Niilo Keränen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Esittelen tämän lakialoitteeni vain lyhyesti. Tarkemmin sen perustelut voi itsekukin lukea paperilta.

Lakialoitteessa ehdotetaan, että pienin sairausvakuutuspäiväraha otettaisiin uudelleen käyttöön. Sehän poistettiin Lipposen ensimmäisen hallituksen toimesta 1.1.96 alkaen. Ehdotettu minimisairausvakuutuspäiväraha olisi 65 markkaa päivässä. Tämä 65 markkaa määräytyy esityksessä niin, että sairausvakuutuspäiväraha olisi juuri tämä, jos asianomainen saisi sairastuessaan pienimmän kansaneläkkeen suuruista tuloa jostakin.

Tiedämme myös, että nollapäivärahaan liittyy hankala väliinputoamisen ongelma, josta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on moneen kertaan keskusteltu, niillä pienituloisilla, alle 5 000 markkaa vuodessa ansaitsevilla, siis todellisilla pienituloisilla, köyhillä, jotka sairastuvat niin vaikeasti, että he tulevat saamaan vuoden kuluttua eläkkeen. Tästäkin asiasta on siellä lakiesityksen perusteluissa tarkempi selvitys.

Äskeisellä kyselytunnilla pääministeri totesi, kun tätä asiaa sivuttiin, että jos tuloton sairastuu, yhteiskunnan ei tulisi siitä hänelle maksaa. Kuitenkin on tosiasia, että tulottomankin on yhteiskunnassa tultava toimeen. Jos muuta tuloa ei ole, hän saa toimeentulotukea. Kuitenkin pääministeri ja myös ed. Zyskowicz välihuudossaan unohtivat sen, että sairauspäiväraha on nimenomaan syyperusteinen. Siis kun joku sairastuu, hänen tulee saada toimeentulonsa sairausvakuutuslakien perusteella, ei viimesijaisena toimeentuloturvana. Pääministeri unohti myös, että sairausvakuutuslain 18 b §:n mukaan pienituloisen sairauspäivärahan tarkoitus ei olekaan korvata sairauden aiheuttamia työtulon menetyksiä, vaan toimia välttämättömänä toimeentuloturvana sairauden sattuessa.

Arvoisa puhemies! Toinen kohta esityksessäni on minimiäitiyspäivärahan korotus. Tämäkin koskee niitä kaikkein pienituloisimpia ihmisiä, joiden vuositulo on alle 27 000 markkaa, siis korkeintaan runsaat 2 000 markkaa kuukaudessa. Juuri tällaisesta tulosta laskettu päiväraha olisi suuruudeltaan nykyistä minimiäitiyspäivärahaa vastaava eli 60 markkaa. Kuitenkin yhtä pienituloiset ihmiset saavat työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea 127 markkaa päivä. Väestö- ja perhepoliittisesti olisi vähintäänkin perusteltua, että äitiys ja lastenhoito arvostetaan rahallisesti samanarvoiseksi kuin työttömyys.

Nykyisellään tilanne on sellainen, että jos peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saava henkilö synnyttää lapsen, hänen äitiyspäivärahansa olisi 86 prosenttia työttömyyspäivärahasta eli noin 109 markkaa päivä, kun taas esimerkiksi vanhempaa lastaan kotona hoitanut tai peräti kahta kolmea lasta hoitanut eli käytännössä perhepäivähoitajan työtä tehnyt saisi vain 60 markkaa. Ei liene perusteltua, että äidit asetetaan tällä tavoin keskenään eriarvoiseen asemaan.

Arvoisa puhemies! Esitykseni taloudelliset vaikutukset on esitelty perusteluissa. Tiettävästi hallitus tulee ensi vuoden talousarvion yhteydessä tekemään joitakin muutoksia nyt puheena oleviin sv-lain kohtiin. Toivon, että viimeistään siinä yhteydessä tämäkin lakiesitys käsitellään asianmukaisesti.

Valitettavasti en ehdi seurata, mitä mieltä muut edustajat tästä ovat, kun tänä iltana juuri joudun kiirehtimään lentokoneelle.

