Sirkka-Liisa Anttila /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistönmuodostamislain ja kiinteistörekisterilain yhteisiä alueita koskevia säännöksiä siten, että kiinteistöjen yhteisten alueiden, erityisesti vesialueiden ja yhteisten vesijättöjen osalta kiinteistöjärjestelmä selkeytyisi ja vesijättöalueiden hallinnointi tulisi selkeämmäksi sekä rekisteriyksiköiden ulottuvuus voitaisiin määritellä nykyistä tarkemmin. Samalla maastotiedon numeerinen käsittely tulisi helpommaksi.

Valiokunta toteaa, että esityksen keskeisenä tavoitteena on kiinteistöjaotuksen ja omistuksen yhtenäistäminen. Esityksen mukaan yhteinen vesialue ja siitä vastaisuudessa muodostuva vesijättö kuuluisivat aina samaan rekisteriyksikköön. Sellaista yhteistä vesialuetta ja siitä aikaisemmin muodostunutta yhteistä vesijättöä, jolla on samat osakaskiinteistöt siten, että kunkin osakaskiinteistön osuus sekä yhteiseen vesialueeseen että yhteiseen vesijättöön on saman suuruinen, käsiteltäisiin vastaisuudessa kiinteistörekisteriin merkittäessä samana yhteisenä alueena, jonka eri osiin ei voitaisi erikseen antaa osuutta, vaan osuus voitaisiin antaa vain kysymyksessä olevaan kokonaisuuteen eli rekisteriyksikköön. Myös vähitellen syntynyttä yhteistä vesijättöaluetta pidettäisiin kiinteistöjaotuksellisesti ja omistuksellisesti yhtenä kokonaisuutena siinäkin tapauksessa, että osakaskiinteistöt ovat saaneet osuuden vesijättöön eri ajankohtina. Lakiin lisätään tältä osin myös tarpeelliset säännökset siitä, millä perusteella erityyppisten osakaskiinteistöjen osuus koko olemassa olevaan vesijättöalueeseen määrätään.

Niinpä valiokunta toteaakin yksimielisesti, että yhteiset alueet ovat kiinteistöjärjestelmän, kiinteistöjaotuksen sekä rekisterijärjestelmän selvyyden ja luotettavuuden kannalta ongelmallisia. Yhteisten alueiden osalta onkin tärkeää, että kiinteistöjärjestelmää ja rekisterijärjestelmää kehitetään, ja päämääränä on yhteisten alueiden rekisteriyksikköjaotuksen, osakaskiinteistöjen sekä näiden osuuksien suuruuden selvittäminen ja ratkaiseminen samoin kuin niitä koskevien tietojen vieminen kiinteistörekisteriin.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan mainitusta perusparannustyöstä muodostuu erittäin laaja tehtävä, vaikka ensi vaiheessa selvitettäisiinkin vain niin sanotut kylien yhteiset vesijätöt eli ne vesijätöt, jotka ovat syntyneet kylän yhteisistä vesialueista. Tällaisia alueita nimittäin maassamme on 9 300.

Edellä esitettyyn viitaten valiokunta katsookin, että lainmuutosten tultua hyväksytyiksi on tarpeen, että maa- ja metsätalousministeriö ja Maanmittauslaitos tekevät yhdessä toimenpidesuunnitelman yhteisiä alueita koskevan selvitystyön toteuttamiseksi ja että tämän suunnitelman puitteissa ministeriön kanssa voitaisiin tulossopimuksissa sopia niin tavoitteista kuin myös niistä budjettirahoitteisista voimavaroista, jotka tähän toimintaan ovat käytettävissä. Valiokunta pitää lisäksi tarpeellisena, että myöskin pyrkimyksiä kehittää kiinteistöjärjestelmän yhteisiä alueita koskevia säännöksiä edelleen jatketaan.

Hallituksen esityksen perusteluissa ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena, ja toki puollamme sen hyväksymistä sellaisenaan vain yhdellä pienellä kielellisellä tarkistuksella muutettuna.