2) Lepäämässä oleva ehdotus
laeiksi Suomen perustuslain 25 §:n, vaalilain
ja puoluelain 9 §:n muuttamisesta
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Arvoisa puhemies! Eduskuntavaalien suhteellisuuden parantamisedellytyksiä on
selvitetty eri aikoina useaan otteeseen. Vuonna 1998 eduskunta edellytti
kahdessa kannanotossaan, että suhteellisuuden toteutumisessa
eduskuntavaaleissa olevat ongelmat selvitetään
ja tarvittaessa valmistellaan vaalilainsäädännön
muutokset suhteellisuuden vahvistamiseksi ja toisaalta poliittisen
kentän pirstaloitumisen ehkäisemiseksi.
Vanhasen kakkoshallitus antoi 5.3.2010 eduskunnalle nyt käsittelyssä olevan
hallituksen esityksen vaalilain muuttamiseksi. Ehdotuksen mukaan
vaalien tulos määräytyisi ehdokkaita
asettaneiden koko maassa saamien äänimäärien
perusteella. Kansanedustajapaikkoja voisi saada vain ehdokasasettaja,
joka saa koko maan äänistä vähintään
3 prosenttia. Ehdokasasettajien väliset vaaliliitot kiellettäisiin.
Vaalilaki oli esillä kevään hallitusneuvotteluissa.
Pääministeri Kataisen hallituksen hallitusohjelman
liitteessä todetaan seuraavaa:
"Sitoudutaan perustuslain muutokseen siten, että vaalipiirien
enimmäismääräksi Manner-Suomessa
kirjataan 6–12.
Perustetaan poliittinen työryhmä. Työryhmä tekee
vuoden 2011 loppuun mennessä yksimielisen hallituksen esityksen
vaalilaista. Hallituksen esityksessä vaalipiirit ovat nykytilanteeseen
verrattuna, suhteellisuutta selvästi parantavalla tavalla,
tasaisemman suuruiset siten, että Manner-Suomessa on 12
vaalipiiriä, Itä-Suomen vaalipiirit järjestetään
uudelleen, vaalipiirien uudelleenjärjestäminen
voidaan tehdä myös siten, että nykyisiä vaalipiirejä jaetaan,
vaalien laskentatapa on d’Hondt, uudistus on voimassa vuoden
2015 eduskuntavaaleissa."
Näin siis hallitusohjelmassa.
Värderade talman! Vallagen togs upp i regeringsförhandlingarna
i våras. I regeringsprogrammet för statsminister
Katainens regering konstateras det följande:
"Regeringen förbinder sig till en ändring
av grundlagen på så sätt att det maximala
antalet valkretsar på fastlandet är 6—12.
En politisk arbetsgrupp tillsätts. Arbetsgruppen bereder
före utgången av 2011 en enhällig regeringsproposition
med förslag till lag om ändring av vallagen. I
förhållande till nuläget är
valkretsarnas storlek enligt propositionen jämnare på ett
sätt som klart förbättrar proportionaliteten. Valkretsarna ändras
som följer:
På fastlandet finns 12 valkretsar, valkretsarna i Östra
Finland omorganiseras, valkretsarna kan också omorganiseras
så att befintliga valkretsar delas, mandaten fördelas
enligt d’Hondts metod, den reviderade lagen tillämpas
vid riksdagsvalet 2015."
Arvoisa puhemies! Hallituksen on tarkoitus asettaa lähiaikoina
poliittinen työryhmä, jonka tehtävänä on
valmistella vuoden 2011 loppuun mennessä hallituksen esitys
vaalilain uudistamisesta hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Seuraavassa
vaiheessa on tarkoitus asettaa parlamentaarisesti koottu valmisteluelin
hallitusohjelman mukaista perustuslain muutosta varten.
Antti Kaikkonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Näyttää siltä,
että tätä vaalilakia kaavaillaan tosiaan
uudistettavaksi toisella tavalla kuin tässä lepäämässä olleessa
esityksessä oli. Hallitusohjelmassa on tästä kirjaus.
Vähän ihmettelen tätä poliittista
työryhmää tässä. Eikö tämän
kaltaiset kansanvallan kannalta keskeiset uudistukset olisi syytä valmistella
parlamentaarisessa työryhmässä? Ehkä ministeri
voi tätä asiaa kommentoida. Tässä olisi
mielestäni hallitukselta viisautta ja oikeamielistä liikkua
nimenomaan parlamentaarisesti tässä asiassa eteenpäin.
Sitten, arvoisa puhemies, tuossa hallitusohjelman kirjauksessa
todetaan myöskin, että tämä uudistus
voidaan tehdä siten, että vaalipiirejä jaetaan.
No, tässä tarkoitetaan varmastikin lähinnä Uudenmaan
vaalipiiriä. Ehjää ei pitäisi
kuitenkaan lähteä rikkomaan. Uudenmaan vaalipiirissä ei
ole ollut vaalikynnyksen kannalta ongelmia. Nykyinen vaalipiirijako
on Uudellamaalla toiminut aivan mainiosti. Jos Uuttamaata lähdetään jollakin
tavalla jakamaan, niin on mahdotonta löytää tapaa
jakaa Uudenmaan vaalipiiriä luontevalla tavalla. Jos siihen
joku viiva vedetään johonkin kohtaan, niin se
on aluekehityksen kannalta tai vaikkapa tämän
metropolihallinnon kannalta ehdottomasti ongelmallinen, ja siihen
ei pitäisi mennä.
Lisäksi täytyy todeta, että kun Uudellamaalla on
vuosien jälkeen vasta saatu yhdistettyä kaksi maakuntaliittoa,
Itä-Uudenmaan liitto ja Uudenmaan liitto, niin olisi kyllä suorastaan
hullua lähteä nyt jakamaan Uuttamaata keinotekoisiin osiin.
Tämä evästykseksi valmisteluun, arvoisa
puhemies.
Anu Vehviläinen /kesk:
Arvoisa puhemies! On paikallaan, vaikka tässä käsitellään
nyt näitä lepäämään
jääneitä hallituksen esityksiä,
antaa evästystä tälle poliittiselle työryhmälle,
joka rupeaa tekemään tätä uutta
vaalilakia. Haluan nyt kysyä oikeusministeri Henrikssonilta,
kun puhuitte äsken sekä poliittisesta työryhmästä että myös
parlamentaarisesta työryhmästä, ja haluan kuulla
vastauksen, kumpaa tietä mennään. Tähän
asti on aina menty sitä tietä, että kaikki
eduskuntapuolueet ovat tässä työssä mukana.
Mutta kuten sanoitte, hallitusneuvotteluissa päätettiin tästä poliittisesta
työryhmästä ja myös merkittävistä linjauksista
ilman perustuslakiin puuttumista eli tekemällä niin,
että yhdistetään itäisessä Suomessa
nykyisiä vaalipiirejä, jotta ei tarvitse perustuslakia
muuttaa, ja sitten uudistus olisi voimassa 2015.
