Leena Rauhala /skl:

Arvoisa rouva puhemies! Kysymyksessä koulumatkatuesta on erittäin tärkeää, että sen sisältö muodostuisi sellaiseksi, että eri alueilla asuvat opiskelijat, kaupungeissa, kunnassa, olisivat tasaveroisessa asemassa näihin etuisuuksiin nähden. Tämän lukuvuoden 1997—98 alusta voimaan tulleen lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskeli-joiden koulumatkatuesta annetun lain mukaan yli 10 kilometrin päässä kotoa sijaitsevaa lukiota tai ammattikoulua käyvät opiskelijat saavat koulumatkakuluihinsa tukea, jonka omavastuuosuus on siis pääsääntöisesti 250 markkaa kuukaudessa. Opintotukena maksettavan koulukustannusten korvaamisen ehtona oleva 10 kilometrin vähimmäismatka aiheuttaa tilanteen, jossa oman kunnan lukiossa tai ammattikoulussa opiskeleminen tulee kalliimmaksi kuin naapurikunnan lukiossa tai ammattikoulussa.

Monissa kaupunkien naapurikunnissa iso osa opiskelijoista, jotka ovat valinneet opintopaikakseen oman paikkakuntansa lukion tai ammattikoulun, kokevat tilanteen epäoikeudenmukaisena, ja nämä oppilaat joutuvat maksamaan pääsääntöisesti koulumatkansa ja mahdolliset muut matkat lähimpään kaupunkiin itse.

Näemme, että koulutuspoliittisesti ja taloudellisesti on järkevää, että opiskelijaksi hakeutuminen perustuu eri oppilaitosten tarjoamien sisällöllisten ja toiminnallisten mahdollisuuksien vertailuun eikä opintososiaalisilla eduilla spekulointiin. Näin on erittäin tärkeätä, että koulumatkan pituus ratkaistaan oikeudenmukaisella tavalla. Niinpä esitän, että tämän hallituksen esityksen 3 § saisi sen muodon, joka on vastalauseessa.

Bjarne Kallis /skl:

Arvoisa rouva puhemies! Toisen asteen opiskelijoiden ilmaiset tai subventoidut koulukyydit on erittäin tärkeä kysymys. Muistan siviiliammatistani, miten tärkeää oli, että köyhän perheen lapsi pääsi opiskelemaan kaupunkiin eikä syntynyt kalliita matkakuluja, kun kaikki matkat korvattiin täysimääräisesti. Ahon hallituksen aikana poistettiin tämä ilmainen koulumatka. Kristillinen liitto oli mukana tekemässä tämän päätöksen.

Vuosien varrella olen huomannut, että se oli virhe. Me emme ole omassa budjettivaihtoehdossamme esittäneet muutosta, ei ole oppositio koskaan esittänyt muutosta, että korjattaisiin. Mutta kun paneutuu asiaan, olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että opintososiaalisista eduista ja myös osittain aluepoliittisista syistä olisi kyllä syytä muuttaa tätä lakia sellaiseksi, että tämä 250 markan omavastuu kuukaudessa alenisi. Hyvä olisi, jos se kokonaan poistuisi.

Niin kuin totesin, emme me oppositiosta käsin ole sellaista muutosta ehdottaneet. Mutta kun taloudellinen tilanne yhteiskunnassa on kuitenkin paranemaan päin, niin vakavasti toivoisin, että suhtauduttaisiin vakavasti tähän ja saataisiin muutos, joka olisi — niin kuin mainitsin — opintososiaalisia etuja ajatellen niitä kaikkein tärkeimpiä.

Tytti  Isohookana-Asunmaa  /kesk:

