Leena Rauhala /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa on kysymys lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta. Tästähän on täällä keskusteltu aikaisemminkin, itse vain en eilen päässyt mukaan siinä vaiheessa.

Suomalainen yhteiskuntahan on tunnustanut sen, että lapsella on oikeus taloudelliseen perusturvaan, tämän oikeuden, maksamalla jokaiselle lapselle lapsilisää jo yli 50 vuoden ajan. Yleisen lapsilisäjärjestelmän luominen sodanjälkeisinä taloudellisesti vaikeina vuosina oli silloin yhteiskunnallisesti suuri ponnistus. Lapsilisä vaikutti tuolloin merkittävästi lapsiperheiden toimeentuloon, ja se oli yhteiskunnallisella tasolla oivallinen perhekustannusten tasaaja. Vuonna 50, jolloin lapsilisä oli ainoa merkittävä perhepoliittinen tuki, perhekustannusten tuen osuus bruttokansantuotteesta oli lähes 4 prosenttia. Nyt me olemme tilanteessa, jolloin meillä, perhepolitiikasta kun puhumme, on erilaisia tukimuotoja keskustelussa, suunnittelussa ja jo toteutuksessakin. Tässä yhteydessä myös haluan sanoa sen, että tietenkin on tärkeää, että perhepolitiikan eri muodot, joilla pyritään perheiden ja lasten asemaa parantamaan, tulee arvioida kriittisesti, analyyttisesti ja suhteuttaa ne siihen, mikä myös perhenäkökulmasta, asiakasnäkökulmasta ja nimenomaan lapsinäkökulmasta on se paras.

Lapsilisäjärjestelmä on siis kokenut monenlaisia muutoksia, viimeiset siis vuoden 94 alussa toteutettu lapsilisäuudistus ja vuonna 95 lapsilisien leikkaus. Vuoden 95 lapsilisien leikkausten jälkeen lapsilisien määrä on pysynyt tällä alennetulla tasolla yleisesti kohonneesta kustannuskehityksestä huolimatta. Lapsilisien ostovoima siis on merkittävästi alentunut. Tämä on osoitettu muun muassa Veronmaksajain keskusliiton tutkimuksessa, jonka mukaan lapsilisien ostovoima on pudonnut seitsemässä vuodessa yli 500 euroa.

Lapsiperheet ovatkin kokonaisuudessaan 90-luvun häviäjiä ja ovat siirtyneet tulonjaossa jo niin sanottujen pienituloisten suuntaan, ja viimeisinä vuosina, tänään, puhumme lapsiperheiden köyhyydestä. Esimerkiksi Stakesin tutkijat ovat useammankin tutkimuksen myötä todentaneet tämän. Voidaan löytää jopa tieto, että erityisesti perheissä, joissa on alle kolmivuotiaita lapsia, köyhyysaste on kolminkertaistunut. Tiedämme, että lapsilisiä saavia perheitä arvioidaan olevan vuonna 2003 vajaa 600 000. Tietenkin on suuresta määrästä kysymys ja tässäkin tietysti suuresta taloudellisesta kysymyksestä.

Väestöliiton perhebarometrin mukaan lapsiperheet olisivat halukkaita saamaan nykyistä useampia lapsia, jos yhteiskunta tulisi aikaisempaa enemmän vastaan perheiden taloudellisen epävarmuuden poistamiseksi. Kysymyksessä mielestäni on siis myös tämmöinen väestöpoliittinen asia. Yhtenä käytännön toimena lapsiperheet ovat esittäneet lapsilisän korottamista. Lapsilisä vaikuttaa perheen arkeen konkreettisella tavalla, ja siksi lapsiperheiden toimeentulon turvaamiseksi lapsilisän ostovoima tulisi palauttaa ainakin tälle leikkauksia edeltävälle tasolle.