Haluan todeta sen, että nyt näyttää siltä,
että paikataan demokratiavajetta aiheuttamalla demokratiavaje
toisaalla. Kukaan teistä ei varmasti pysty sanomaan, että olisi
hyvä, että siirrytään vaalipiireihin,
jossa matkat alkaisivat olla yli 400 kilometriä. Edustaja
Zyskowiczille se tarkoittaisi, että jos Helsingin vaalipiiri
yhdistettäisiin, niin kävisitte vaalitilaisuuksissa
myös tuolla Kuopion vaalipiirissä tai myös
sitten Etelä-Pohjanmaalla jnp. Eli en pidä ollenkaan
hyvänä, että haetaan koko ajan suurempia
kuntia, suurempia vaalipiirejä ja kohta varmaan perään
ajetaan sitten maakunnatkin alas.
Haluan todeta sen — olen itse sieltä Pohjois-Karjalasta
eli yhdestä näistä korkean äänikynnyksen
vaalipiireistä — että ymmärrän
suhteellisuuden parantamisen tarpeen. Sitä en halua kiistää.
Mutta sitten haluan teitä, ystävät hyvät, muistuttaa
kyllä siitä, että kun katsomme huhtikuun
eduskuntavaaleja, meillä on kyllä aika monesta
vaalipiiristä esimerkkejä siitä, että jos
puolueella on kannatusta riittävällä tavalla,
niin myös näistä korkean äänikynnyksen
vaalipiireistä tullaan tänne eduskuntaan läpi
jopa ilman vaaliliittoja omalla listalla. Eli pidän ongelmallisena sitä,
että nyt hallitus on kovakouraisesti siirtämässä demokratiaongelman
toiseen paikkaan. Sitä en pysty ollenkaan hyväksymään
ja vielä toistan tämän kysymyksen, onko
tarkoitus tehdä valmistelu poliittisesti hallituspuolueitten
kesken vai parlamentaarisen työn kautta.
Tuija Brax /vihr:
Arvoisa herra puhemies! Suomen perustuslaki on koko Suomen
itsenäisyyden ajan luvannut, että kaikki kansalaiset
ovat yhdenvertaisia. Siitä näkökulmasta
nykyinen vaalijärjestelmämme hyvin poikkeavien
vaalipiirikohtaisten äänikynnysten osalta ei takaa
yhdenmukaista äänioikeutta: 14 prosentin tosiasiallinen äänikynnys
versus muutaman prosentin tosiasiallinen äänikynnys.
Se tarkoittaa sitä, että äänioikeus
ei toteudu samalla tavalla.
Edustaja Vehviläinen on tietysti siinä oikeassa,
että jos on niin kova kannatus kuin yli 14 prosenttia,
niin silloin saa siitäkin vaalipiiristä edustajan,
mutta ei se poista sitä epäoikeudenmukaisuutta,
että vastaavasti 3—4:nkin prosentin kannatuksella
olisi toisesta vaalipiiristä saanut. Kansalaisen valintamahdollisuudet
nykyjärjestelmässä supistuvat. Siitä on
myös politiikan tutkijoiden selvityksiä, että juuri
niissä vaalipiireissä, joissa on korkein alueellinen äänikynnys,
on myös matalin äänestysprosentti. Siihen äänestysprosenttiin
vaikuttavat toki muutkin sosioekonomiset syyt, mutta se on kiistatonta,
että se vaikuttaa kansalaisten valintoihin. Järjestelmä ei
ole tasa-arvoinen.
Siitä näkökulmasta vuoden 2007 hallitusneuvotteluissa
sielläkin hyvin pitkälle sovittiin siitä mallista,
joka nyt oli lepäämässä. Silloin
jo tiedettiin, että tähän sisältyy
riski lepäämään jättämisen
yhteydessä, että tämä seuraava
hallitus ei sitä suostu myöntämään.
On tunnettua, että järjestelmää vastustivat
sosialidemokraatit. Ja se riski toteutui. Se järjestelmä,
joka nyt siis raukeaa, se ehdotus, olisi kansalaisten kannalta tuonut aivan
tasavertaiset mahdollisuudet. Ei tietenkään ole
mikään yllätys, että olisin
toivonut, että se tulee hyväksytyksi. Mutta niin
se lepäämässä ollut kuin se
nyt sitten toteutettavakin, molemmat, aikataulullisesti osuvat samoihin
vuoden 2015 vaaleihin, ja sikäli aikataulullisesti tässä ei ole
mitään menetettävää.
Semmoista tilannetta, jossa jo viime vaaleihin olisimme saaneet
oikeudenmukaisemman järjestelmän, ei politiikassa ole
missään vaiheessa tullut esiin. Nyt sitten työssä on
pyrittävä hallitusohjelman kirjauksen mukaiseen
lopputulokseen vuonna 2015 ja sitten seuraavissa vaaleissa perustuslain
muutoksen kautta täydellisen oikeudenmukaiseen tai selvästi
vielä nyt toteutettavaakin tasaisempaan äänikynnysratkaisuun.
Arvoisa puhemies! Sitä tikulla silmään,
joka vanhoja, ja sen takia jos luoja niin suo, että joskus
olen niin vanha, että muistelen, niin säästettäköön
siihen tilanteeseen tämä lainmuutoksen eri prosessien
tarkempi muistelu. Mutta tässä vaiheessa on jo
hyvin tarkkaa ja tärkeätä huomata, että hallitusohjelmassa
sovittu aikataulu tämän ensimmäisen muutoksen
saamiseksi hallituksen esitykseksi, se aikatauluosuus, on myös erittäin
tärkeä osa hallitussopua, hallituksessa sovittua
sisällöllistä muutosta, siis perustuslaissa sovittua
12:n minimimäärää Manner-Suomessa ja
mahdollisimman tasaista sen lisäksi. Sitä, että se
työ saatetaan loppuun annetussa aikataulussa, on myös
noudatettava. Tältä osin uskon, että myös
tämän demokratianäkökulman puolesta kaikki
yhtyvät siihen, että kansalaisten mutta myös
puolueiden pitää saada tietää riittävän ajoissa,
missä järjestelmässä vaalit
tehdään. 2015 tulee yllättävän
nopeasti, ja sen takia on hyvä, että ministeri
Henriksson on asiassa liikkeellä ja että hallitusohjelman
aikataulu on a) sovittu ja b) siitä tullaan pitämään
kiinni.
Kari Rajamäki /sd:
Arvoisa puhemies! Minusta oli erittäin tärkeätä,
että Säätytalolla punnerrettiin tämä vaalilain
muuttamisen ja edustuksellisen demokratian vahvistamisen periaate
suhteellisuuden osalta ja sitten muun muassa tämä, että ihmisten
täytyy tietää, kenelle ääni
menee. Tämä vaaliliittojen kieltäminen
on ehdottoman välttämätöntä.
Kyllä minä uskon, että kun keskustakin
tässä vähän aikaa toipuu näistä viime
vaaleista, niin rupeaa ymmärtämään
lähestyessään 10:tä prosenttia,
että edustaminen pienestä vaalipiiristä tulee
mahdottomaksi. Tällä hetkellähän
tilanne on se, että Uudeltamaalta lähes joka ropelipääliike saa
kansanedustajan ja isoilta puolueilta ei tahdo Itä-Suomesta
kohta saada läpi edustajia ollenkaan. Kyllähän
tämä on vakava asia.