Puhemies! Ei ole huomauttamista siihen, mitä hallitus esittää ja mihin sivistysvaliokunta on päätynyt koskien kyseisen lain muutosasioita, mutta haluan myös kiinnittää huomiota siihen, mitä tämän lakiesityksen yhteydessä on vastalauseeseen kirjattu, ja todeta sen, että meillä on nyt runsaasti monen vuoden ajalta kokemuksia siitä, miten nykyinen koulumatkatukilaki on epäoikeudenmukainen ja on aiheuttanut erittäinkin mittavia ongelmia varsinkin niissä kunnissa, joista etäisyydet kaupunkikouluihin, sekä lukioihin että ammatillisiin oppilaitoksiin, ovat lyhyet. On aivan selvästi havaittavissa se, että oppilaita houkuttaa siirtyä nykyisen lain ollessa voimassa kaupunkikouluun, koska se etu, mikä koulumatkatuen kautta tulee, on oppilaan pussissa mittava. Korostan sitä, että koulutuksellinen tasavertaisuus edellyttäisi, että tuen alarajaa laskettaisiin seitsemään kilometriin ja eduskunta viipymättä korjaisi kyseisessä lainsäädännössä tämän puutteen ja ongelman, joka on paljon isompi kuin nämä nyt korjaantuvat ongelmat.

Totean vielä lopuksi, puhemies, sen, että on myös Opetushallituksessa laskettu, paljonko tästä olisi kustannuksia, ja kustannukset ovat kyllä minimaaliset valtion näkökulmasta, vain muutaman miljoonan verran, mutta tällä saataisiin aikaan hyvin merkittävä parannus nykytilanteeseen, itse asiassa tultaisiin siihen, mikä aikaisemminkin oli vallalla, että koulumatkatuki oli tasavertainen kaikille.

Pekka Ravi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Sivistysvaliokunnan mietintöön liittyvässä vastalauseessa puututaan kyllä tärkeään asiaan, mutta perustelut ovat minusta aika mielenkiintoiset. Varmaan koulumatkaetuudella on vaikutusta oppilasvirtojen suuntautumiseen, mutta minusta tosiasialliset syyt ovat aivan muualla. Kyllä kaupunkikoulun monipuolisemmat valintamahdollisuudet ja kurssitarjonta ovat niitä tosiasiallisia syitä, jotka vetävät naapurikunnista nuoria näihin oppilaitoksiin. Ongelmana on monesti omien paikkakuntien oppilaitosten vetovoimaisuuden puute, mihin pitäisi kiinnittää ehdottomasti huomiota. Panostuksia tarvittaisiin niihin oppilaitoksiin.

Toinen puoli asiasta on, että ei myöskään oman paikkakunnan ulkopuolelta tulevien oppilaiden virta ole vastaanottavan paikkakunnan koululaitokselle ongelmatonta. Se nimittäin joissakin tapauksissa nostaa oppilaitokseen pääsyn kynnystä erittäin korkealle. Toimenpiteitä tarvitaan, mutta väitän kyllä, että pääasiallinen syy on muualla kuin koulumatkaetuudessa.

Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ed. Ravilla ei kyllä nyt ole todellisuudesta oikeaa tietoa, jos hän näin väittää. Nimittäin, niin kuin äsken totesin, meillä on useiden vuosien ajalta jo kokemuksia siitä, että koulujen rehtorit ovat jopa joutuneet ennen lukuvuoden alkua käymään oppilaitten kotona selittämässä, että kyseiseen, kunnan ainoaan lukioon, joka on hyvä lukio ja jossa on paljon valinnanmahdollisuuksia ja joka on monella tavalla mitattuna tasokas lukio, ei ole kylliksi oppilaita, kun oppilaat ovat innostuneet lähtemään kaupunkikouluun, kun saadaan seutulippu, jolla voidaan iltaisin ja viikonloppuisin matkustaa ilman lisäkustannuksia. Valitettavaa on todeta, että opiskelijat, sekä lukiolaiset että ammattikoululaiset, laskevat tämän niin merkittäväksi eduksi, että oman kuntansa ainoan ja hyvän lukion hylkäävät mieluummin kuin jäävät sinne.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! En halua asettaa ed. Isohookana-Asunmaan asiantuntemusta kyseenalaiseksi, mutta väitän kyllä itsekin tuntevani jonkin verran tätä asiaa nimenomaan Joensuun kaupunkiseudulla ja pysyn ehdottomasti kannassani. Paitsi ne syyt, jotka äsken mainitsin, myöskin kaupunkien lukioissa ja oppilaitoksissa oleva suurempi, sanotaanko, oppilaskuntatoiminta ja uudet sosiaaliset kontaktit houkuttelevat kerta kaikkiaan opiskelijoita. Minusta pitäisi vastausta etsiä siitä suunnasta, että naapurikunnissa todella voimakkaasti panostettaisiin lukion tasoon ja sillä tavalla virta saataisiin kääntymään.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa puhemies! Kokoaisin noista kahdesta edellä käytetystä puheenvuorosta ikään kuin kompromissilausumaksi sen, mitä sivistysvaliokunnan mietinnössä todetaan. Lausumaehdotuksessa nimenomaan puututaan molempiin ongelmiin, jotka ovat tulleet esille. Vastalauseen lausumaehdotuksessa edellytimme, että tutkittaisiin ongelmat, mitkä liittyvät lähilukioihin, nimenomaan siihen, millä tavalla saataisiin houkutteleviksi lähilukiot, ettei tarvitsisi matkojen tai muiden syiden takia lähteä edemmäs lukio-opetusta saamaan. Tämä tuntui olevan sivistysvaliokunnassa yli puoluerajojen jäsenten kanta, nimenomaan lähilukioiden ongelmien selvittäminen.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Isohookana-Asunmaa väitti, että koulumatkatuki vaikuttaisi eniten lukion valintaan. Minä en oikein usko siihen, että se eniten vaikuttaa. Sillä voi olla toki vaikutusta niin, että kun halutaan valita esimerkiksi kaupunkilukio oman paikkakunnan lukion sijaan, se voi tietenkin helpottaa valintaa, mutta se ei tietenkään ole pääasiallinen peruste.

