Pentti Tiusanen /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ympäristövaikutusten arviointihan on erittäin tärkeä asia. Hallitus on tuonut eduskuntaan lain ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta, joka on kohtuullisen suppea muodoltaan, sisällöltään liittyy osin perustuslain muutoksiin ja myöskin EU-direktiiviin tehtyjen muutosten täytäntöön panemiseen.

Tämä asia käsiteltiin valiokunnassa varsin perusteellisesti, monipuolisesti, yksimielisesti. Kysymyksessä on muun muassa toimivallan siirtäminen alueellisille ympäristökeskuksille. Tämän suhteen valiokunta totesi, että nykykäytäntöön nähden ei kovin suurta muutosta tapahdu ja että alueellisten ympäristökeskusten osaaminen on kehittynyt. Näin ollen valiokunta ei nähnyt tässä asiassa ongelmaa, esimerkkinä muun muassa se, että viimeisen viiden vuoden aikana ympäristöministeriö on tehnyt 34 omaa arviointimenettelyn soveltamisen ratkaisua, siis sitä ratkaisua, tarvitaanko ympäristövaikutusten arviointimenettely, ja ainoastaan kolmessa tapauksessa ympäristöministeriö on poikennut alueellisen ympäristökeskuksen kannasta.

Näin ollen tämä kuvaa sitä, että ympäristövaikutusten arviointi on varsin hyvin onnistunut paikallisissa ympäristökeskuksissa, kun sitä verrataan ministeriötason arviointiin, siis ne ovat olleet hyvinkin yhtenäisiä, jos tätä haluaa näin verrata. Mutta valiokunta edelleen esittää mietinnössään, että on erityisen tärkeätä hallintokäytännön yhdenmukaisuuden kannalta huolellisesti seurata tämän tilanteen jatkumista ja nimenomaan alueellisten ympäristökeskusten keskenään saman kaltaista tulkintaa, jotta lain tulkinta olisi kuitenkin yhdenmukainen valtakunnassa.

Valiokunta kiinnitti huomiota myös siihen, että alueellisilla ympäristökeskuksilla on lukuisia tehtäviä, jotka saattavat olla ristiriidassa keskenään, ja näin ollen on tärkeätä, että ympäristökeskuksessa tulee huolehtia lupa- ja yhteysviranomaistehtävien erottamisesta. Nämä yhteysviranomaistehtävät ovat toisia ja lupaviranomaistehtävät toisen tyyppisiä, ja todellakin jääviys pitäisi aina pystyä ratkaisemaan, ettei sitä synny. Tämä puolueettomuus, se että asioiden käsittely on puolueetonta alueellisessa ympäristökeskuksessa, liittyy juuri tähän, ja tähän erityisesti valiokunta on tekstissään huomion kiinnittänyt.

On myös syytä painottaa ympäristöministeriön marraskuussa 2005 asettamaa hanketta, jonka mukaan ympäristölupajärjestelmä ja -hallinto uudistetaan, ja tämän hankkeen yhteydessä on toki tärkeätä huomioida myöskin se, että yva-säädöstö vaatii kehittämistä. Samoin on syytä huomioida valiokunnan mielestä se, että kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen tulee omalta osaltaan vaikuttamaan kuntien ympäristölupahallintoon. Valiokunta katsookin, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain toimivuuden kokonaisarvioinnin yhteydessä tulee ottaa huomioon edellä mainitun ympäristölupahallinnon uudistamisvaikutukset alueellisten ympäristökeskusten tehtäviin. Siis kaiken kaikkiaan on monta muutosta menossa, kunta- ja palvelurakennemuutos ja sitten tämä ympäristölupajärjestelmähanke, ja ne vaikuttavat sitten jatkossa.