Itä-Suomen kannalta, herra puhemies, tässä on myöskin
hyvin tärkeä Paavo Lipposen esittämä Itä-Suomen
vahvistamisen ja kehittämisenkin juonne, joka kannattaa
tuoda esille. Itä-Suomen yhteinen vaalipiiri edistää ilman
muuta Itä-Suomen painoarvoa ja antaa mahdollisuuden ylimaakunnalliseen
edunvalvontaan, sitoutumiseen vaikeuksissa olevan Itä-Suomen
kehittämiseksi, ja se kannattaa aivan avoimesti tuoda suurena myönteisenä asiana
tässä esille.
Itä-Suomen maakuntaliittojen pari viikkoa sitten Savonlinnassa
olleessa kokouksessa otettiin kanta, joka ei siis enää vastustanut
tätä laajan vaalipiirin ajatusta mutta toi esille
kyllä yhden tärkeän huolen, että kun
tätä vaalipiirijärjestelyä tehdään
Itä-Suomen osalta, niin ei pidä pirstoa mitään
maakuntaa, esimerkiksi Etelä-Savoa, siinä yhteydessä.
Toivon minäkin, että tätä arvostetaan.
Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun tässä, edustaja Rajamäki,
otitte esille tämän ilmeisesti tulevan presidenttiehdokkaanne
Paavo Lipposen, niin en malta olla teiltä kysymättä,
kun tunnen hänen Itä-Suomea koskevat kannanottonsa
erittäin hyvin ja muistan sieltä vuoden takaa,
että hän kirjoitti, että ei pelkästään
Itä-Suomen vaalipiiriä pidä laittaa yhteen
vaan myös Itä-Suomen maakunnat pitää laittaa
yhteen eli tulisi yksi Itä-Suomen maakunta. Minä ainakaan
en voi hyväksyä sitä, että maakuntia
runnotaan ylhäältä käsin yhteen, joten
haluan kuulla sosialidemokraattien kannan, mitä mieltä te
olette laajemmin siitä, pitääkö myös
Itä-Suomen maakunnat laittaa yhteen.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Uskoisin, että Paavo Lipposelta saadaan
kyllä vastauksia paljon vaikeampiinkin kysymyksiin lähiaikoina.
(Erkki Virtanen: Pyytämättä!)
Minä haluan vaan omalta osaltani Pohjois-Savon maakuntavaltuuston
puheenjohtajana todeta, että minä olen pitänyt
erittäin hyvänä sitä, että vanhentunut
maakuntajako tarkistetaan enemmän toiminnallisia tarpeita
vastaavaksi, ja esimerkiksi Savon maakunta olisi erittäin
perusteltu siihen kehittämistyöhön ja
niihin vaikeuksiin nähden, missä Itä-Suomessa
ollaan.
Markku Rossi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Kansanvallalla ja demokratialla ei
tule leikkiä, ei väheksyä sitä,
onko vaikka Uudeltamaalta joku ropelipääryhmä saanut
tänne edustajia. En tiedä, keitä he ovat.
Mielelläni kuulen, jos sellaisia löytyy.
Viime vaalikaudella toteutettiin vaalilain uudistus aika vastenmielisellä tavalla
sekin. Silti se vietiin täällä läpi.
Nyt laki on lepäämässä ja tämän
eduskunnan käsittelyssä. Mutta kuten oikeusministeri
ilmoitti ja hallitusohjelmasta myös voidaan lukea, niin
tuo vaalilain uudistus muuttuu tämän eduskunnan
aikana. Mutta miten se muuttuu? Edellinen oikeusministeri viittasi
puheenvuorossaan, että vuonna 2015 toteutetaan uudistus
mutta sitten myöhemmin uudistus, joka mahdollistaa suhteellisuuden
toteutumisen paremmin. (Tuija Brax: Vielä paremmin!)
Jossakin päin kokeita tehdään eläinkokeina. Tämä hallitus
aikoo toteuttaa tämän vaalilain uudistuksen kokeilun
Itä-Suomessa yhdistämällä Pohjois-Karjalan,
Etelä-Savon ja Pohjois-Savon vaalipiirit. Perustuslaki
antaisi mahdollisuuden, koska vaalipiirien lukumäärä on
juuri siinä hahlossa, jossa tuo vaalipiirien yhdistäminen
voidaan toteuttaa. Mutta kysymykseni kuuluu, onko se sitten oikeasti
kansanvallan mukaista.
Itä-Suomen maakuntaliitoissa otimme kantaa nyt lepäämässä olevan
vaalipiiriuudistuksen vuoksi. Olimme valmiita hyväksymään
alueellisen järjestelmän ja sitä kautta
toteutuvan suhteellisuuden. Nyt tässä tullaan
laittamaan nämä vaalipiirit yhteen. Varmaan se
näinkin toimii, onhan eurovaaleissakin koko maa yhtenä vaalipiirialueena.
Mutta voi kysyä, vastaavatko europarlamenttivaalit kansalaisten
sisintä ja sitä näkökulmaa,
jossa he haluavat tuntea oman edustajansa, niin kuin täälläkin
on kaksisataa kansanedustajaa. Kyllä meillä on
omat äänestäjämme, ne ryhmät,
jotka haluavat katsoa, että tuon edustajan tulee olla edustamassa
Suomen kansaa. Mitä laajemmat nuo vaalipiirit ovat, sen
enemmän kaikilla muilla asioilla on merkitystä kuin
sillä, millä intensiteetillä, millä otteella
edustaja oman alueensa puolesta yhtä kaikki, kun työskentelee Suomen
puolesta, sitten sitä työtä tekee. Siinä mielessä tällä vaalipiirikysymyksellä ja
jakoasialla ei ole mikään vähäpätöinen
merkitys.
Mielestäni hallitus menee juuri siitä reiästä, mistä se
rottakin sopii menemään, kun se uudistaa perustuslain
hengen mukaisesti ikään kuin vaalipiiriuudistusta,
mutta mielestäni se ei ole kansalaisten oikeudenmukaisuuden
kannalta oikein. Vastustan ehdottomasti sitä näkökulmaa, että meidän
vaalipiirit valtionhallinnon, eduskunnan ja hallituksen, ohjaamana
määrätään yhteen. Me
teemme paljon vapaaehtoista yhteistyötä Itä-Suomen
maakuntien kesken. Se on oikea tapa tehdä sitä yhteistyötä,
mutta tässä käytetään pakkovaltaa,
arvoisa oikeusministeri, tässä käytetään
pakkovaltaa, ja te olette sitä toteuttamassa. En ole ennenkään
näihin puoluesihteereiden uudistuksiin ollut tyytyväinen,
mutta sitä vähemmän olen tähän
uudistusesitykseen, joka nyt on sitten tulossa, kuten kuultiin.
Vaalilaki, lepäämässä oleva,
ei toteudu, vaan tuodaan uusi esitys tähän tilalle.
