Mari Kiviniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallitus teki tänään
suuren virheen, kun päätti, ettei se ota puolustusvoimauudistusta
uudelleen käsittelyyn. (Ben Zyskowicz: Hei, tämä soppa
on jäähtynyt jo!) Tuo puolustusvoimauudistus olisi pitänyt
ehdottomasti ottaa uudelleen käsittelyyn. Keskusta ei hyväksy
näin isoja leikkauksia eikä myöskään
tällä tavalla toteutettuja varuskuntien lakkautuksia.
Laskelmat olette myöskin salaamassa sen osalta, millä perusteilla
näitä varuskuntia ollaan lakkauttamassa, ja muutenkin
on viime päivinä käynyt aivan selvästi
ilmi se, ettei tätä uudistusta ole valmisteltu
parhaalla mahdollisella tavalla eikä myöskään
ole tehty vaikuttavuuslaskelmia ja -arviointeja. Näyttää myös
siltä, että kun hallitus vastasi vähän
aikaa sitten tätä koskevaan välikysymykseen,
sen tiedot eivät olleet oikeat eivätkä ainakaan
ajankohtaiset.
Miten, arvoisa pääministeri, te voitte kulkea nyt
tuolla ympäri Suomea kertomassa, että tämä puolustusvoimauudistus
on hyvin valmisteltu, kun on käynyt selvästi ilmi,
että näin ei ole ja se tulee aiheuttamaan isoja
(Puhemies: Minuutti on täynnä!) ongelmia monilla
alueilla eikä myöskään vastaa
siihen maanpuolustustarpeeseen, mikä meillä on?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Se on totta, että kun varuskunta
tai muu Puolustusvoimien tai minkä hyvänsä julkishallinnon
yksikkö lakkaa toimimasta jossakin, niin sillä on
merkitystä. Jos yksikkö on suuri, niin sillä on
paljon merkitystä työpaikkojen kannalta ja aluetalouden
kannalta, ja sitten toisilla yksiköillä, erityisesti
varuskunnilla, on myös historiallista merkitystä,
ja näin ollen ne ovat kovia ja vaikeita paikkoja. Mutta
en kyllä uskaltaisi noin vapaamielisesti suhtautua siihen
työhön, mitä Puolustusvoimissa on tehty,
eli syyttää, että se on huonosti valmisteltu.
Kyllä siellä on tehty hyvää työtä,
valmisteltu iso, vaikea muutos erittäin huolella, ja on
selvää, että näin ison muutoksen kohdatessa
myös vastustusta on ja vastakkaisia mielipiteitä.
Mutta tämä on poikkeuksellisen huolella valmisteltu,
pitkään valmisteltu kokonaisuus, enkä kyllä haluaisi
antaa semmoista viestiä, että suomalainen virkakunta
puolustushallinnossa ja Pääesikunnassa olisi tehnyt
tämän asian väärin. (Juha Rehula:
Hallitushan tässä hapuilee!)
Mari Kiviniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Pääministerin vastaus ei
kyllä vakuuta, ja koko ajan tässä on
nähty se, että hallitus ei ole edes tutustunut
yksityiskohtiin tuon puolustusvoimauudistuksen osalta, niin että ei
ihme, että pääministerin vastaus on juuri
noin hapuileva. Ei tuolla asenteella voi uskottavasti tuota uudistusta
todellakaan puolustaa, koska myöskään
niitä perusteita ei ole. Mutta se toinen suuri virhe hallitukselta on
se, että toisin kuin aikaisemmin, tässä uudistuksessa
ei käytetty parlamentaarista valmistelua. Aina aikaisemmin
tämäntyyppisiä isoja uudistuksia, jotka
menevät suoraan suomalaisuuden ytimeen, puolustuskykyyn,
maanpuolustukseen, alueelliseen maanpuolustukseen, on valmisteltu
yhdessä opposition kanssa.
Te perustitte kyllä tämmöisen parlamentaarisen
komitean, mutta se on, niin kuin hyvin tiedätte, arvoisa
pääministeri, kahvittelukerho. Keskusta ei aio
tuossa kahvikerhossa jatkaa, ellei sen mandaattia muuteta sellaiseksi,
että sillä on olennaiset mahdollisuudet vaikuttaa
tuohon ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon. Aiotteko muuttaa
tuon pakon mandaattia?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Se, onko vastaus hapuileva, on varmaan
kuulijan korvassa, ja myös se arvio, mikä minulle
tuli kysyjän kysymyksestä, on hyvin subjektiivinen.
