Täysistunnon pöytäkirja 32/2002 vp

PTK 32/2002 vp

32. TORSTAINA 21. MAALISKUUTA 2002 kello 18

Tarkistettu versio 2.0

16) Laki rikoslain 48 luvun muuttamisesta

 

Kari Myllyniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä ed. S. Lahtela aikaisemmin oli listalla, mutta näkyi vaihtuvan lista.

Ed. Aittoniemen esitys on todella vallan oikeaan osunut ottaen huomioon, että esimerkiksi Pohjois-Suomessa Greenpeace parasta aikaa häiritsee siellä metsätöitä. Neljästä viidestä eri ulkomaalaisesta on ranskalaista, belgialaista, ruotsalaista häiritsemässä laillista työn tekoa. Jos suomalaiset olisivat Saksassa samalla asialla, he eivät kyllä kauaa olisi siellä vapaalla jalalla, vaan tulisivat pakettina takaisin kiireesti.

Nyt pyritään rankaisemaan pakottamisesta, virkamiehen vastustamisesta, vahingonteosta, ilkivallasta, jopa pahoinpitelystä. Olisi paljon selkeämpää, että rikoslaissa olisi selkeä pykälä, jossa meneteltäisiin näin kuin ed. Aittoniemi esittää. Toki neljän vuoden yläraja ja neljän kuukauden alaraja on nyt vähän ankara. Ehkä rangaistusraja voisi olla sama kuin pakottamisessa, eli sakkoja ja enintään kaksi vuotta vankeutta. Silloin molemmat osapuolet tietäisivät, mistä on kysymys ja asian käsittely varmasti selkiytyisi.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! On tultava oikein puhujakorokkeelta puhumaan, että pystyy näkemään kuulijat ja hallinnoimaan sen, kuinka kuulijat yrittävät vaikuttaa tämän lakiesityksen sisältöön.

Ed. Aittoniemen aloite on erinomaisen asiallinen ja ajankohtainen. Se on ollut ajankohtainen jo kohta, voisi sanoa, vuosia ja melkein vuosikymmeniäkin. Tässä voisi todeta, että ed. Myllyniemen äsken käyttämä puheenvuoro vei oikeastaan perimmiltään ytimen puheenvuoroni sisällöstä mutta toisaalta jätti sellaisen siemenen tähän asiaan, että on helppo yhtyä ed. Myllyniemen puheenvuoroon.

Kun nyt, niin kuin perusteluissa todetaan, lakivaliokunta parhaillaan pui lakia luonnonvararikoksista ja siihen liittyen metsärikoksista, laillisen metsänhakkuun estäminen on aivan yhtä suuri tai suurempi rikos kuin se, että metsänomistaja tai koneyrittäjä vahingossa hakkaa liian lähellä jotakin suokohdetta tai ajaa jonkin puron poikki, mikä olisi luontokohteena arvokas.

Sellaisenaan tämä aihe, missä tämä niin sanottu luonnonsuojeluväki on aktiivisesti mukana, on vastakohta tavallaan sille asialle olemassa. Ymmärrän erinomaisen hyvin oman kokemukseni perusteella sen, kuinka metsän käsittelyssä voi tulla sellaisia ongelmia, että jokin luontokohde joutuu hakkuun kohteeksi ihan tahtomattaan. Vielä paremmin ymmärrän sen, että silloin, kun yhteiskunta haluaa säädellä tätä asiaa eikä päästä hakkaamaan sinne, metsänomistajalle tulee halu hakata se metsä mahdollisimman nopeasti, ja silloin syntyy juuri tämä ristiriita.

Mutta ed. Aittoniemi aloitteessaan tarkoittaa tapauksia, että silloin, kun ollaan hyväksytyllä, hyväksyttävällä ja laillisella hakkuuasialla, ed. Myllyniemen kuvailemat vierasta syntyperää olevat kansalaiset tulevat sinne, sitovat itsensä kettingeillä koneisiin kiinni, häiritsevät, ovat autoilla tiellä esteenä, estävät rehellisten yrittäjien, laillisten kansalaisten ja metsänomistajien, olkoon omistaja sitten valtio taikka yksityinen henkilö, metsänhakkuun. Tämä on jotain aivan uskomatonta, mitä voidaan nähdä ja todeta, että suomalaisessa yhteiskunnassa vielä toteutuu ja tapahtuu.

Tältä osin on löydettävä kyllä sellaiset sisällöt ja pykälät tähän asiaan, että se myöskin saatetaan semmoisten rangaistusten pariin, että näin ei voida menetellä eikä tehdä, koska kuitenkin siinä yhteydessä, kun metsäkoneyrittäjäksi sattuu vähän sen tyyppinen, mitä saattaisin itse edustaa luonteenlaadultani, sen jälkeen tulee taas käymään niin, että ei puhuta ihmisoikeuksista vaan puhutaan rikoslain jostain muusta kohdasta. Kun alkuillasta puhuttiin siitä, kuka on siellä vankilassa häkissä, koen, että itse saattaisin olla sitten siellä paikan päällä olemassa. Tältä osin tämä on vakava asia. Tämä on todella vakava asia olemassa, että ei pidä suosia sellaista rikollista toimintaa, mikä kiihottaa rehellisen työntekijän arvaamattomiin tekoihin.

Tässä asiassa pidän erikoisena ihmeenä, herra puhemies, että ed. Aittoniemi, vaikka ed. Aittoniemi edustaa kovaa linjaa, on näissä rangaistusesityksissä lähtenyt, toisin kuin ed. Myllyniemi sanoi, siitä, että metsänhakkuun laittomasta estämisestä tuomittaisiin vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Tämän asian olisin kyllä valmis esittämään ja näkemään niin, että rangaistukset voisivat olla paljon suurempia ja vahvempia ja kovemmin kirjoitettua tämä teksti ja vankeusvaatimus tässä asiassa olemassa. Myöskin siinä, että metsänhakkuun haittaamisesta voisi tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi, voisi olla selvempi ja vahvempi peruste olemassa, että ei olisi mitään mielenkiintoa tämän tyyppiseen asiaan olemassa.

Herra puhemies! Vielä toteaisin, että kun tämä nyt valiokunnassa tulee varmasti asianmukaisesti puitua ja käsiteltyä, tähän samaan olisi syytä kytkeä ja miettiä myöskin muuta rehellistä, laillista, hyväksyttävää yritystoimintaa häiritsevä toiminnan estäminen taikka haittaaminen, että se saatettaisiin vastaavan sisältöisten rangaistusten ja säädösten pariin.

Herra puhemies! Toivon, että tämä asia etenee niin, että me vielä nykyisen eduskunnan koolla ollessa lähimmän vuoden sisällä näemme tämän lain valmiina.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Mikkola.

Kari   Myllyniemi  /kesk:

Herra puhemies! Metsärikoslaki etenee todella lakivaliokunnassa nyt aika rivakasti, ja ilmeisesti ei ole mitään estettä, että tämä samaan asiaan liitettäisiin. Sama pykälä siellä on auki. Kannattaa huomata, että metsärikospykälää huomattavasti kiristetään. Aikaisemmin rangaistiin vain tahallisena tekona tämä teko mutta nyt rangaistaan myöskin törkeästä huolimattomuudesta, joten myös tämä asian selkeyttäminen häiritsemisasioissa olisi aivan paikallaan.

Keskustelu päättyy.