En halua nostaa tähän maakuntaliittojen keskinäistä keskustelua
sen enempää mutta olenpahan minäkin nyt
sitten maakuntahallituksen puheenjohtaja, täällä aiemmin
mainitun maakuntavaltuuston puheenjohtajan kanssa samaisesta maakunnasta.
Käytäköön se keskustelu jossakin muualla,
mutta totean silti, että maakuntaliitot eivät
ole ottaneet kantaa siihen nähden, mitä Itä-Suomen
huippukokouksessa otettiin yleisesti ottaen kantaa vaalipiiriuudistukseen.
Maakuntaliitot itse kukin ottavat siihen kantaa, ja edellytän ehdottomasti,
että maakuntaliittoja kuullaan. Mikä sitten on
se demokratian kuvio siitä, sekin on toinen kysymys, koska
samat poliitikot ja hallituspuolueiden edustajat ovat sitten suurimmalta
osin toteuttamassa ja tekemässä myös
päätöksiä. Mutta edellytän
kuitenkin, että tämä kuuleminen tulee
myös tapahtumaan.
Vähintä on myös demokratian kannalta...
Minullekaan ei tullut selväksi se, valmisteleeko hallitus
oman hallitusohjelmansa kautta uutta vaalilakia vai tuleeko tähän
parlamentarismia mukaan, onko myös oppositio siinä työssä mukana. No,
ollako ottopoikana mukana vai ei, onko sillä niin väliä;
mutta periaatteessa sillä on suuri ero, onko myös
oppositio mukana. Tässä maassa on valmisteltu
vaalilain uudistukset, tässä maassa on valmisteltu
pitkälti meidän puolustushallintoon liittyvät
kysymykset ja toteutettiinpa jopa tämä vähän
surullisenkuuluisa parlamentaarinen työ Paras-lainsäädännössäkin
likipitäen kaikkien puolueiden kohdalla.
Mutta demokratia on juuri sellainen, että siinä ei
tule tinkiä, ja siinä suhteessa kyllä edellytän myös,
että meidän oppositioryhmät ovat tuossa työryhmässä mukana
ja tuomassa ainakin oman mielipiteensä esille. Mikä se
lopputyö on, niin me tiedämme sen hallituksen
linjauksista, ja uskon, että näin varmasti tulee
tapahtumaan.
Arvoisa puhemies! Todellakin tässä on kysymys
myös demokratian toteutumisesta: onko ihmisillä samat
oikeudet eri puolilla maata. Me voimme toteuttaa sitä suhteellisuutta.
Mielestäni se on hyvä asia, mutta sillä se
ei rakennu, että yksistään kategorisesti
vaalipiirejä yhdistetään.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Edustaja Rossi, kyllä te täällä kuitenkin
sen keskustelun kävitte, vaikka mielellänne olisitte
kuulemma käynyt sen jossain muualla. Mutta minä olin
viime kaudella tämän nyt lepäämässä olevan
lain yksi niistä harvoista täysin ehdottomista puolustajista.
Minusta se oli hyvä lakiesitys, järjestelmäkin
oli ihan mainio, enkä ymmärtänyt oikein
sosialidemokraattien siihen kohdistamaa vastustusta.
Mutta kun täällä nyt on esitetty,
että tässä olisi syntymässä kamala
demokratiavaje, kun Itä-Suomen vaalipiirejä kenties
nyt ollaan yhdistämässä, jotta demokratia
oikeasti lisääntyisi, niin ehkä tässä nyt
kyseisen Itä-Suomen kansan edustajana voi jotain sanoa.
Sanon sen, että yhdistämällä Itä-Suomen
vaalipiirit kyllä se demokratia merkittävästi
lisääntyy. Itä-Suomi käsitetään
vähän suppeasti vain Pohjois-Savoksi, Pohjois-Karjalaksi
ja Etelä-Savoksi, mutta siihen voidaan myöskin
laskea Kainuu, jolloin meitä on kaksi, minä ja
edustaja Kyllönen, vasemmistoliitosta, mutta tältä koko
Itä-Suomen alueelta minä olen ollut ainoa edustaja.
Tosiasiassa Pohjois-Karjalasta ja Etelä-Savosta nykyisillä kannatuksilla kenelläkään
vasemmistoliittolaisella ei ole ollut toivoakaan päästä edustajaksi.
Siitä on seurannut, että olen saanut ilon ja kunnian
edustaa itäsuomalaista vasemmistoa täällä yksin.
Kun edustaja Vehviläinen täällä viittasi
siihen, että joutuu matkustamaankin niin pitkään, niin
kyllä siitä huolimatta tässä nykyisessä järjestelmässä todennäköisesti
saan matkustaa vielä enemmän. Minusta olisi ihan
kohtuullista, että jollakin muulla kuin pohjoissavolaisella
vasemmistolaisella olisi mahdollisuus tulla valituksi tai myöskin
muitten pienten puolueitten edustajilla. Vihreillä on erityisiä kokemuksia
tästä asiasta. Tästä syystä minun
on vaikea kuvitella, mikä oikein tämä demokratiavaje
tässä tapauksessa on, sekö, että Suomen
keskusta ei pääse siitä päättämään?
Jouko Jääskeläinen /kd:
Arvoisa puhemies! Helpompi puhua täältä puhujakorokkeelta,
niin ei tarvitse taistella kelloa vastaan.
Tässä on esitetty monia tärkeitä näkökulmia eri
kulmilta. Haluan kuitenkin pariin seikkaan liittyen tässä vielä käyttää puheenvuoron.
Omalla poliittisella urallani nuorena puoluesihteerinä minulle
oli tietysti suuri järkytys, että eräissä vaaleissa,
taisi olla 1980-luvulla, kaikkein suurimman henkilökohtaisen äänimäärän
saanut ehdokkaamme tippui eduskunnasta. Se ei ollut mikään
pieni vaalipiiri sinänsä, mutta meidän
mielestämme se oli toki kovin epäoikeudenmukaista,
ja olisi ollut hyvä, että jonkinlainen tasausjärjestelmä silloinkin
jo olisi ollut olemassa.
Haluan antaa edelliselle ministerille Braxille tästä kiitoksia,
että tämä esitys, joka nyt tosin valitettavasti
tänään jää historiaan,
on saatu aikaan aikanaan. Siinä olisi tiettyjä hyviä piirteitä ollut, mutta
niin kuin hallitusneuvotteluissa sitten todettiin ja sovittiin,
sillä ei kuitenkaan menty eteenpäin. Uskon ja
tiedän, että ministeri Henriksson tulee tekemään
tässä myöskin nopeita toimenpiteitä niin,
että asia menee eteenpäin.
Kiinnittäisin vähän samaan asiaan
huomiota kuin edustaja Erkki Virtanen, eli on monia vaalipiirejä,
joissa pienet puolueet kerta kaikkiaan ovat ulkona. Se vain tällä tavalla
valitettavasti on. Nyt tässä yhteydessä sitten
on piirretty jo uhkakuvia siitä, mitä tuo tuleva
työryhmä aikoo tehdä ja mitä se
ei aio tehdä. Olisin nyt hieman varovainen kuitenkin tekemään
näitä uhkakuvia. Ei kannata kauheasti ennakoida,
mitä tapahtuu Itä-Suomessa, yhdistyvätkö siellä kaikki
kolme vai tehdäänkö joku uusi jako, varmaankin
maakuntien pohjalta kuitenkin.