Erityisen keskustelun kohteena valiokunnassa oli uraanin louhinta. Nythän on niin, että meillä on ensinnäkin ympäristövaikutusten arviointimenettelylain alaisuudessa asetus, jonka sisällä on hankeluettelo. Tämä hankeluettelo luetteloi ne kohteet, joissa on suoritettava ympäristövaikutusarviointi, ja siellä ei ole uraanikaivoksia. Mutta valiokunta toteaa yksimielisesti, ja lainaan nyt tämän kohdan erityisesti: "Valiokunta viitaten viimeaikaiseen lisääntyneeseen kiinnostukseen uraanin etsintähankkeisiin Suomessa pitää tärkeänä, että uraanin louhinta lisätään hankeluettelon 2 kohdan c alakohtaan asbestin louhinnan rinnalle, jolloin uraanin louhintaan sovelletaan aina arviointimenettelyä kaivoshankkeen koosta riippumatta."

Tämä oli varsin laajassa keskustelussa myös niin, että me kuulimme tässä asiassa ympäristöministeriötä, ja ympäristöministeriön, myöskään kauppa- ja teollisuusministeriön, puolelta ei tätä asiaa millään lailla haluttu vastustaa eikä kyseenalaistaa, ja myöskin monissa ympäristöministerin ja myöskin kauppa- ja teollisuusministerin vastauksissa eduskunnalle tämä asia on tunnustettu, siis se, että hankeluettelossa yvattaviin eli ympäristövaikutusten arvioinnin ansaitseviin kohteisiin tulee kuulua uraanin louhinta. Tässä oltiin siis selkeästi ja painokkaasti liikkeellä.

Myös toinen asia pitää valiokunnan mielestä ottaa huomioon, ja tässä vielä on syytä myös ihan sitaatti todeta: "Valiokunta pitää tarpeellisena myös valtausvaiheen tutkimustyöhön liittyvän uraanin koelouhinnan ympäristövaikutusten pikaista selvittämistä, jotta voidaan arvioida, onko myös koelouhinta perusteltua lisätä hankeluetteloon. Uraanin louhinta herättää säteily- ja muiden haitallisten ympäristövaikutustensa vuoksi erityistä huolta, ja siten paitsi hankkeiden ympäristölliseen hyväksyttävyyteen myös niiden sosiaaliseen kestävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Valiokunta tähdentää, että mitä ristiriitaisempi hanke on, sitä intensiivisemmät osallistumisjärjestelyt ovat perusteltuja. Myös toiminnanharjoittajan kannalta on tarkoituksenmukaista, että hankkeen vaikutukset selvitetään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja että myös luvanvaraisuus on ennakolta mahdollisimman selvää." On siis tärkeätä, että tämä asia on myös tässä keskustelussa selkeästi todettu. Valiokunnassa on siis tahto, että myös näiden varsinaista louhintaa edeltävien toimien ympäristövaikutusten arvioinnin tarve selvitetään.

Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunnan mietintö sisältää myös muutaman yksityiskohtaisen muutosehdotuksen hallituksen tekstiin. Ne ovat 19 §:ssä, jossa sanan lisäys 2 momentin alkuosaan ja sitten toisen sanan lisääminen sen loppuosaan ovat tämän sisältönä. Tässä meidän esityksessämme puhutaan hallinto- ja oikeuskäytännöstä, kun hallituksen alkuperäinen esityksessä käytetään vain sanaa "oikeuskäytäntö". Tälle pienelle muutokselle on saatu eri asiantuntijoiden tuki muun muassa oikeusministeriön suunnasta. Sitten tämä toinen muutos on "samassa järjestyksessä ja yhteydessä", kun alkuperäisessä lukee vain "samassa järjestyksessä". Tämä "yhteys" liittyy sitten itse lupakäsittelyyn, eli myöskin yvaan liittyvä muutoksenhaku, ympäristövaikutusten arviointiin liittyvä muutoksenhaku, seuraa samassa järjestyksessä ja myös se käsitellään samassa yhteydessä kuin lupa-asia yleensäkin, kun on yvattu joku lupahanke eli pyritty arvioimaan jonkun luvan vaativan hankkeen ympäristövaikutukset.