Vielä, arvoisa puhemies, hallitus on esittämässä lapsilisiin korotusta ensimmäiselle lapselle ensi vuoden alusta alkaen 8—10 euron verran. Tämä korotus on paikallaan, vaikkakin se korkeimmillaankin on vain puolet muun muassa hallituspuolue SDP:n esittämistä lupauksista ennen vaaleja. Tiedämme, että tällä varmasti on oma merkityksensä, että ensimmäiselle lapselle, mutta tässä lakialoitteessani tavoittelen laajempaa kokonaisuutta. Siis esitän lapsilisien määrän korottamisesta paitsi ensimmäisestä myös jokaisesta seuraavasta lapsesta ja näen, että tämä tukee sitä perheen kokonaisuutta. Myös on kysymys yksinhuoltajan toimeentulovaikeuksista ja sen tilanteen parantamisesta. Tässä lakialoitteessa on siis erilainen painotus kuin hallitusohjelmassa.

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Ed. Rauhalan esitys siitä, että lapsilisää korotetaan, on erittäin hyvä, ja kannatan tietenkin tätä lämpimästi. Perusteluosassa puhutaan myös lapsilisien sitomisesta indeksiin, mutta lakialoitteessa ei siitä ole mainintaa. Ehkä suurin puute tässäkin nyt sitten on se, ettei ole ollenkaan laskettu, mitä tämä tulisi maksamaan valtion budjetissa, mutta ajatus lapsilisien korottamisesta sinänsähän tietenkin on hyvä.

Lisäksi ihan kiitettävästi ed. Rauhala tässä käy läpi näitä vuoden 94 alussa tapahtuneita muutoksia lapsilisiin, koska silloinhan tehtiin paljon näitä muutoksia. Mutta mielestäni kaikkein olennaisin osa on jäänyt tästä pois eli se, että vuoden 94 alusta muutettiin toimeentulotuen perusosan määräytymisperusteita niin, että niiltä lapsiperheiltä, jotka saavat kunnallista toimeentulotukea, tavallaan leikataan lapsilisä kokonaan pois. Eli lapsilisän suuruus on, totta kai, ongelma, tai sanotaan nyt, että lapsilisän pienuus on ongelma, mutta ehkä sellainen oikein polttava yhteiskunnallinen epäkohta on kuitenkin se, että kaikkein köyhimmät lapsiperheet eivät sitä lapsilisää saa, koska se vähennetään kunnallisesta toimeentulotuesta. Toivonkin, että ed. Rauhala kannattaa omaa aloitettani, joka kohta tulee käsittelyyn, jossa ehdotan nimenomaan, että toimeentulotukilakia muutetaan niin, että myös ne lapset, jotka ovat heikossa taloudellisessa asemassa, todellisuudessakin saavat lapsilisän.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Oli virkistävää kuulla järkipuhetta myös salin vasemmalta laidalta. Eli juuri näin on asia, että meillä toimeentulotukisäännökset ovat sellaisia, että niiltä, jotka ovat todellisella toimeentulominimillä, toisesta päästä leikkaavat sitten tätä toimeentulotukea.

Tämä on täysin oikein, mitä ed. Rauhala esittää, ja haluaisin nyt tästä rahoituspuolesta sanoa pari asiaa. Hallitushan teki linjavalinnan juuri lisäbudjetissa. Se antoi suurituloisille verohelpotuksia. Siitä olisi voinut rahoittaa tämän lapsilisien nostamisen. Sitten toinen asia myös, mikä on syytä huomioida, on se, että sieltä toisesta päästä, sieltä vanhemmasta päästä, poistuu koko ajan enemmän lapsia lapsilisän piiristä, kuin mitä uusia syntyy. Sieltäkin tulee säästöjä.

Tämä hallituksen Kiinan-mallin mukainen politiikka ensimmäisen lapsen suosimisesta jälleen kristallinkirkkaasti kertoo siitä, että sosialistit ovat keskustan suhteen määränneet marssijärjestyksen tässäkin asiassa.

Irja Tulonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on aika paljon puhuttu lapsiperheiden köyhyydestä, ja olisi tietysti aika hyvä, että siitä olisi selkeitä lukuja. Jonkun verranhan viime budjetin yhteydessä ennen eduskuntavaaleja täällä oli esitetty, mitä se tarkoittaa, ja ne luvuthan olivat surullisia. Tietysti sivistysvaltio ei saa päästää asioitaan siihen suuntaan, että lapsiperheet kärsivät ja kärsivät köyhyydestä.

