Täysistunnon pöytäkirja 30/2005 vp

PTK 30/2005 vp

30. KESKIVIIKKONA 30. MAALISKUUTA 2005 kello 15

Tarkistettu versio 2.0

9) Laki arvonlisäverolain muuttamisesta

 

Lauri Oinonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maaseudulla näinä viikkoina pidetään yksityisteiden vuosikokouksia. Yksityistiet ovat hyvin tärkeä osa Suomen tieverkostoa. Ne ovat ne tiet, jotka johtavat koteihin, vapaa-ajan asunnoille, niiltä teiltä lähdetään kouluihin. Koulutaksit ajavat näitä yksityisteitä myöten pihapiireihin, josta sitten lapset otetaan pihalta kunnan laskuun koulukyytiin, kun eivät enää uskalla petovaaran takia sinne parin kolmen kilometrin päähän lapset mennä ja vanhemmat eivät uskalla lapsiaan sinne päästää. Kylätiet ja yksityistiet ovat myös maitokuljetusten ja muitten maaseudun elinkeinojen kuljetusten kannalta välttämättömät. (Ed. S. Lahtela: Entäs, kun ei ole lehmiä?)

Samoin ne ovat välttämättömät osat maan puuhuollolle. Jos kevätkelirikot kestävät pitkään, tällä on vaikutusta, ja se aiheuttaa vaikeuksia puunjalostustehtaille, sahoille jne., koska kovinkaan suuria varastoja ei nykyisin enää tuotantolaitoksilla ole. Puut ovat metsässä, ja ne sieltä metsästä ajetaan välittömästi yleensä tuotantoon. Jos yksityisteiden kelirikko kestää kovin pitkään, niin täällä on ongelmia valtakunnan puuhuollon kannalta. Tähän tietysti osaltaan tehtaat voivat varautua, että hankkivat sitten parempien teiden äärelle puuta, mutta aina ei oikein sekään tahdo onnistua. Yksityistiet ovat olennainen osa maan elinkeinoelämää, ja yleensä, kun puutavararekka-auto lähtee, niin se pyritään sieltä metsätien ja yksityistien lähtöpisteestä saakka lastaamaan täyteen, ja tällä täydellä rekalla sitten ajetaan tehtaalle tai sahalle tai muulle tuotantolaitokselle perille asti.

Yksityistiet saivat 1990-luvun alkupuolelle saakka yhteiskunnalta apua valtionavustuksina, kunnan avustuksina, loppuosa sitten kerättiin yksikkömaksuina tieosakkailta. Monilla tiekunnilla tehtiin myös ja tehdään talkootyötä. Mutta sitten 1990-luvun alussa eri syistä, joita myös maamme taloudellinen tilanne silloin vauhditti, yksityisteiden valtionavut teiden hoitomenoihin, kuten lumen auraukseen, lanaukseen, sorastukseen, hiekoitukseen, ojitukseen, rumpujen rakentamiseen jne., jäivät pois. Muutama vuosi sitten toki avustusta palautui, niin että jos yksityisteillä tehdään merkittävämpää rakentamista, voidaan anoa ja myöskin tietyissä tapauksissa saada valtion avustusta. Mutta normaaleilta vuosittaiseen tien ylläpitoon kuuluvilta tehtäviltä valtionavut jäivät pois. Samaan aikaan kunnallistaloudet joutuivat entistä tiukemmille. Monissa kunnissa säästöpaineitten tai menojen vähennyspaineitten oikeammin ollessa kyseessä etsittiin kohteita ja myös jouduttiin kuntienkin avustusta yksityisteille vähentämään.

Näin ollen tieosakkaille jäi entistä suurempi taloudellinen vastuu kannettavaksi yksityisteistä. Osaltaan jonkun vuoden tiet kestävätkin vähän kevyemmälläkin hoidolla, mutta muutaman vuoden kuluttua tilanne kostautuu, ja monet tiet ovat juuri siinä tilanteessa, että teitä on hoidettu hieman kevyemmin, ja sitten tulee runsaampi menojen tarve teitten hoitoon ja peruskunnostukseen, mutta valtion avustukset yksityisteiltä puuttuvat ja nähtävästi tulevat puuttumaan, valitettavasti.