Mitä tapahtuu lännessä? Me paikalla
olleet tiedämme, että lännessä oli
ongelmia, kun tätä asiaa yritettiin jo hyvin pitkälle
saada valmiiksi aikaisemmassa vaiheessa. Tai mitä tapahtuu
etelässä? Mitä tapahtuu kenties Uudellamaalla
tai mitä ei tapahdu? Totesin äsken edustaja Kaikkoselle,
että kyllä se äänikynnys täällä Uudellamaallakin
on ongelma. Minäkin olen joskus siihen kompastunut ja lyönyt
pääni taikka ainakin jäänyt
valitsematta. Joka paikassa se kynnys saattaa olla se ongelma.
On hyvä, että saadaan aikaan tasausjärjestelmä tavalla
tai toisella. Kun tämä on ollut niin kovin vaikeata,
niin helpoin tapahan on mennä siihen perustuslain sallimaan
minimiin eli 12 vaalipiiriin. Miten ne alueet sitten asetellaan,
siinä varmasti työryhmällä tulee
olemaan pohtimista. Miten käsitellään
itää, miten länttä, miten etelää, miten
vedetään rajoja siellä ja täällä?
Toivoisin toki, että maakuntia ei kovasti pahoin käsiteltäisi tässä vaan
syntyisi selkeitä ratkaisuja.
Kun tässä on kyselty tämän
jatkotyöskentelyn perään, niin varmaan
ministeri Henriksson tähän toki vastaa, voinee
tätä jo valottaa. Jos halutaan paremmin toteuttaa
tämä suhteellisuus nykyisen vaalipiirijärjestelmän
pohjalta, niin silloin vaan kaikissa laskennoissa se 12 vaalipiiriä on
pikkasen liian paljon. Se voisi olla vähän matalampi, onko
se sitten 10 tai jotakin muuta, mutta siihen sitten tarvitaan jo
perustuslain muuttamista ja vahvempaa konsensusta kuin ehkä tähän
uudistukseen. Jatkotyöskentelyssä toivoisin kuitenkin,
ei niinkään minkään puolueen
tai edustajan kannalta vaan ennen kaikkea kansalaisten kannalta,
että tämä pitkään nyt
Suomessa vaivannut erikokoisten äänien tai eri
tavalla vaikuttavien äänien ongelma nyt saataisiin
sitten kuntoon. Uskon, että ministeri Henriksson ja eri
ryhmät tulevat tämän saattamaan nyt satamaan
lopultakin.
Jari Leppä /kesk:
Herra puhemies! Kataisen—Urpilaisen hallitus mainitsee
hallitusohjelmassaan useampaan otteeseen eri yhteyksissä sen,
että halutaan kohentaa demokratiaa, halutaan kohentaa kansanvaltaa.
No, mitä se sitten käytännön
tasolla tarkoittaa tuon hallitusohjelman mukaan? Se tarkoittaa sitä,
että kootaan kaikki mahdollisimman suuriin yksiköihin:
kunnat, todennäköisesti maakunnat ja vaalipiirit.
Silläkö demokratia, silläkö kansanvalta
kohenee, että me olemme yhä suuremmissa ja suuremmissa
yksiköissä?
Keppihevoseksi on tässä vaalilakiasiassa ajettu
sitten äänikynnystä ja sen korkeana pitämistä. Mielestäni
on vaan asia niin, ja nyt viime vaalien kokemukseen vedoten, että jos
on kannatusta, niin kyllä sieltä vaan läpi
tullaan. Jos ei ole kannatusta, niin ei ole kannatusta eikä läpi
tulla. Minusta tämä on hyvin yksinkertainen asia,
ja niin kuin täällä edustaja Vehviläinen
totesi, tässä siirretään demokratiavaje
toiseen kohtaan. Juuri näinhän tässä tulee
tapahtumaan. Siksi se vaalialuemalli, jota viime kaudella vietiin
eteenpäin, vastaa sekä tähän
oikeaan, aitoon kansanvallan kohentamisen tarpeeseen että äänikynnykseen yhtä aikaa.
Nyt jos tehdään näin niin kuin hallitus
suunnittelee, niin se vaje tulee toiseen kohtaan, enkä ylipäänsäkään
usko tämmöiseen jatkuvaan keskittämiseen,
mitä nyt tämä hallitus esittää,
ja sen kaikkivoipaisuuteen.
Minusta nyt olemme uudenlaisessa tilanteessa viime huhtikuun
vaalien jälkeen, ja toivon mukaan nyt sitten tämä ryhmä,
joka tätä miettii, on nimenomaan parlamentaarinen
työryhmä, ei poliittinen työryhmä,
ja ottaa tämän huomioon, kuinka viime vaaleissa
kävi. Kannatusta voi kasvattaa monella tavalla, mutta minusta
se pakkovallalla kasvatettava kansanvalta ei ole tervettä.
Vesa-Matti Saarakkala /ps:
Arvoisa herra puhemies! Viime kaudella todella aloitettiin tämä uudistustyö,
ja on tosi sääli, jos se nyt sitten vedetään
kertaheitolla vessanpytystä alas. Kyllähän
tärkeintä on se, että suhteellisuus toteutuu. Meillä on
nyt täällä tällä hetkelläkin
se tilanne, että vain parintuhannen äänen
erolla meillä on täällä esimerkiksi
monta edustajaa vähemmän kuin demareilla, jotka
todella saivat vain parituhatta ääntä enemmän
kuin me. Tällainen tilanne ei ole oikeudenmukainen. Myös
kun tässä pohditaan näitä eri
vaalipiirien jakoja, niin kun Itä-Suomi on ollut näkyvästi
esillä, niin todella myös silloin, jos lähdetään
tekemään Itä-Suomen vaalipiiri, se tarkoittaa
Uudellamaalla muutoksia suurella todennäköisyydellä,
jotta päästään tasapuoliseen
asemaan.
Mutta haluaisin kuulla nyt niiltä, jotka haluavat jättää tämän
asian sikseen ja ottaa uudet lähdöt, mikä on
se keskeinen syy, miksi tämä nyt sovittu uudistus
ei kelpaa.
Sauli Ahvenjärvi /kd:
Arvoisa puhemies! On todellakin valitettavaa, että lepäämässä oleva vaalilaki
raukeaa. Esitys oli erinomainen, ja se olisi toteutuessaan turvannut äänestäjien
tasavertaisuuden eri osissa maata. Lepäämässä oleva vaalilaki
olisi siis tuonut äänikynnyksen 3 prosenttiin.