Marjatta Stenius-Kaukonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Ed. Keränen on tehnyt lakialoitteen tärkeistä ongelmakysymyksistä. Lopuksi hän huomasi sentään, että hallituksen köyhyyspakettiin sisältyy nollapäivärahaa koskeva korjausesitys. Itse myöskin kyllä vähän pahaa pelkään, että se ei tule korjaamaan kaikkia niitä todella ongelmallisia väliinputoamistilanteita, joita on olemassa. Kun tuloton sairastuu, usein on kyseessä henkilö, joka on ollut pitkään sairas eikä siitä syystä voi saada päivärahaa lainkaan, tai myöskin henkilö, joka palaa töihin ja sairastuu uudelleen, ennen kuin vuosi on kulunut edellisen päivärahan päättymisestä.

Tässä on erittäin paljon ongelmia. Mielestäni on tärkeää, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa paneudutaan näihin yhdessä, jos hallitus ei tuo riittävän hyvää ehdotusta.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Keräsen aloite on oikean suuntainen. Olen itsekin sen allekirjoittanut ja sillä tavalla pyrkinyt jouduttamaan hallitukselta esityksiä. Nämä molemmat esitykset ovat myös vasemmistoliiton tavoitteiden mukaisia. Niinpä nämä näyttävät hallituksessa menevänkin eteenpäin, ainakin nollapäiväraha. Toivon, että myös äitiyspäivärahan minimitasoon ollaan palaamassa budjettiriihessä.

Ensinnäkin sairauspäivärahan nollapäivärahasta. Kun tämä muutettiin vuoden 1996 alusta, aika pian sen jälkeen tuli jo tietoon, mitä sellaisia väliinputoajaryhmiä on, joita todennäköisesti tällä lainsäädännöllä ei ole silloin tarkoitettu. Muistan hyvin tarkkaan, kun lähetekeskustelua ja keskustelua yleensä nollapäivärahalaista viime kaudella tässä salissa käytiin. Silloin ed. Zyskowicz mainitsi esimerkkitapauksena laskettelurinteessä kaatuilevat kotirouvat, joilla ei ole tuloja siksi, että todennäköisesti puoliso heidät elättää, ja jotka eivät myöskään tarvitse korvausta sairastuessaan. Mutta hyvin nopeasti tuli selväksi, että nollapäivärahalla on paljon muita kuin ed. Zyskowiczin mainitsemia henkilötyyppejä. Siellä on sellaisia työttömiä henkilöitä, jotka esimerkiksi ovat päässeet töihin mutta ovat olleet sillä lailla pahimmoilleen juuri töissä, että he eivät saa työttömyyspäivärahan mukaista sairauspäivärahaa mutta eivät myöskään ansiosidonnaista sairauspäivärahaa. Tämän tiedon olen saanut Kelalta, kun olen kysynyt, mitkä näitä väliinputoajaryhmiä ovat.

Toinen väliinputoajaryhmä ovat sellaiset yrittäjät, joilla syystä tai toisesta ei ole ollut tuloja esimerkiksi huonon taloudellisen ajan vuoksi: yritys ei ole juuri menestynyt edellisenä vuonna. Tiedän eräänkin yrittäjän, joka yritti kituutella laman yli yrityksensä kanssa ja selvisi siitä, mutta sairastui vuonna 96, sai sydänkohtauksen ja joutui pitkälle sairaslomalle ja nollapäivärahalle. Hän oli erittäin katkera tästä tilanteesta, koska hän katsoi, että hän on maksanut hyvin paljon veroja ja muitakin maksuja yhteiskunnalle. Kun hän tämän vaikean taloudellisen kauden jälkeen sairastui ja osittain varmaan siitäkin syystä sairastui, hänelle ei makseta mitään.

Yksi ryhmä ovat kotihoidon tuella olevat. Muistan, että kun tästä asiasta valiokunnassa keskusteltiin, ministeriön virkamies hyvin yliolkaisesti suhtautui tilanteeseen. Hänen mielestään nämä henkilöt ovat tulottomia. Esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsiaan kotihoidon tuella hoitava sairastuva äiti joutuu sairaalaan, hän joutuu viemään lapsensa päivähoitoon, jos puoliso on työssä, ja hänelle maksetaan nollapäivärahaa tässä tilanteessa.

Toinen asia, jota tässä ehdotetaan korjattavaksi, on minimiäitiyspäiväraha. Tätä erityisesti vasemmistoliitto on ajanut myöskin köyhyyspakettiin. Meillä on tiedossa, että ensisynnyttäjien keski-ikä on jo 29 vuotta. Siitä aiheutuu monia riskitekijöitä. Meidän ei pitäisi näillä järjestelmillä luoda sellaista tilannetta, että nuoret naiset pyrkivät saamaan vakituisemman työsuhteen, jotta saisivat äitiyspäivärahalle jäädessään ansiosidonnaisen äitiyspäivärahan. Tähän tilanteeseen joutuvat muun muassa pätkätyöläiset. Pätkätyö on hyvin yleistä nuorilla naisilla. Varsinkin tänä päivänä, kun opiskelut kestävät yhä pidempään, sen jälkeen on vaikea saada pitempiaikaista työsuhdetta, joka kerryttäisi ansiosidonnaista sairauspäivärahaa. Mielestäni minimiäitiyspäivärahan tason korottaminen olisi järkevää.