Näillä sanoilla, arvoisa puhemies, halusin varsin tarkoin käydä tämän asian läpi.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Viime aikoina on keskusteltu paljon lainsäädäntömme tasosta, jopa arvosteltu sitä. Itse tarkastelisin asiaa siitä näkökulmasta, että esimerkiksi rakentamiseen, kaavoittamiseen, yleensä ympäristön suunnitteluun ja rakentamiseen sekä ympäristökysymyksiin liittyvää lainsäädäntöä muutettiin pienessä ajassa liian perusteellisesti ja liian teoreettiselta pohjalta tarkasteltuna. Samaan aikaan koko kyseessä olevien sektoreitten organisaatioita muutettiin perusteellisesti. Tästä kaikesta on ollut seurauksena se, että lainmuutokset eivät ole käytännössä toimineet kaikilta osiltaan edes tyydyttävästi ja organisaatioista on tullut hyvin sekavat. Vastuusuhteet, vastuut, oikeudet ja velvollisuudet ovat hämärtyneet, ja ihmiset joutuvat asioitaan hoitaessaan kohtaamaan entistäkin suurempia ongelmia, vaikka tavoite kaikessa oli aivan päinvastainen. Lait ovat yksinkertaisesti liian monimutkaisia rakennelmia ja tuovat lisää byrokratiaa jo ennestäänkin vaikeaan asiakokonaisuuteen.

Esillä oleva hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta on eräs esimerkki siitä, miten lainsäädäntöä joudutaan paikkailemaan, kun se ei toimi käytännössä. Olen aivan varma, että esillä oleva muutosesitys ei ole ainoa, vaan korjaamista löytyy lisää hyvinkin pian. Käytännöstä tiedän, kuinka edellistä rakennuslainsäädäntöä kohtaan annettiin voimakasta kritiikkiä, vaikka se toimi kuitenkin puoli vuosisataa aikana, jolloin rakennettiin ja suunniteltiin todella paljon. On aivan inhimillistä, että epäonnistunut kunnallispolitiikka voitiin panna lainsäädännön syyksi. Nyt tuo syyllistäminen on kuitenkin jopa aiheellista.

Aivan erityisen huolestunut olen ympäristökeskusten roolista kaikissa rakentamiseen, suunnitteluun, kaavoitukseen, ympäristökysymyksiin jne. liittyvissä prosesseissa. Ympäristökeskuksille on yksinkertaisesti sälytetty niin paljon ja monenlaisia tehtäviä, että vastuusuhteet ja puolueettomuus ovat todella vaarassa. On luonnollista, että sama organisaatio ei voi olla suunnittelija, valvoja, päätöksentekijä, valittaja, neuvoja, ohjaaja jne. — on paljon muita tehtäviä — ilman että puolueettomuus monissakin tilanteissa vaarantuu ja jopa pahasti. Näin on varsinkin tilanteissa, joissa yksityisen ja yhteiskunnan edut ovat vastakkain. Siinä tilanteessa yksityinen kärsii liian usein tappion, vaikka oikein asiat hoidettuina molemmat voisivat voittaa ja olla tyytyväisiä.

Ympäristövaliokunta kiinnittikin aivan erityistä huomiota ympäristökeskusten rooliin. Niinpä se mietinnössään toteaa: "Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös siihen, että alueellisilla ympäristökeskuksilla on jo nykyisin lukuisia tehtäviä ja niillä olevat eri toimivallat saattavat olla ristiriidassa keskenään. Ehdotus ei siten ainakaan lisää hallinnollista selkeyttä. Valiokunta painottaa, että ympäristökeskuksissa tulee huolehtia lupa- ja yhteysviranomaistehtävien erottamisesta. Ympäristöhallinnosta annetun lain 4 §:n 5 momentin mukaan lakisääteisten lupa- ja valvonta-asioiden sekä muiden näihin rinnastettavien viranomaistehtävien hoito on alueellisessa ympäristökeskuksessa järjestettävä siten, että asioiden käsittelyn puolueettomuus varmistetaan. Säännös koskee luonnollisesti myös tilanteita, joissa alueellinen ympäristökeskus toimii hankkeessa sekä yhteysviranomaisena että lupaviranomaisena." Mielestäni tämä on hyvin selkeästi ilmaistu huolestuneisuus tämänhetkisestä tilanteesta.