Vastaava äänikynnys yksittäisessä vaalipiirissä,
vaalipiirejä yhdisteltäessä, tarkoittaisi noin
30:tä edustajaa. On ilmeistä, ettei tämä nyt harkinnassa
oleva vaalilain uudistus johda yhtä hyvään
lopputulokseen. Valtapyrkimykset tässä menivät
oikeudenmukaisuuden edelle, tätä edelleen ihmettelen
ja harmittelen. Hyvä työ meni hukkaan — terveiset
vaan Satakunnasta, reilusti yli 10 prosentin äänikynnyksen
maakunnasta!
Mikael Jungner /sd:
Tämä nyt esillä oleva laki olisi
ollut monimutkainen. (Eduskunnasta: Höps!) Kyllä äänestäjän,
siis jokaisen äänestäjän, koulutustaustasta
riippumatta pitää tietää, minne
ja miten se ääni edustajalle menee.
Nyt hallitusohjelmassa oleva ehdotus puuttuu tähän
todelliseen ongelmaan, tähän äänikynnykseen,
ja Itä-Suomessa tämä tilanne on kaikkein pahin.
Nyt tätä asiaa on tutkittu jokusenkymmentä vuotta.
Tämän asian tuntevat viranomaiset, virkamiehet,
pystyvät vaikka keskellä yötä unesta
herätettynä kertomaan, mikä tämän
asian laita on. Nyt ei tarvita enää lisää tutkimusta,
vaan konkreettisia päätöksiä.
Tämä on hyvin maltillinen ajatus siitä,
miten me pääsemme näistä ongelmista
eroon kuitenkin säilyttäen meidän nykyisen,
selkeän, kaikkien kansalaisten hyvin tunteman vaalijärjestelmän
perusteet. Minusta tämä on äärimmäisen
vastuullinen vaihtoehto.
Jari Myllykoski /vas:
Arvoisa puheenjohtaja! Totta kai on osaltaan hyvin valitettavaa,
että on valunut hukkaan hyvin tehty työ, millä todellakin äänikynnystä olisi
pystytty madaltamaan. Mutta toisaalta haluan vaan terveisinä valmisteluun
sanoa, että on kunnioitettava perusperiaatteita. Kyllä demokratiaan
kuuluu se, että äänestäjän
pitää pystyä kohdentamaan oma äänensä puolueelle,
mutta kyllä eduskuntavaaleissa täytyy olla mahdollista,
että myös henkilölle kohdennetaan ääni
ja äänestäjä voi siinä vaiheessa tietää,
ketä hän on äänestänyt,
millekä puolueelle ääni menee. Molempien
pitää toteutua.
Jos meillä tehdään alueellisia yhdistämisiä, niin
hallitusohjelmassa oleva kirjaus on kuitenkin siltä osin
parempi, että siinä yhdistetään,
siinä ei olla jakamassa. Jääskeläiselle
haluan vastata lännen ongelmista, että jos todellakin
Satakuntaa olisi lähdetty jakamaan sekä Turkuun
että Pirkanmaahan, niin se olisi tuonut yhden maakunnan
alueelle nopeasti ja suuremmin laskematta varmasti tuommoisen neljän
kansanedustajan vajeen sille henkilömäärälle,
mikä siellä Satakunnan maakunnan sisällä asuu.
Se olisi ollut demokratian raiskaus.
Markku Rossi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Haluan kyllä tiedustella oikeusministeri Henrikssonilta
sitä — vaikka nyt sanotaan, että vaalikynnys
nimenomaan Itä-Suomessa on se asia, minkä vuoksi
nyt sitten vaalipiirien yhdistämistä ollaan tekemässä,
kun nykyinen lepäämässä oleva
laki ei sitten kuljekaan eteenpäin — mikä kiire
on nyt nimenomaan tältä osin toteuttaa uudistusta,
kun ollaan toteuttamassa sitten kokonaisuudistusta, jossa tämä suhteellisuus pystytään
koko valtakunnassa huomioimaan.
Olen aivan varma, että tässä suhteessa
tarkoituksena on viime kädessä toimia samalla
tavalla kuin aikoinaan lääninhallitusten kohdalla
toimittiin: yhdistettiin suureksi Itä-Suomen lääniksi, tehtiin
suuri uudistus, sen jälkeen läänit ajettiin taas
alas. Se uni, jonka näin tässä yksi aamu,
että kuntaministeri Virkkunen soitti minulle ja sanoi, että hän
on päättänyt muodostaa Suomeen yhden kunnan,
näyttää olevan kyllä toteutumassa.
Nauroin kyllä aamulla, kun heräsin siihen, mutta
se on nyt toinen asia.
Mutta, arvoisa ministeri, ihan oikeasti, tämä on
vakava kysymys. Miksi uudistusta ei voi toteuttaa koko valtakunnassa
yhtä aikaa, jolloin tätä kautta myös
sitten vältyttäisiin tältä turhalta taistelulta,
mitä tässä on?
Tuija Brax /vihr:
Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin keskustan puheissa
on moneen kertaan toistettu, että jos on kannatusta, niin
kyllä tullaan läpi. Mutta se tilanne, että on
sama kannatus yhtä monelta Suomen kansalaiselta mutta pieniin
eri vaalipiireihin jaettuna ja ei tulla läpi, verrattuna
siihen tilanteeseen, että on sama kannatus yhdestä vaalipiiristä,
on huutava vääryys, jota pakoon ei pääse
sillä sloganilla, että jos on kannatusta, niin
kyllä tullaan läpi. Sitä ei voi selittää millään
oikeudenmukaisuusteorialla, että se, että ne kannattajat
ovatkin kolmessa pienessä vaalipiirissä, on vähempiarvoista
ja tulos on nolla verrattuna siihen, että ne ovat yhdessä vaalipiirissä.
Edustaja Jungnerille: Harvoin menee läpi niin taitavasti
niin paikkansapitämätön väite
kuin se, että nyt lepäämässä ollut
ja raukeava laki olisi ollut monimutkainen. Siinä on tasan
kahta laskentatapaa, juuri niitä samoja, joita nyt sitten
on nykyisessäkin. Se niin sanottu vaikea laskentatapa on
käytössä jo siinä vaiheessa
nykyjärjestelmässä, kun lasketaan, kuinka
monta kansanedustajaa kustakin vaalipiiristä valitaan.
On päivänselvää, että nekin,
jotka toistivat kritiikittä tämän väitteen
monimutkaisuudesta, kun suostuivat kolmeksi minuutiksi katsomaan
esimerkkilaskelmaa, olivat kanssani samaa mieltä, että nyt
kaatuva laki ei ollut monimutkainen. Sillä vaan ei ole
nyt poliittisista syistä kannatusta, niistä syistä,
että se olisi hyödyttänyt toisia ja ollut
lyhyellä tähtäimellä joillekin
haitallinen. Se ei mennyt läpi, ja sen kanssa on nyt elettävä.
