Esko Kiviranta /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tehnyt lakialoitteen omaishoidon tuen verovapauden säätämiseksi. Tarkoitukseni on ylläpitää tätä viime syksynä alkanutta keskustelua tästä tärkeästä asiasta, ja vaikka yleisesti ottaen ei taida olla verovapauksien aika, niin tässä on kysymys asiasta, johon se sopisi yhteiskunnankin tavoitteitten kannalta. Taloudellisesti olisi hyvä mahdollistaa tätä omaishoitoa ja näin säästää yhteiskunnan laitosten rakentamis- ja ylläpitokustannuksia.

Myöskin pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa luvataan selvittää omaishoidon tuen verokohtelu. Nyt se on ilmeisesti tarkoitus selvittää osana laajempaa omaishoidon tukeen liittyvää selvitystä, mutta kyllähän voitaisiin erillisenäkin toteuttaa tämä omaishoidon tuen verovapaus ilman sen suurempia muita selvityksiä.

Omaishoidon tuesta annetun lain mukaan omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista sekä hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista. Omaishoidon tuki on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Kunta päättää, missä laajuudessa se osoittaa talousarviossa voimavaroja hoitopalkkioihin ja -palveluihin. Tämän vuoksi omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkioiden suuruus vaihtelevat kunnittain. Vuonna 2010 kunnat maksoivat noin 153 miljoonaa euroa omaishoidon tuen hoitopalkkioita.

Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hoitopalkkio on vähintään 364 euroa 35 senttiä kuukaudessa. Hoitopalkkio on kuitenkin vähintään 726 euroa 69 senttiä kuukaudessa, jos omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä.

Arvoisa puhemies! Hoitopalkkio on omaishoitajalle veronalaista tuloa, josta suoritetaan ennakonpidätys. Lakialoitteessa ehdotetaan omaishoidon tuen hoitopalkkion säätämistä verovapaaksi.

Omaishoitotyö on vaativaa ja sitoo omaishoitajia ympärivuorokautisesti. Omaishoitajien kannalta omaishoidon tuen epäkohtina ovat hoitopalkkion pienuus ja veronalaisuus. Omaishoidon tuen määrä ei ole suhteessa yhteiskunnan omaishoidosta saamaan hyötyyn. Ilman omaishoitajia suurin osa omaishoidon tuella hoidettavista olisi jonkinasteisessa laitoshoidossa. Omaishoito on inhimillinen vaihtoehto tuottaa ikäihmisille hoivapalveluja ja samalla vähentää laitoshoidon tarvetta.

Omaisten ja läheisten hoitamia vanhuksia, vammaisia ja pitkäaikaissairaita on enemmän kuin omaishoidon tuen saajia. Arvioiden mukaan Suomessa on noin 300 000 omaishoitajaa, mutta vuonna 2010 omaishoidon tuella hoidettavia oli vain 37 500.

Omaishoitajista puolet on yli 65-vuotiaita. Eläkeläisten lisäksi omaisiaan hoitavat myös ansiotyössä käyvät henkilöt, virka- tai muilla vapailla olevat sekä työttömät henkilöt. Omaishoidon tuen hoitopalkkion säätäminen verovapaaksi parantaisi omaishoitajien yhdenvertaisuutta. Hoitopalkkion verovapaudella myös tuettaisiin omaishoitajien tekemää arvokasta ja vaativaa työtä. Tarkkaa arviota tästä aiheutuvasta verotulojen menetyksestä ei ole, mutta se lienee noin 40 miljoonaa euroa vuodessa, josta noin 30 miljoonaa euroa kohdistuisi kuntien verotuloihin. Kunnille tämä pitäisi tietysti kompensoida.