Ongelma, joka yksityisteiden vuosikokouksessa nähdään, on se, että jokaisesta työstä joudutaan maksamaan arvonlisävero 22 prosenttia, ja monessa paikassa todetaan, että se kunnan avustus menee juuri tähän. Aloitteellani olen halunnut tähdätä siihen, että tunnustettaisiin yksityisteiden olennainen merkitys maamme tieverkostolle, maaseudun asutuksen, maaseudun elinkeinojen, monimuotoisten uuselinkeinojen, maallemuuton, vapaa-ajan asutuksen, myös jokamiehenoikeuksien ja ennen kaikkea elintärkeän puuhuollon kannalta ja että poistettaisiin tämän vuoksi arvonlisävero yksityistien hoitoon menevistä kustannuksista. Näkisin tämän selkeänä ja varsin yksinkertaisena ratkaisuna toteuttaa, ja näkisin, että tällä voitaisiin edesauttaa sitä, että yksityisteistä pystyttäisiin pitämään myöskin paremmin huolta, kun menorasitus ei muodostuisi kohtuuttoman suureksi.

Arvoisa puhemies! Toivon aloitteelleni myönteistä jatkokäsittelyä.

Seppo Lahtela /kesk:

Puhemies! Ed. Oinosen aloite on erinomainen ja hyvin perusteltu, ja pohjateksti on ainutlaatuisen hyvä. Tietenkin puutteena, en paheena mutta puutteena, pidän, että tähän ei ole otettu meidän, itseni ja ed. Laxellin, allekirjoitusta mukaan, minkä uskon, että mielellämme olisimme tähän liittäneet ja olleet hengessä matkassa. Ymmärrän, että varmasti niissä kiireissä, kun tämä on jätetty, se ei ole ollut mahdollista.

Sen verran voisin todeta, että kun valtiovarainvaliokunta alkaa tätä työstää, niin henki on tässä erinomaisen hyvä, mutta se pykälämuutos, mikä täällä on olemassa, ei käytännössä ihan näin helposti käy, vaan kyllähän sen laskuttajan pitää arvonlisävero saada takaisin ja itsellensä, kun se kerran laskutetaan. Mutta peli toimii niin, että valtiovarainvaliokunta tätä työstää niin, että asianomainen tiekunta voisi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi ja sitä kautta täyttää arvonlisäveroilmoituksen ja siinä todeta palautettavan määrän, niin että verottaja voisi sen palauttaa, eikä se tämän vaikeampaa ole olemassa.

Toivon, että tämä valiokunnassa otetaan tosissaan huomioon ja pannaan oikealla lailla järjestykseen. Se luo vauhtia elinkeinoelämään urakoitsijoille ja myöskin aavistuksen verran luo semmoista varmuutta, että valtiovalta kantaa huolta myöskin tästä tiekuntien rasitteesta. Kun vaan tämmöinen hakeutumismahdollisuus toteutuu, niin silloin asia on kunnossa ja järjestyksessä.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Pyydän anteeksi, etten ed. Seppo Lahtelalta, ed. Laxellilta ja eräiltä muiltakaan pyytänyt tähän nimeä. Nämä nimeltä mainitut edustajat ovat ahkerasti täällä läsnä. Osaltaan tämä johtui myöskin siitä kiireestä, mikä tässä eduskuntatyössä on enemmän kuin tavanomaista, mutta osaltaan myös juuri siitä, että minä tiesin, että ed. Lahtela on ahkerasti läsnä ja puheenvuorolla tulee parantamaan, kuten teki, tätä aloitetta, mistä olen kiitollinen. Juuri tällä tavalla toteuttaen voidaan asiaa viedä menestyksellä eteenpäin. Ainakin kaikissa Suomen yksityistiekunnissa, joissa on vuosikokoukset näinä viikkoina menossa, odotettaisiin, että tämän suuntaista prosessia valtiovallan taholta tehtäisiin.

Keskustelu päättyy.