Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Eduskuntavaalien suhteellisuuden parantamisedellytyksiä on selvitetty eri aikoina useaan otteeseen. Vuonna 1998 eduskunta edellytti kahdessa kannanotossaan, että suhteellisuuden toteutumisessa eduskuntavaaleissa olevat ongelmat selvitetään ja tarvittaessa valmistellaan vaalilainsäädännön muutokset suhteellisuuden vahvistamiseksi ja toisaalta poliittisen kentän pirstaloitumisen ehkäisemiseksi.

Vanhasen kakkoshallitus antoi 5.3.2010 eduskunnalle nyt käsittelyssä olevan hallituksen esityksen vaalilain muuttamiseksi. Ehdotuksen mukaan vaalien tulos määräytyisi ehdokkaita asettaneiden koko maassa saamien äänimäärien perusteella. Kansanedustajapaikkoja voisi saada vain ehdokasasettaja, joka saa koko maan äänistä vähintään 3 prosenttia. Ehdokasasettajien väliset vaaliliitot kiellettäisiin.

Vaalilaki oli esillä kevään hallitusneuvotteluissa. Pääministeri Kataisen hallituksen hallitusohjelman liitteessä todetaan seuraavaa:

"Sitoudutaan perustuslain muutokseen siten, että vaalipiirien enimmäismääräksi Manner-Suomessa kirjataan 6–12.

Perustetaan poliittinen työryhmä. Työryhmä tekee vuoden 2011 loppuun mennessä yksimielisen hallituksen esityksen vaalilaista. Hallituksen esityksessä vaalipiirit ovat nykytilanteeseen verrattuna, suhteellisuutta selvästi parantavalla tavalla, tasaisemman suuruiset siten, että Manner-Suomessa on 12 vaalipiiriä, Itä-Suomen vaalipiirit järjestetään uudelleen, vaalipiirien uudelleenjärjestäminen voidaan tehdä myös siten, että nykyisiä vaalipiirejä jaetaan, vaalien laskentatapa on d’Hondt, uudistus on voimassa vuoden 2015 eduskuntavaaleissa."

Näin siis hallitusohjelmassa.

Värderade talman! Vallagen togs upp i regeringsförhandlingarna i våras. I regeringsprogrammet för statsminister Katainens regering konstateras det följande:

"Regeringen förbinder sig till en ändring av grundlagen på så sätt att det maximala antalet valkretsar på fastlandet är 6—12.

En politisk arbetsgrupp tillsätts. Arbetsgruppen bereder före utgången av 2011 en enhällig regeringsproposition med förslag till lag om ändring av vallagen. I förhållande till nuläget är valkretsarnas storlek enligt propositionen jämnare på ett sätt som klart förbättrar proportionaliteten. Valkretsarna ändras som följer:

På fastlandet finns 12 valkretsar, valkretsarna i Östra Finland omorganiseras, valkretsarna kan också omorganiseras så att befintliga valkretsar delas, mandaten fördelas enligt d’Hondts metod, den reviderade lagen tillämpas vid riksdagsvalet 2015."

Arvoisa puhemies! Hallituksen on tarkoitus asettaa lähiaikoina poliittinen työryhmä, jonka tehtävänä on valmistella vuoden 2011 loppuun mennessä hallituksen esitys vaalilain uudistamisesta hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus asettaa parlamentaarisesti koottu valmisteluelin hallitusohjelman mukaista perustuslain muutosta varten.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että tätä vaalilakia kaavaillaan tosiaan uudistettavaksi toisella tavalla kuin tässä lepäämässä olleessa esityksessä oli. Hallitusohjelmassa on tästä kirjaus. Vähän ihmettelen tätä poliittista työryhmää tässä. Eikö tämän kaltaiset kansanvallan kannalta keskeiset uudistukset olisi syytä valmistella parlamentaarisessa työryhmässä? Ehkä ministeri voi tätä asiaa kommentoida. Tässä olisi mielestäni hallitukselta viisautta ja oikeamielistä liikkua nimenomaan parlamentaarisesti tässä asiassa eteenpäin.

Sitten, arvoisa puhemies, tuossa hallitusohjelman kirjauksessa todetaan myöskin, että tämä uudistus voidaan tehdä siten, että vaalipiirejä jaetaan. No, tässä tarkoitetaan varmastikin lähinnä Uudenmaan vaalipiiriä. Ehjää ei pitäisi kuitenkaan lähteä rikkomaan. Uudenmaan vaalipiirissä ei ole ollut vaalikynnyksen kannalta ongelmia. Nykyinen vaalipiirijako on Uudellamaalla toiminut aivan mainiosti. Jos Uuttamaata lähdetään jollakin tavalla jakamaan, niin on mahdotonta löytää tapaa jakaa Uudenmaan vaalipiiriä luontevalla tavalla. Jos siihen joku viiva vedetään johonkin kohtaan, niin se on aluekehityksen kannalta tai vaikkapa tämän metropolihallinnon kannalta ehdottomasti ongelmallinen, ja siihen ei pitäisi mennä.

Lisäksi täytyy todeta, että kun Uudellamaalla on vuosien jälkeen vasta saatu yhdistettyä kaksi maakuntaliittoa, Itä-Uudenmaan liitto ja Uudenmaan liitto, niin olisi kyllä suorastaan hullua lähteä nyt jakamaan Uuttamaata keinotekoisiin osiin.

Tämä evästykseksi valmisteluun, arvoisa puhemies.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! On paikallaan, vaikka tässä käsitellään nyt näitä lepäämään jääneitä hallituksen esityksiä, antaa evästystä tälle poliittiselle työryhmälle, joka rupeaa tekemään tätä uutta vaalilakia. Haluan nyt kysyä oikeusministeri Henrikssonilta, kun puhuitte äsken sekä poliittisesta työryhmästä että myös parlamentaarisesta työryhmästä, ja haluan kuulla vastauksen, kumpaa tietä mennään. Tähän asti on aina menty sitä tietä, että kaikki eduskuntapuolueet ovat tässä työssä mukana. Mutta kuten sanoitte, hallitusneuvotteluissa päätettiin tästä poliittisesta työryhmästä ja myös merkittävistä linjauksista ilman perustuslakiin puuttumista eli tekemällä niin, että yhdistetään itäisessä Suomessa nykyisiä vaalipiirejä, jotta ei tarvitse perustuslakia muuttaa, ja sitten uudistus olisi voimassa 2015.