Eeva Maria Maijala /kesk:
Arvoisa puhemies! Esillä ollut laki olisi merkinnyt
sitä, että toisissa vaalipiireissä annetuilla äänillä olisi
vaikutettu toisen vaalipiirin tulokseen. Esimerkiksi omassa vaalipiirissäni
Lapissa tämä olisi merkinnyt sitä ja
vaalitulos olisi muodostunut sellaiseksi, että meiltä vain
seitsemän edustajan vaalipiiristä olisi tullut
valituksi eduskuntaan ehdokas, jonka ehdokaslista sai vaalipiiristämme
vain 1,6 prosenttia alueen kannatuksesta (Erkki Virtanen: Paljonko
se sai koko maassa?) ja joka sai henkilökohtaisesti vähän
yli 500 ääntä. Tämäkö olisi ollut
tarkoitus? Ei todellakaan.
Sauli Ahvenjärvi /kd:
Arvoisa puhemies! Edustaja Jungner täällä totesi,
että tämä esitetty laskentakaava oli
liian vaikea. No, onhan se totta, että se on hieman monimutkaisempi
kuin tämä tuttu d’Hondtin kaava, mutta
sitäkään ei suurin osa äänestäjistä ymmärrä.
Tämä on tosiasia. Joka tapauksessa kaava antoi
oikean ja oikeudenmukaisen lopputuloksen. Newtonin fysiikan kaavatkin
olivat yksinkertaisia, mutta ilman Einsteinin hieman monimutkaisempia
kaavoja ihminen ei olisi koskaan käynyt kuussa.
Jouko Jääskeläinen /kd:
Arvoisa puhemies! Asiat näyttävät
tietysti aina itse kunkin historiallisen kokemuksen valossa vähän
erilaisilta, mutta haluan nyt vielä kuitenkin kiinnittää huomiota tähän
toteamukseen, johon edustaja Brax myöskin kiinnitti huomiota,
että jos ei ole kannatusta, niin ei tule paikkaa. Näinhän
pitää olla: jos ei ole kansalta kannatusta, niin
ei pidä saada paikkoja.
Mutta on myöskin niin, että näistä historiallisista
syistä johtuen joissakin vaalipiireissä saattaa
olla, että useammassa vaalissa peräkkäin sama
poliittinen ryhmittymä esiintyy urhoollisesti omalla listallaan,
niin kuin se hieno periaate tietysti on ja pääperiaate.
Vähitellen ihmiset oppivat, että tämä lista
ei saa paikkaa. He vaihtavat sitten sinne kakkos- tai kolmossuosikille
sen äänensä — vähän
niin kuin väitetään joskus presidentinvaaleissa
käyvän, että ensimmäisellä kierroksella äänestetään
toista kierrosta. Näin se vaan on, ja silloin kannattaa
tämä vaalijärjestelmä tehdä sen
kaltaiseksi, että ensimmäisellä kierroksella,
joka on ainut kierros eduskuntavaaleissa, vaalitulos heijastaa oikealla
tavalla kansan tahtoa. Ei se koskaan sitä sataprosenttisesti
tee, mutta se voi tehdä sen paljon paremmin kuin tämä nyt
voimassa oleva lainsäädäntö sen
mahdollistaa.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Henriksson, vastauspuheenvuoro 2 minuuttia.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Arvoisa puhemies! Kiitoksia hyvästä keskustelusta.
Mielestäni tämä keskustelu jo näyttää sen,
miksi on vaikeata Suomessa uudistaa vaalilakia. Olemme sitten nyt
lepäämässä olevasta laista mitä mieltä tahansa,
niin kuitenkin meidän on päästävä eteenpäin.
Meidän kaikkien intressissä on tietysti se, että saadaan äänestysaktiivisuus
nousemaan, että ihmiset ymmärtävät,
minkälainen meidän vaalijärjestelmämme
on, ja että suhteellisuus toteutuu paremmin kuin tänä päivänä.
Hallitus on hallitusohjelmassa ottanut kantaa nyt siihen, millä tavalla
edetään. Hallitusohjelma toimii nyt minun ohjenuoranani
myös tässä asiassa. Ymmärrän
hyvin, että oppositiosta tulee mielipiteitä siitä,
että pitäisi perustaa parlamentaarinen työryhmä.
Tässä ja nyt voin sanoa teille, että nyt
tässä vaiheessa, kun lähdetään
uutta vaalilakia muuttamaan, perustetaan poliittinen työryhmä,
johon tulee joka hallituspuolueesta yksi jäsen, mutta seuraavassa
vaiheessa, kun mennään perustuslain muuttamiseen,
perustetaan parlamentaarinen työryhmä. Se tulee
olemaan se työnjako tässä. (Markku Rossi:
Se on saneluvalta!)
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Olen hiukan huolestunut siitä, että täällä salissa
yksi hallituspuolueen edustaja puhui siitä, että kansalaisten
hyvin tuntemaa vaalilakia ei kannata muuttaa, mutta oikeastaan sille
ei mitään perustelua löytynyt, ja sitten
siitä, että vedetään kesken
kaiken pois tämä sillä perusteella — ministeri
puhui siitä — että monimutkainen vaalilaki
olisi tullut. Mielestäni tämä heijastaa
vaan ainoastaan tämänhetkistä vallanpitäjien
vallanjanoa, jota he eivät halua jakaa kansalaisten kesken. Mielestäni
olisi oikeudenmukaisempaa kuunnella kansalaisia ja toteuttaa heidän
oikeudenmukaisuuden tunnettaan ja tehdä ne muutokset, jotka ovat
välttämättömiä, ja
hyvin pikaisesti.
Vesa-Matti Saarakkala /ps:
Arvoisa herra puhemies! Täällä on
tuotu esiin monenlaista esimerkkiä siitä, miksi
tämä lepäämään
jäävä uudistus ei olisi hyvä.
Esimerkiksi edustaja Maijala sanoi, että joku olisi tullut
500 äänellä läpi ja vain 1,6
prosenttia olisi puolueen kannatus vaalipiirissä. No, mutta
jos järjestelmä olisi eri, niin, aivan niin kuin
edustaja J. Jääskeläinen sanoi, suurella todennäköisyydellä myös äänestäjien
käyttäytyminen olisi erilaista, koska sehän
riippuu osittain nyt tästä järjestelmästä.
Mitä tulee sitten tilanteeseen oman puolueen sisällä,
meillä viimeksi vuonna 2007 itse sain 1 500 ääntä eduskuntavaaleissa.
No, meidän ryhmässä oli edustajia, jotka
tulivat alle 1 500:lla läpi muualta, ja esimerkiksi
Ruohonen-Lerner on nyt meidän ryhmäjohtajamme.
Ei tämä niin kuin mitenkään
vaaranna kyllä minun mielestäni ainakaan sitä,
etteikö täällä edustajien taso
kyllä kovasti riitä, ja minun mielestäni
sellainen pohdinta nyt pikkuisen vie tätä sivuun.
Antti Kaikkonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Nyt toivoisin, että ministeri vähän
selvittäisi tätä logiikkaa ja tarkoitusta
tässä sitten. Sanoitte, että nyt perustetaan
poliittinen työryhmä ja sitten myöhemmin
parlamentaarinen, kun ruvetaan perustuslakia muuttamaan. Voitteko
te nyt vähän avata ihan käytännössä,
mikä tässä on tarkoitus. Miksi näin,
mikä on tarkoitus ja logiikka? Onko siis nyt tarkoitus
yhdistää osa vaalipiireistä, ne, mitkä on
tässä kohtaa mahdollista yhdistää,
ja sitten jatkaa yhdistämisiä tulevalla vaalikaudella,
siis vaalikaudella 2015—2019, perustuslakia muuttamalla?