Ehdotan, että säädettäisiin tuloverolain 92 d §:n säännös, jonka mukaan veronalaista tuloa ei ole omaishoidon tuesta annetun lain nojalla omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! On aluksi todettava, että edustaja Kivirannan aloite on askel parempaan suuntaan. Mutta kun tiedämme, että vanhusten määrä Suomessa jatkuvasti kasvaa, niin pitäisi joskus käydä oikein semmoista yhteiskunnallista keskustelua siitä, että omaishoito pitäisi laittaa tasavertaiseksi muun hoitotyön kanssa. Kun tiedetään, niin kuin Kiviranta mainitsi, että omaishoidon tuki on tällä hetkellä vajaa 400 ja siitä otetaan verot, niin millä kukaan pystyy sitä vanhusta tai kehitysvammaista hoitamaan, kun tiedetään, että omaishoitajia on vain noin runsaat 30 000, jotka saavat tätä hoitomaksua, kun meillä vanhuksia, joita hoidetaan, on runsaat 300 000?

Me perussuomalaiset olemme esittäneet jatkuvasti, että säädettäisiin oikein tämä omaishoidon laki ja siirrettäisiin tämä tuki Kansaneläkelaitoksen vastuulle, mikä tarkoittaisi myös sitä, että joka kunnassa nämä palkkiot olisivat samansuuruisia. Toivottavasti tämä lakiesitys menee askeleen eteenpäin, mutta olisi kyllä tulevia vuosia ja vuosikymmeniä ajatellen tärkeätä, että käytäisiin koko omaishoitokeskustelu yhtenä suurena asiana. Siinä olisi varmaan yhteiskunnallista säästöä, ja varmaan monille vanhuksille, ja jotka tätä hoitoa saavat, se olisi myös inhimillisesti ajatellen paljon parempi vaihtoehto kuin laitoksessa makaaminen. Monella vanhuksella ei ole muuta mahdollisuutta kuin mennä laitokseen.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkipään äsken ehdottama laajennus olisi varmaan ihan toivottava tulevaisuudessa, ja kaikki perussuomalaiset varmasti ovat sen takana. Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä hoitamalla vanhempiaan, puolisoitaan tai muita omaisiaan. Tämä raskas ja vaativa työ on aliarvostettua maassamme niin valtion kuin kuntienkin taholta. Kunnat säästävät suuria summia, kun omaiset hoitavat vanhuksiaan ja vanhustenhuollon paikkojen tarve vähenee siltä osin. Monelle omaishoitajalle pieni omaishoidon tuki voi olla myös ainoa tulonlähde tai lisätulo pienen eläkkeen ohella. Siksi onkin kohtuutonta, että tästä yleensä hyvin pienestä omaishoidon tuesta ja hoitopalkkiosta pidätetään vielä verokin. Kannatan edustaja Kivirannan tekemää lakialoitetta.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kivirannan aloite on erittäin kannatettava, se on plusmerkkinen uudistus kulujen kannalta. Suuret ikäluokat ovat tulossa nyt eläkeikään, ja hyvin monet meistä lähivuosikymmeninä olemme omaishoitajia. Totta kai on myös työssä olevia ihmisiä, jotka omaishoitavat muun muassa vammaisia lapsiaan, tai päinvastoin. Tosiaankin tämä verotulojen menetys on tietysti realiteetti, mutta toisaalta kun ajatellaan, paljonko vanhusten laitospaikan hinta on tällä hetkellä kaupungeissa ja kunnissa, niin jo pelkkä kotihoitokin on jo halvempaa kunnan toimesta, saatikka sitten tämä omaishoidon osuus. Jotenkin on luotettu siihen, että lähimmäisenrakkaudella tämä vain sujuu eikä yhteiskunnan tarvitse tähän ottaa osaa.