Haluan todeta sen, että nyt näyttää siltä, että paikataan demokratiavajetta aiheuttamalla demokratiavaje toisaalla. Kukaan teistä ei varmasti pysty sanomaan, että olisi hyvä, että siirrytään vaalipiireihin, jossa matkat alkaisivat olla yli 400 kilometriä. Edustaja Zyskowiczille se tarkoittaisi, että jos Helsingin vaalipiiri yhdistettäisiin, niin kävisitte vaalitilaisuuksissa myös tuolla Kuopion vaalipiirissä tai myös sitten Etelä-Pohjanmaalla jnp. Eli en pidä ollenkaan hyvänä, että haetaan koko ajan suurempia kuntia, suurempia vaalipiirejä ja kohta varmaan perään ajetaan sitten maakunnatkin alas.

Haluan todeta sen — olen itse sieltä Pohjois-Karjalasta eli yhdestä näistä korkean äänikynnyksen vaalipiireistä — että ymmärrän suhteellisuuden parantamisen tarpeen. Sitä en halua kiistää. Mutta sitten haluan teitä, ystävät hyvät, muistuttaa kyllä siitä, että kun katsomme huhtikuun eduskuntavaaleja, meillä on kyllä aika monesta vaalipiiristä esimerkkejä siitä, että jos puolueella on kannatusta riittävällä tavalla, niin myös näistä korkean äänikynnyksen vaalipiireistä tullaan tänne eduskuntaan läpi jopa ilman vaaliliittoja omalla listalla. Eli pidän ongelmallisena sitä, että nyt hallitus on kovakouraisesti siirtämässä demokratiaongelman toiseen paikkaan. Sitä en pysty ollenkaan hyväksymään ja vielä toistan tämän kysymyksen, onko tarkoitus tehdä valmistelu poliittisesti hallituspuolueitten kesken vai parlamentaarisen työn kautta.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Suomen perustuslaki on koko Suomen itsenäisyyden ajan luvannut, että kaikki kansalaiset ovat yhdenvertaisia. Siitä näkökulmasta nykyinen vaalijärjestelmämme hyvin poikkeavien vaalipiirikohtaisten äänikynnysten osalta ei takaa yhdenmukaista äänioikeutta: 14 prosentin tosiasiallinen äänikynnys versus muutaman prosentin tosiasiallinen äänikynnys. Se tarkoittaa sitä, että äänioikeus ei toteudu samalla tavalla.

Edustaja Vehviläinen on tietysti siinä oikeassa, että jos on niin kova kannatus kuin yli 14 prosenttia, niin silloin saa siitäkin vaalipiiristä edustajan, mutta ei se poista sitä epäoikeudenmukaisuutta, että vastaavasti 3—4:nkin prosentin kannatuksella olisi toisesta vaalipiiristä saanut. Kansalaisen valintamahdollisuudet nykyjärjestelmässä supistuvat. Siitä on myös politiikan tutkijoiden selvityksiä, että juuri niissä vaalipiireissä, joissa on korkein alueellinen äänikynnys, on myös matalin äänestysprosentti. Siihen äänestysprosenttiin vaikuttavat toki muutkin sosioekonomiset syyt, mutta se on kiistatonta, että se vaikuttaa kansalaisten valintoihin. Järjestelmä ei ole tasa-arvoinen.

Siitä näkökulmasta vuoden 2007 hallitusneuvotteluissa sielläkin hyvin pitkälle sovittiin siitä mallista, joka nyt oli lepäämässä. Silloin jo tiedettiin, että tähän sisältyy riski lepäämään jättämisen yhteydessä, että tämä seuraava hallitus ei sitä suostu myöntämään. On tunnettua, että järjestelmää vastustivat sosialidemokraatit. Ja se riski toteutui. Se järjestelmä, joka nyt siis raukeaa, se ehdotus, olisi kansalaisten kannalta tuonut aivan tasavertaiset mahdollisuudet. Ei tietenkään ole mikään yllätys, että olisin toivonut, että se tulee hyväksytyksi. Mutta niin se lepäämässä ollut kuin se nyt sitten toteutettavakin, molemmat, aikataulullisesti osuvat samoihin vuoden 2015 vaaleihin, ja sikäli aikataulullisesti tässä ei ole mitään menetettävää. Semmoista tilannetta, jossa jo viime vaaleihin olisimme saaneet oikeudenmukaisemman järjestelmän, ei politiikassa ole missään vaiheessa tullut esiin. Nyt sitten työssä on pyrittävä hallitusohjelman kirjauksen mukaiseen lopputulokseen vuonna 2015 ja sitten seuraavissa vaaleissa perustuslain muutoksen kautta täydellisen oikeudenmukaiseen tai selvästi vielä nyt toteutettavaakin tasaisempaan äänikynnysratkaisuun.

Arvoisa puhemies! Sitä tikulla silmään, joka vanhoja, ja sen takia jos luoja niin suo, että joskus olen niin vanha, että muistelen, niin säästettäköön siihen tilanteeseen tämä lainmuutoksen eri prosessien tarkempi muistelu. Mutta tässä vaiheessa on jo hyvin tarkkaa ja tärkeätä huomata, että hallitusohjelmassa sovittu aikataulu tämän ensimmäisen muutoksen saamiseksi hallituksen esitykseksi, se aikatauluosuus, on myös erittäin tärkeä osa hallitussopua, hallituksessa sovittua sisällöllistä muutosta, siis perustuslaissa sovittua 12:n minimimäärää Manner-Suomessa ja mahdollisimman tasaista sen lisäksi. Sitä, että se työ saatetaan loppuun annetussa aikataulussa, on myös noudatettava. Tältä osin uskon, että myös tämän demokratianäkökulman puolesta kaikki yhtyvät siihen, että kansalaisten mutta myös puolueiden pitää saada tietää riittävän ajoissa, missä järjestelmässä vaalit tehdään. 2015 tulee yllättävän nopeasti, ja sen takia on hyvä, että ministeri Henriksson on asiassa liikkeellä ja että hallitusohjelman aikataulu on a) sovittu ja b) siitä tullaan pitämään kiinni.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta oli erittäin tärkeätä, että Säätytalolla punnerrettiin tämä vaalilain muuttamisen ja edustuksellisen demokratian vahvistamisen periaate suhteellisuuden osalta ja sitten muun muassa tämä, että ihmisten täytyy tietää, kenelle ääni menee. Tämä vaaliliittojen kieltäminen on ehdottoman välttämätöntä.

Kyllä minä uskon, että kun keskustakin tässä vähän aikaa toipuu näistä viime vaaleista, niin rupeaa ymmärtämään lähestyessään 10:tä prosenttia, että edustaminen pienestä vaalipiiristä tulee mahdottomaksi. Tällä hetkellähän tilanne on se, että Uudeltamaalta lähes joka ropelipääliike saa kansanedustajan ja isoilta puolueilta ei tahdo Itä-Suomesta kohta saada läpi edustajia ollenkaan. Kyllähän tämä on vakava asia.

