Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys, joka nyt on ensimmäisessä käsittelyssä, lähtee tästä taloudellisesta tilanteesta, rakennustoiminnan lamasta, jolloinka käytännössä toteutetaan vain julkista rakentamista ja tuettua rakennustoimintaa, jossa valtio on tukijana. Tällaista yleishyödyllistä rakentamista tapahtuu, mutta eipä juuri muuta. Näin ollen hallitus on tuonut eduskuntaan erilaisia lakiesityksiä sen edistämiseksi, että rakennustoiminta aktivoituisi. Yksi on nyt tämä, asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennus.

Puhemies! Tästä asiasta on myös ympäristövaliokunta antanut lausunnon, ja lausunnossa se nimenomaan painottaa sitä, että tämä lakiesitys tai tämän tyyppiset lakiesitykset eivät ole riittäviä. Toimenpiteitä tarvitaan lisää, ja näin ollen valiokunta nimenomaan korostaa, että on varauduttava asuntomarkkinoihin vaikuttamiseen aiempaa ohjelmalinjausta vahvemmin, erityisesti kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon käynnistämiseksi. Näin ollen tämä tilanne, missä elämme, on kaksinainen: on liian vähän kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, ja toisaalta työttömyys on tulossa rakennusteollisuuteen ja rakentamiseen. Näitä toimenpiteitä odotetaan lisää niiden lisäksi, mitä hallitus on jo antanut, ja vaikuttavuutta tarvitaan enemmän. (Hälinää)

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Suomesta puuttuvat toimivat kiinteistörahastomarkkinat siitä huolimatta, että toimintaa säätelevä lainsäädäntö on ollut voimassa jo pitkään. Kyseisenä syynä on pidetty alan verotussäännösten puuttumista. Hallituksen lakiesitys on vastaus tähän tarpeeseen. Lakiesityksessä veronhuojennus esitetään kohdistettavaksi asuntojen vuokraustoimintaa harjoittaviin yhtiöihin ja toteutettavaksi vapauttamalla yhtiö tuloverosta. Kyseessä on merkittävä veronhuojennus, jolla voisi periaatteessa olla positiivinen vaikutus alan markkinoiden syntymiseen ja sitä kautta myös vuokra-asuntojen tarjontaan.

Veronhuojennusta koskeva laki tulee tehdä tiukaksi. On kuitenkin otettava huomioon, että veronhuojennukset voivat kohdistua vain listattuihin yhtiöihin, jotka ovat poikkeuksellisen tiukan julkisen valvonnan kohteena. Vuokra-asuntojen tarjonnan lisääminen toteutuu parhaiten huomattavasti avoimemman lainsäädännön perusteella kuin mihin valtiovalta on mietinnössään päätynyt. Lakiesityksessä oleva yksityiskohtainen sääntely, jonka tarkoituksena on estää väärinkäytöksiä, nousee keskiöön hallituksen lakiesityksessä. Syrjään jää lakiesityksen tärkein tavoite eli vuokra-asuntojen tarjonnan lisääminen.

Arvoisa puhemies! Olisi parempi, että verohelpotuksen saisi listautunut kiinteistöyhtiö, jonka omistamat kiinteistöt ovat vuokrattuina pääasiassa asuinkäyttöön. Se tarkoittaa, että huoneistoalasta ... (Hälinää)

Kiitos. — Se tarkoittaa, että huoneistoalasta korkeintaan puolet on vuokrattu toimitiloina. Se, miten taloyhtiön varallisuus määräytyy, on toissijaista. Voitonjakoa koskeva vaatimus on ristiriidassa osakeyhtiölain voitonjakoa koskeviin säännöksiin nähden, ja se on todennäköisesti tästä syystä käytännössä este järjestelmän piiriin hakeutumiselle. Listatut yhtiöt jakavat osinkoa ilman pakotteita. Vaatimus 90 prosentin osingonjaosta on siis liioiteltu. Pidänkin hyvänä, että lakiesityksen mukaan yhtiö voi jättää jakamatta enintään 40 prosenttia tilikauden voitosta käytettäväksi seuraavien seitsemän tilikauden aikana.

