Anne Louhelainen /ps:
Arvoisa puhemies! Hallitus teki kehysriihessään
suuruusluokaltaan oikeansuuntaisia sopeutustoimia. Pluspisteitä voi antaa
siitä, ettei arvonlisäveroa nostettu ja kehitysavustakin
leikattiin. Painotuksissa sen sijaan mentiin kuitenkin taas metsään.
Kehtasitte iskeä pienituloisiin lapsiperheisiin leikkaamalla
lapsilisistä. Tämä ei ole valitettavasti
ensimmäinen kerta tällä vaalikaudella,
vaan lapsiperheet ovat olleet leikkauslistojen kärjessä aikaisemminkin.
Lapsilisien indeksikorotukset on jäädytetty, ja
nyt hallitus aikoo vielä viedä 110 miljoonaa euroa
lapsiperheiden kukkarosta lapsilisiä leikkaamalla. Myös
monet muut kehysriihen päätökset osuvat
ankarasti lapsiperheisiin: tuloverotusta kiristetään,
asuntolainojen korkovähennystä pienennetään,
ansiosidonnaista päivärahaa leikataan ja sosiaalietuuksia
heikennetään.
Herra puhemies! Olisin kysynyt asianosaiselta ministeriltä:
onko tämä teidän mielestänne
sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa?
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen
Arvoisa puhemies! On aivan totta, että hallitus on
joutunut tässä kehysriihessä erittäin
isojen ja vaikeiden ratkaisujen äärelle, ja eräs
näistä ratkaisuista koskettaa hyvin suurta joukkoa
suomalaisia lapsiperheitä. Ei käy kiistäminen,
että asianomaiselle ministerille lapsilisistä vastaavana tämä on
tietenkin kova juttu.
Mutta ymmärrän tietenkin hallituksen jäsenenä sen
tilanteen, jossa olemme. Talouden kuva on erittäin synkkä,
ja olemme joutuneet sen vuoksi katsomaan myös niitä keinoja,
joita STM:n pääluokassa on löydettävissä.
On myös sanottava se, että jos olisimme vahvasti
vain jatkaneet tällä velkaantumisen tiellä,
niin tietenkin tulee mieleen kysymys, olisiko sekään
kestävä ratkaisu niiden tulevien sukupolvien,
nykyisten lasten, kannalta, jos heille laitettaisiin se lasku maksettavaksi.
Mutta kyllä tässä ratkaisussa on
pyritty katsomaan myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta, koska
nimenomaan olemme yrittäneet löytää sellaisia
malleja, joissa kaikkein pienituloisimmat eivät joutuisi
kärsimään, ja esimerkiksi yksinhuoltajakorotukseen
ei tässä yhteydessä kosketa.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tästä kehysriihiaiheesta on useampia kysymyksiä.
Voi olla, että omistamme koko kyselytunnin tai lähes
koko kyselytunnin kehysriihiasialle.
Pyydän edustajia, jotka haluavat tästä aiheesta
esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan
nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.
Anne Louhelainen /ps:
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä ei ole
kuitenkaan oikeudenmukaista laittaa näitä pienituloisia
lapsiperheitä hallituksen politiikan maksumiehiksi. Perussuomalaiset
muistuttavat, että lapsiperheköyhyys lisää terveyseroja
ja heikentää lasten mahdollisuuksia hyvään
elämään. Lapsilisistä leikkaaminen
ei ole kansantaloudellisestikaan kannattavaa. Lapsiperheissä rahat
ovat useimmiten tiukalla ja jokainen euro tulee tarpeeseen ja menee
päivittäisestä elämisestä selviytymiseen.
Perussuomalaiset ihmettelevät, miksi hallitus on tehnyt
sen arvovalinnan, että on päättänyt
leikata juuri lapsiperheiltä. Miten te, hallituksen sosialidemokraatit,
vihreät ja kristillisdemokraatit, voitte perustella tätä itsellenne?
Eikö olisi kannattanut harkita esimerkiksi oppivelvollisuusiän korotuksista
luopumista, jolla on lähes sama kustannusvaikutus?
Arvoisa puhemies! Kysyisin hallitukselta: miksi te teitte tämän
arvovalinnan? Kansalaiset eivät tätä ymmärrä emmekä mekään.
Siksi kysymme: miksi?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Olisiko kysymys niin yleinen, että pääministeri
vastaa? — Pääministeri Katainen, olkaa
hyvä.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Se keskeisin arvovalinta, jonka hallitus
teki, oli se, että me haluamme tehdä sellaista talouspolitiikkaa,
joka taittaa velkaantumisen ja antaa Suomelle uskottavan suunnan
eteenpäin. (Perussuomalaisten ryhmästä:
Miksi lasten kustannuksella?) Töitä ei ole syytä lopettaa
tähän. Haasteita on vielä paljon edessä.
