla viestintäfirmoilla tuntuu olevan halua muuttaa tekijänoikeuksia siten, että työsuhteessa olevilla työntekijöillä olisi hyvin vähän oikeuksia omiin teoksiinsa. Tekijänoikeudet tulisi siirtää korvauksetta suurille kustantajille ja alan kansainväliselle teollisuudelle. Pahimmillaan tämä tarkoittaisi, että kirjoittajan, säveltäjän, kuvataiteilijan tai vaikkapa bittinikkarin teos olisi täysin vapaata riistaa. Samanaikaisesti firma, jonka palveluksessa tekijä on, saisi tuotot, jos teos menestyisi markkinoilla. Johtavien suomalaisten viestintäfirmojen edustajat ovat esittäneet ajatuksia, joiden mukaan nykyinen tekijänoikeuslainsäädäntö on kehityksen jarru. Se mukamas haittaa aineiston monikäyttöisyyttä ja markkinointia. Se jopa heikentää Suomen kilpailukykyä. Näin väitetään.

Arvoisa herra puhemies! Viestintäalalla puhutaan nykyisin paljon niin sanotuista konsernisopimuksista. En vastusta niitä, mutta sopimusten tulisi olla oikeudenmukaisia kaikkien tahojen kannalta. Alan teollisuus tarvitsee teoksia, ja luova työ tuottaa taloudellisesti hedelmää vasta, kun sen markkinointi onnistuu. Mikäli työsuhdetekijänoikeus toteutuu suurten viestintäfirmojen toivomalla tavalla, murretaan se eurooppalainen perinne, jonka mukaan teoksen tekijänkin on päästävä nauttimaan työnsä hedelmistä.

Minä olen markkinatalouden puolesta, en suinkaan sitä vastaan, mutta entisenä toimittajana, muusikkona ja näyttelijänä katselen kauhulla, mikäli Suomeen tulee amerikkalainen periaate, jonka mukaan tekijänoikeudet ovat pelkästään alan teollisuudella.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämän haastavan aiheemme lähtökohtia ovat: 1) Tekniikka kehittyy valtavaa vauhtia. Tarvitaan tehokasta ja ajanmukaista lainsäädäntöä turvaamaan tekijöiden oikeudet. 2) Tekijänoikeuslaki ei ole helppoa luettavaa. Euroopan unionissa on viimeisten kymmenen vuoden aikana säädetty useita tekijänoikeusdirektiivejä. Näistä direktiiveistä aiheutuneet uudet säännökset ja monet muut osittaisuudistukset, mukaan lukien nyt ehdotettavat muutokset, ovat lisänneet tekijänoikeuslain hajanaisuutta ja vaikeaselkoisuutta. 3) Koska tekijänoikeuslaki koskettaa yhteiskunnassa yhä laajempia henkilö- ja yhteisöjoukkoja, yhtenä keskeisenä tavoitteena on pidettävä selkeyttä. 4) Täsmälliset ja tarkat merkinnät aineistojen käyttöluvissa eivät hyödytä pelkästään oikeudenhaltijoita vaan myös aineistojen käyttäjiä.

Tekijänoikeuslain esityksessä on useita ajankohtaisia ja välttämättömiä muutosehdotuksia. Tiedonsaannin tulee olla mahdollista kaikille kansalaisille. Ehdotuksessa laajennetaan teosten käyttömahdollisuuksia kaikille niille, jotka eivät voi käyttää kirjoja tavanomaisella tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että ei vain pistekirjoitus vaan mikä tahansa tekniikka, jolla voitaisiin tehdä lukeminen mahdolliseksi näkövammaisille, sallittaisiin. Samoin viittomakielisten tallenteiden valmistaminen kuuroille ja kuulovammaisille on tarpeen tehdä mahdolliseksi.