Arvoisa puhemies! Kuten valiokunta mietinnössä toteaa, lakiesitys on saanut osakseen arvostelua, joka liittyy lain kapean soveltamisalan ja tiukkojen verovapauden ehtojen lisäksi erityisesti vuokraustoimintaa nykyisin harjoittavan yhtiön mahdollisuuksiin siirtyä järjestelmän piiriin. Tällainen siirto tulouttaisi yhtiön realisoitumattomat voitot ja verotuksessa tehdyt varaukset verovapauden alkamista edeltävänä verovuonna. Asiantuntijakuulemisessa on katsottu, että sääntely estää tosiasiassa nykyisten kiinteistöyhtiöiden siirtymisen järjestelmän piiriin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti. Se, mistä tässä asiassa on kysymys, on tullut näissä kahdessa puheenvuorossa selvästi esille. Kiinnitän huomiota vain yhteen yleiseen näkökohtaan ja siihen, että kun ymmärrän tämän selvästi liittyvän elvytysjakson ilmiöihin ja politiikantekoon, niin missä ja millä julistetaan elvyttävän toimeliaisuuden tarpeellisuuden päättymishetki? Elikkä hyvin helposti käy niin, että tämän laatuiset lainsäädännöt, jotka on tarkoitettu todella määräaikaisiksi, todella tiettyyn tilanteeseen räätälöidyiksi, yhtäkkiä muuttuvatkin kestäväksi lainsäädännöksi. Elikkä tässä tapauksessa itse se peruslainsäädäntö eräällä tavalla romutetaan.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Asuntopula on todellisuutta tänäkin päivänä, ja tähän lama-aikaankin monessa kasvukeskuksessa, muun muassa kotikaupungissani Jyväskylässä, tuhannen ihmistä jonottaa asuntoja. Näin olisikin pitänyt, näitä elvytyspaketteja kun on sorvattu, enemmän panostaa tähän asumiseen. Se on panostamista tulevaisuuteen, ja ihmiset saavat asuntoja. Ehkä, kun nyt ei ole yksityinen sektori rakentajista ollut kiinnostunut, vuokratalorakentamisesta, niin olisi pitänyt tätä aravatuotantoa valtiovallan toimenpitein elvyttää. Mielestäni tämä lakiesitys on oikean suuntainen, mutta se ei ole kyllä tarpeeksi riittävä toimenpide, että saadaan asuntopula pois Suomesta.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Pidän tätä lakiesitystä varsin hyvänä. Tavoitteena on todellakin lisätä vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjontaa. Myöskin siinä suhteessa lakiesitys on hyvä, että kahdenkertainen verotus poistuu. Verohan poistettaisiin yhtiötasolla, mutta toisaalta yhtiön edellytetään sitten jakavan täysimääräisesti osinkoa osakkaille, jotka taas maksavat veron. Myöskin tämä yksityiskohta, kun on kysymys listatuista yhtiöistä, se aikataulukysymys, kuinka nopeasti pitää listautua, täytyy tarkasti analysoida, että tätä voidaan käyttää hyväksi.

Sitten vielä esitän kysymyksen, millä aikataululla tätä voidaan miettiä myöskin laajennettavaksi esimerkiksi infrarahastoihin, koska me voisimme saada tätä kautta lisää rahoitusta myöskin meidän tulevaisuusinvestointeihimme.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Minun mielestäni ed. Pulliainen esitti ihan mielenkiintoisen kysymyksen elvytystoimien määräaikaisuudesta. Varmaan muutaman muunkin asian kohdalla voisimme tätä määräaikaisuutta miettiä, muun muassa veronkevennysten kohdalla, kun nyt pysyvästi ollaan edelleen rapauttamassa tulopohjaa ja syömässä sitten palveluilta rahoitusta.

Mutta mitä tulee tähän asuntopolitiikkaan yleisesti, kun huomaan, että ministeri Vapaavuorikin on salissa — puhuu siellä edustajakollegan kanssa innokkaasti — niin olisin halunnut kuitenkin vielä kysyä sitä, että kun hallituskin tämän kehysriihensä nyt eilen kävi tunnetuin seurauksin, niin oliko mitenkään esillä tämä mahdollisuus käyttää suhdannetilannetta täysimääräisesti hyväksi ja tehdä myös samaan aikaan hyvää asuntopolitiikkaa ja sosiaalipolitiikkaa puuttumalla nyt sitten vihdoin näihin korkotuen ehtoihin, niin että saisimme näitä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja vuokra-asuntojonossa oleville ihmisille. Nimenomaan tämä omavastuun korko ja sen puolittaminenhan on ollut sosialidemokraattien esitys tässä jo pitemmän aikaa, ja katsomme, että tällä tavalla voisimme puuttua siihen kaikkein olennaisimpaan eli asumisen hintaan ja siihen, että se vuokralainen saisi sen hintaisia asuntoja, missä olisi sitten myös rahaa asua, ja niitä asuntoja tulisi riittävästi. Toivon, että ministeri voisi ehkä osallistua tähän keskusteluun kertomalla, onko tämän tyyppisiä toimia odotettavissa vielä hallitukselta.