Mutta velkaantuminen lopetetaan sillä, että saadaan
uutta kasvua — siinä meidän toimintakykymme
on rajallinen, koska se riippuu myös ulkomaailman tilanteesta
aika paljon — toisaalta sillä, että lisäämme
tuloja eli perimme enemmän maksuja ja korotamme
veroja, ja sillä, että leikkaamme menoja. Ja kun
menoja leikataan, silloin pääsääntöisesti
voidaan leikata joko palveluista tai tulonsiirroista. Tällä kertaa
me teimme sen valinnan, että teimme toimia, jotka koskettavat
ihan kaikkia.
Oikeastaan lapsilisien kohdalla kysymys on noin 8 euron kuukausittaisesta
leikkauksesta, ja se ei kosketa kaikkein pienituloisimpia ihmisiä, koska
toimeentulotuen kautta he saavat tämän kompensaation.
Aivan yhtä lailla kaikkein pienimpiä palkkatuloja
saavat ihmiset saavat pienen tuloveron kevennyksen.
Tästä tässä on kysymys.
Iso kuva on se, että jokaisen suomalaisen etu on se, että velkaantuminen
taittuu. Nämä toimet koskettavat meitä jokaista
niin hyvässä kuin pahassa.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Teillä näyttää olevan
vähän väljempää siellä hallituksen
aitiossa, mutta kylläpä teitä vielä kelpo joukko
siellä on.
Kysyisin tästä lapsilisästä vielä erityisesti, koska
kun se on luotu, niin se on luotu sitä varten, että se
on lapselle menevä raha, ja tämä on iso
periaatemuutos, kun siinä lähdetään
leikkauksiin. Indeksin jäädyttämisen
te olette tehneet jo, kotihoidon tuessa te katsotte olevanne viisaampia
kuin perheet päättämään
siitä, onko isä vai äiti kotona. Tämä kyllä hieman
hämmentää. Ymmärrän,
että valtio velkaantuu, mutta nyt on kysymys arvovalinnoista,
nyt on kysymys lapsista. Tällä 110 miljoonan leikkauksella
tulee iso vahinko, mutta valtiontalous ei sillä tasapainotu. Onko
mitään keinoa, että te muuttaisitte tämän päätöksen,
vai täytyykö se seuraavan hallituksen tehdä?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Me olemme sitoutuneet siihen, että me
teemme sen, minkä ikinä vain pystymme, jotta voimme
viedä tätä maata eteenpäin.
Nyt kehysriihen aikaan me teimme leikkaus- ja veronkorotuspäätöksiä,
jotka koskettavat joka ikistä suomalaista. Varakkaimmat
ihmiset maksavat enemmän veroja, koska heille ei ole tulonsiirtoja ja
he eivät voi niitä menettää.
Me olemme tehneet näitten lisäksi isoja rakenteellisia
muutoksia. Siitä kiitos myös oppositiopuolueille,
erityisesti sote-ratkaisusta. Se vie tätä maata
eteenpäin hyvin merkittävästi. Tulevien
kuukausien aikana tulemme näkemään eläkeratkaisun
sisällön. Kuntien velvoitteita karsitaan, ja viimeisenä kokonaisuutena
me myymme valtion omistusta ja satsaamme siitä ison osan
velan maksuun mutta myös tulevaisuuden kasvualojen luomiseen erityisesti
yliopistojen ja t&k-toiminnan kautta.
Tässä kokonaisuudessa yksi osa, 110 miljoonan
kokonaisuus, on lapsilisien tasoleikkaus. Vanhemmilta siis leikataan
noin 8 euroa kuukaudessa, jottei velka kasaantuisi heidän
lapsilleen tulevien vuosien aikana. Ne, jotka menettävät, varmasti
kokevat tämän valitettavana, mutta meidän
pitää kasata nämä leikkaukset
ja veronkorotukset useista eri lähteistä, jottemme
vahingoittaisi jotakin yksittäistä ryhmää tai
palvelua kohtuuttomasti.
Pentti Kettunen /ps:
Arvoisa puhemies! Pysytään edelleenkin kehysriihen
asioissa.
Sen lisäksi, että hallitus kohtelee kaltoin
esimerkiksi lapsiperheitä, hallitus iskee pienyritystoimintaan.
Tällä tarkoitan taksiautoilijayrittäjiä. Kysynkin
herra pääministeriltä: oletteko todella poistamassa
taksiautoilija-pienyrittäjiltä yrittäjien
kannalta välttämättömän
autoveron palautuksen, jolla verojärjestelmällä on
vuosikymmenet tuettu sitä, että Suomessa on hyvä,
kansainväliset mitat täyttävä taksipalveluverkosto?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Me karsimme todella paljon yritysten verotukia.
Me teemme sen sen takia, että voisimme välttyä työllisyyden
kannalta vielä tärkeämpien verojen prosenttien
korotuksilta. Eli me karsimme verovähennyksiä,
jotta voimme pitää veroprosentit kohtuullisella
tasolla.