Ympäristövaliokunta pitää myös tarpeellisena kehittää ympäristövaikutusten arvioinnin lainsäädäntöä yleensä. Mietinnössä todetaan muun muassa: "Valiokunta pitää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain toimivuuden kokonaisarviointia välttämättömänä katsoen, että laki on uudistamisen tarpeessa jo lakiteknisin perustein. Lakiin on tehty niin lukuisasti erilaisia muutoksia, että sen sisäinen logiikka ja selkeys on heikentynyt. Myös lain käytännön toimivuutta ja kehittämistarpeita on tarpeen tarkastella." Mielestäni olisi erittäin perusteltua kiinnittää tähän valiokunnan kannanottoon vastaisuudessa kovasti huomiota.

Arvoisa puhemies! Haluan kiinnittää vielä huomiota erääseen asiaan. Olen käytännössä joutunut toteamaan, että koko ympäristövaikutusten arviointi saattaa olla täysin nollaselvitys, jos se tehdään pelkästään tämänhetkistä ympäristön tilaa ja kaavoitustilannetta vasten tarkasteltuna. Sen vuoksi ympäristövaliokunnan mietinnössä korostetaan: "Tärkeää on myös selvittää, miten selvityksessä ympäristön nykytilanteesta ja siihen perustuvissa arvioinneissa hankkeen vaikutusten merkittävyydestä otetaan huomioon alueen tuleva käyttö eli kaavoitustilanne ja alueelle myönnetyt rakennusluvat." Jouduin itse olemaan mukana tällaisessa tilanteessa, jossa kaavaillulle suurvoimalalle varatun tien osalta tehtiin erillisselvitys, erillinen ympäristövaikutusten arviointi, kokonaan unohtaen se, mitä tuo alue mahdollisesti tulevaisuudessa on tien molemmin puolin.

Arvoisa puhemies! Lopuksi toivon, että niin tämän lain kuin monen muun lain vaikutuksia rakentamiseen, sen suunnitteluun, maankäytön suunnitteluun, ympäristökysymyksiin ym. seurattaisiin tehokkaasti ja reagoitaisiin riittävän nopeasti puutteisiin. Aivan erityisesti toivoisin seurattavan maanomistajien oikeusturvaa eri tilanteissa, koska meillä on esimerkkejä tilanteista, joita ei oikeusvaltiossa saisi enää olla.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valiokuntakäsittelyn aikana eräitä näkökohtia tuli selkeästi esille, ja lyhyesti totean sen, että aivan varmaa ei ole se, muuttuuko mikään tämän hallituksen esityksen jälkeen, tämän lain laatimisen jälkeen. Tässä tavallaan siirretään toimivaltaa ympäristökeskuksille, mutta siitähän me kukaan emme ole varmoja, onko se muutos parempaan. Lähinnä siitä olen huolissani, että kun valiokuntakin tiedosti sen, että ympäristökeskusten sisällä päätöksenteko on ollut kohtuullisen kirjavaa, niin pystytäänkö sitä toimintaa valvomaan siten, että tämä käytäntö yhtenäistyisi, ja tästä myös valiokunta on sitten kirjoittanut oman näkemyksensä ja on aidosti ollut huolissaan. Lisäksi on todettava se, että kun ympäristöministeriö on käynnistänyt tämän hankkeen, jolla tavoitteena on valmistella ympäristölupajärjestelmän ja hallinnon uudistamista, niin sitä tulisi erityisesti kiirehtiä. Se on erittäin keskeinen asia koko tässä ympäristölupajärjestelmässä, ja tähän myös valiokunta otti kantaa.