Huomasin myös, kun te olitte ottanut kantaa näihin korjausasioihin tämän remonttituen osalta, että sille ei minkäänlaista määräaikaa ja jatkoaikaa ole luvassa. Tietenkin tämä yhdeksisen kuukautta, mikä tämän vuoden loppuun on, on aika lyhyt aika, ja varmasti sen jälkeenkin tulee olemaan tarpeita vielä tämän suuntaisia toimia tehdä. Onko teillä tässä minkälaista suunnitelmaa sitten jatkon suhteen? Oletteko pohtinut muun muassa sitä, miten esimerkiksi ensi vuoden puolella normaalit vuokratalot, asunto-osakeyhtiöt, kerrostalot ylipäätään ovat tasavertaisessa asemassa pientalojen kanssa näiden remonttien ja korjausten suhteen?

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä huomio, minkä ed. Viitanen teki, että hallituksen esitys pohjautuu tähän veronhuojennukseen. Veronalennukset suurituloisilla myös ja vastaavat, kansaneläkemaksujen poisto työnantajilta, ne ovat samaa veropohjan kaventamista. Vastaan tietysti tulee tällä tiellä sitten ongelmia.

Mutta valiokuntakäsittelyn yhteydessä oli keskustelua niin kutsutusta reit-kiinteistörahastosta, josta varmasti myös ministeri Vapaavuorella on käsitys. Ympäristövaliokunta suhtautuu siihen varovaisen myönteisesti. Kuitenkin sen säännösten tulee olla sellaisia, että ne tekevät sen aidosti toimivaksi, ei niin, että se olisi ikään kuin keino välttää verotusta. Vain niin voidaan saada uutta asuntotuotantoa.

Mutta näinhän on, puhemies, että yhtä rakennusmiestä vastaa suunnilleen viisi muuta työpaikkaa, jotenka rakentamisen elvyttäminen ja sen syöksymisen estäminen todella lamaan on sellainen ajankohtainen väline hallituksella, joka on välittömästi mahdollista toteuttaa, ja edelleenkin puuttuu paremmin toimivia esityksiä kuin tämä mainittu osakeyhtiöiden veronhuojennus.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Tämä veronhuojennuslaki on rinnakkaislaki talousvaliokunnassa edelleen avoinna olevan kiinteistösijoitusrahastolain kanssa, ja tietysti vähän oudolta tuntuu, että tätä viedään kuitenkin erillään täällä eteenpäin. En tähän valtiovarainvaliokunnan mietinnön sisältöön osaa puuttua sen tarkemmin. Saattaa olla niin, että se on kohdallaan, ja kun se on yksimielinen mietintö, niin ehkä näin on uskottava. Toisaalta on selvää, että tämä verotuskohtelu tässä kokonaisuudessa kiinteistösijoitusrahastotoiminnan osalta on aivan oleellinen asia, että Suomessa saataisiin tämä toiminta liikkeelle, niin kuin se on monessa muussa maassa. Tällä hetkellä se ei ole meillä toiminut. Niitä mahdollisuuksia ei ole käytetty, mitä tämä tarjoaisi käytettäväksi.

