Täysistunnon pöytäkirja 31/2005 vp

PTK 31/2005 vp

31. TORSTAINA 31. MAALISKUUTA 2005 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Susien kaatoluvat

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Saarijärveltä Pyhämäen erä ry on lähestynyt Keski-Suomen kansanedustajia susikannan aiheuttamista ongelmista ja häirikkösusien vaaratekijöistä. Kuluvalta talvikaudelta havainnot osoittavat, että Saarijärven, Äänekosken, Uuraisten ja Multian rajamailla liikuskelee neljän suden lauma ajoittain laumana, ajoittain erillään, ja tämä on erillinen Keuruun populaatiosta. Nämä sudet liikuskelevat asutusten tuntumassa, pihapiireissä, karjatiloilla koetaan pelkoja, koiria on joutunut susien ruuaksi.

Miksi meillä Suomessa ei ole myönnetty kaatolupia? Saksassa, jos sudet tulevat asuttujen kylien lähelle, ne ammutaan, mutta Suomessa on evätty Keuruun kaatolupa, Pohjois-Hämeen kaatolupa, Juvan kaatolupa ja muitakin. Nämä kuulemistilaisuudet ovat ylhäältä päin johdettuja, joissa kansa ei voi aidosti vaikuttaa omaa lähipiiriään koskevaan turvallisuuteen. Miksi näin?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Suomi noudattaa EU:n luontodirektiivin määräyksiä, jotka edellyttävät, että suojellun eläimen, suden, suojelua harjoitetaan näitä suojeluperiaatteita, suotuisan suojelun periaatteita noudattaen. Tässä on kuitenkin lähdetty siitä, että susikantaa säädellään, sen kasvua säädellään sillä tavalla ja pyrkimyksenä on se, että kanta laajenisi koko maahan eikä sen painopiste olisi, niin kuin tähän asti on ollut, vain Itä-Suomen alueella. Niissä tapauksissa, että sudet toistamiseen tulevat pihapiireihin ja aiheuttavat ongelmia arkipäivän elämään, on kaatolupia myönnetty ja myönnetään jatkossakin.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.