Käsittelyn yhteydessä nousi esille myös tämä malminetsintä, ajankohtainen asia. Nyt on todettava se, että malminetsintätapoja on monenlaisia ja tässä ei tulisi nyt sitten sotkea näitä käsitteitä. Koelouhinta voi olla hyvin pienimittakaavaistakin, ja louhinta on eri asia, ja silloin se vaatii tietysti ympäristövaikutusten arvioinnin, mutta toivon, että tässä ei mene puurot ja vellit sekaisin ja malmin etsintää sinänsä ei kohtuuttomasti vaikeutettaisi tämän lain voimaan tultua.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Reijonen tuossa edellä viittasi erittäin tärkeään kokonaisuuteen, mikä tämän lain käsittelyn yhteydessä tuli esille myöskin ympäristövaliokunnassa. Kun puhutaan erilaisista koelouhinnoista, koeporauksesta jne., on syytä yhdistää ne asiat ensi syksynä valmistelun tuloksena tulevaan kaivoslakiin. Painotimme ympäristövaliokunnassa sitä, että käsitteitä epäselvyyksien eliminoimiseksi täsmennettäisiin tuossa kaivoslaissa. Näin ollen voitaisiin olla yksimielisiä siitä, mistä louhinnan muodosta milloinkin puhutaan.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä ympäristövaliokunnan mietinnössä on tuettu sitä, että päätösvalta näistä yva-asioista siirtyy osittain alueellisille ympäristökeskuksille, ja niin kuin valiokunnan puheenjohtaja täällä on perustellut, myöskin nykykäytäntö tukee tätä. Sitten on ollut tärkeätä, että valiokunta on todennut, että ympäristövaikutusten arviointilakia on nyt jo aika moneen kertaan paikkailtu ja se ei ole sillä tavalla enää kokonaisuutena hyvän lainsäädännön mukainen, että on kiirehdittävä sen kokonaisuudistusta. Valiokunta todellakin, niin kuin täällä on puhuttu, puuttui tähän uraanikaivosten saamiseen mukaan yva-lakiin. Olen jättänyt tästä asiasta lähes samansisältöisen toimenpidealoitteen, jossa edellytetään, että ympäristövaikutusten arviointi aina tehtäisiin uraanikaivoshankkeissa niiden koosta riippumatta, mutta myöskin jo koelouhosvaiheessa, joka käytännössä tarkoittaa sitä vaihetta, jolloin kauppa- ja teollisuusministeriö on jo myöntänyt valtausluvan. Tällä on hyvin vahvat perusteet tämän hetken poliittisessa tilanteessa esimerkiksi Itä-Uudellamaalla.

Valiokunta on saanut tänään kirjeen tuolta Uraaniton.org-kansalaisliikkeen jäseniltä, jossa ilmaistaan, että ollaan erityisen huolissaan koelouhinnan ympäristövaikutuksista valtaushakemuksen kohdealueiden maanomistajien kohdalla. Esimerkiksi Askolassa on havaittu vanhojen koelouhoksien alueella alueen taustatasoa jopa kahta kertaluokkaa korkeampia annosnopeuksia, joka siis merkitsee radioaktiivista säteilyä. Edelleen liike kirjoittaa, että tällä viikolla Säteilyturvakeskuksen mittarilla mitattiin 2,5 mikrosievertiä tunnissa vanhan koelouhoksen alueella, mikä vastaa puolta siitä korkeimmasta tasosta, joka mitattiin välittömästi Tshernobylin onnettomuuden jälkeen, ja on havaittu tuolla Askolassa Lakeakallion alueella vieläkin korkeampia annosnopeuksia. Tämä kaikki nyt perustelee sitä, että kansalaisilla on tarve päästä mukaan varhaisessa vaiheessa vaikuttamaan näihin mahdollisiin tuleviin uraanikaivoshankkeisiin.

Valiokunta aivan oikein toteaa tässä, että myöskin toiminnan harjoittajan kannalta on tarkoituksenmukaista, että hankkeen vaikutukset selvitetään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja että myös luvanvaraisuus on ennakolta mahdollisimman selvää. Siis tällä muutoksella, jonka toivottavasti ympäristöministeriö ympäristövaikutusten arviointiasetukseen tekee, pyritään siihen, että säästettäisiin energiaa sekä ihmisiltä, joiden maille nämä valtaushankkeet osuvat, ja sitten niiltä yhtiöiltä, jotka tällaiseen hyvinkin pitkällistä prosessia edellyttävään pyrkimykseen ryhtyvät. Toivon luonnollisesti, että ympäristöministeriö nopeasti sitten selvittää ympäristövaliokunnan esityksen mukaisesti sen, missä laajuudessa tämä koelouhinta on perusteltua lisätä hankeluetteloon. Varmasti ed. Reijonen on oikeassa siinä, että se voi olla, jos ei nyt aivan mikroskooppista, niin lähes, mutta tiedetään, että ne alueet voivat olla kuitenkin kymmenien metrien laajuisia ja silloin siinä jo aiheutuu monenlaista haittaa ja tämä vaatimus on perusteltu. Esittelen hiukan myöhemmin tänä iltana lakialoitteeni, jossa esitetään perustavanlaatuisia muutoksia kaivoslakiin ja jolla pyritään siihen, että kaivoslaki olisi nykyaikaisten ympäristö- ja osallistumisvaatimusten tasalla.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja esitteli tätä mietintöä toteamalla, että valiokunnassa käytiin varsin perusteellisesti tämä asia läpi. Voin vilpittömästi yhtyä tähän näkemykseen, että hengentuote on todella sen laatuinen, että se osoittaa, että asia on todella perusteellisesti käyty läpi. Tietysti tässä on myöskin niin, että aina kun Marja Ekroosin nimi on mietinnön lopussa, niin tietää, että työ on korkealuokkaista. Hän on todella huippuluokan valiokuntaneuvos. Olen tämän tunnustuksen antanut aikaisemmin ja annan sen nyt jälleen kerran.