Koko se yhdeksän vuotta ainakin, mitä minä olen täällä eduskunnassa ollut, on käyty tätä keskustelua tästä Kelan roolista, että Kelan kautta tämä saataisiin tasaisemmaksi. Meilläkin Pirkanmaalla on hyvin erilaisia kuntia, esimerkiksi Valkeakoski on ihan tällainen pimeä piste, siellä on hyvin huonosti hoidettu omaishoidon tukea. Ja niin kauan aikaa kuin tämä omaishoidon tuki ei toimi tasaisesti, niin myös silloin ihmiset joutuvat epäoikeudenmukaiseen asemaan. Tässä mielessä tietysti edustaja Kivirannan ehdotus on hyvä, että ainakin ne verorahat, mitkä omaishoitaja joutuu maksamaan, hän voisi saada kohtuullisuuden nimissä takaisin, koska hän tekee arvokasta työtä.

Tiedän sen realismin ja realiteetin, että näitten lakiesitysten läpimeno ei ole kovin helppoa, kun tämä ei ole hallituksen esitys, mutta ehkä tällä Kivirannan esityksellä voidaan myös vauhdittaa asiaa ja antaa sellaista impulssia keskustelulle tästä vakavasta asiasta, koska nimenomaan tämä on yksi isoimpia kysymyksiä, että ihmisiä voitaisiin hoitaa kotona inhimillisissä olosuhteissa eikä pelkästään laitoshoidossa.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Omaishoitajien tilanteessahan edellisellä hallituskaudella tehtiin parannuksia keskustan ja kokoomuksen silloin ollessa hallituksessa, ja on ollut hyvä, että omaishoitoa on kehitetty määrätietoisesti. Se on tietysti aika uusi hoitomuoto perinteisen vanhainkodin ja laitoshoidon rinnalla, ja varmasti yhä kasvava, niin kuin tässä edellä muut edustajat ovat jo kertoneet.

On minunkin mielestäni tärkeää, että me yhtenäistämme säädöksiä siitä näkökulmasta, mitkä ovat kriteerit päästä omaishoidon piiriin ja mikä on korvaus omaishoidosta, mutta myös sitä, että kaikilla olisi lain suomat oikeudet muun muassa lomapäiviin, joita on lisätty edellisenkin hallituksen aikaan.

Omaishoitohan on varsin inhimillinen hoitomuoto vanhuksen taikka kehitysvammaisen — taikka ketä sitten hoidetaankin — näkökulmasta ja usein myös perheen näkökulmasta. Mutta se on myös kova hoitomuoto, ja sen takia tämä edustaja Kivirannan ajatus siitä, että voitaisiin tuo verovapaus tuoda tähän korvaukseen, olisi tietysti yksi pieni kädenojennus siihen suuntaan, että tätä työtä arvostetaan yhä enemmän.

Mutta kuntien näkökulmasta, johon edustaja Alatalo viittasi: tämä on kunnissa kyllä minun mielestäni arvovalintakysymys. Kunnat itse päättävät siitä, millä tavalla ne haluavat hoitaa laitoshoitoa tarvitsevat henkilöt, ja kyllä minä ihmettelen sellaista kuntaa, joka ei käytä omaishoitomahdollisuutta. Se on edullinen, inhimillinen ja kunnan näkökulmasta varmasti erittäin kannatettava. Jos oikein muistan, edustaja Satosen omassa kotikunnassa tehtiin niin sanotusti piikki auki -järjestelmä eli kaikki, jotka täyttivät kriteerit, pääsivät omaishoidon piiriin, ja se on Sastamalassa todettu erittäin toimivaksi malliksi, ja Sastamalasta kannattaa varmasti meidän muidenkin ottaa esimerkkiä.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitän lakialoitteeni jo tähän mennessä saavuttamasta runsaasta kannatuksesta ja alan jo uskoa, että tämä etenee, mutta tietysti tarvittaisiin kuitenkin hallitukseltakin otetta näihin asioihin, ja esitystä.

Tässä edustajakollega, edustaja Alatalo, otti esille tuon lähimmäisenrakkauden. Sitähän omaishoito joka tapauksessa vaatii, mutta tietysti raha — omaishoidon tuen määrän kasvattaminen ja sen verovapaus — mahdollistaisi tämän työn tekemistä monelle sellaiselle, joka nyt tällä hetkellä ei kerta kaikkiaan taloudellisesti tähän työhön yllä.