Tuohon itse kysymykseen tästä mandaatista: minusta
jatkovalmistelu selonteon osalta noudattaa ihan normaalia selontekoprosessia,
semmoista, minkälainen selontekoprosessi ja parlamentaarisen
ohjausryhmän toimivalta on ollutkin, eli normaalin kaavan
mukaan, sen kaavan mukaan, mistä meillä on kokemuksia
jo aikaisemmin. Eli tervetuloa osallistumaan parlamentaariseen seurantaryhmään,
jos se työ kiinnostaa, mitä aikaisemminkin eduskunnassa
on tehty.
Eero Reijonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Minua huolestuttaa erityisesti se,
kun on näinkin mittavasta asiasta kysymys, että tulee
sen kaltainen kuva, että Utvassa jäsenenä olevat
ministerit eivät ole tienneet, mistä he ovat päättäneet.
Ettekö te käy siellä lainkaan keskustelua näin
ison asian kokonaisuudesta, kun nyt jälkikäteen
on tullut selkeästi ilmi se, että poliittista
ohjausta on käytetty ja pääministeri
ei ole ollut tietoinen asioista, miten niitä on viety eteenpäin? Onko
hallituksen piirissä tämä puolustusvoimauudistus
sen kaltainen asia, että Utvassa ei tarvitse käydä keskustelua
näistä varuskuntalakkautuksista, miten ne vaikuttavat
alueilla?
Toinen kysymys: pääministeri, jos on huolella
valmisteltu, niin kuin totesitte, eivätkö nämä laskelmat
voisi olla nyt sitten julkisia, että koko kansa tietäisi,
millä perusteella nämä varuskuntalakkautukset
on oikeasti tehty?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Näistä jokaisesta lakkautettavasta
yksiköstä on tehty perustelut, muistiot, ja minun
käsitykseni mukaan ne ovat puolustusministeriön internetsivuilla,
mistä voi nähdä. Tässä raha
on yksi elementti, mutta on myös muita elementtejä,
jotka eivät ole sitten yksin matemaattisesti laskettavissa,
esimerkiksi tässä uudistuksessa semmoiset periaatteet
kuin sodan ajan joukkotuotannon tarpeet ja operatiiviset perusteet,
merkitys sodan ajan toiminnan kannalta, joka koskee erityisesti
Meri- ja Ilmavoimien tukikohtia, pitkän aikavälin
toimintaedellytykset, joihin vaikuttaa muun muassa tilojen kunto,
peruskorjaus jnp. Kysymys ei ole pelkästään
euroista, vaan siitä kokonaisuudesta, jossa tietysti talous
on merkittävä osa. Me olemme käyneet
hyvin huolella läpi jokaisen lakkautettavan yksikön
perusteet, miksi näin tehdään. Se väite,
että keskustelua ei käytäisi tai olisi
käyty, ei ole totta.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kun oli oikea vastaus eli Dragsvik,
niin tuli varmaan myös oikea kysymys sinne Utvaan, että tiedettiin
päättää, kun on oikea vastaus,
mitä päätetään. Ei
tällä lailla voi hoitaa parlamentaarista yhteistä puolustusta.
Olen ollut kaksi kertaa seurantaryhmän jäsen,
kolmella kansanedustajalla ja viidellä kansanedustajalla,
ja aina on tehty yksimielisiä päätöksiä.
Viimeksi muun muassa päätettiin — niin
vasemmistoliitto, vihreät kuin muutkin — että puolustusmenojen
reaalikasvu hyväksytään ja turvataan.
Mikä ihme tässä on muuttunut — maanpuolustuksellinen
asia vai raha-asia — että näin ei tehdä?