Toinen, mitä tässä pitäisi tehdä, olisi se, että indeksikorotukset tulisivat näihin päivärahoihin. Toki on joitakin muitakin etuuksia, joihin ei indeksikorotuksia tule, mutta esimerkiksi työttömyyspäivärahaan korotus tulee, joten on täysin järjetöntä, että äitiyspäivärahaan sitä ei sitten tule, vaan taso pysyy 60 markkana, jos siihen ei millään tavalla puututa. Tämä on kestämätön tilanne pitemmällä tähtäimellä. Käytännössähän se on nolla markkaa, jos tällainen inflaatio meillä Suomessa jatkuu. Sen takia tähän olisi ehdottomasti puututtava. Vienkin terveisiä hallitukseen päin, että nämä asiat pitäisi korjata.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Huotari puhuu niin kuin parempi sosiaalidemokraatti. Hän on ihan oikeassa siinä, hyvä yhtyä tähän. Molemmat lakialoitteessa esitetyt asiat ovat oikeita ja hyviä. Se perustelu ei ole kestävä, jota monesti tässäkin salissa on kuultu siitä, että jos pienituloinen tai tuloton ihminen sairastuu, hänelle ei kuuluisi jotain sairauspäivärahaa maksaa. Minusta ed. Keränen perusteli hyvästi sen, jotta jos sairastuu, se on syyperusteista, ja silloin on turha sysätä sitä jonkin muun järjestelmän piikkiin, esimerkiksi toimeentulotuelle, vaan pitää saada sairauspäivärahaa se minimimäärä, joka aikaisemmin meillä olikin. Se on valitettavaa, että silloin laman syövereissä se vaan leikattiin tässä salissa pois.

Toinen juttu, mikä liittyy äitiyspäivärahaan: Tiedetään se tilanne, jotta Suomessa samaten kuin kaikissa läntisissä maissa taitaa syntyvyys olla laskemaan päin, ja välttämättä rahaetuuksilla sitä ei saada nousemaan. Mutta kyllä sillä yksi merkitys tulee olemaan, niin kuin ed. Huotari aikaisemmin totesi, että ihmiset joutuvat laskemaan hyvin tarkkaan, kannattaako — sekin voi olla lainausmerkeissä — lapsia käydä tekemään, koska vastuuta tunnetaan, millä tavalla lapsia voidaan myös elättää. Sen takia minusta tämän tyyppinen ajattelu, että vähintään äitiyspäiväraha olisi työmarkkinatuen suuruinen, se kuuluisi ehdottomasti niin olla. Nimittäin tässä voi jopa miettiä silläkin tavalla, joutuvatko äidit tekemään vähän niin kuin salaa päin lapsen — joskus aikaisemmin tehtiin kuulemma salaa lapsia — ilmoittamatta siitä, että tässä ollaan raskaana. Sitten ilmeisesti työvoimaviranomainen tulee puuttumaan, että tässä on huiputettu heitä. Minusta pitää olla ehdottomasti niin, että elintaso ei laskisi: sama korvaus saadaan myös, kun ollaan äitiyslomalla.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin ed. Keräsen tekemä lakialoite äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan määrittämisestä 127 markkaan on erittäin tuettava. Tässä keskustelussa minua kuitenkin häiritsee se, että minimisairauspäivärahan palauttamiskeskustelun yhteydessä puhutaan tulottomista äideistä. Itse käyttäisin tulottomien äitien sijaan "tulouttavien äitien" termiä. Se kuvaisi paremmin sitä työtä, mitä he kotona tekevät, elikkä kotona tehty hoitotyö takuulla tulouttaa tuon 60 markan summan moninkertaisesti takaisin yhteiskunnalle monenlaisena näyttönä.

Nyt seuraammekin mielenkiinnolla lakialoitteen etenemistä ja etenkin sen tuomia summia, mitä loppujen lopuksi näemme sitten hallituksen esityksenä. Seisomme varmasti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tämän asian takana, ja toivon, että ed. Huotarin lupaukset toteutuvat myös käsittelyssä olevan lakialoitteen suhteen.

