Leena  Rauhala  /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Lakialoitteessani on kysymys eläketuloa saavien vakuutettujen korotetusta sairausvakuutusmaksusta sekä työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta nimenomaan ensimmäisessä maksuluokassa ja sitten muutoksesta kolmanteen maksuluokkaan.

Verotuksellahan on monenlaisia tehtäviä. Näen, että hyvä verotusjärjestelmä kannustaa työn tekemiseen ja työllistämiseen, samalla kun sen tulee olla sosiaalisesti oikeudenmukainen. Näen myös, että verotuksella, kun se on oikein kohdennettu ja laadittu, voidaan estää eriarvoistumiskehitystä.

Tässä lakialoitteessani sosiaalinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa nimenomaan sitä, että pienituloisen asemaa suhteessa suurituloiseen vahvistetaan. Se näkyy siinä, että työantajien kansaneläkemaksu maksuluokassa 1 olisi 0 prosenttia ja sitten maksuluokassa 3 se nousisi jonkin verran. Näen, että korotus siihen kolmanteen luokkaan on hyvin pieni ja se tasoittaisi kuitenkin näitä eroja. Toivon, että lakialoitteeni saisi etenemisen valiokunnassa.

Jouni Lehtimäki /kok:

Puhemies! Ed. Rauhala on ihan oikealla asialla siinä, että hän pyrkii edistämään työllistämistä ja työllistymistä. Näen kuitenkin itse sillä tavalla, että ensimmäisen maksuluokan yleinen poisto ei ole oikea tapa tukea työllistämistä. Järkevämpää olisi miettiä ne alat tai alueet, joista hallitus teki päätöksen viime viikolla eli lähti miettimään Kainuun tilannetta. Ilmeisesti työllistävämpää olisi se, että täsmäharkinnalla kohdistettaisiin alennukset tiettyyn sektoriin, tietyn tyyppiseen työllistämiseen tai tietyille alueille. Poliitikon pitää olla sen verran realisti, että tämän tyyppinen yleinen alennus tuskin menee läpi, vaikka asia on hyvä ja asialle pitää jotakin tehdä.

Juha  Rehula  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! On mahdollista ja jopa todennäköistä, että eräs osa ed. Rauhalan tekemästä lakialoitteesta tulee olemaan kuluvan vuoden poliittisen keskustelun runsaimmin huomiota saava asia. Puheet, lupaukset ja teot eläkeläisten ylimääräisen sairausvakuutusmaksun poistamisesta eivät ole kulkeneet yhtä jalkaa asian käsittelyn eri vaiheissa. Sekin on jopa todennäköistä, että ed. Rauhalan jättämä aloite 0,4 pennistä ei tule olemaan tänä vuonna ainoa. On mielenkiintoista nähdä, kenen allekirjoittamana ja kuinka monien nimien saattelemana vielä tullaan liikkeellä olemaan, kun muistelee esimerkiksi viime syksyä, jolloin sosialidemokraattinen ryhmä likipitäen korkeinta johtoa myöten oli asian tiimoilta liikkeellä.

Hallitus on kuitenkin yksimielisesti ollut budjettiriihessä 0,4 pennin osalta jotakin mieltä. Toivoa sopii, että kyseinen 0,4 penniä ei olisi pelkkä poliittinen show, joka ei ole arvokasta ja arvostukseksi meille kenellekään.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Varmasti tämä 0,4 penniä tulee olemaan vielä kova juttu. Ainakin meidän ryhmämme lienee ottanut siitä hyvin selkeän kannan. Toivon mukaan siitä löytyy sopuisa ratkaisu loppujen lopuksi.