Se ei ole edustaja Kanervan vika, joka tätä Pako-ryhmää vetää, mutta
jos puolustusvaliokunnan puheenjohtajakin lukee STT:n printiltä,
mitä on päätetty, niin eihän
se ole mistään kotoisin.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Mikä on muuttunut edellisen
selonteon aikana? Taloustilanne on muuttunut. Taloustilanne on muuttunut
hyvin radikaalisti, ja enpä oikein usko, että kukaan
kovin heppoisin perustein sanoisi, että esimerkiksi ne
perustelut, linjaukset, joissa puolustusmenojen arvioitiin ja ajateltiin
kasvavan 2 prosenttia vuodessa, olisivat tänä päivänä enää päätöksenteon
perusta. Eli taloustilanne on muuttunut radikaalisti. Me jouduimme
tekemään budjettiin leikkauksia ja veronkorotuksia,
jotta Suomi ei ylivelkaantuisi.
Mitä tulee sitten tähän selonteon
jatkotyöhön, niin todellakin kannustan kaikkia
ryhmiä lähtemään siihen mukaan.
Nyt meillä on fokus pidemmässä aikajänteessä kuin
tässä vaalikaudessa, eli jatkotyö tulee
keskittymään ulkopolitiikan toimintaympäristöanalyysiin
ja siitä vedettäviin johtopäätöksiin:
miten meidän pitää myös turvallisuuspoliittisesti
siihen varautua. On kyllä hyvä, jos kaikki olisivat
siinä mukana.
Jussi Niinistö /ps:
Arvoisa puhemies! Kuten pääministeri Katainen
totesi, puolustusministeriön sivuilta löytyy todellakin
muistio, mutta se on hyvin yleisluontoinen: siitä eivät
selviä joukko-osastojen lakkautus- tai yhdistämisperusteet
kovinkaan perusteellisesti. Tänään hallitus
päätti, odotetusti kyllä, säilyttää Dragsvikin
varuskunnan. Perusteet eivät ole käyneet ilmi.
Eikö arvoisa pääministeri voisi hieman
avata näitä perusteita? Se olisi mielestäni
kohtuullista, kun ajatellaan tunnelmia Kauhavan, Kontiolahden, Keuruun
ja muiden lakkautettavien tai yhdistettävien varuskuntien
kohdalla.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Me todella kävimme tänään
hallituksen ja presidentin kanssa Utva-kokouksessa läpi
tämän Uudenmaan Prikaatin eli Dragsvikin tilanteen
niin, että kaikki pystyivät kysymään,
jos kysymyksiä oli, Puolustusvoimain komentajalta ja puolustusministeriön
edustajilta kaikki kysymykset. Siinä kävi hyvin
selvästi ilmi, että säästöjä ei
ole mahdollista saada tämän vaalikauden aikana
eli siis vuoteen 2015 mennessä tältä suunnalta.
Mikä on Dragsvikin varuskunnan tulevaisuus, sitäpä meistä ei
kukaan tiedä, siihen palaa seuraava hallitus. Jos se yksikkö jostakin
syystä päätettäisiin yhdistää johonkin
toiseen, niin sitten varmasti pitäisi tehdä rakennustöitä,
pitäisi perustaa uusi ruotsinkielistä koulutusta
antava yksikkö jnp. Mutta sen kohtalo on auki. Sen perusteet
ovat nimenomaan siinä, että hallitus halusi keskittyä tämän
vaalikauden aikana tehtäviin toimenpiteisiin, joilla (Puhemies:
Nyt aika on täynnä!) voidaan saada säästöjä myös
tämän vaalikauden aikana. (Pertti Virtanen: Tosi
hyvin tutkittu!)
Ilkka Kanerva /kok:
Arvoisa puhemies! Tietysti ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa
on pitkä, pitkä hyvä kansallinen perinne pyrkimyksissä konsensukseen,
yhteissietämykseen ainakin. Koen niin, että tämän
perinteen on hyvä jatkua, ja vetoan myös osaltani
siihen, että kaikki parlamentissa mukana olevat poliittiset
tahot olisivat tässä isänmaallisessa
työssä mukana. (Välihuutoja) Mutta miksi
sitä ei ymmärtääkseni noudatettu
tässä yhteydessä, tämän
puolustusvoimauudistuksen ensimmäisessä vaiheessa,
siis juuri näitä vuosia koskien, se lienee johtunut
siitä, että Puolustusvoimain piti hyvin nopealla
aikataululla tehdä 200 miljoonan euron tasoiset säästöt.