Tämäkö on se tarkoitus, vai miksi tässä edetään
nyt sillä tavalla kuin esititte? Miksi ei nyt jo voi perustaa
parlamentaarista työryhmää?
Markku Rossi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Haluan kyllä todeta hallituspuolueiden kansanedustajille,
että kannattaa olla eri vaalipiireissä aika tarkkana,
mihin tuo perustuslain uudistus sitten johtaakaan. Nyt mennään
siitä reiästä, josta pystytään
menemään. Olen kyllä erittäin pettynyt
tuohon teidän vastaukseenne, että nyt perustetaan
vain hallituspuolueiden poliittinen työryhmä ja
sitten vasta myöhemmin ikään kuin parlamentaarisesti
tarkastellaan. Kun perustuslakia joudutaan tarkastelemaan, niin
tuo parlamentaarinen ryhmä otetaan siihen mukaan. Minulla on
jotenkin sellainen tunne, että teillä sydämessänne
on itse asiassa toisenlainen tunne elikkä että pitäisi
mennäkin jo nyt parlamentaarisen työryhmän
kautta. Mutta kuten sanoitte, teidän ohjenuorananne on
hallitusohjelma. Tässä suhteessa kyllä,
arvoisa puhemies, tämä hallitus ei toteuta demokratiaa,
vaan se toteuttaa saneluvaltaa, jota te nyt sitten oikeusministerinä joudutte myös
laittamaan käytännössä täytäntöön.
Pentti Kettunen /ps:
Herra puhemies! Tässä lepäämässä olleessa
vaalilain muutosesityksessä on todellisia muutoksia, ja
nyt sitten tuntuu, että se raukeaa täällä eduskunnassa.
Tämä, mitä hallitus tulee nyt sitten
esittämään uutena tänne, on pääasiassa
vain kosmetiikkaa. Hallitus lähtee siitä, että tämä uudistus,
mikä nyt sieltä tulee, voidaan viedä eduskunnassa
läpi tavallisena lakina, eikö niin, rouva ministeri?
Jos nyt sitten hallitus tulisi tänne eduskuntaan uudella
lailla, joka vaatisi perustuslain säätämisjärjestystä,
niin silloinhan se tarkoittaisi sitä, että todennäköisesti
se laki ei tulisikaan voimaan ennen kuin vuoden 2015 vaalien jälkeen,
jos sitä ei täällä eduskunnassa
säädettäisi kiireelliseksi. Olenko ymmärtänyt
oikein?
Jari Myllykoski /vas:
Arvoisa puheenjohtaja! Jos esitetään kritiikkiä siitä,
että tässä ei kehitetä demokratiaa,
niin minun mielestäni se on pikkuisen hataralla pohjalla,
jos me kaikki tiedämme, että nykyinen vaalilaki
ei ole toimiva ja siinä on demokratiavaje. Jos hallitusohjelmaan on
kirjattu tavoite, jolla pyritään kehittämään
sitä vaalilakia ja edesauttamaan demokratiaa, niin minun
mielestäni se on askel siihen suuntaan, minne se pitää ottaa.
Nyt poliittisessa ilmapiirissä ei ollut otollista tuoda
sitä lepäämään jätettyä lakia.
On otettava askel, joka edistää demokratiaa, ja
sitä on turha arvostella, etteikö se edistäisi demokratiaa.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Arvoisa puhemies! Vielä tästä aikataulusta
ja työryhmän kokoonpanosta.
Hallituksella on tahto saada aikaiseksi järjestelmä,
joka paremmin kuin tänään huomioi suhteellisuuden.
Sen takia perustetaan tämä poliittinen työryhmä,
jolla on hyvin lyhyt mandaatti. On tarkoitus, että se saa
työnsä saatetuksi loppuun tämän
vuoden puolella. Se laki tulee sitten tänne eduskuntaan,
ja tässä salissa on siitä laista mahdollisuus
keskustella moneen kertaan. Siitä, mitä tässä on
nyt esitetty evästyksenä tälle työryhmälle,
ainakin minä tulen välittämään
eteenpäin kaikki ne asiat, mitä olette tässä tuoneet
esille, myös toivomukset siitä, että kuultaisiin
maakuntaliittoja jne.
Seuraava vaihe: kaikki tiedätte sen, että kun avataan
perustuslakia, niin se on paljon pitempi prosessi. Toisaalta on
niin, että kun perustuslakia avataan, niin se tuo myös
tullessaan sen, että se pitää hoitaa
parlamentaarisella pohjalla. Sen takia tässä on
tämä kaksoisvaihe ja sen takia, että eduskuntavaaleissa
2015 olisi uusi vaalilaki, joka paremmin kuin tänään
ottaa huomioon suhteellisuuden koko maassa, niin että jokaisen ääni
tulee kuuluviin.
Tuija Brax /vihr:
Arvoisa herra puhemies! Sen takia, että edellisen
lakiesityksen, joka nyt siis raukeaa, osalta niin laajasti uskottiin
täysin paikkansapitävänä väite,
että se järjestelmä olisi ollut todella
vaikea hahmottaa — jopa pääkirjoitustoimittajat,
jotka seuraavassa kirjoituksessa hahmottivat maailman talouskriisiä,
väittivät, että tämä vaalijärjestelmä olisi
ollut vaikea — ja ettei vaan lähde elämään
edustaja Kettusen väite, että nyt valmisteilla
oleva, sieltä työryhmästä ulos
tuleva järjestelmä olisi vain kosmeettinen uudistus,
niin on syytä vielä kerran sanoa, että se ei
ole kosmetiikkaa, tai sitten meillä on eri käsitys
kosmetiikan vaikutuksesta, koska jo se on merkittävä askel
nykyisestä vääryydestä oikeudenmukaisempaan
järjestelmään, että tehdään kaikki,
mitä voidaan, nykyisen perustuslain puitteissa. Voi olla,
että tunnette kosmetiikkaa, joka toimii niin hyvin, en
ole alan asiantuntija, mutta tämä uudistus on
selvästi askel oikeaan suuntaan, vaikka huonompi kuin se,
joka kaatuu.
Antti Kaikkonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Voi olla, että tarvitsen nyt rautalankaa
tässä, jotta ymmärrän tämän
asian, mutta toivottavasti, ministeri, voitte sitä käyttää,
kun olen ymmärtänyt niin, että vaalilakia
voidaan muuttaa ja vaalipiirijakoa voidaan muuttaa ilman perustuslakimuutoksia
tiettyyn rajaan saakka. Kun te viittaatte siihen, että perustuslakimuutoksessa
sitten pannaan parlamentaarinen työryhmä pystyyn, niin
mihin tätä perustuslakimuutosta sitten tarvitaan,
mikä sen tarkoitus on?
Keskustelu päättyi.