Itse asiassa koko tämä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskeva lainsäädäntö pitäisi ajantasaistaa. Nythän tässä on direktiiviä ymmärtääkseni niin kuin implementoitu, Suomen lainsäädäntöön tehty näitä tarpeellisia muutoksia, joita tämä järjestöjen osalta jnp. edellyttää.

Mutta, arvoisa puhemies, tässä on tavallaan puhe nyt eduskunnan virkamieskunnalle, lainsäädäntöjohdolle. Nimittäin minua kiinnostaa tässä aivan erikoisesti se, että muutoksiin nähden valiokunnan kannanottoteksti on sekä yleisperustelujen että yksityiskohtaisten perustelujen osalta erittäin intensiivisesti kantaa ottava. Tässä on vielä aivan erikoisen mielenkiintoista se, että yksityiskohtaisissa perusteluissa lain 17 §:n tulkinnasta ja soveltamisesta annetaan yksityiskohtaisia ohjeita itse lakitekstiin puuttumatta, siis niin kuin sellaiseen pykälään, joka on toki auki, mutta johonka sinänsä ei puututa.

Edelleen 19 §:ää, johonka esitetään muutoksia, käsitellään erittäin seikkaperäisesti kahdella sivulla ja kolmella palstalla kaiken kaikkiaan. Koko ajan, aina kun virkkeestä toiseen siirrytään, joka ikisessä tapauksessa, on selväpiirteistä ohjetta toisaalta ympäristökeskuksille, toisaalta hallinto-oikeuksille.

Arvoisa puhemies! Tässä tulee se, mikä on minun sanomani tässä lyhyessä puheenvuorossa: nyt täytyisi olla jokin menettelytapa tuoda nämä ohjeistukset tekstissä esille niin, että heti kun näkee tämän mietintötekstin, pystyy lukemaan, että oho, tässähän on vallan paljon tekstiä, joka pitää ottaa siis toisaalta ympäristökeskuksissa ja toisaalta hallinto-oikeuksissa huomioon, muutenhan tämä menee niin sanotusti harakoille, koko hieno työ. Vaikka kuinka lukee, niin kaikki tuntuu erittäin merkitykselliseltä ja huomioon otettavalta. Elikkä tässä pitäisi löytyä jokin tapa korostaen tuoda esille, että tässä on nyt hyvin merkittävää tekstiä, joka kannattaa erikoisesti omaksua silloin, kun on kysymys lain käytäntöön soveltamisesta ja lain käytöstä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tässä ympäristövaliokunta on tehnyt hyvää työtä minusta, ja ihan niin kuin ed. Pulliainen tuossa aikaisemmin totesi, tässä näkyy, että tässä on paneuduttu asiaan viimeisen päälle. Minusta erityisen hyvää tässä on tämä seikka, joka tulee ympäristövaikutusten arvioinnin osalta, siitä, jotta myös nämä uraanikaivokset tulevat mukaan, jopa sillä tavalla, jotta on tämä koelouhinta. Nimittäin minusta, onpa se mitä hyvänsä toimintaa, niinpäin pitäisi ajatella, että jos siitä on vaaraa ympäristölle, sen vaikutusten arvioinnin yhteydessähän tulevat kaikki seikat esille elikkä myös sen vaaran torjunta, millä tavalla voidaan estää se juttu ja minkälaisia toimenpiteitä vaaditaan, jos ryhdytään louhimaan. Minusta tämä olisi sillä tavalla, että onpa se mitä hyvänsä louhintaa tai mitä hyvänsä toimintaa, jolla vaarannetaan ympäristö tai niiden ihmisten asumisen olot siinä lähiympäristössä, se pitäisi aina selvittää.

