Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Eurooppa-neuvosto ja Suomen hallitus hyväksyivät vakaussopimuksen vesittämisen viikko sitten. Pidättekö te, herra pääministeri, hyväksyttävänä, että Ranska ja Saksa pitävät jatkuvasti, kerta toisensa jälkeen muita EU-maita pilkkanaan ja räätälöivät näitä sopimuksia omien lyhytnäköisten etunäkökohtiensa mukaan, muun muassa todennäköisesti suomalaisen asuntovelkaisen vahingoksi? Mitä teillä on sanottavaa Suomen kansalle tällaisesta sopimuksesta poikkeamisesta, että Saksan yhdistymisen kulut voidaan nyt laskea joustotekijäksi, vaikka vakaussopimus solmittiin seitsemän vuotta Saksojen yhdistymisen jälkeen, eikä se silloin ollut mikään kysymys?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Eivät Eurooppa-neuvostossa eikä myöskään valtiovarainministerien neuvostossa, jossa tämä vakaus- ja kasvusopimus käsiteltiin, mitkään yksittäiset maat muiden puolesta päätöstä tehneet, vaan päätös on yhteinen ja se myös muokattiin yhteisenä. Saksan yhdistymisen kuluja ei suoraan päätöksessä todeta. Siellä puhutaan Euroopan yhdistymisestä aiheutuvista kuluista ja sellaisista kuluista, joilla on ollut mahdollisesti kielteinen vaikutus talouden kasvuun. Saksa on investoinut erittäin paljon Saksojen yhdistymiseen.

Se joustoelementti, joka nyt otetaan käyttöön, on sellainen, että se voidaan ottaa käyttöön siinä vaiheessa, kun arvioidaan, käynnistetäänkö niin sanottu liiallisen alijäämän menettely vai ei. Näitä erityisiä perusteluja, joihin muun muassa Saksan yhdistymisen kulut liittyvät, voidaan käyttää lieventävinä asianhaaroina vain tilanteessa, jos se ylitys pysyy lähellä 3 prosentin viitearvoa ja on luonteeltaan väliaikainen tai poikkeuksellinen. Tässä suhteessa voin sanoa, että nämä Saksan yhdistymisestä aiheutuneet kustannukset Saksalle ovat olleet moninkertaiset, itse asiassa ehkä monikymmenkertaiset, kuin se ikään kuin ylitys on sallittu tähän 3 prosentin viitearvoon verrattuna, jonka yhteydessä tätä joustoelementtiä ylipäätään voitaisiin tulkita tai ottaa käyttöön. Eli en pidä näitten kustannusten mainitsemista tässä listassa erityisen relevanttina sittenkään tämän vakaus- ja kasvusopimuksen kannalta. Aivan kuten kysyjä totesi, siitä on nyt seitsemän vuotta kulunut ja se vähitellen menee ohitse se lisäkustannus.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän hyvin, että teidän, herra pääministeri, on ikävä selittää Ranskan ja Saksan jatkuvaa niin kuin kahden maan diktatuuria. Tuntuu, että koko EU-politiikka on Ranskan lähiöpolitiikkaa. Maatalouspolitiikka, cap, on täysin Ranskan sanelemaa, nyt EU:n perustuslaki roikkuu Ranskasta kiinni.

Onko ylipäätään kuviteltavissa sellaista tilannetta, että Suomen hallitus riitauttaisi jonkin asian ja kerta kaikkiaan sanoisi, että tällainen peli ei vetele? Voitteko nimetä yhden sellaisen asian, johon Suomen hallitus vastasi, että me emme tätä hyväksy? Onko ylipäätään EU:n hajoaminen teistä todennäköistä lähitulevaisuudessa? (Naurua)

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Äsken otin förskottia. Viimeiseen kysymykseen vastaus on: ei.

Ranskalla ja Saksalla on suuri vaikutusvalta unionissa, mutta eivät ne yksin määrää. Ei niillä ole yksin edes määrävähemmistöä olemassa. Vakaus- ja kasvusopimuksen sisältöön Suomi vaikutti, ja niin siihen vaikuttivat kaikki muutkin maat.