Mirja Ryynänen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Keräsen lakialoitetta todella kannattaa tukea. Kiinnittäisin erityistä huomiota pienimpään äitiyspäivärahaan. Kun ajatellaan, että se on tasoltaan 60 markkaa, niin kyllähän on pakko sanoa, että se on todellinen häpeäpilkku koko meidän sosiaaliturvassamme. Se on alle puolet pienimmästä perusturvasta, työttömyysperuspäivärahasta; kun työtön jää äitiyslomalle, hänen pieni perusturvansa alenee entisestään. On pakko kysyä, millä ihmeellä tällaista asiantilaa voi perustella tasa-arvon kannalta, perhepoliittisesti.

Ed. Huotari puhui ihan oikein juuri pätkätyöstä ja sen aiheuttamista ongelmista. Silläkin voi tätä minimiäitiyspäivärahan nostoa perustella. Kun tätä vertaa kaikkiin niihin hyvin huolestuneisiin puheenvuoroihin, joita hallituksen ja valtiovarainministeriön taholta käytetään juuri perhepolitiikasta ja huoltosuhteen heikkenemisestä, väestökehityksestä, niin on pakko kysellä myös konkreettisten toimenpiteitten perään. Eli kyllä tämä aika ikävällä tavalla kertoo hallituksen välinpitämättömyydestä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kohtaan. On pakko sanoa, että kyllä teillä muutamilla harvoilla vasemmistoliiton edustajilla, ja äsken täällä oli eräs sosialidemokraattienkin edustaja, joka käytti tässä asiassa puheenvuoron, on työtä tehtävänä. Toivon, että ette jätä sitä vain puheeksi, vaan pidätte huolta siitä, että myös konkreettisia toimenpiteitä syntyy, koska siitä vain voi syntyä uskottavuus näissä asioissa.

Matti  Väistö  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Sairauspäivärahajärjestelmää muutettiin vuoden 1996 alusta. Silloin Lipposen ensimmäisen hallituksen säästöpäätösten seurauksena poistettiin sairauspäiväraha kokonaan niiltä, joiden työtulot tuolloin olivat enintään 5 000 markkaa vuodessa. Kuten keskustelussa on todettu, tämän muutoksen seurauksena syntyi suuri joukko väliinputoajia, joiden toimeentulo siirrettiin käytännössä kunnallisen toimeentulon varaan. Pienituloisten päiväraha myös aleni ja muuttui harkinnanvaraiseksi.

Tuolloin keskusta ei hyväksynyt näitä muutoksia emmekä hyväksy vieläkään. Katsomme, että yleisen perusturva-ajattelun ja kansalaisten välisen tasa-arvon näkökulmasta minimisairauspäivärahan palauttaminen on välttämätöntä. Tämä on tärkeää myös sen vuoksi, että muun muassa arvokasta kasvatus- ja hoivatyötä kotona tekevien äitien tai omaishoitajien näkökulmasta nykytilanne on kestämätön. Monet näistä ryhmistä, tätä tärkeää työtä tekevistä, ovat muun muassa keskustelussa esiin tuotuja väliinputoajia.

Muita sairauspäivärahauudistuksen väliinputoajia ovat muun muassa ilman omaa syytään työttömiksi jääneet työntekijät sekä joukko maatalous- ja muita yrittäjiä. Nythän joitakin tarkistuksia maatalousyrittäjien osalta on tulossa laskennallisen työtulon käyttöönoton myötä. Kuten ed. Huotari totesi, on joukko pienyrittäjiä, jotka ovat joko aloittavia yrittäjiä, jotka ovat investoineet tai joilla on ollut muutoin taloudellisia vastoinkäymisiä ja jotka jäävät nykyjärjestelmän ulkopuolelle täysin vaille sairausajan turvaa. Tämä tilanne on mielestäni kestämätön, ja aivan aiheellisesti nämä henkilöt ovat kokeneet suurta pettymystä ja katkeruutta.

