Heidi Hautala /vihr:
Arvoisa puhemies! Eurooppa-neuvosto kokoontui viime viikolla,
ja siellä aika lailla dramaattisestikin ilmeisesti on käsitelty
palveludirektiiviä, joka on siitä harvinainen
direktiivi, että se on herättänyt paljon
keskustelua monissa jäsenmaissa, jonkin verran myös
Suomessa. Haluaisin kysyä pääministeri Vanhasen
kantaa tähän, kun eduskunta on aika selvästi
rajannut sen, että ihan siinä esitetyssä muodossaan
Suomi ei tätä voi tukea. Esimerkiksi esitetty
alkuperämaa-periaate on ongelmallinen, koska se voi johtaa
sosiaaliseen dumppaukseen eli siihen, että sovelletaan
hyvinkin heikkoja työsuojelu- ja sosiaalinormeja.
Mikä nyt on Suomen kanta tähän? Eikö pääministeri
Vanhanen ole tarkasti lukenut eduskunnan antamia kantoja, kun olette
kuitenkin tiettävästi siellä ilmoittanut,
että tuette tätä palveludirektiiviä käsittääkseni
ilman mitään rajauksia.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Kysymyksessä oli se virhe, että en
ole ilmoittanut näin, että tuemme palveludirektiiviä ilman
mitään rajauksia. Suomi tukee palveludirektiivin
aikaansaamista, ja meillä on ne hyvin tunnetut rajaukset,
joita olemme ajaneet.
Eurooppa-neuvosto ei käsitellyt direktiivin sisältöä.
Eurooppa-neuvosto ei ole lainsäädäntöelin,
sen sisältö ei kuulu sille. Eurooppa-neuvosto
vetosi ensinnäkin siihen, että palveludirektiivi pitää saada
aikaan, se pitää tehdä tavalla, joka varmistaa
myös Euroopan sosiaalisen mallin säilyvyyden,
ja pitää yhteensovittaa nämä epäluulot,
joita tähän kysymykseen on liittynyt, niin että saadaan
laaja konsensus. Nyt työ on Euroopan parlamentin, ministerineuvoston
ja komission käsissä, ja tässä prosessissa
Suomikin sitten tulee määrittämään
kantansa niihin muutoksiin, joita tehdään. Muutoksia
varmaan tehdään muihinkin liittyen kuin tähän
alkuperämaa-periaatteeseen liittyen. Eduskunta tulee olemaan
jokaisessa vaiheessa mukana, niin kuin tässä EU-järjestelmässä kuuluu
olla.
Heidi Hautala /vihr:
Arvoisa puhemies! Mikä sitten on pääministerin
mukaan Suomen tämänhetkinen kanta siitä,
kuinka yhdistetään palveludirektiivi, jossa toteutuu
eurooppalainen sosiaalinen malli? Minkä tyyppisiä rajauksia
siihen kuuluu?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Direktiivin peruspohja jo lähtee
siitä, että laajasti julkisesti rahoitetut peruspalvelut
eivät kuulu direktiivin piiriin. Tämä rajaus
on selvä, ja sitä tarvittaessa pitää vahvistaakin,
jos on epäselvyyttä siitä, onko näin.
Samoin hyvin tärkeä periaate on se, että kun
palvelun muodossa liikutaan rajojen ylitse, silloin noudatetaan
kyseisen maan työehtoja.
Sitten tässä alkuperämaa-periaatteessa
pitää nähdä, että on
olemassa tietysti joku raja sen osalta, että kun esimerkiksi
tavarakauppaan liittyen samassa kokonaisuudessa tehdään
sopimus asennuspalveluista, jotka olennaisesti liittyvät
tavarakauppaan — se on tällaista hyvin lyhytkestoista
työtä — niin ei kaikissa näissä tapauksissa noudateta
25 maassa olevia työehtosopimuksia, vaan joissakin näistä noudatetaan
lähettäjämaan sopimusta. Minä olen
aika luottavainen siihen, että se, missä kohtaa
täsmälleen tämä raja sijaitsee,
on onnistuttu kyllä ratkaisemaan. Tätä epäselvyyttä ei
ole.
Mutta olennaisinta varmaan tämän sosiaalisen
mallin kannalta on se, että jos joku tulee perustamaan
tänne parturi-kampaamon, niin siinä parturi-kampaamossa
noudatetaan suomalaisia työehtoja, ja tästä pidetään
kiinni ja niitä pitää pystyä valvomaan.