Herra puhemies! Totean myös, niin kuin ed. Jaskari, että olisi syytä, että hallitus tutkisi myös tämän kiinteistösijoitusrahaston menettelyn laajentamista infrastruktuurin rakentamiseen. Sieltä varmasti löytyisi mahdollisuuksia nopeuttaa monia tärkeitä liikennehankkeita ja vastaavia tällä tavalla, ilman että valtion budjetin kautta tarvitsee viedä niin paljon hankkeita kuin nykyisin menee, jotka sitten rasittavat nykyisen valtion kirjanpidonkin mukaan ja budjettitalouden mukaan kohtuuttomasti aina vuotuisia budjetin menoja. Eli tältä osin toivon tähän laajennusta ja totean, että talousvaliokunnasta tulee mietintö tässä lähiaikoina siitä rinnakkain käsittelyssä olevasta laista.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämän lain yhteydessä nyt on syytä todeta, että tässä ei ole kysymys mistään elvytyksestä. Tämä kyseessä oleva laki on tänne viime vuoden lokakuussa jo lähetetty käsiteltäväksi. Tätä on Suomessa valmisteltu jo vuosia; tämä ei ole tämän hetken taloustilanteen tuotosta.

Tämän tyyppisiä kiinteistörahastomalleja on olemassa monissa muissa maissa. Suomessa niitä ei vielä ole ollut. Kohta niitä varmaan tulee olemaankin, mutta valiokunnassa käsittelyn aikana tietysti paljon herätti pohdintaa se, onko tämä nyt esitelty malli tarpeeksi houkutteleva, kiinnostaako tämä ihmisiä sijoittamaan, ovatko yhtiöt valmiita tähän lähtemään vai eivätkö ne lähde. Toisaalta on hyvä, että tässä nyt määritellään ne rajat ja verotukselliset rajat ja se, millä ehdoilla voi päästä tietynlaisen veronhuojennuksen piiriin ja miltä osin ei. Jos haluaa tutustua tähän paremmin, niin kannattaa lukea se valiokunnan mietintö, joka on erittäin hyvin ja selkeästi kirjoitettu. Siitä käyvät ilmi ne ehdot, milloin pääsee verovapauden piiriin, ja jos lähtee verovapauden piiristä pois, mitkä ovat sitten siitä seuranneet sanktiot.

Voi olla, että tällä ei synny semmoista uudenlaista toimintaa, mitä on haettu, mutta kuitenkin nyt pää on saatu auki. Talousvaliokunta saa aikanaan oman mietintönsä valmiiksi, ja sen jälkeen sitten nähdään, tapahtuuko markkinoilla tämän tyyppistä kehitystä vai eikö tapahdu. Jos ei tapahdu, niin voi olla, että tähän asiaan palataan myöhemmin.

Sitten liittyen siihen, mitä ed. Kankaanniemi äsken sanoi, parasta aikaahan selvitellään erityisen selvitysmiehenkin osalta se, voisiko olla joitain sen tyyppisiä infrarahastoja, jotka voisivat sijoittaa muihinkin kohteisiin kuin nyt pelkästään taloihin, on kysymys sitten vaikka maanteistä, rautateistä tai muista vastaavista. Siitäkin selvityksiä valmistuu vielä tämän vuoden aikana.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! En minä halua olla mikään ilonpilaaja, mutta ottaen huomioon, mitä asiantuntijat tästä ovat lausuneet, niin kyllä ne suuret toiveet, mitä aikaisemmissa puheenvuoroissa on tullut esille, jäävät ilmeisesti toteuttamatta. Aivan kuten ed. Jari Koskinen aikaisemmin totesi, asiantuntijat ovat katsoneet, että tämä ei ole riittävän houkutteleva.

No, tämän lain voimaantulo edellyttää myöskin, että Euroopan unioni tämän hyväksyy, ja ainakin minä ymmärsin virkamiehen, ei asiantuntijan vaan virkamiehen, lausunnoista, että ehtii aika paljon lunta tulla ja lunta sulaa ennen kuin tämä hyväksytään Euroopan unionissa.

Mietintö on yksimielinen. Kaikki ovat sitä mieltä, että laki hyväksyttäisiin, mutta liian suuria odotuksia ja toiveita ei pidä kuitenkaan asettaa.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme vuokra-asuntoja lisää ja varsinkin tällaisena aikana, kun ihmisillä ei ole varaa ostaa asuntoja. Nuoriso tarvitsee, opiskelijat tarvitsevat. En minäkään usko, että tämä laki mikään joulupukki on, että tämä tuo ehdottomasti alalle lisää vuokraajia, mutta joka tapauksessa tämä laki eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta poistaa tuon kaksinkertaisen verotuksen, ja toivottavasti sillä on omistusrakenteita ohjaava vaikutus.