Totta kai tämä verovapaus on hyvin suppea näkökulma. Tämä pitäisi toteuttaa, mutta omaishoidon tukea pitäisi yhtenäistää ja kasvattaa, ja se olisi yhteiskunnan kannalta plusmerkkinen suunta kuitenkin kokonaisuutena katsoen, kun laitospaikat ovat hyvin kalliita.

Kannatan myöskin edustaja Mäkipään ajatusta laajemmasta selvityksestä. Itse asiassa sellainen taitaa olla käynnissäkin. Ollaan tekemässä tällaista kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa, ja se on hyvin tärkeä asia saada pikaisesti valmiiksi.

Ritva  Elomaa  /ps:

Arvoisa puhemies! Omaishoitaja ei hoida rahan takia läheistään. Kysymyksessä on rakkaus ja välittäminen läheistä kohtaan. Omaishoitajien taloudellinen tilanne on todella huono, koska korvaus siitä omaishoidosta on heikko. Edustaja Kivirannan lakiehdotus on erittäin kannatettava, ja hallituksen pitääkin nyt tehdä kädenojennus omaishoitajia kohtaan, koska tulevaisuudessa maamme tarvitsee omaishoitajia lisää ja valtio säästää, koska laitospaikat olisivat paljon kalliimpia. Ja kaiken lisäksi se tärkein asia, inhimillisyys, toteutuu, jos omaishoitaja jaksaa jatkossakin.

Timo  Heinonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti tuohon loppuun. Äsken jäi kesken tähän kustannusajatteluun tulo, josta viittasin Sastamalaan, jossa tehtiin ratkaisu, että kaikki, jotka täyttävät omaishoidon kriteerit, pääsevät sen piiriin, ja se näkyi, totta kai, hetkittäin heidänkin tilinpäätöksenään, että omaishoidon kustannukset nousivat, mutta samaan aikaan se lähti näkymään toisella puolella myös säästönä. Eli silloin laitoshoidon tarve väheni, ja näin ollen kunnan näkökulmasta myös saatiin taloudellisia säästöjä. En ole aivan varma, mitä tuollainen laitoshoitopaikka sitten maksaa. Varmasti haitari on hyvin suuri.

Mutta omassa kotikunnassani Lopella kävimme vähän vastaavanlaista keskustelua lasten kotihoidon kuntalisästä eli niin sanotusta Loppi-lisästä, Espoo-lisästä, mikä se sitten jokaisessa kunnassa onkaan. Me pääsimme siinä vertailussa, kun vertasimme sitä, että hoidetaan alle 3-vuotias lapsi kotona tai sitten päiväkodissa, lopputulokseen niin, että kun täydet päivähoitomaksut on maksettu, niin sen jälkeen kunta vielä maksaa verovaroin jokaisen päiväkodissa olevan lapsen hoidosta 1 000 euroa kuukaudessa, eli 12 000 euroa vuodessa, kun on päivähoitomaksut maksettu. Tämä vain esimerkkinä siihen, että usein sitä kotona tehtyä työtä, josta edustaja Elomaa hyvin toi esille tämän rakkauden, millä sitä tehdään, ei kukaan rahasta ja työstä sinänsä tee eikä näekään sitä niin, mutta siitä on oikeus ja kohtuus saada korvaus. Mutta tuo meidän esimerkkimme ehkä vähän valottaa sitä, että jokaisessa kunnassa kannattaa tehdä valintoja, ja omaishoito ja kotihoito ovat sitä edullisinta ja inhimillistä yleensä. Nyt tietysti ensi syksynä meillä on hyvä mahdollisuus kuntavaaleissa itse kunkin valita sellaisia valtuutettuja kunnanvaltuustoihin, ja siellä kunnanvaltuustoissahan päätökset näistä asioista tehdään eikä suinkaan tässä salissa.