Se ei mahdollistanut sitä, että on ensin parlamentaarinen
valmistelu, johon se työ olisi nojautunut, vaan mentiin
suoraan päätöksentekoon. Mutta tämän
jälkeen, vuodesta 2015 eteenpäin, on tarkoituksenmukaista,
että kaikki voivat tässä työskentelyssä olla
nyt tasavertaisesti mukana. (Välihuutoja)
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Arvoisa puhemies! Kun olen osallistunut näiden turvallisuus-
ja puolustuskysymysten valmisteluun ensimmäisen kerran
jo parlamentaarisessa puolustuskomiteassa, sittemmin seurantaryhmässä ja
myöskin tässä virassa, niin pidän
myöskin erittäin tärkeänä ja
arvokkaana sitä, että näistä kokonaisista
turvallisuuspoliittisista arvioista voidaan päästä yhteisymmärrykseen
mahdollisimman laajalla pohjalla. Omasta puolestani yhdyn täysin
siihen vetoomukseen, jonka pääministeri ja edustaja
Kanerva esittivät, että tätä jatkettaisiin
myös tämän selontekovalmistelun jatkossa.
Me olemme siihen täysin valmiita, ja myöskin muistutan,
että selonteon osana tulee tämä puolustusvoimauudistus
silloin yksityiskohtineenkin eduskunnalle esiteltäväksi.
Silloin on mahdollisuus myöskin niillä, jotka
eivät katso, että tältä osin
on menetelty oikein, esittää omat näkemyksensä,
ja tulee koko tämä sama aineisto, jonka pohjalta
nyt tähänkinastiset päätökset
on tehty, myös tämän kontaktiryhmän
kautta ja itse selonteossa käsiteltäväksi.
Oma arvioni kyllä on, että meillä pitäisi
olla kaikki edellytykset kuitenkin olla yhtenäisiä tässä laajassa
turvallisuuspoliittisessa analyysissä ja sitten tehdä sen
mukaisesti (Puhemies: Nyt taitaa olla minuutti täynnä!)
myöskin konkreettista puolustusta koskevat päätökset.
Kimmo Tiilikainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen,
puolustusministeri Wallin joutui viime viikolla yksin kantamaan
teidän hallituksenne synnit, ja teidän hallituksenne syntien
pääasia on ylenkatse eduskuntaa kohtaan. Te olette
sivuuttaneet parlamentaarisen valmistelun, te olette salanneet päätöksiin
vaikuttavia tekijöitä, ja te jätätte
vastaamatta edustajien esittämiin kysymyksiin. Teidän
välikysymysvastauksenne perustui "absoluuttisiin faktoihin",
jotka ovat osoittautuneet virheellisiksi. Niiden takana kuitenkin
koko hallitus ja hallituspuolueiden kansanedustajat täällä seisovat.
Me kysymme: milloin te tuotte tänne vastauksia, jotka perustuvat
totuuteen eikä "absoluuttisiin faktoihin", ja miksi te
sivuutatte parlamentaarisen valmistelun suurissa yhteiskunnallisissa
kysymyksissä vastoin suomalaista demokratian perinnettä?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Kyllä minä olen yrittänyt
vastata niihin kysymyksiin, mutta kun niitä tehdään
aika paljon ja tässä on minuutti aikaa, niin ihan
jokaiseen kysymykseen ei kerkeä, mutta niin paljon vastataan
kuin ikinä keritään.
Toinen näkökulma: Eivät meidän
päätöksemme ole perustuneet virheellisiin
tietoihin. Tänään se viimeistään
kävi selväksi, kun keskustelimme Puolustusvoimain
komentajan kanssa ja puolustusministeriön edustajien kanssa.
Päätökset on tehty aivan oikean tiedon
valossa. Eli ei kannata syyttää ja antaa väärää todistusta
lähimmäisestä. (Mauri Pekkarinen: Oliko
Wallinin anteeksipyyntö perusteeton?) Me teimme oikeita ratkaisuja,
vaikkakin vaikeita ratkaisuja. Puolustusvoimauudistuksen perusta
lähtee siitä, että meidän ikäluokkamme
pienenevät. Vaikka me käyttäisimme enemmän
rahaa, niin sitä ei kannattaisi käyttää nykyiseen
rakenteeseen. Se rakenne pitäisi uudistaa joka tapauksessa,
riippumatta siitä, kuinka paljon meillä on rahaa
käytettävissä.