Itä-Suomen kannalta, herra puhemies, tässä on myöskin hyvin tärkeä Paavo Lipposen esittämä Itä-Suomen vahvistamisen ja kehittämisenkin juonne, joka kannattaa tuoda esille. Itä-Suomen yhteinen vaalipiiri edistää ilman muuta Itä-Suomen painoarvoa ja antaa mahdollisuuden ylimaakunnalliseen edunvalvontaan, sitoutumiseen vaikeuksissa olevan Itä-Suomen kehittämiseksi, ja se kannattaa aivan avoimesti tuoda suurena myönteisenä asiana tässä esille.

Itä-Suomen maakuntaliittojen pari viikkoa sitten Savonlinnassa olleessa kokouksessa otettiin kanta, joka ei siis enää vastustanut tätä laajan vaalipiirin ajatusta mutta toi esille kyllä yhden tärkeän huolen, että kun tätä vaalipiirijärjestelyä tehdään Itä-Suomen osalta, niin ei pidä pirstoa mitään maakuntaa, esimerkiksi Etelä-Savoa, siinä yhteydessä. Toivon minäkin, että tätä arvostetaan.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tässä, edustaja Rajamäki, otitte esille tämän ilmeisesti tulevan presidenttiehdokkaanne Paavo Lipposen, niin en malta olla teiltä kysymättä, kun tunnen hänen Itä-Suomea koskevat kannanottonsa erittäin hyvin ja muistan sieltä vuoden takaa, että hän kirjoitti, että ei pelkästään Itä-Suomen vaalipiiriä pidä laittaa yhteen vaan myös Itä-Suomen maakunnat pitää laittaa yhteen eli tulisi yksi Itä-Suomen maakunta. Minä ainakaan en voi hyväksyä sitä, että maakuntia runnotaan ylhäältä käsin yhteen, joten haluan kuulla sosialidemokraattien kannan, mitä mieltä te olette laajemmin siitä, pitääkö myös Itä-Suomen maakunnat laittaa yhteen.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uskoisin, että Paavo Lipposelta saadaan kyllä vastauksia paljon vaikeampiinkin kysymyksiin lähiaikoina. (Erkki Virtanen: Pyytämättä!)

Minä haluan vaan omalta osaltani Pohjois-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtajana todeta, että minä olen pitänyt erittäin hyvänä sitä, että vanhentunut maakuntajako tarkistetaan enemmän toiminnallisia tarpeita vastaavaksi, ja esimerkiksi Savon maakunta olisi erittäin perusteltu siihen kehittämistyöhön ja niihin vaikeuksiin nähden, missä Itä-Suomessa ollaan.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kansanvallalla ja demokratialla ei tule leikkiä, ei väheksyä sitä, onko vaikka Uudeltamaalta joku ropelipääryhmä saanut tänne edustajia. En tiedä, keitä he ovat. Mielelläni kuulen, jos sellaisia löytyy.

Viime vaalikaudella toteutettiin vaalilain uudistus aika vastenmielisellä tavalla sekin. Silti se vietiin täällä läpi. Nyt laki on lepäämässä ja tämän eduskunnan käsittelyssä. Mutta kuten oikeusministeri ilmoitti ja hallitusohjelmasta myös voidaan lukea, niin tuo vaalilain uudistus muuttuu tämän eduskunnan aikana. Mutta miten se muuttuu? Edellinen oikeusministeri viittasi puheenvuorossaan, että vuonna 2015 toteutetaan uudistus mutta sitten myöhemmin uudistus, joka mahdollistaa suhteellisuuden toteutumisen paremmin. (Tuija Brax: Vielä paremmin!)

Jossakin päin kokeita tehdään eläinkokeina. Tämä hallitus aikoo toteuttaa tämän vaalilain uudistuksen kokeilun Itä-Suomessa yhdistämällä Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon vaalipiirit. Perustuslaki antaisi mahdollisuuden, koska vaalipiirien lukumäärä on juuri siinä hahlossa, jossa tuo vaalipiirien yhdistäminen voidaan toteuttaa. Mutta kysymykseni kuuluu, onko se sitten oikeasti kansanvallan mukaista.

Itä-Suomen maakuntaliitoissa otimme kantaa nyt lepäämässä olevan vaalipiiriuudistuksen vuoksi. Olimme valmiita hyväksymään alueellisen järjestelmän ja sitä kautta toteutuvan suhteellisuuden. Nyt tässä tullaan laittamaan nämä vaalipiirit yhteen. Varmaan se näinkin toimii, onhan eurovaaleissakin koko maa yhtenä vaalipiirialueena. Mutta voi kysyä, vastaavatko europarlamenttivaalit kansalaisten sisintä ja sitä näkökulmaa, jossa he haluavat tuntea oman edustajansa, niin kuin täälläkin on kaksisataa kansanedustajaa. Kyllä meillä on omat äänestäjämme, ne ryhmät, jotka haluavat katsoa, että tuon edustajan tulee olla edustamassa Suomen kansaa. Mitä laajemmat nuo vaalipiirit ovat, sen enemmän kaikilla muilla asioilla on merkitystä kuin sillä, millä intensiteetillä, millä otteella edustaja oman alueensa puolesta yhtä kaikki, kun työskentelee Suomen puolesta, sitten sitä työtä tekee. Siinä mielessä tällä vaalipiirikysymyksellä ja jakoasialla ei ole mikään vähäpätöinen merkitys.

Mielestäni hallitus menee juuri siitä reiästä, mistä se rottakin sopii menemään, kun se uudistaa perustuslain hengen mukaisesti ikään kuin vaalipiiriuudistusta, mutta mielestäni se ei ole kansalaisten oikeudenmukaisuuden kannalta oikein. Vastustan ehdottomasti sitä näkökulmaa, että meidän vaalipiirit valtionhallinnon, eduskunnan ja hallituksen, ohjaamana määrätään yhteen. Me teemme paljon vapaaehtoista yhteistyötä Itä-Suomen maakuntien kesken. Se on oikea tapa tehdä sitä yhteistyötä, mutta tässä käytetään pakkovaltaa, arvoisa oikeusministeri, tässä käytetään pakkovaltaa, ja te olette sitä toteuttamassa. En ole ennenkään näihin puoluesihteereiden uudistuksiin ollut tyytyväinen, mutta sitä vähemmän olen tähän uudistusesitykseen, joka nyt on sitten tulossa, kuten kuultiin. Vaalilaki, lepäämässä oleva, ei toteudu, vaan tuodaan uusi esitys tähän tilalle.