Mutta se ei saa merkitä sitä, kuten luin sanomalehti Karjalaisesta vihreiden kannanottoa, jotta uraania Suomesta ei voisi louhia ollenkaan, vaikka sitä meillä käytetään, kun se voi joutua esimerkiksi vieraisiin käsiin ja siitä voisi tehdä vaikka ydinpommia — sitä kai sitten tarkoitettiin — vaan olisi maailmassa muutama maa, mille annettaisiin oikeus louhia ja jalostaa uraania. Minusta se on aika pöyristyttävä juttu. Sehän tarkoittaa, että eihän tässä tarvitse edes kirjoittaa, koko tässä mietinnössä, mitään ympäristövaikutusten arvioinnista uraanin osalta, jos semmoinen ajatus on vihreillä, jotta sitä ei voi louhiakaan Suomessa. Vai olenko minä sitten ymmärtänyt tämän asian väärin?

Minä kannatan tätä lausumaa, mikä tässä nyt on, ja ajatusta, kun ympäristövaliokunta on ottanut kantaa, jotta kun se selvitetään ja tarkkaan katsotaan ja puitteet tuodaan sillä tavalla, että siitä ei olekaan ympäristölle haittaa eikä niille ihmisille, niin totta ihmeessä Suomenkin maaperästä voidaan louhia, koska (Puhemies koputtaa) meillä on niitä ydinvoimaloita. (Puhemies koputtaa) Onkos meidän pakko olla tuontipolttoaineen varassa?

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lahtelalle täytyy sanoa, että kun ympäristövaikutusten arvioinnista puhutaan, niin paino on nimenomaan sanalla "arviointi". Siinä ei voida ottaa huomioon kaikkia mahdollisia seurauksia, mutta siihen toki pyritään. Toinen asia, mikä tässä tulee huomioida, kun ympäristövaikutuksia arvioidaan, on, että meillähän toki säätelevät monet muutkin lait näitä asioita kuin pelkästään tämä yksi ja ainoa arviointimenettely. On naapuruuslakia ja on monta muuta lakia, jotka eri puolilta ikään kuin kutistavat käsiteltävää asiaa. Siksi on hyvä, että saimme valiokunnassa muovattua tällaisen inhimillisen lähestymistavan tähän arviointimenettelyyn, joka varmasti tuo hyviä tuloksia tulevaisuudessa.

Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lahtela selostaa tilaisuutta, joka pidettiin Kontiolahden kunnantalolla viime viikon maanantaina, ja siellä ed. Cronberg sanoi (Ed. E. Lahtela: Eikös hän ole vihreitä?) — kyllä — että on tiedostettava se, että rauhanomainen ydinvoiman käyttö ja sotilaallinen ydinvoiman käyttö nimenomaan tämän polttoaineketjun osalta nivoutuvat hyvin läheisesti yhteen. Sitten hän selosti Yhdysvaltain aloitetta siitä, että vain muutama maailman maa saisi tällaiseen arkaluontoiseen toimintaan osallistua. Mutta muuten olemme vaan puhuneet siitä, että kaivoslaki pitäisi saattaa sille tasalle, että siihen voi vaikuttaa ja että siihen otetaan huomioon myös ympäristövaikutukset.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtelalle hyvin lyhyesti kommentti, että vihreyden ymmärrän niin, että me vastustamme uusiutumattomana energianlähteenä ja vaarallisena energianlähteenä, jonka loppusijoitus on erinomaisen vaikea asia, ydinvoimaa kaiken kaikkiaan, ja kun vastustamme sen käyttöä, niin myöskin sen louhinta on tarpeetonta. Elikkä kysymys on kategorisesta suhtautumisesta tähän energianlähteeseen.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitos tästä vastauksesta, koska nythän tässä paljastui, että turha näitä ympäristövaikutuksia on selvittää uraanin osalta, koska vihreät vastustavat. Jos tämmöinen ajatus menisi läpi, niin tämähän on ihan täysin tyhjää.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun enemmistö näyttää olevan täälläkin toista mieltä, oli viime äänestyksessäkin toista mieltä, niin silloin lainsäädäntö tehdään sellaiseksi, että se on heillekin sopiva.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Todella katsoin kelloa, lähes 10 minuuttia selvitin valiokunnan puheenjohtajana mietinnön sisältöä. Oli ihan miellyttävä kuulla, mitä kansanedustaja Pulliainen totesi.