Mutta työnantajan kansaneläkemaksun osalta ensimmäisen maksuluokan kokonaan poistamisesta olen samaa mieltä kuin ed. Lehtimäki siinä mielessä, jotta välttämättä sokea alentaminen kaikille ei takaa sitä, että alennus siirtyy automaattisesti työllisyyteen. Minusta pitäisi kyllä katsoa hyvin tarkasti, millä tavalla tehdään joitakin asioita, jotta etua ei valu vain joillekin ja tarkoitusperä, jos tässä haetaan työllistyvyyttä ja lisää työpaikkoja, häviä. Sen takia näkisin, että se pitäisi katsoa aloittain, täsmäkohdentaa se asia ja olla porkkanapalkintalinja, jotta jos työllistää, silloin saa helpotusta. Olen miettinyt sitäkin, voiko etukäteen sitä antaa jollekin alalle vai voisiko sitten, kun on työllistynyt, vaikka palautusjärjestelmän (Puhemies koputtaa) muodossa maksaa takaisin, kun on syntynyt työpaikka.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! Aloitteen tekijä on varmasti ajatellut asian niin, että näillä ratkaisuilla päästään sellaiseen tilanteeseen, että saataisiin säästöä yhteiskunnassa ja saataisiin todella työllistettyä ihmisiä.

Pohjoismaiden neuvoston työskentelyssä kun olemme käyneet läpi Norjan ja Ruotsin kokeilumalleja — meillähän nyt vasta kokeilumalli Lapissa alkaa, että saamme itse kokemuksia, miten tämä vaikuttaa — oikein harmistuksekseni huomaan, kuinka tulokset kuitenkin muissa Pohjoismaissa maksujen osalta ovat olleet todella huonot. Jopa muuttoliikekin alueella, missä on lainat kokonaan vapautettu koron maksusta ja työnantajamaksut poistettu, väen liikkuminen keskuksiin on edelleen kiihtynyt, ja tämä osoittaa sen, että ne ovat aika vaikeasti hallittavia asioita.

Toisekseen tässä on haettu myöskin lisää tuloja ja ajateltu, että ympäristöä säästävien energiamuotojen verotuksen korotuksella niitä sitten kerättäisiin, mutta ei ole yksilöity, mitä ne muodot tavallaan olisivat. Olisi kiva tietää tämän paperin kääntöpuolellakin oleva asia, kun se on tyhjä näiden osalta, mitä nämä uudet verotusmuodot olisivat, joilla verotettaisiin.

Sen verran kuitenkin sanon pienyrittäjän poikana ja yrittäjiä kuunnelleena, että kaikki nämä prosentit, mistä me nyt puhumme, lasketaan jostakin prosentista, joka kehittyy vuosittain jonkin tietyn politiikan ansiosta. Jos meillä on maltilliset palkankorotukset, hyvä finanssipolitiikka, hyvä talouskehitys, se tarkoittaa sitä, että prosentit, mitkä lasketaan bruttomäärästä, eivät kokonaisuutena kasva hallitsemattomasti, kun toinen vaihtoehto on se, että päästämme tulokehityksen karkaamaan, valtiontalouden huonoksi, mikä johtaa siihen, että alennettu maksukin saattaa maksaa enemmän yrittäjälle, kun bruttoluku kasvaa, mistä lasketaan. Tästä me (Puhemies koputtaa) hyvin vähän keskustelemme tässä salissa. Tämä hallitus on keskittynyt nimenomaan bruttomäärän pitämiseen, josta prosentit lasketaan, maltillisena ...

... ja se on maltillisempi kuin kahdenkymmenen viime vuoden aikana.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, mitä ed. Lehtimäki ja E. Lahtela toivat esille. Totta kai tietyt sektorit ja tietyt alueet on otettava arviointiin ja todella tarkistettava, mikä on niitten merkitys ja minkälaiseen kehitykseen niissä voidaan mennä, jotta päästään aina uusiin, parempiin tuloksiin. Näen kuitenkin tämänkin keskustelun perusteella, että joka tapauksessa maksuluokat ja prosentuaaliset osuudet ovat jossakin vaiheessa tulleet, ja toivon ainakin, että nämä ovat sellaisia, että niitä voidaan arvioida ja tarkastella niitten vaikutusta, mitkä ne ovat. Välttämättähän ei, mitä tässä on tullut esille ... niin, totta kai asioilla on monta eri puolta. Tässä lakialoitteessa on tietysti kaksi osaa, ja erityisesti korotettu sairausvakuutusmaksu olisi ensisijainen. Toisaalta näen tämän, mistä on kyllä palautetta tullut, että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta, kun katsotaan työntekijää, pienituloista, se on myönteinen.