Mutta sitä logiikkaa en ole ymmärtänyt hallitusohjelmassa, että ensimmäiselle lapselle tulee tämä korotus. Se tuntuu jotenkin tyngältä. Tietysti siitä on jo nyt vähän aikaa, kun itse olen ollut pienten lasten äiti, mutta eihän se aika keneltäkään äidiltä unohdu. Kyllä on totta, että jokainen lapsi kuluttaa ihan yhtä paljon. Siinä mielessä tämä tuntuu vähän omituiselta, mutta toivotaan, että hyvä hallitus sitten miettii uudelleen, kun ensi vuoden esityksensä tekee. Budjettilakejahan voi aina muuttaa vuosittain, että lisätään ensimmäiselle, toiselle, kolmannelle ja neljännellekin lapselle vielä. Mutta tämä on mielestäni huono esitys kyllä hallitukselta tämä korotus vain yhdelle lapselle. Siinä mielessä ed. Rauhalan lakialoite on asiallinen ja oikein järkevä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Täällä on päivitelty paitsi tänään myöskin aikaisemmin sitä, mistä oikein juontaa juurensa se, että hallitus on päätynyt tähän ensimmäisen lapsen priorisointiin.

Minä muistelen oikeastaan, että taisi olla ed. Tulonenkin mukana siinä STTK:n infossa muutama vuosi sitten, jossa kuuntelimme STTK:n näkemyksiä perhepolitiikasta. Sosiaalipuolen päällikkö siellä meille esitelmöi, ja hänelle oli annettu väärä info läsnä olevien poliittisista taustoista. Hän kuvitteli puhuvansa sosialidemokraattisille kansanedustajille. Siellä sitten vaan oli enemmistö ihan muita. Hän kertoi tässä esittelyssään, että tyypillisessä demariperheessä on 1—2 lasta ja tämä pitää ottaa kaikessa politiikassa huomioon ja priorisoida juuri ensimmäistä lasta lapsilisän korotuksin ja sillä siisti. Se on nyt tänä päivänä arkipäivää. Mitä tässä nikotellaan; ed. Soini oli aivan oikeassa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Täällä näitä sosialisteja näyttää kovin vähän salissa olevan, jokunen sentään.

Jos katsoo perheen tulonmuodostusta, niin korotetaan ensimmäisen lapsen lapsilisää useampikertaiseksi vaikka; joka tapauksessa on tärkeää, että perheeseen tulee rahaa. Aina on se yksi lapsi viimeisenä olemassa joka tapauksessa. Turha meidän siitä on kinata, nostetaanko yhden tai useamman lapsen lapsilisää. Tärkeätä on, että se on riittävän iso. Jos ensimmäisen lapsen lapsilisä on riittävän iso, että sitä riittää kaikille, niin joka tapauksessa viimeinen lapsi on aina olemassa, se yksi lapsi viimeisenä, ennen kuin tulee täysi-ikäiseksi, jolloin sekään ei enää saa lapsilisää.

Sen takia tämä keskustelu on aika hassu keskustelu. Nyt on kyse vain siitä, miten paljon rahaa on jaossa, ja tällä hetkellä, niin kuin täällä on todettu, hallitusohjelmassa on määrätty linjoitus tehty ja myöhemmin lisätalousarviossa tai raamituksessa näkyy sitten, mikä se raha on, joka on mahdollista jakaa.

Siinä mielessä itsekin oli vähän pettynyt, koska sosialistien vaaliohjelmassa oli kyllä, jotta sitä nostettaisiin vähän reilummin. Ilmeisesti meidän kaikkien on tässä se tunnustettava, niin oikealla kuin vasemmalla ja keskelläkin, jotta kun rahaa on määrätty määrä, sitten katsotaan, mihin se riittää. Sitä on jaettu vähän tasaiseen, ripoteltu vähän kaikkeen, ja nyt se lapsilisien korotus jää näköjään vaatimattomaksi siltä osin.