Todella tässä on kysymys osauudistuksesta, ja valiokunnan mietinnössä viitataan yva-lainsäädännön kokonaisuudistuksen tarpeeseen. Eräs syy siihen on myös se, että tällä hetkellä on mahdollisuus pilkkoa hankekokonaisuus niin pieniksi osiksi, että sinänsä mikään osa yksin ei vaadi ympäristöarviointia, ja näin ollen kokonaisuus jää arvioimatta.

Haluaisin palauttaa mieleen myös sitä ongelmaa, mikä ympäristövaikutusarviointimenettelyssä on, sen sitovuutta, sen vaikuttavuutta. Se on aika tärkeä asia, että se vaikuttavuus ei ole kyllin huomattava käytännössä. Tähän jatkossa olisi kyllä syytä sitten kiinnittää edelleenkin huomiota.

Mutta ihan lopuksi ja lyhyesti, arvoisa puhemies, toteaisin tähän tärkeän huomion: ed. Pulliainen totesi, että valiokunnan kannanotoissa on jatkuvaa viestiä ja pohti, miten tämä viesti menisi perille. Meillä on, valiokunnalla, kyllä ollut ympäristöministeriöön nähden ihan perinteisesti hyvä suhde, ja uskoisin, että kun me tapaamme nyt seuraavaksi ympäristöministeri Enestamin — toukokuussa on päivä sovittu, ihan tämä perinteinen kahdesti vuodessa tapahtuva ministeritapaaminen — niin tämä kohta on varmasti hyvä ottaa esille, jonka ed. Pulliainen puheenvuorossaan totesi, se miten mietinnön sanoma välittyy alueellisiin ympäristökeskuksiin ja yleensä virkamiehille. Tämä on yleinen kysymys ja tärkeä erityisesti tämän asian luonteen huomioiden ja huomioiden tämän uraanin louhinnan ajankohtaisuuden Suomen noustua kansainvälisten louhijoiden näköpiiriin ja tähän heidän huomioonsa erittäin voimakkaasti.

Lopuksi: Emme myöskään nostaneet ponnen tasolle sitä asiaa, jonka totesimme tässä yksimielisesti, eli uraanin louhintaa lisättäväksi hankeluetteloon. Miksi? Sen vuoksi, että kävimme myös kirjeenvaihtoa asian käsittelyn yhteydessä ja myös keskusteluja ministeri Enestamin kanssa, ja hän vakuutti, että tämä asia on ongelmaton, niin kuin totesi myös ministeri Pekkarinen. Eli ministerit ovat todenneet toistuvasti ja myös julkisissa kannanotoissaan, että hankeluetteloonhan se kaivoshanke kuuluu. Hyvä, me uskomme miesten sanaan, ja näin ollen tämä varmasti näin etenee. Mutta sitten myös nämä erilaiset hankkeet ennen varsinaista louhintahanketta pitäisi saada myös yvattaviksi, jotta yleensä tällä ympäristövaikutusarvioinnilla olisi merkitystä. Jos on jo louhoshankevaihe, voi olla, että se on jo myöhäistä, että sen pitäisi olla siellä alkuvaiheessa, että saisi tämän sosiaalisen kestävyyden myös mukaan tähän asiaan, niin kuin olemme omassa mietinnössämme todenneet.

Puhemies! Tämä työ oli kyllä yksimielinen. Kaikki valiokunnan jäsenet todella olivat vahvasti sitoutuneet sisältöön.