En halua nostaa tähän maakuntaliittojen keskinäistä keskustelua sen enempää mutta olenpahan minäkin nyt sitten maakuntahallituksen puheenjohtaja, täällä aiemmin mainitun maakuntavaltuuston puheenjohtajan kanssa samaisesta maakunnasta. Käytäköön se keskustelu jossakin muualla, mutta totean silti, että maakuntaliitot eivät ole ottaneet kantaa siihen nähden, mitä Itä-Suomen huippukokouksessa otettiin yleisesti ottaen kantaa vaalipiiriuudistukseen. Maakuntaliitot itse kukin ottavat siihen kantaa, ja edellytän ehdottomasti, että maakuntaliittoja kuullaan. Mikä sitten on se demokratian kuvio siitä, sekin on toinen kysymys, koska samat poliitikot ja hallituspuolueiden edustajat ovat sitten suurimmalta osin toteuttamassa ja tekemässä myös päätöksiä. Mutta edellytän kuitenkin, että tämä kuuleminen tulee myös tapahtumaan.

Vähintä on myös demokratian kannalta... Minullekaan ei tullut selväksi se, valmisteleeko hallitus oman hallitusohjelmansa kautta uutta vaalilakia vai tuleeko tähän parlamentarismia mukaan, onko myös oppositio siinä työssä mukana. No, ollako ottopoikana mukana vai ei, onko sillä niin väliä; mutta periaatteessa sillä on suuri ero, onko myös oppositio mukana. Tässä maassa on valmisteltu vaalilain uudistukset, tässä maassa on valmisteltu pitkälti meidän puolustushallintoon liittyvät kysymykset ja toteutettiinpa jopa tämä vähän surullisenkuuluisa parlamentaarinen työ Paras-lainsäädännössäkin likipitäen kaikkien puolueiden kohdalla.

Mutta demokratia on juuri sellainen, että siinä ei tule tinkiä, ja siinä suhteessa kyllä edellytän myös, että meidän oppositioryhmät ovat tuossa työryhmässä mukana ja tuomassa ainakin oman mielipiteensä esille. Mikä se lopputyö on, niin me tiedämme sen hallituksen linjauksista, ja uskon, että näin varmasti tulee tapahtumaan.

Arvoisa puhemies! Todellakin tässä on kysymys myös demokratian toteutumisesta: onko ihmisillä samat oikeudet eri puolilla maata. Me voimme toteuttaa sitä suhteellisuutta. Mielestäni se on hyvä asia, mutta sillä se ei rakennu, että yksistään kategorisesti vaalipiirejä yhdistetään.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Edustaja Rossi, kyllä te täällä kuitenkin sen keskustelun kävitte, vaikka mielellänne olisitte kuulemma käynyt sen jossain muualla. Mutta minä olin viime kaudella tämän nyt lepäämässä olevan lain yksi niistä harvoista täysin ehdottomista puolustajista. Minusta se oli hyvä lakiesitys, järjestelmäkin oli ihan mainio, enkä ymmärtänyt oikein sosialidemokraattien siihen kohdistamaa vastustusta.

Mutta kun täällä nyt on esitetty, että tässä olisi syntymässä kamala demokratiavaje, kun Itä-Suomen vaalipiirejä kenties nyt ollaan yhdistämässä, jotta demokratia oikeasti lisääntyisi, niin ehkä tässä nyt kyseisen Itä-Suomen kansan edustajana voi jotain sanoa. Sanon sen, että yhdistämällä Itä-Suomen vaalipiirit kyllä se demokratia merkittävästi lisääntyy. Itä-Suomi käsitetään vähän suppeasti vain Pohjois-Savoksi, Pohjois-Karjalaksi ja Etelä-Savoksi, mutta siihen voidaan myöskin laskea Kainuu, jolloin meitä on kaksi, minä ja edustaja Kyllönen, vasemmistoliitosta, mutta tältä koko Itä-Suomen alueelta minä olen ollut ainoa edustaja. Tosiasiassa Pohjois-Karjalasta ja Etelä-Savosta nykyisillä kannatuksilla kenelläkään vasemmistoliittolaisella ei ole ollut toivoakaan päästä edustajaksi. Siitä on seurannut, että olen saanut ilon ja kunnian edustaa itäsuomalaista vasemmistoa täällä yksin.

Kun edustaja Vehviläinen täällä viittasi siihen, että joutuu matkustamaankin niin pitkään, niin kyllä siitä huolimatta tässä nykyisessä järjestelmässä todennäköisesti saan matkustaa vielä enemmän. Minusta olisi ihan kohtuullista, että jollakin muulla kuin pohjoissavolaisella vasemmistolaisella olisi mahdollisuus tulla valituksi tai myöskin muitten pienten puolueitten edustajilla. Vihreillä on erityisiä kokemuksia tästä asiasta. Tästä syystä minun on vaikea kuvitella, mikä oikein tämä demokratiavaje tässä tapauksessa on, sekö, että Suomen keskusta ei pääse siitä päättämään?

Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa puhemies! Helpompi puhua täältä puhujakorokkeelta, niin ei tarvitse taistella kelloa vastaan.

Tässä on esitetty monia tärkeitä näkökulmia eri kulmilta. Haluan kuitenkin pariin seikkaan liittyen tässä vielä käyttää puheenvuoron. Omalla poliittisella urallani nuorena puoluesihteerinä minulle oli tietysti suuri järkytys, että eräissä vaaleissa, taisi olla 1980-luvulla, kaikkein suurimman henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokkaamme tippui eduskunnasta. Se ei ollut mikään pieni vaalipiiri sinänsä, mutta meidän mielestämme se oli toki kovin epäoikeudenmukaista, ja olisi ollut hyvä, että jonkinlainen tasausjärjestelmä silloinkin jo olisi ollut olemassa.

Haluan antaa edelliselle ministerille Braxille tästä kiitoksia, että tämä esitys, joka nyt tosin valitettavasti tänään jää historiaan, on saatu aikaan aikanaan. Siinä olisi tiettyjä hyviä piirteitä ollut, mutta niin kuin hallitusneuvotteluissa sitten todettiin ja sovittiin, sillä ei kuitenkaan menty eteenpäin. Uskon ja tiedän, että ministeri Henriksson tulee tekemään tässä myöskin nopeita toimenpiteitä niin, että asia menee eteenpäin.