Toivon ennen kaikkea sitä, että tosiaan näille muuttopaikkakunnille, minne muutetaan paljon, saataisiin tällä tehostettua. Lähtevätkö ihmiset sijoittamaan tähän, se ei tosiaan, niin kuin on sanottu tässä jo aikaisemmin, ole varmaa, ja tätä täytyy seurata sitten. Mutta joka tapauksessa verovapauden edellytyksenä on, että yhtiö harjoittaa omistuksensa perusteella nimenomaan tilojen vuokraustoimintaa, joten ainakaan mistään veronkierrosta tässä ei siinä mielessä ole kysymys, vaan edistetään vuokra-asuntotoimintaa.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Kiinteistörahastojahan on ainakin Englannissa, Ranskassa ja Saksassa. Ranskassa on varsin suuri rahasto olemassa, ja siellä ilmeisesti se toimii.

Tällä pyritään lisäämään nyt sitten uusia toimijoita vuokra-asuntomarkkinoille. On epäilty, että niitä uusia toimijoita ei näillä ehdoilla tule. Saattaa näinkin olla, mutta en minä näe kyllä oikeaksi sitäkään, että laajennettaisiin tätä sitten kovin paljon, koska esimerkiksi laajentamisessa liikekiinteistöihin ja infran rakentamiseen täytyy olla aika tarkkana, sillä täytyy muistaa, että pitäähän valtion jostain myöskin verotuloja kerätä. Jos koko veropohja ammutaan pois alta, niin millä valtion menot yleensä maksetaan? Ei niitä voi loputtomasti tietenkään pelkällä velallakaan maksaa. Jossain vaiheessa täytyy kyllä verojakin kerätä, ja siinä mielessä nämä rajaukset ovat paikallaan.

Mitä tulee sitten tähän vuokra-asuntotuotantoon yleensä, niin kyllä minä haluaisin nähdä sen, että valtio ottaisi nyt viimeinkin ohjelmaansa myöskin korkotukilainan omavastuukorkojen alentamisen, sillä tänä päivänä ne eivät kerta kaikkiaan ole kilpailukykyisiä, ja vuokra-asuntoja ei rakenneta. Kun meillä on puutetta vuokra-asunnoista, suurissa asutuskeskuksissa on huutava pula vuokra-asunnoista, ja samalla kymmeniätuhansia rakennustyöntekijöitä on työttömänä ja yhä useampia työttömyys uhkaa, niin kaiken järjen mukaan pitäisi käyttää kaikki keinot, jotta vuokra-asuntotuotanto saataisiin kunnolla liikkeelle. Voitaisiin poistaa asuntopulaa ja työttömyyttä.

Antti Vuolanne /sd:

Arvoisa puhemies! Yhtyisin ajatuksiltani niihin kannanottoihin, jotka painottavat tätä kokonaisuuden pohdintaa. Meillähän verotetaan lähes kaikkea. Meillä verotetaan aina vaatteita, kuljetuksia, ruokaa, monia perusasioita, ja voidaan osoittaa, että verovapauden tai verohelpotusten antaminen kohteeseen kuin kohteeseen on yksittäisesti tarkasteltuna aina myönteinen asia ja edesauttaa hyvinvointia ja hyvien asioitten toteutumista. Nyt täytyy muistaa kuitenkin, että me tarvitsemme myös verotuloja, emme sen takia, että haluaisimme verottaa, voisimme antaa verovapauden muuten kaikille elämänalueille, vaan sen takia, että meidän täytyy rahoittaa myös hyvinvointipalvelut ja se hyvinvointiyhteiskunta, jonka taustalla meillä on suuri poliittinen yhteinen hyväksyntä.

Kuitenkin vuokra-asuntojen tarjonnan lisääminen on niin tärkeä asia, että sen tehostamiseksi tarvitaan tehokkaita keinoja, ja toivotaan, että tämä nyt sitten toimii tähän suuntaan.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kieltämättä ehkä näissä tähän lakiin liittyvissä epäilevissä vaatimuksissa on heijastunut se sama, mikä viime syksyyn saakka heijastui yleisemminkin, tämä vaatimus verot valtion maksettavaksi -periaatteesta. Luulen, että asuntojen osalta siihen saattaisi löytyä jopa ihan objektiivisiakin perusteita sikäli, että tällä hetkellä, jos erilaisilta sijoittajilta kysyisi, niin heistä varmaan moni nyt toivoisi, että he olisivat sijoittaneet mieluummin asuntoihin kuin jonnekin muualle tässä viimeisten vuosien aikana. Mutta sellaisessa sijoitussuhdanteessa, jossa erilaisista vipurahastoista tietenkin saa paljon parempaa tuottoa, niin sinne ne rahat tuppaavat ohjautumaan.