Arvoisa puhemies! Kirjalliseen kysymykseen taannoin antamassaan vastauksessa sosiaali- ja terveysministeri Perho toteaa, että ministeriö on tietoinen näistä ongelmista ja väliinputoajaryhmistä, joiden sosiaaliturva on puutteellinen. Tämähän on tullut esille myös oikeuskanslerin lähettämän selvityspyynnön myötä. Vastauksen mukaan ministeriössä on nyt valmisteilla kartoitustyö tapauksista, joita nämä ongelmat koskevat, ja ministeri Perho lupaa, että asia valmistellaan niin, että se on ratkaistavissa ja käsiteltävissä ensi vuoden talousarvioesityksen yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Kysymys on joka tapauksessa kiireellinen, ja me haluamme ed. Niilo Keräsen ym. lakialoitteella kiirehtiä osaltamme asian käsittelyä ja nostaa tämän tärkeän kysymyksen keskusteluun.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ilolla yhdyn ed. Niilo Keräsen tekemään lakialoitteeseen, jonka yhtenä allekirjoittajana myös olen. Samoin iloiten yhdyn ed. Väistön käyttämään puheenvuoroon, jossa varsin perustellusti ja seikkaperäisesti tuotiin esille perustelut, miksi tämä lakialoite ansaitsee myönteisen etenemisen ja lainsäädännöksi tulemisen. Kun äskeisellä kyselytunnilla tätä kysymystä myös sivuttiin, koin pettymystä, että ne ihmiset, jotka jäävät minimisairauspäivärahaa vaille, eivät näyttäneet saavan ymmärtämystä. Nyt käytävässä lakialoitteen lähetekeskustelussa tätä ymmärtämystä on laajalti löytynyt, ja tämä on varsin hyvä asia.

Omaa työtään kotona tekevät, täällä mainitut kotiäidit, usein nuoret äidit tai lähiomaistaan hoitavat omaishoitajat, todella tarvitsevat minimisairauspäivärahan. Minimisairauspäiväraha tekee heille myös minimioikeutta, jota he tällä hetkellä ovat ilman. Aivan kuten ed. Väistö toi myös esille, on olemassa myös yrittäjiä, jotka jäävät yllättävästikin kehittyneessä nyky-yhteiskunnassa tätä minimioikeutta vaille. Yritystoiminnat eivät aina lähde sillä tavalla alkuun kuin toivoisi, tai jos yritystoiminta on alkuvaiheissa, ovat erityisesti nämä ongelmat esillä. Tämä koskee myös tiettyä joukko maatalousyrittäjiä kuten eräitä muitakin pienyrittäjiä.

Arvoisa puhemies! Toivon ed. Niilo Keräsen lakialoitteelle myönteistä jatkokäsittelyä.

Leea  Hiltunen  /skl:

Arvoisa rouva puhemies! Minäkin olen allekirjoittanut lakialoitteen, joka on nyt käsittelyssä. Toivon todella, että tämä saa sen kaltaisen käsittelyn, mitä myöskin puheenvuoroissa hallituspuolueiden edustajat ovat tuoneet esille. Se rohkaisi kovasti siltä osin uskomaan, että nopeasti tuodaan esityksiä näiden epäkohtien korjaamiseksi, mitä lakialoitteessa on esitetty.

Viime viikolla oli välikysymyskeskustelu liittyen perustoimeentulon parantamiseen kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaistemme kohdalla. Sain puhelun sen jälkeen Ruotsista, jossa aika kipakastikin arvosteltiin, että miten te siellä Suomessa oikein toimitte ja mitä te ajattelette, missä on teidän suomalainen identiteettinne ja rohkeutenne pitää huoli kaikkein heikoimmassa asemassa olevista kansalaisista. Soittaja kertoi, kuinka Ruotsissa on lähdetty todella korjaamaan epäkohtia, mitä sielläkin laman ja vaikeuksien aikana jouduttiin leikkauksilla tekemään. Mielestäni tässä on juuri kysymys siitä, mikä on Suomessa meidän identiteettimme ja rohkeutemme ja näkymme siitä, että pidetään nyt huoli näistä asioista, että ne toimenpiteet, joita jouduttiin tekemään, uskalletaan ottaa nyt pöydälle ja tehdä sellaiset korjaukset, jotka todella auttavat kotiäitejä ja toimeentulovaikeuksissa olevia perheenjäseniä. Ennen kaikkea myös perhepoliittisesti tulisi tällaista rohkaisua ja aivan uutta ilmettä suomalaiseen yhteiskuntaan, että voisimme luottaa huomiseen päivään, että me selviydymme, vaikka on pätkätöitä tai sairautta, ja on myös sitten mahdollisuus jäädä äitiyslomille jne.

Toivon todella, että tähän saataisiin sellaiset markkamäärät, jotka myös mahdollistavat toimeentulon kotiäideille ja niille, jotka ovat kotona ja sairastuvat, ja myös niille, jotka äitiyslomalle jäävät.