Kiinnittäisin vähän samaan asiaan huomiota kuin edustaja Erkki Virtanen, eli on monia vaalipiirejä, joissa pienet puolueet kerta kaikkiaan ovat ulkona. Se vain tällä tavalla valitettavasti on. Nyt tässä yhteydessä sitten on piirretty jo uhkakuvia siitä, mitä tuo tuleva työryhmä aikoo tehdä ja mitä se ei aio tehdä. Olisin nyt hieman varovainen kuitenkin tekemään näitä uhkakuvia. Ei kannata kauheasti ennakoida, mitä tapahtuu Itä-Suomessa, yhdistyvätkö siellä kaikki kolme vai tehdäänkö joku uusi jako, varmaankin maakuntien pohjalta kuitenkin.

Mitä tapahtuu lännessä? Me paikalla olleet tiedämme, että lännessä oli ongelmia, kun tätä asiaa yritettiin jo hyvin pitkälle saada valmiiksi aikaisemmassa vaiheessa. Tai mitä tapahtuu etelässä? Mitä tapahtuu kenties Uudellamaalla tai mitä ei tapahdu? Totesin äsken edustaja Kaikkoselle, että kyllä se äänikynnys täällä Uudellamaallakin on ongelma. Minäkin olen joskus siihen kompastunut ja lyönyt pääni taikka ainakin jäänyt valitsematta. Joka paikassa se kynnys saattaa olla se ongelma.

On hyvä, että saadaan aikaan tasausjärjestelmä tavalla tai toisella. Kun tämä on ollut niin kovin vaikeata, niin helpoin tapahan on mennä siihen perustuslain sallimaan minimiin eli 12 vaalipiiriin. Miten ne alueet sitten asetellaan, siinä varmasti työryhmällä tulee olemaan pohtimista. Miten käsitellään itää, miten länttä, miten etelää, miten vedetään rajoja siellä ja täällä? Toivoisin toki, että maakuntia ei kovasti pahoin käsiteltäisi tässä vaan syntyisi selkeitä ratkaisuja.

Kun tässä on kyselty tämän jatkotyöskentelyn perään, niin varmaan ministeri Henriksson tähän toki vastaa, voinee tätä jo valottaa. Jos halutaan paremmin toteuttaa tämä suhteellisuus nykyisen vaalipiirijärjestelmän pohjalta, niin silloin vaan kaikissa laskennoissa se 12 vaalipiiriä on pikkasen liian paljon. Se voisi olla vähän matalampi, onko se sitten 10 tai jotakin muuta, mutta siihen sitten tarvitaan jo perustuslain muuttamista ja vahvempaa konsensusta kuin ehkä tähän uudistukseen. Jatkotyöskentelyssä toivoisin kuitenkin, ei niinkään minkään puolueen tai edustajan kannalta vaan ennen kaikkea kansalaisten kannalta, että tämä pitkään nyt Suomessa vaivannut erikokoisten äänien tai eri tavalla vaikuttavien äänien ongelma nyt saataisiin sitten kuntoon. Uskon, että ministeri Henriksson ja eri ryhmät tulevat tämän saattamaan nyt satamaan lopultakin.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Kataisen—Urpilaisen hallitus mainitsee hallitusohjelmassaan useampaan otteeseen eri yhteyksissä sen, että halutaan kohentaa demokratiaa, halutaan kohentaa kansanvaltaa. No, mitä se sitten käytännön tasolla tarkoittaa tuon hallitusohjelman mukaan? Se tarkoittaa sitä, että kootaan kaikki mahdollisimman suuriin yksiköihin: kunnat, todennäköisesti maakunnat ja vaalipiirit. Silläkö demokratia, silläkö kansanvalta kohenee, että me olemme yhä suuremmissa ja suuremmissa yksiköissä?

Keppihevoseksi on tässä vaalilakiasiassa ajettu sitten äänikynnystä ja sen korkeana pitämistä. Mielestäni on vaan asia niin, ja nyt viime vaalien kokemukseen vedoten, että jos on kannatusta, niin kyllä sieltä vaan läpi tullaan. Jos ei ole kannatusta, niin ei ole kannatusta eikä läpi tulla. Minusta tämä on hyvin yksinkertainen asia, ja niin kuin täällä edustaja Vehviläinen totesi, tässä siirretään demokratiavaje toiseen kohtaan. Juuri näinhän tässä tulee tapahtumaan. Siksi se vaalialuemalli, jota viime kaudella vietiin eteenpäin, vastaa sekä tähän oikeaan, aitoon kansanvallan kohentamisen tarpeeseen että äänikynnykseen yhtä aikaa. Nyt jos tehdään näin niin kuin hallitus suunnittelee, niin se vaje tulee toiseen kohtaan, enkä ylipäänsäkään usko tämmöiseen jatkuvaan keskittämiseen, mitä nyt tämä hallitus esittää, ja sen kaikkivoipaisuuteen.

Minusta nyt olemme uudenlaisessa tilanteessa viime huhtikuun vaalien jälkeen, ja toivon mukaan nyt sitten tämä ryhmä, joka tätä miettii, on nimenomaan parlamentaarinen työryhmä, ei poliittinen työryhmä, ja ottaa tämän huomioon, kuinka viime vaaleissa kävi. Kannatusta voi kasvattaa monella tavalla, mutta minusta se pakkovallalla kasvatettava kansanvalta ei ole tervettä.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Viime kaudella todella aloitettiin tämä uudistustyö, ja on tosi sääli, jos se nyt sitten vedetään kertaheitolla vessanpytystä alas. Kyllähän tärkeintä on se, että suhteellisuus toteutuu. Meillä on nyt täällä tällä hetkelläkin se tilanne, että vain parintuhannen äänen erolla meillä on täällä esimerkiksi monta edustajaa vähemmän kuin demareilla, jotka todella saivat vain parituhatta ääntä enemmän kuin me. Tällainen tilanne ei ole oikeudenmukainen. Myös kun tässä pohditaan näitä eri vaalipiirien jakoja, niin kun Itä-Suomi on ollut näkyvästi esillä, niin todella myös silloin, jos lähdetään tekemään Itä-Suomen vaalipiiri, se tarkoittaa Uudellamaalla muutoksia suurella todennäköisyydellä, jotta päästään tasapuoliseen asemaan.

Mutta haluaisin kuulla nyt niiltä, jotka haluavat jättää tämän asian sikseen ja ottaa uudet lähdöt, mikä on se keskeinen syy, miksi tämä nyt sovittu uudistus ei kelpaa.