Siksi, kun vapaarahoitteista asuntotuotantoa joka tapauksessa Helsingin ja ehkä muutaman muunkin suuren suomalaisen kaupungin osalta välttämättä tarvitaan, niin tämän tyyppiset rahastot ovat minusta kyllä tervetulleita, mutta ei se poista sitä ongelmaa, että asuntosijoitusten tuotto kuitenkin syntyy niistä asunnoista saatavista tuotoista, tietenkin siitä arvonnoususta, mutta vuokra-asuntojen osalta se ei ole ihan helposti realisoitavissakaan. Mutta ennen kaikkea se syntyy tietysti siitä asunnosta syntyvien kustannusten ja siitä saatavan vuokran erotuksena, ja silloin siihen liittyy se ongelma, että mitä korkeampi se vuokra on, niin sitä hankalampi tavallaan sitten sitä tarjontaa on tällaisissa tilanteissa tyydyttää, jolloin vuokranmaksajallakaan ei ole varaa, ja siitä syystä tarvitaan myöskin julkisesti tuettua vuokra-asuntotuotantoa.

Itse asiassa valtaosassa Suomea se on nimenomaan se malli, jolla asuntopoliittiset ongelmat, ne, jotka liittyvät asuntojen liian vähäiseen määrään, pystytään ainoastaan ratkaisemaan. Itse asiassa Suomessa on tarpeeksi asuntoja kaikille, ne vaan sijaitsevat väärissä paikoissa, ja niistä osa on aivan liian kalliita osan suomalaisista vuokrattavaksi, ja tästä tämä suomalainen vuokra-asuntopula pitkälti johtuu.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Alatalo kysyi, lähtevätkö ihmiset sijoittamaan tällaisiin yhtiöihin rahaa. Hän epäili sitä, ja ihan oikein, pitää epäillä, miksi lähtisi. Jos ajattelee yksityishenkilöä ja hän haluaa sijoittaa rahaa asuntoihin, niin hän voi tehdä sen suoraan, saa sen vuokratulon, maksaa vuokratulosta 28 prosenttia veroa. Ei asunto-osakeyhtiö eikä juuri kiinteistöyhtiökään tänä päivänä tuota käytännössä mitään voittoa. Asunto-osakeyhtiössä, varsinkin jos se on vuokratalo, juoksevat kustannukset katetaan yhtiövastikkeilla ja pääomavastikkeet katetaan pääomavastikkeella ja pääomavastike on osittain vähennyskelpoinen, joskus jopa kokonaan vähennyskelpoinen, ja jos se ei riitä, niin poistoillahan saadaan nollatulos. Asunto-osakeyhtiöt esittävät nollatulosta tänä päivänä, eli on yhdentekevää, onko se verovapaa vai ei. Ainoastaan, jos isännöitsijä on tehnyt suuren virheen, voi syntyä voittoa ja veroa.