Aineiston digitaalinen käyttö opetustoiminnassa on nykypäivää. Tässä esityksessä ehdotetaan nykyisten opetusnauhoitusta koskevan sopimuslisenssien laajentamista myös digitaalisen kappaleen valmistamiseen. Keskitetty lupien hankinta halutaan mahdollistaa kuten tällä hetkellä valokopioinnissa. Tämä toisi varmasti helpotusta ja mahdollistaisi muun muassa etäopiskelun ja ulkomaalaisen aineiston käytön.

Piraattitallenteiden yksityisen tuonnin kieltäminen on hyvin perusteltua. On itse asiassa kummallista, ettei sitä ole kielletty jo aikaisemmin. Suomi kuuluu piraattien käytön kärkimaihin. Piraattilevyssähän on kysymys varastetusta tavarasta, ja sen ostaminen on yhtä väärin kuin minkä tahansa varastetun tavaran ostaminen.

Suomesta tulee jatkuvasti lahjakkaita ja kyvykkäitä musiikin tekijöitä kaikilla sen saroilla enemmän kuin tämän kokoisesta maasta voisi edes olettaa. Musiikin tekijät ja esittäjät ovat yksi kirkas valttikorttimme. Heidän elantonsa tulee turvata lain voimin. Keskustelussa tekijänoikeuksista ei tule unohtaa, mistä on kysymys. Taiteentekijät ilman muuta ansaitsevat korvauksen luovasta työstään. Sitähän tämä merkitsee.

Arvoisa puhemies! Avoimella mielellä tässä on lähdettävä sivistysvaliokunnassa asiantuntijoita kuulemaan ja keskustelemaan tekijänoikeuksista. Prosessin aikana, näin uskon, näkemys ja asianhallinta syvenee. Kevään aikana pystymme hallituksen esityksen ja saamamme tiedon perusteella antamaan valiokunnan mietinnön ja tekemään maahamme kansainvälisen kehityksen edellyttämän lain. Perehtymällä asiaan ja hyvällä yhteisellä tahdolla me tämän kevään aikana koko tuon urakan teemme.

Säde Tahvanainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Tekijänoikeuslaki, josta me kaikki näemme täällä omin silmin, kuinka monta sataa sivua tekstiä löytyy, vaatii hyvin paljon asiantuntemusta, juridiikkaa, että sen ymmärtää. Kun tämä sama tekijänoikeuspaketti hieman toisella sisällöllä oli noin vuosi sitten eduskunnan käsittelyssä, meille valiokuntana valkeni sen monimutkaisuus, vaikeaselkoisuus ja myöskin tämä juridinen puoli, mikä tähän lainsäädäntöön eittämättä liittyy kaikella tapaa.

Sen vuoksi kun nyt tämän valiokunnan jäsenenä joudun ja pääsen käsittelemään tekijänoikeuslainsäädännön muuttamista, haluan korostaa sitä, että asiantuntijakuuleminen tulee olemaan tällä kertaa myöskin hyvin ratkaiseva tämän lain käsittelyn osalta. Mielestäni tekijänoikeuslakia käsiteltäessä tuleekin ottaa asiantuntijakuuleminen huomioon siitä näkökulmasta, että tarkastelemme nyt saadun esityksen perusteella erilaisten oikeuksien haltijoiden näkökulmaa ja tasapainoa. Teknologian hyödyntäminen, sisältötuotanto ja tietoyhteiskuntakehitys on tietenkin otettava huomioon tässä lainsäädännössä. Samaan aikaan kuitenkin myös taiteilijoiden ja käyttäjien näkökulmaa joudumme punnitsemaan, ja tämä on ratkaistava oikeudenmukaisesti lakiesitystä käsiteltäessä.

Viime vaalikaudella tekijänoikeuslakipaketti jäi käsittelemättä osittain aikapulan vuoksi, mutta merkittävämmältä osin kuitenkin sen vuoksi, että lakipaketin pykälistön aikaansaama kritiikki oli huomattavan valtava. Siihen liittyi sekä monia perustuslaillisia kysymyksiä että myöskin ongelmia yhteensovittaa nämä monet eri oikeudenhaltijoiden näkökulmat. Nyt toivottavasti esitys on näiltä osin hioutuneempi, siltä se ainakin vaikuttaa, ja pääsemme eteenpäin näissä esityksissä.