Tästä eteenpäin minä toivon,
että myös keskusta osallistuu myös jatkossa
tähän parlamentaariseen valmisteluun, (Pertti
Virtanen: Kun olisi annettu!) koska sen näkökulma
on todellakin pidempi kuin tämän vaalikauden näkökulma. (Pertti
Virtanen: Tehän ette antaneet!)
Mikko Savola /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Arvoisa pääministeri,
kaikki kyllä ymmärtävät, jos
pitää säästää,
korottaa veroja, tehdä uudistuksia, mutta niiden perusteiden
tulee kuitenkin olla loogisia ja avoimia sekä oikeudenmukaisia.
Aiotteko te ja kuinka te aiotte muuttaa nyt toimintatapojanne avoimempaan
suuntaan, niin että eduskunta saa ajanmukaista tietoa ja
ylimpänä päättävänä elimenä pääsee
vaikuttamaan näihin yhteiskunnan kannalta erittäin
merkittäviin asioihin, kuten suomalaiseen maanpuolustukseen
ja tähän puolustusvoimauudistukseen?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Niin kuin ulkoministeri jo tuossa aiemmassa
puheenvuorossaan totesi, niin kaikki, jotka haluavat tähän
perehtyä, tervetuloa parlamentaariseen kontaktiryhmään.
(Ben Zyskowicz: Sen kai keskusta tietää!) Toisaalta
ylipäänsä meillä ei ole tarkoitus
muuttaa budjettiprosessia mihinkään, vaan me jatkamme
ihan entisellä linjalla, eli budjetti tulee eduskunnan
käsiteltäväksi ja kaikkiin kysymyksiin
annetaan vastaus avoimesti niin kuin tähänkin
saakka, niin että ei kannata ihan joka asiasta löytää sitä negatiivista
näkökulmaa, kun sitten menee vähän
uskottavuus tuolta yleiseltä kritiikiltä.
Mari Kiviniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Olen kyllä edustaja Kanervan kanssa
täysin eri mieltä. Myös tämä puolustusvoimauudistus
olisi voitu, aivan samalla tavalla kuin aikaisemmin, valmistella
parlamentaarisen menettelyn kautta, niin kuin eduskunta on edellyttänyt
edellisellä kaudella. Tässä itse asiassa
hallitus ei noudattanut eduskunnan tahtoa.
Mutta minulle edelleen jäi asia nyt hieman epäselväksi,
ja siksi kysyn uudestaan tästä parlamentaarisesta
komiteasta, johon me kyllä olemme mielellämme
osallistumassa, jos sen mandaattia muutetaan niin, että sen
vaikuttavuus on toista luokkaa kuin se tällä hetkellä on,
jolloin sen vaikuttavuus on nolla. Eli, arvoisa pääministeri,
aiotteko te muuttaa mandaattia vai ette? "Kyllä" tai "ei"
riittää.
Pääministeri Jyrki Katainen
Niin kuin minä totesin jo aikaisemmin, samalla tavalla
on tarkoitus toimia kuin tähänkin saakka aikaisemmissa
seurantaryhmissä. Nyt sen ryhmän nimi on kontaktiryhmä.
(Mari Kiviniemi: "Kyllä" tai "ei"!) Eli kun keskusta on
osallistunut ja perussuomalainen puolue on osallistunut aikaisemmin seurantaryhmään,
niin jos sen kaltainen toiminta kiinnostaa, niin tervetuloa. Mutta
minä en tiedä, mitä muuta sitten pitäisi
vielä tehdä. (Mauri Pekkarinen: Te olette ratkaisut
tehneet!) Se on hyväksi havaittu malli, ja sen mukaan pitäisi
sitten toimia.
Tämä alkaa mennä nyt hieman ehkä semanttiseksi;
minä en edes pysy oikein perässä. Kun
jokainen täällä vähän
pidempään ollut tietää, minkälaista
työtä edellisissä seurantaryhmissä on tehty,
niin jos te hyväksytte, että se on hyvää työtä,
mitä olette aikaisemmin olleet tekemässä,
niin tervetuloa, mutta jos on joku muu, niin en osaa siihen sitten
vastata. (Pertti Virtanen: No meidän syytähän
se on!)