Siinä mielessä minä ja myöskin ne asiantuntijat, joita kuultiin, olimme sitä mieltä, että ei tämä tule olemaan riittävän houkutteleva. Minulla on se käsitys, että olisi saattanut kyllä jollakin toisella tavalla saada lisää vuokra-asuntoja ja tämä ei tilannetta kovinkaan paljon paranna mutta se olisi parantanut kyllä, jos me säätäisimme sellaisen lainsäädännön, joka meillä oli 1960-luvun loppupuolella ja 1970-luvun alkupuolella, että ne, jotka sijoittavat uuteen vuokra-asuntoon, saavat sen tulon verovapaasti tietyn ajan. Se ainakin 1960- ja 1970-luvuilla puri erittäin hyvin, enkä minä ymmärrä, miksi se ei purisi tänä päivänä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Täällä aikaisemmin ed. Jari Koskinen viittasi siihen, että tämä ei ole mikään elvytyslaki. No ei varmaan olekaan, mutta tämä käsiteltiin viime syksynä esimerkiksi ympäristövaliokunnassa vähän sillä tavalla, että se ikään kuin olisi sitä, vaikkakin selvät dubiot on, niin kuin täällä ed. Kalliskin totesi, että tämä ei nyt innosta erityisesti juuri parempaan asuntomarkkinatilanteeseen. Mutta kuitenkin totesimme jo silloin syksyllä, että asuntotuotanto on lähes pysähdyksissä, jotenka silloin jo viestitettiin ja on sen jälkeen usean kerran viestitetty ministeriön suuntaan ja pääministerin suuntaan, että tarvitaan tehokkaampia lainsäädännöllisiä budjettikeinoja, aloitteita siihen, että rakentaminen aktivoituu. Tällä hetkellä me tiedämme, että lähinnä julkinen rakentaminen, jonkin verran yleishyödyllinen, on käynnissä ja on viimevuotiseen nähden kohtuullisella tasolla mutta yksityinen rakentaminen on suunnilleen nolla. Tässä mielessä me tarvitsemme todellakin edelleen hallitukselta esityksiä.

Mitä tulee tällaisten yksityisten osakeyhtiöiden harjoittamaan vuokraustoimintaan, niin täytyy todeta, niin kuin ed. Erkki Virtanen totesi, että voitto tulee nimenomaan sieltä vuokralaisten taskusta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Minäkin provosoiduin ed. Jari Koskisen äskeisen kommentin johdosta. Minä luin tätä harvinaisen myönteisenä hallituksen esityksenä, joka tarjoaa jotakin mahdollisuutta moneen eri saumaan yhtä aikaa juuri kuluvana talvena. Vielä kiinnitin aivan erikoisesti huomiota siihen, että tämä on aika monimutkainen juttu, ja tulkitsin sen niin, että kysymys on eräällä tavalla harmaan talouden loukkujen välttämisestä: että sen takia pitää tehdä vähän niin kuin puskuria joka puolelle mutta kuitenkin se myönteisyys ja veronhuojennus säilyttäen.

Mutta nyt minä, arvoisa puhemies, joudun ed. Jari Koskisen todistuksen ja ed. Bjarne Kalliksen todistuksen jälkeen toteamaan, että ihan jonninjoutavia tässä haastelin.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä laki, mikä on meillä käsittelyssä, on tietysti ihan oikean suuntainen, niin kuin tässä on edellä todettu. Mutta tietysti meidän pitää keskustelua herättää myös siitä, kuinka me todella näitä niin sanottuja kovan rahan vuokra-asuntoja pystymme tarjoamaan markkinoille, koska näyttää siltä, että missään tapauksessa yhteiskunnan varoilla rakennetut vuokratalot, vuokra-asunnot, eivät tule riittämään kokonaismäärältään. Ja tietysti, niin kuin täällä ed. Erkki Virtanen totesi omassa puheenvuorossaan, näitä asuntoja on rakennettu sinne, missä meillä ei ole vuokralaisia, ja siellä missä olisi vuokralaisia, ei näitä asuntoja ole. Tässä on vähän tämä kohtaanto-ongelma olemassa myös osaltaan.

Mutta ensinnä, arvoisa puhemies, ennen kaikkea tietysti tässä kovan rahan vuokra-asuntotuotannossa tietysti pitäisi miettiä monia eri vaihtoehtoja, joilla tämä kimmoke ja kiihdyke saataisiin lähtemään liikkeelle. Meillähän oli taannoin niin, että osakkeen myyminen oli verovapaata tietyn omistusajan jälkeen. Jos en väärin muista, niin tuo omistusaika oli kymmenen vuotta. (Ed. Kallis: Viisi!) — Viidestä kymmeneen vuotta riippuen omaisuuslajista. (Ed. Kallis: Kiinteän kymmenen, asuntojen viisi!) — Niin, irtaimen omaisuuden osalta viisi vuotta ja kiinteistön osalta kymmenen vuotta. Oman asunnon myynti on verovapaata jo kahden vuoden asumisen jälkeen. — Meidän pitäisi kytkeä tällaista veronhuojennusta tähän kovan rahan vuokra-asuntotuotantoon siinä mielessä, että se sidottaisiin omistusaikaan, jolloin niin sanottu hankintahintaolettama nousisi vuositasolla ja saavuttaisi 100 prosenttia elikkä sen osakkeen myynti olisi täysin verovapaata sitten jossakin vaiheessa.