Mitä tähän sisältöön tulee, piratismiin puuttuminen on hyvä asia. Edellisessä esityksessä laki sisälsi mahdollisuuden tuoda muutamia piraattilevyjä Suomeen, ja käsittääkseni tämä oli viranomaisten näkökulmasta se haluttu muotoilu. Tullilaitos muun muassa ei haluaisi lähteä valvomaan sitä, tuliko yksi kaksi piraattilevyä tuotua Venäjän puolelta Suomeen vai eikö, ja tämä tietysti uuden lain näkökulmasta, jos esitys menee sellaisenaan eteenpäin, että jokaisen piraattilevyn tuominen maahan on kiellettyä, voi tuoda sitten viranomaisille haasteen valvoa lain pykälän toteuttamista käytännössä. Toki se on viesti tavalliselle kansalaiselle siitä, että nyt niitä piraattilevyjä ei pitäisi maahan tuoda ja se ei ole lain mukaan sallittua, ja varmastikin sillä on ennalta ehkäisevä vaikutus siihen, että moni lainkuuliainen kansalainen jättää sen levyn ostamatta sieltä rajan takaa.

Tässä laissa tulee myöskin monia muita hyviä näkökulmia esille, kuten muusikkojen aseman parantaminen siltä osin, että kuvaa sisältävien musiikkitallenteiden tuotannosta he saisivat myöskin tekijänoikeusmaksuja. Se on hyvä asia. Samoin moni muukin pykälä parantaa taiteilijoiden asemaa.

Opetuskäytön digitaalisiin oikeuksiin liittyvä pykälänmuutos edelliseen tekijänoikeusesitykseen nähden hieman varmasti aiheuttaa keskustelua, ja tulen ainakin itse vielä asiaa korvakuulolla kuuntelemaan, mikä on meidän yliopistokenttämme reaktio tämän pykälän kaventamiseen, onko sillä merkitystä muun muassa meidän verkko-opetuksemme kehittymiseen, hidastaako se sitä ja millä tavalla se vaikeuttaa verkko-opetuksen kehittämistä.

Myöskin se asia, että laillisesta teoskappaleesta saa omaan käyttöön tehdä kopion, on hyvä näkökohta, kuten myöskin se viime vuoden asiantuntijakuulemisessa esille tullut asia, että teknisen suojauksen saa purkaa, jos omaan käyttöön haluaa tuotteen saada kuuntelua tai katselua varten.

Jumalanpalvelusmusiikin siirtäminen tekijänoikeuskorvauksen piiriin on varmasti perusteltua. Kirkon piiristä näyttää löytyvän ymmärtämystä sille, vaikkakin virallinen kanta on ollut negatiivinen: jumalanpalvelusmusiikkia ei tulisi tekijänoikeuskorvauksen piiriin ulottaa.

Viimeisenä asiana haluan nostaa esille sen hyvän näkökohdan, joka tässä esityksessä on, että teosten käyttöön saattaminen vammaisille eri tekniikoilla mahdollistetaan; tämä on erittäin hyvä asia. Siltä osin esitys on parantunut edelliseen versioon nähden.

Kulttuuriministeri  Tanja Karpela

Arvoisa herra puhemies! Täällä on tullut monia kysymyksiä ja ajatuksia esille. Haluaisin kommentoida niistä muutamaa.

Aloittaisin hyvitysmaksusta, josta täällä käytettiin hyvä puheenvuoro. Ensinnäkin tuo hyvitysmaksu, kuten puheessani yritinkin selkeästi ilmaista, kohdistuu siis laitteisiin, joihin teos ensinnäkin voidaan tallentaa ja joita toiseksi merkittävässä määrin käytetään yksityiseen kopiointiin.