Toinen asia, minkä vuoksi puheenvuoron pyysin, on se, että Kelan valtuutettujen kokouksessa ovat silloin tällöin tulleet esille koulumatkatuen ongelmat ja etenkin se, onko Kela oikea paikka, mistä koulumatkatuki yleensäkään pitäisi maksaa. Sitä kannattaisi harkita, onko se kunnanvirasto tai jokin muu oppilaitokseen liittyvä paikka, josta nämä pitäisi maksaa, koska Kelalle tämä on tuottanut paljon lisätöitä nimenomaan uusien atk-järjestelmien ja muiden syiden vuoksi.

Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Kun kyseiseen järjestelmään siirryttiin, nimenomaan Kuntaliitto oli yksi taho, joka aktiivisesti esitti jo pitkään, että maksatus siirrettäisiin Kelalle. Silloin selvitettiin erittäin perusteellisesti, mikä olisi oikea taho maksamaan, ja päädyttiin Kelaan. Kaikki olivat muistaakseni yksimielisiä siitä, tätä ei mielestäni ole syytä epäillä. Toimivuudesta ei ole kysymys.

Haluaisin korjata ed. Huotarille väitteen, jonka hän esitti. Missään tapauksessa en sanonut — tai jos sanoin, olin varmasti väärässä, mutta en usko, että edes sanoin — että se eniten vaikuttaisi opiskelijan näkökulmasta valintaan, mihin lukioon hän menee. Ei näin, mutta on tosiasia, joka tietääkseni on tullut myös sivistysvaliokunnassa asiantuntijoiden näkemyksenä todistetuksi, että tällaista tapahtuu, eikä vähäisessä vaan merkittävässä määrin, jopa niin paljon, että sillä on pienen lukion kannalta ollut opettajien työllisyystilanteeseen jo merkitystä, kun oppilaat ovat siirtyneet kaupunkikouluun ja taas kaupunkikoulussa on tullut tilanahtautta jne. Minä en voi ymmärtää, minkä takia tätä ei voi korjata, koska tämä ei ole taloudellinen kysymys. Tämä tuo tasa-arvon ja antaa kaikille opiskelijoille saman edun, joka heille kuuluukin. Minusta tämä on myöskin opiskelijan näkökulmasta tasa-arvokysymys.

Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmeisestikin on niin, että tämä laki tuli silloin Ahon hallituksen aikaan, vai tuliko se jo aikaisemmin; ed. Isohookana-Asunmaa varmaan muistaa sen. Silloin ei varmastikaan valmisteluvaiheessa ole huomattu kaikkia niitä ongelmia, niin kuin ei yleensäkään voi etukäteen aina ennustaa, mitä ongelmia lainsäädäntö tuottaa.