Antti Vuolanne /sd:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti vielä toisen kierroksen keskusteluihin. On aivan oikein, että emme lähde hakemaan ratkaisua vuokra-asunto-ongelmaan pelkästään julkisen sektorin rahoituksen pohjalta, mutta sitäkin tarvitaan ja sitä pitää tehostaa, mutta volyymit ovat niin paljon suuremmat yksityisellä puolella, että sieltä täytyy saada näitä sijoitusvirtoja peliin.

Tässä nyt sitten tulee myös se ongelma, että kaikki asuntotuotanto ei välttämättä ole tehokasta eikä tuottavaa. Päinvastoin esimerkiksi 1980-luvun lopulla monet investoinnit rakentamiseen olivat tehottomia ja luotiin myös ylikapasiteettia sinne, missä sitä ei tarvittu. Nyt onkin hyvä se, että lähdetään tarkasti seuraamaan, mitkä tämän lain vaikutukset ovat ja millä tavalla se tuottaa sen odotetun yhteiskunnallisen hyödyn, mitä tässä selvästi haetaan. Periaatteessa veron pitäisi olla neutraali eri sijoitusmuotojen välillä ja markkinat ja tuotto-odotukset sitten ratkaisisivat hyödyn. Mutta tämä on tätä valtion tukea tietyille alueille ja puuttumista markkinoiden toimintaan, ja hyvä niin.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa herra puhemies! Meillä on suuri ongelma siinä, että vuokra-asuntoja on aivan liian vähän. Asunnottomien määrä kasvaa jatkuvasti. Nyt hallitukselta odotetaan nopeita toimia, jotta Ara-vuokra-asuntotuotanto lähtee ihan oikeasti käyntiin. Nyt lainarahan saanti on vaikeata ja se estää uusien hankkeiden liikkeellelähdön eli elvyttämisen ja työllistämisen.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten kaikki tiedämme, tällä hetkellä meillä on puutetta vuokra-asunnoista ja vuokra-asuntojen hinnat, vuokrat, ovat nousseet melko suuresti. Siitä syystä pitää pyrkiä erilaisin toimenpitein edistämään vuokra-asuntotuotantoa ja vuokra-asuntojen vuokrausta. Tietysti yksityinen sektori on erittäin merkittävä ja pitää miettiä, mitä siellä voidaan tehdä. On tämä kuitenkin yksi askel, vaikkei loikka, parempaan suuntaan.

Ed. Kallikselle on syytä todeta se, että kuitenkin tänä päivänä asuntovuokraustoimintaa harjoittavissa yhtiöissä joudutaan aina miettimään veroseuraamuksia ja tekemään päätöksiä myöskin verotus huomioon ottaen. Nyt kun saadaan verovapaus, niin se mahdollistaa, voisi sanoa, myöskin järkiperäisemmän toiminnan yhtiöissä ja tätä kautta kyllä myöskin hyödyntää näitä yhtiöitä.

Tietysti soveltamisala on jossain määrin rajattu, ja kun tehdään tämmöinen uusi avaus, jossa noudatetaan Saksan ja Britannian mallia, on ehkä ihan hyvä, ettei mennä kauhean pitkälle, ja jos koko asunnon vuokraus-, myynti- ja muu toiminta tulisi verovapauden piiriin, niin silloin mentäisiin melkoinen loikka eteenpäin. Eli tässä suhteessa otetaan varovainen askel oikeaan suuntaan ja sen jälkeen, kun nähdään, kuinka tämä toimii, voidaan katsoa, pitäisikö lainsäädäntöä jollakin tavalla laajentaa. (Ed. Kallis: Ei tämä ole sijoittajille verovapaus!)

Täytyy sanoa, että kun täällä on oltu huolissaan, muun muassa vasemmiston piirissä, siitä, että valtion verotulot vähenevät, niin olennaista on se, että kunnilla on mahdollisuuksia pitää huolta terveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta. Tähän vasemmiston pyyntöön nyt hallitus vastaa sillä, että kiinteistöveron korottamismahdollisuus annetaan kunnille, ja tällä tavalla veropohjasta pidetään teidän toiveittenne mukaisesti huolta.