Sitten täällä tuli ilmi tämä rangaistussäännös. Haluan korostaa tässä vaiheessa, että ilman lupaa levittäminen on siis laitonta ja tällä rangaistussäännöksellä pyritään ehkäisemään laittomuuksia ja ehkäisemään levittäminen nimenomaan. Sillä toivotaan olevan tällainen ennalta ehkäisevä vaikutus. Kuten alussa tuota kohtaa kuvailinkin, niin aikaisemminhan on pitänyt olla ansaintatarkoitus, ja nyt tuo ansaintatarkoitus siis poistuu. Näin ollen se käytännössä tarkoittaa, että on mahdollisuus tutkia ja puuttua tämän tyyppisiin tilanteisiin. Tällä on siis tarkoitus, pyrkimys turvata laillinen verkon kautta käytävä kauppa.

Sitten täällä oli montakin puheenvuoroa koskien työantajan ja työntekijän välistä suhdetta. Tällä hallituksen esityksellä ei ole tarkoitus siis tähän työnantajan ja työntekijän väliseen suhteeseen puuttua. Toki keskustelussa ovat olleet esillä tämän tyyppiset erilaiset tilanteet, ja jatkossa sitten näemme, millä tavalla näihin asioihin pitää vai pitäneekö puuttua.

Sitten täällä oli suojausten purkamisesta kysymys. Suojauksen purkaminen levyjen yksityistä kopiointia varten ei olisi lainkaan sallittua. Kopiointimahdollisuuksien takaaminen lailla edistäisi laitonta ja muutenkin laajaksi paisunutta verkkolevitystä. Direktiivin tarkoituksenahan on turvata suojatun aineiston markkinointia, eli tässä lakiesityksessä ehdotetaan teknisten suojausten purkaminen kiellettäväksi direktiivin edellyttämällä tavalla. Samoin, kuten täällä ed. Rajala osuvasti sanoikin, purkuvälineiden valmistaminen ja levittäminen siis kielletään.

Sitten täällä oli kysymys maksun alasta ja maksun suuruudesta. Tällä hetkellähän on tilanne se, että opetusministeriö on varsin onnistuneesti näitä neuvotteluja käynyt ja tämä esitys lähtee siitä ajatuksesta, että lausunnot pyydettäisiin liikenne- ja viestintäministeriöltä kuin myös kauppa- ja teollisuusministeriöltä, ja katsotaan, että tämä toimiva järjestelmä voisi jatkossakin toimia näiden lausuntojen kautta onnistuneesti.

Tämän lisäksi täällä on keskusteltu piratismista. Hallituksen esitys lähtee siis nollatoleranssilinjasta, jolla vahvasti pyritään laitonta maahantuontia ehkäisemään. Myös kirkkomusiikin osalta esitetään sitä, että kirkkomusiikin luovat tekijät niin ikään saisivat korvauksen työstään.

Sitten korvaus kuvallisen musiikkitallenteen käyttämisestä: Nykyisinhän muusikoilla ei ole oikeutta korvaukseen kuvaa sisältävien tallenteiden käyttämisestä, ja ehdotettava korvausoikeus koskisi kotimaassa valmistettujen tallenteiden käyttämistä tv-lähetyksissä ja esimerkiksi diskoissa. Tämä on varmasti kysymys, jota pitää tarkasti seurata, millä tavalla kehitys kulkee tässä asiakokonaisuudessa, ja meillä Suomessa pitää katsoa, millä tavalla tämä asiakokonaisuus globalisoidaan. Sitä tullaan varmasti tarkasti seuraamaan.

Näillä lyhyillä kommenteilla esitettyihin kysymyksiin halusin vastata. Jos ja kun keskustelu jatkuu, niin pitänee ilmoittaa, että käyn välillä sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä ja palaan vielä takaisin.