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! On todellakin valitettavaa, että lepäämässä oleva vaalilaki raukeaa. Esitys oli erinomainen, ja se olisi toteutuessaan turvannut äänestäjien tasavertaisuuden eri osissa maata. Lepäämässä oleva vaalilaki olisi siis tuonut äänikynnyksen 3 prosenttiin. Vastaava äänikynnys yksittäisessä vaalipiirissä, vaalipiirejä yhdisteltäessä, tarkoittaisi noin 30:tä edustajaa. On ilmeistä, ettei tämä nyt harkinnassa oleva vaalilain uudistus johda yhtä hyvään lopputulokseen. Valtapyrkimykset tässä menivät oikeudenmukaisuuden edelle, tätä edelleen ihmettelen ja harmittelen. Hyvä työ meni hukkaan — terveiset vaan Satakunnasta, reilusti yli 10 prosentin äänikynnyksen maakunnasta!

Mikael Jungner /sd:

Tämä nyt esillä oleva laki olisi ollut monimutkainen. (Eduskunnasta: Höps!) Kyllä äänestäjän, siis jokaisen äänestäjän, koulutustaustasta riippumatta pitää tietää, minne ja miten se ääni edustajalle menee.

Nyt hallitusohjelmassa oleva ehdotus puuttuu tähän todelliseen ongelmaan, tähän äänikynnykseen, ja Itä-Suomessa tämä tilanne on kaikkein pahin. Nyt tätä asiaa on tutkittu jokusenkymmentä vuotta. Tämän asian tuntevat viranomaiset, virkamiehet, pystyvät vaikka keskellä yötä unesta herätettynä kertomaan, mikä tämän asian laita on. Nyt ei tarvita enää lisää tutkimusta, vaan konkreettisia päätöksiä. Tämä on hyvin maltillinen ajatus siitä, miten me pääsemme näistä ongelmista eroon kuitenkin säilyttäen meidän nykyisen, selkeän, kaikkien kansalaisten hyvin tunteman vaalijärjestelmän perusteet. Minusta tämä on äärimmäisen vastuullinen vaihtoehto.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa puheenjohtaja! Totta kai on osaltaan hyvin valitettavaa, että on valunut hukkaan hyvin tehty työ, millä todellakin äänikynnystä olisi pystytty madaltamaan. Mutta toisaalta haluan vaan terveisinä valmisteluun sanoa, että on kunnioitettava perusperiaatteita. Kyllä demokratiaan kuuluu se, että äänestäjän pitää pystyä kohdentamaan oma äänensä puolueelle, mutta kyllä eduskuntavaaleissa täytyy olla mahdollista, että myös henkilölle kohdennetaan ääni ja äänestäjä voi siinä vaiheessa tietää, ketä hän on äänestänyt, millekä puolueelle ääni menee. Molempien pitää toteutua.

Jos meillä tehdään alueellisia yhdistämisiä, niin hallitusohjelmassa oleva kirjaus on kuitenkin siltä osin parempi, että siinä yhdistetään, siinä ei olla jakamassa. Jääskeläiselle haluan vastata lännen ongelmista, että jos todellakin Satakuntaa olisi lähdetty jakamaan sekä Turkuun että Pirkanmaahan, niin se olisi tuonut yhden maakunnan alueelle nopeasti ja suuremmin laskematta varmasti tuommoisen neljän kansanedustajan vajeen sille henkilömäärälle, mikä siellä Satakunnan maakunnan sisällä asuu. Se olisi ollut demokratian raiskaus.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Haluan kyllä tiedustella oikeusministeri Henrikssonilta sitä — vaikka nyt sanotaan, että vaalikynnys nimenomaan Itä-Suomessa on se asia, minkä vuoksi nyt sitten vaalipiirien yhdistämistä ollaan tekemässä, kun nykyinen lepäämässä oleva laki ei sitten kuljekaan eteenpäin — mikä kiire on nyt nimenomaan tältä osin toteuttaa uudistusta, kun ollaan toteuttamassa sitten kokonaisuudistusta, jossa tämä suhteellisuus pystytään koko valtakunnassa huomioimaan.

Olen aivan varma, että tässä suhteessa tarkoituksena on viime kädessä toimia samalla tavalla kuin aikoinaan lääninhallitusten kohdalla toimittiin: yhdistettiin suureksi Itä-Suomen lääniksi, tehtiin suuri uudistus, sen jälkeen läänit ajettiin taas alas. Se uni, jonka näin tässä yksi aamu, että kuntaministeri Virkkunen soitti minulle ja sanoi, että hän on päättänyt muodostaa Suomeen yhden kunnan, näyttää olevan kyllä toteutumassa. Nauroin kyllä aamulla, kun heräsin siihen, mutta se on nyt toinen asia.

Mutta, arvoisa ministeri, ihan oikeasti, tämä on vakava kysymys. Miksi uudistusta ei voi toteuttaa koko valtakunnassa yhtä aikaa, jolloin tätä kautta myös sitten vältyttäisiin tältä turhalta taistelulta, mitä tässä on?

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin keskustan puheissa on moneen kertaan toistettu, että jos on kannatusta, niin kyllä tullaan läpi. Mutta se tilanne, että on sama kannatus yhtä monelta Suomen kansalaiselta mutta pieniin eri vaalipiireihin jaettuna ja ei tulla läpi, verrattuna siihen tilanteeseen, että on sama kannatus yhdestä vaalipiiristä, on huutava vääryys, jota pakoon ei pääse sillä sloganilla, että jos on kannatusta, niin kyllä tullaan läpi. Sitä ei voi selittää millään oikeudenmukaisuusteorialla, että se, että ne kannattajat ovatkin kolmessa pienessä vaalipiirissä, on vähempiarvoista ja tulos on nolla verrattuna siihen, että ne ovat yhdessä vaalipiirissä.

Edustaja Jungnerille: Harvoin menee läpi niin taitavasti niin paikkansapitämätön väite kuin se, että nyt lepäämässä ollut ja raukeava laki olisi ollut monimutkainen. Siinä on tasan kahta laskentatapaa, juuri niitä samoja, joita nyt sitten on nykyisessäkin. Se niin sanottu vaikea laskentatapa on käytössä jo siinä vaiheessa nykyjärjestelmässä, kun lasketaan, kuinka monta kansanedustajaa kustakin vaalipiiristä valitaan. On päivänselvää, että nekin, jotka toistivat kritiikittä tämän väitteen monimutkaisuudesta, kun suostuivat kolmeksi minuutiksi katsomaan esimerkkilaskelmaa, olivat kanssani samaa mieltä, että nyt kaatuva laki ei ollut monimutkainen. Sillä vaan ei ole nyt poliittisista syistä kannatusta, niistä syistä, että se olisi hyödyttänyt toisia ja ollut lyhyellä tähtäimellä joillekin haitallinen. Se ei mennyt läpi, ja sen kanssa on nyt elettävä.