Minä olen ymmärtänyt, jotta kun meillä on hyvä hallitus nyt, joka tekee aktiivista, elvyttävää politiikkaa kaikista maailman uhkista huolimatta, niin meillä tulee työllisyys paranemaan ja verotulot lisääntymään, ja kyllä tämä hyvä hallitus tulee antamaan uusia esityksiä myös lapsilisien korotusten osalta.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Nyt kun pitkästä aikaa kuulen, että sitten Lysenkon aikojen jälkeen sosialisteja ryhdytään määrittelemään biologis-kvantitatiivisilla ominaisuuksilla, niin on pakko todeta edustajille Soini ja Pulliainen, että tunnen kyllä joitakin vasemmistolaisia tai sosialisteja, joilla on enemmän kuin yksi lapsi; itsellänikin on, tosin he eivät saa enää lapsilisää. Tässä katsannossa näkemys siitä, että kysymys olisi erityisesti sosialistien halusta rajata tämä korotus vain ensimmäiseen lapseen, on kyllä virheellinen.

Vasemmistoliiton pyrkimys on saada lapsilisiin korotukset kaikille lapsille, ja siitä pidämme jatkossakin kiinni ihan riippumatta siitä, miten ed. Soini määrittelee sosialistin. Minun mielestäni, jos tässä jostain sosialistisesta tai sosialidemokraattisesta ilmiöstä on kysymys, niin kysymys on lähinnä valtiovarain sosialistisesta ilmiöstä.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Tässä nyt tuli esille se, että jopa puolueiden mukaan voidaan laskeskella, kuinka suuria perheitä ja pieniä perheitä on. Ehkä tämäkin on yksi todellisuus. Oma näkökulmani tässä kyllä oli ne viestit, mitä paitsi tutkimuksesta myös perheiden kertomina tulee, että monet kokevat sen, että taloudellinen tilanne on yksi selkeä vaikutin siihen, miten perhettä suunnitellaan, kuinka monta lasta hankitaan jne. Minusta ei saisi olla näin, vaan jos kuitenkin perheillä on näkemys siitä, että haluttaisiin elää muunkinlaisessa perheyhteydessä kuin yhden lapsen kanssa tai ilman lapsia, niin raha ei saisi olla sillä lailla pelkästään määrittelemässä ihmisten arvostuksia siinä suhteessa, mitä perheet katsovat varmasti hyväksi elämäksi ja hyvinvoinniksi.

Se, mitä ed. Lapintie täällä toi esille, on todella tärkeää ja arvokasta. Varmasti tulen kannattamaan sitä, koska nimenomaan näissä köyhyysloukuissa, jotka ovat niin kuin sanotaan välimaastoissa, meillä on hyvin paljon kipupisteitä ja ne pitää korjata.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! On mielenkiintoista, että sosialismi ainakin perhepolitiikassa tekee väkevää paluuta, ja oli hyvin mielenkiintoinen tämä ed. Virtasen määritelmä sosialistin ominaisuuksista.

Mielenkiintoinen oli sen sijaan ed. Esa Lahtelan tasa-arvokäsitys. Mitenkähän sosialistista se mahtaa olla, että ensimmäistä lasta suositaan? Eikö sosialismiin yleensä liittynyt, minun käsitykseni mukaan, tasa-arvon vaatimus? Onko tämä nyt sitä uutta blairilaista työväensosialismia? Esikoisoikeushan on jo raamatussa tietysti ollut hyvin merkittävä, (Ed. Esa Lahtela: Sieltä se on lähtöisin!) mutta jos se sitten on tällainen raamatullis-sosialistinen, tämä Lahtelan näkemys, niin ymmärrän sitä hieman paremmin.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Toivottavasti kaikkien puolueitten kannattajat ja edustajat tekevät lapsia ja niistä yhteiskunta ja vanhemmat huolehtivat, etteivät suomalaiset lopu kokonaan tältä Suomenniemeltä. Näkisin, että on ihan hyvä, että lapsilisiä vaaditaan korotettaviksi. Ne ovat olleet pitkään jumissa, mutta ennen kaikkea näkisin, että pitäisi indeksikorotukset antaa täysimääräisinä. Siitä se rupeaa menemään ja pysymään ajan tasalla ja ostovoima säilyy. Kertakorotukset ovat hyviä, mutta ne ovat äkkiä menneet sitten.