Tämä on hyvin erityyppinen kuin muut Kelan etuudet. Siinä mielessä varmaan ed. Isohookana-Asunmaakin voi keskustella vaikkapa Kelan pääjohtajan Huuhtasen tai muiden johtajien kanssa, miten iso ongelma tämä todellisuudessa Kelalle on.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Minusta se on sama, mistä raha tulee opiskelijalle, kun koulumatkatuki vain tulee. Isompi ongelmana tässä on totta kai köyhempien lasten, köyhempien perheiden, osalta se, jotta voiko yleensä opiskella. Minä olen itse hyvä esimerkki siitä — tai huono esimerkki, kummin vain — jotta aikanaan ei rahanpuutteen takia päässyt opiskelemaan. Vanhempana kun yrittää tankata jotakin, kun kallo on vähän kovennut, niin näköjään oppi menee huonosti perille.

Tähän liittyen minusta tässä suurempi ongelma ovat kokonaiskustannukset sinällään koko lukion osalta, nimenomaan kun tässä on puhuttu köyhyydestä ja siitä, miten ihmiset pärjäävät ja ovatko he tasa-arvoisia tässä yhteiskunnassa, niin että kaikki yhteiskuntapiirit, myös köyhemmät, pystyvät käymään vaikka lukion, että pääsee jatkamaan pitemmälle. Siinähän yksi ongelma on kirjakustannus ja siihen liittyen matkakustannukset lisäksi. Kokonaisuutena joissakin tapauksissa käy, että siinä voi tulla samanlainen ongelma köyhän perheelle, niin kuin meikäläiselle aikanaan on käynyt.

Sen takia minusta kaikki ne toimenpiteet, mitä voidaan tehdä sen edistämiseksi, jotta kynnystä ei siinä olisi, pitää kyllä käyttää. Siinä mielessä minusta ponsilausuma sinällään on oikean suuntainen. Uskon kyllä, että se hallituksen pitää tehdä luonnostaan ilman erillisiä ponsia, koska kyse on tasa-arvosta, ja tämän tyyppiseen asiaan pitää kyllä rahaa löytyä.

Päivi  Räsänen  /skl:

Arvoisa rouva puhemies! Voi olla, että nuoren koulutuspaikan valintaan todellakin vaikuttavat monenlaiset seikat, mutta kyllä nuoret osaavat käteenjäävän rahankin arvon laskea.

Vastalauseen pykälämuutosesitys on oikeudenmukaisempi kuin hallituksen esittämä pykälämuotoilu. Esitys palvelisi eniten juuri haja-asutusalueiden nuoria ja olisi myös aluepoliittisesti järkevä toimenpide, eräs niistä toimenpiteistä, joilla voitaisiin mahdollisuuksia eri alueilla asuvien nuorten kohdalla tasata ja kaventaa koulutuksen kulueroja. Kun me suomalaiset olemme koulutusmahdollisuuksien tasa-arvosta ylpeitä ja varmasti monessa suhteessa todellakin olemme siinä onnistuneet, niin ajattelen, että eri alueiden nuorten koulutusmahdollisuuksia pitäisi varmasti tänä aikana tästä näkökulmasta vakavammin pohtia.

Säde Tahvanainen /sd:

Arvoisa puhemies! Olin nykyistä koulumatkatukilainsäädäntöä viime kaudella käsittelemässä sivistysvaliokunnassa ja olen ollut käsittelemässä myös tätä lakiesitystä. Tiedän, että suurin syy tällä hetkellä, mikä tuottaa meille lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa ongelmia, on nimenomaan valinnanmahdollisuus, kun on haluttu ensisijaisena kriteerinä pitää yksilön valintaoikeutta. Siihen liittyy tietenkin koulumatkatuki, joka on kannustanut siihen, että mennään keskuksiin isoihin lukioihin, joissa on paljon valinnanvapautta ja -mahdollisuutta. Se on nimenomaan suurin syy tässä meidän keskustelemassamme ongelmassa.