Eeva Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Esillä ollut laki olisi merkinnyt sitä, että toisissa vaalipiireissä annetuilla äänillä olisi vaikutettu toisen vaalipiirin tulokseen. Esimerkiksi omassa vaalipiirissäni Lapissa tämä olisi merkinnyt sitä ja vaalitulos olisi muodostunut sellaiseksi, että meiltä vain seitsemän edustajan vaalipiiristä olisi tullut valituksi eduskuntaan ehdokas, jonka ehdokaslista sai vaalipiiristämme vain 1,6 prosenttia alueen kannatuksesta (Erkki Virtanen: Paljonko se sai koko maassa?) ja joka sai henkilökohtaisesti vähän yli 500 ääntä. Tämäkö olisi ollut tarkoitus? Ei todellakaan.

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Jungner täällä totesi, että tämä esitetty laskentakaava oli liian vaikea. No, onhan se totta, että se on hieman monimutkaisempi kuin tämä tuttu d’Hondtin kaava, mutta sitäkään ei suurin osa äänestäjistä ymmärrä. Tämä on tosiasia. Joka tapauksessa kaava antoi oikean ja oikeudenmukaisen lopputuloksen. Newtonin fysiikan kaavatkin olivat yksinkertaisia, mutta ilman Einsteinin hieman monimutkaisempia kaavoja ihminen ei olisi koskaan käynyt kuussa.

Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa puhemies! Asiat näyttävät tietysti aina itse kunkin historiallisen kokemuksen valossa vähän erilaisilta, mutta haluan nyt vielä kuitenkin kiinnittää huomiota tähän toteamukseen, johon edustaja Brax myöskin kiinnitti huomiota, että jos ei ole kannatusta, niin ei tule paikkaa. Näinhän pitää olla: jos ei ole kansalta kannatusta, niin ei pidä saada paikkoja.

Mutta on myöskin niin, että näistä historiallisista syistä johtuen joissakin vaalipiireissä saattaa olla, että useammassa vaalissa peräkkäin sama poliittinen ryhmittymä esiintyy urhoollisesti omalla listallaan, niin kuin se hieno periaate tietysti on ja pääperiaate. Vähitellen ihmiset oppivat, että tämä lista ei saa paikkaa. He vaihtavat sitten sinne kakkos- tai kolmossuosikille sen äänensä — vähän niin kuin väitetään joskus presidentinvaaleissa käyvän, että ensimmäisellä kierroksella äänestetään toista kierrosta. Näin se vaan on, ja silloin kannattaa tämä vaalijärjestelmä tehdä sen kaltaiseksi, että ensimmäisellä kierroksella, joka on ainut kierros eduskuntavaaleissa, vaalitulos heijastaa oikealla tavalla kansan tahtoa. Ei se koskaan sitä sataprosenttisesti tee, mutta se voi tehdä sen paljon paremmin kuin tämä nyt voimassa oleva lainsäädäntö sen mahdollistaa.

Oikeusministeri   Anna-Maja  Henriksson

Arvoisa puhemies! Kiitoksia hyvästä keskustelusta. Mielestäni tämä keskustelu jo näyttää sen, miksi on vaikeata Suomessa uudistaa vaalilakia. Olemme sitten nyt lepäämässä olevasta laista mitä mieltä tahansa, niin kuitenkin meidän on päästävä eteenpäin. Meidän kaikkien intressissä on tietysti se, että saadaan äänestysaktiivisuus nousemaan, että ihmiset ymmärtävät, minkälainen meidän vaalijärjestelmämme on, ja että suhteellisuus toteutuu paremmin kuin tänä päivänä.

Hallitus on hallitusohjelmassa ottanut kantaa nyt siihen, millä tavalla edetään. Hallitusohjelma toimii nyt minun ohjenuoranani myös tässä asiassa. Ymmärrän hyvin, että oppositiosta tulee mielipiteitä siitä, että pitäisi perustaa parlamentaarinen työryhmä. Tässä ja nyt voin sanoa teille, että nyt tässä vaiheessa, kun lähdetään uutta vaalilakia muuttamaan, perustetaan poliittinen työryhmä, johon tulee joka hallituspuolueesta yksi jäsen, mutta seuraavassa vaiheessa, kun mennään perustuslain muuttamiseen, perustetaan parlamentaarinen työryhmä. Se tulee olemaan se työnjako tässä. (Markku Rossi: Se on saneluvalta!)

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Olen hiukan huolestunut siitä, että täällä salissa yksi hallituspuolueen edustaja puhui siitä, että kansalaisten hyvin tuntemaa vaalilakia ei kannata muuttaa, mutta oikeastaan sille ei mitään perustelua löytynyt, ja sitten siitä, että vedetään kesken kaiken pois tämä sillä perusteella — ministeri puhui siitä — että monimutkainen vaalilaki olisi tullut. Mielestäni tämä heijastaa vaan ainoastaan tämänhetkistä vallanpitäjien vallanjanoa, jota he eivät halua jakaa kansalaisten kesken. Mielestäni olisi oikeudenmukaisempaa kuunnella kansalaisia ja toteuttaa heidän oikeudenmukaisuuden tunnettaan ja tehdä ne muutokset, jotka ovat välttämättömiä, ja hyvin pikaisesti.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on tuotu esiin monenlaista esimerkkiä siitä, miksi tämä lepäämään jäävä uudistus ei olisi hyvä. Esimerkiksi edustaja Maijala sanoi, että joku olisi tullut 500 äänellä läpi ja vain 1,6 prosenttia olisi puolueen kannatus vaalipiirissä. No, mutta jos järjestelmä olisi eri, niin, aivan niin kuin edustaja J. Jääskeläinen sanoi, suurella todennäköisyydellä myös äänestäjien käyttäytyminen olisi erilaista, koska sehän riippuu osittain nyt tästä järjestelmästä.

Mitä tulee sitten tilanteeseen oman puolueen sisällä, meillä viimeksi vuonna 2007 itse sain 1 500 ääntä eduskuntavaaleissa. No, meidän ryhmässä oli edustajia, jotka tulivat alle 1 500:lla läpi muualta, ja esimerkiksi Ruohonen-Lerner on nyt meidän ryhmäjohtajamme. Ei tämä niin kuin mitenkään vaaranna kyllä minun mielestäni ainakaan sitä, etteikö täällä edustajien taso kyllä kovasti riitä, ja minun mielestäni sellainen pohdinta nyt pikkuisen vie tätä sivuun.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt toivoisin, että ministeri vähän selvittäisi tätä logiikkaa ja tarkoitusta tässä sitten. Sanoitte, että nyt perustetaan poliittinen työryhmä ja sitten myöhemmin parlamentaarinen, kun ruvetaan perustuslakia muuttamaan. Voitteko te nyt vähän avata ihan käytännössä, mikä tässä on tarkoitus. Miksi näin, mikä on tarkoitus ja logiikka? Onko siis nyt tarkoitus yhdistää osa vaalipiireistä, ne, mitkä on tässä kohtaa mahdollista yhdistää, ja sitten jatkaa yhdistämisiä tulevalla vaalikaudella, siis vaalikaudella 2015—2019, perustuslakia muuttamalla? Tämäkö on se tarkoitus, vai miksi tässä edetään nyt sillä tavalla kuin esititte? Miksi ei nyt jo voi perustaa parlamentaarista työryhmää?