Voisin tuoda esille, että viime vaalikaudella, kun tätä lakia säädettiin, tiedettiin kyllä, että tämä tulee tarkoittamaan sitä, että nuoret hakeutuvat entistä enemmän isojen keskusten kouluihin, ellei tulla tekemään hyviä koulutusohjelmia ja yhteistyötä pienemmissä kunnissa. Kannustaisin tänä päivänä kyllä nimenomaan keskusten ulkopuolella olevia lukioita siihen, että keskuksissa olevien lukioiden tai ammatillisten oppilaitosten kanssa tehtäisiin todella tiivistä yhteistyötä ja saataisiin valintamahdollisuudet myös pienissä kunnissa isommiksi.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Minusta tässä asiassa se ehkä kaikkein harmillisin piirre on se, että vähimmäismatka on asetettu niinkin korkeaksi. Ymmärrän kyllä senkin, että lukioiden opetuksen sisällöllä ja vaihtoehdoilla on oma keskeinen merkityksensä. Mutta joka tapauksessa varsinkin monilapsisissa perheissä on tilanteita, joissa saattaa hyvinkin olla jo kaksi lasta, jotka ovat ammattikoulu- ja lukioiässä. Jo sinällään tämä markkamääräinen kynnys on korkea: 500 markkaa omavastuuta, ja jos ei ylletä omavastuun piiriin, noustaan sellaiseen kuukausikustannukseen, että on todella merkittävästä rahasummasta kysymys. Tämän vuoksi minusta olisi tärkeää, että löydettäisiin semmoinen lähtökohta, että tasavertaisuus, yhtenäinen mahdollisuus, voitaisiin tarjota kaikille.

Säde Tahvanainen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Karjulan puheenvuoroon haluaisin vastata, että oppositio on kritisoinut koulumatkatukijärjestelmää nimenomaan niistä lähtökohdista, että se kiihdyttää menemistä keskusten kouluihin, ja ollut huolestunut siitä, että pienempien kuntien lukio- ja ammattikouluverkosto supistuu. Tästä lähtökohdasta katsoen, jos laajennetaan edelleen koulumatkatukea, se tulee kiihdyttämään koulutuspoliittisesti liikettä yhä enemmän keskuksiin. Mutta, totta kai, jos katsotaan opintososiaalisia etuja, niin niistä lähtökohdista tietysti voisi olla perusteltua laajentaa sitä vaikka kaikkiin koululaisiin, jolloin jokainen olisi tietenkin samassa tasavertaisessa tilanteessa.

Mutta meidän pitäisi päättää, haluammeko me ensisijaisesti tukea opiskelijoita, että he saavat valita keskuksista minkä oppilaitoksen tahansa, ja kannustaa menemistä sinne ja muuttamista keskuksiin vai haluammeko me ensisijaisesti säilyttää pieniä kouluja ympäri maakuntia — eli se olisi se koulutuspolitiikan lähtökohta.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Tahvanaiselle sanoisin, että tämähän on ratkaistavissa niin, että maksetaan siihen lähimpään kouluun ilman tällaisia omavastuuosuuksia, ja sitten voisi olla erityyppinen tuki kauempana oleviin kouluihin, jos halutaan yleensä tukea sitä. Kun monilla on jo siihen lähimpään kouluun pitkä matka, niin näissä perheissä on todella ongelmallista, jos esimerkiksi lapset ovat syntyneet lähellä toisiaan ja on yhtä aikaa monta lasta opiskelemassa. Se on todella kallista, kun ajattelee vielä sitä, miten kalliita esimerkiksi lukion kirjat tällä hetkellä ovat.

Tytti   Isohookana-Asunmaa  /kesk:

Puhemies! Kun nyt on eri puheenvuoroissa kuitenkin tunnustettu selvästi epätasa-arvo ja ongelma, joka opiskelijoitten opintososiaalisiin etuuksiin koulumatkatuen osalta kuuluu, käsitykseni mukaan viisainta olisi, että lain käsittelyn yhteydessä hyväksyttäisiin todellakin lausumaehdotus, jonka ed. Kerola äsken totesi ja joka on vastalauseeseen liitettykin, että eduskunta edellyttäisi hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin ja selvittävän koulumatkatukeen liittyvät ongelmat koskien niin sanottuja lähilukioita ja myöskin ammatillisia oppilaitoksia. Toivon, että täällä tultaisiin edes tähän lopputulokseen, että selvitys eduskunnalle saataisiin. Koska tiedämme, että ongelmia on, niin saataisiin myös selvitys siitä, miten ongelmat lähiaikoina voitaisiin ratkaista.