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Haluan kyllä todeta hallituspuolueiden kansanedustajille, että kannattaa olla eri vaalipiireissä aika tarkkana, mihin tuo perustuslain uudistus sitten johtaakaan. Nyt mennään siitä reiästä, josta pystytään menemään. Olen kyllä erittäin pettynyt tuohon teidän vastaukseenne, että nyt perustetaan vain hallituspuolueiden poliittinen työryhmä ja sitten vasta myöhemmin ikään kuin parlamentaarisesti tarkastellaan. Kun perustuslakia joudutaan tarkastelemaan, niin tuo parlamentaarinen ryhmä otetaan siihen mukaan. Minulla on jotenkin sellainen tunne, että teillä sydämessänne on itse asiassa toisenlainen tunne elikkä että pitäisi mennäkin jo nyt parlamentaarisen työryhmän kautta. Mutta kuten sanoitte, teidän ohjenuorananne on hallitusohjelma. Tässä suhteessa kyllä, arvoisa puhemies, tämä hallitus ei toteuta demokratiaa, vaan se toteuttaa saneluvaltaa, jota te nyt sitten oikeusministerinä joudutte myös laittamaan käytännössä täytäntöön.

Pentti Kettunen /ps:

Herra puhemies! Tässä lepäämässä olleessa vaalilain muutosesityksessä on todellisia muutoksia, ja nyt sitten tuntuu, että se raukeaa täällä eduskunnassa. Tämä, mitä hallitus tulee nyt sitten esittämään uutena tänne, on pääasiassa vain kosmetiikkaa. Hallitus lähtee siitä, että tämä uudistus, mikä nyt sieltä tulee, voidaan viedä eduskunnassa läpi tavallisena lakina, eikö niin, rouva ministeri? Jos nyt sitten hallitus tulisi tänne eduskuntaan uudella lailla, joka vaatisi perustuslain säätämisjärjestystä, niin silloinhan se tarkoittaisi sitä, että todennäköisesti se laki ei tulisikaan voimaan ennen kuin vuoden 2015 vaalien jälkeen, jos sitä ei täällä eduskunnassa säädettäisi kiireelliseksi. Olenko ymmärtänyt oikein?

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa puheenjohtaja! Jos esitetään kritiikkiä siitä, että tässä ei kehitetä demokratiaa, niin minun mielestäni se on pikkuisen hataralla pohjalla, jos me kaikki tiedämme, että nykyinen vaalilaki ei ole toimiva ja siinä on demokratiavaje. Jos hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite, jolla pyritään kehittämään sitä vaalilakia ja edesauttamaan demokratiaa, niin minun mielestäni se on askel siihen suuntaan, minne se pitää ottaa. Nyt poliittisessa ilmapiirissä ei ollut otollista tuoda sitä lepäämään jätettyä lakia. On otettava askel, joka edistää demokratiaa, ja sitä on turha arvostella, etteikö se edistäisi demokratiaa.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Vielä tästä aikataulusta ja työryhmän kokoonpanosta.

Hallituksella on tahto saada aikaiseksi järjestelmä, joka paremmin kuin tänään huomioi suhteellisuuden. Sen takia perustetaan tämä poliittinen työryhmä, jolla on hyvin lyhyt mandaatti. On tarkoitus, että se saa työnsä saatetuksi loppuun tämän vuoden puolella. Se laki tulee sitten tänne eduskuntaan, ja tässä salissa on siitä laista mahdollisuus keskustella moneen kertaan. Siitä, mitä tässä on nyt esitetty evästyksenä tälle työryhmälle, ainakin minä tulen välittämään eteenpäin kaikki ne asiat, mitä olette tässä tuoneet esille, myös toivomukset siitä, että kuultaisiin maakuntaliittoja jne.

Seuraava vaihe: kaikki tiedätte sen, että kun avataan perustuslakia, niin se on paljon pitempi prosessi. Toisaalta on niin, että kun perustuslakia avataan, niin se tuo myös tullessaan sen, että se pitää hoitaa parlamentaarisella pohjalla. Sen takia tässä on tämä kaksoisvaihe ja sen takia, että eduskuntavaaleissa 2015 olisi uusi vaalilaki, joka paremmin kuin tänään ottaa huomioon suhteellisuuden koko maassa, niin että jokaisen ääni tulee kuuluviin.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Sen takia, että edellisen lakiesityksen, joka nyt siis raukeaa, osalta niin laajasti uskottiin täysin paikkansapitävänä väite, että se järjestelmä olisi ollut todella vaikea hahmottaa — jopa pääkirjoitustoimittajat, jotka seuraavassa kirjoituksessa hahmottivat maailman talouskriisiä, väittivät, että tämä vaalijärjestelmä olisi ollut vaikea — ja ettei vaan lähde elämään edustaja Kettusen väite, että nyt valmisteilla oleva, sieltä työryhmästä ulos tuleva järjestelmä olisi vain kosmeettinen uudistus, niin on syytä vielä kerran sanoa, että se ei ole kosmetiikkaa, tai sitten meillä on eri käsitys kosmetiikan vaikutuksesta, koska jo se on merkittävä askel nykyisestä vääryydestä oikeudenmukaisempaan järjestelmään, että tehdään kaikki, mitä voidaan, nykyisen perustuslain puitteissa. Voi olla, että tunnette kosmetiikkaa, joka toimii niin hyvin, en ole alan asiantuntija, mutta tämä uudistus on selvästi askel oikeaan suuntaan, vaikka huonompi kuin se, joka kaatuu.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Voi olla, että tarvitsen nyt rautalankaa tässä, jotta ymmärrän tämän asian, mutta toivottavasti, ministeri, voitte sitä käyttää, kun olen ymmärtänyt niin, että vaalilakia voidaan muuttaa ja vaalipiirijakoa voidaan muuttaa ilman perustuslakimuutoksia tiettyyn rajaan saakka. Kun te viittaatte siihen, että perustuslakimuutoksessa sitten pannaan parlamentaarinen työryhmä pystyyn, niin mihin tätä perustuslakimuutosta sitten tarvitaan, mikä sen tarkoitus on?