On ymmärrettävää, että kun
hallitus tekee toimia velkaantumisen taittamiseksi eli leikkaa menoja
ja korottaa veroja, niin jokainen, joka kohdistuu joko yrittäjään
tai muuhun suomalaiseen, koetaan vaikeana. Mutta minä uskon
siihen, että kun me kaikki olemme tässä mukana,
me puhumme yhteisen maan tulevaisuudesta, ja kun tätä velkaantumista
ei vain puheilla taiteta vaan se tehdään vain
ja ainoastaan teoilla, niin ihmiset ymmärtävät
myös tämän kokonaisuuden.
Lea Mäkipää /ps:
Arvoisa puhemies! Usein juhlapuheissa sanotaan, että lapsissa
ja nuorissa on tulevaisuus. Mutta Suomessa on syntyvyys laskenut
kolmena vuonna, ja näin näyttää käyvän
tänäkin vuonna. Perhe-etuuksiin kajoaminen luo
talousnäkymien ohella epävarmuutta, ja näin
lapsilisien leikkaukset eivät kannusta lasten hankintaan,
ja näin hallitus on itse luomassa kestävyysvajetta
parinkin vuosikymmenen päähän. Mikä on
hallituksen vaikuttavuusarviointi tässä perhepolitiikassa?
Eli onko etukäteen tiedossa, miten kehysriihessä tehdyt
leikkaukset vaikuttavat perheisiin, ennen kaikkea köyhiin
perheisiin, niihin, joilla on valtavat asuntovelat, työttömyyttä ja
erilaista sairautta?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Jos katsoo sitä verokokonaisuutta,
niin se on jonkun verran tuloeroja tasaava. Minä en usko,
että yhdessäkään perheessä vanhemmat suunnittelevat
perheenlisäystä 8 euron takia — tai jättävät
sen tekemättä. Kun katsotaan sitten toimenpiteitä,
miten nämä leikkaukset kohdistuvat, niin toistan
edelleen: ne kohdistuvat jokaiseen suomalaiseen — tavalla
tai toisella. Nämä toimenpiteet, sekä kasvun
kannalta, leikkausten kannalta että rakenneuudistusten
kannalta, koskettavat jokaista suomalaista niin hyvässä kuin pahassakin.
Mutta tämä ei ole pelkästään
leikkauksia, vaan painopistettä on haluttu katsoa niin,
että nämä päätökset
olisivat mahdollisimman oikeudenmukaisia. Pienet palkkaveron kevennykset,
perusvähennyksen kasvattaminen, samoiten suojaosuuksien
tekeminen työttömyysturvaan ja asumistukeen kannustavat
nimenomaan työntekoon siellä pienituloisemmassa
päässä.
Juha Sipilä /kesk:
Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä, että talous
on saatava kuntoon. Talous, myöskin budjettitalous, on
saatava noin kuudessa vuodessa tasapainoon. Olen myös siitä samaa
mieltä, että tämä ensi vuodelle
ajateltu sopeutuksen kokoluokka on oikea.
Tämä muistuttaa aika lailla 90-luvun alun
tilannetta. Silloin meillä oli kaksi oppia minun mielestäni.
Toinen on se, että silloin löydettiin kasvun eväitä.
Nyt tässä kasvupaketissa yksi kuudesosa kasvupaketista
on Stadionin remontti. Minun mielestäni tämä kuvastaa
sitä, että siellä ei olla nyt oikeilla
jäljillä.
Toinen oppi on se, että lapsiperheiltä ei
saisi tässä tilanteessa ottaa. Lapsilisistä leikataan
nyt 110 miljoonaa, ja minä vetoan teihin, arvoisa pääministeri,
että mietitään tätä vielä uudelleen. Esitän,
että jättäisimme oppivelvollisuusiän
nostamatta. Kuntaliiton laskelman mukaan se on julkiselle taloudelle
108 miljoonaa. Jos se ei käy, etsitään
yhdessä yritystuista 110 miljoonaa, tai jos haluatte välttämättä nostaa
veroja, nostetaan tupakkaveroa.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Oppivelvollisuusiän nosto taitaa
budjetissa olla 15 miljoonan euron menoerä, (Välihuutoja)
eli se ei sinänsä ratkaise tätä.
Budjetissa täytyy olla joku luku, ja me olemme päättäneet,
että se on 15 miljoonaa euroa se valtionosuus, joten sen
poistaminen ei korvaa 110:tä miljoonaa euroa.
Mutta kun tässä jokainen puolue joutuu esittämään
omat mallinsa, niin hyvin mielelläni odotan keskustan mallia.
Te olette esittäneet, että tälle kehyskaudelle
tarvitaan 7—8 miljardin euron menoleikkaukset eikä veronkorotuksia
lainkaan. Minä odotan hyvin mielelläni sitä listaa,
koska se on varmasti ihan järkevä lista, jota
sitten tulevina vuosina itse kukin käyttää,
jos hyväksi katsoo.
Juha Sipilä /kesk:
Arvoisa puhemies! Sanoin: kuusi vuotta on se ajanjakso, jolla
meillä viimeistään pitäisi saada
budjettitalous tasapainoon. (Kari Rajamäki: Sopivasti ensi
vaalikauden yli!) Tämän vuoden budjettikirja kertoo
yli 7 miljardin alijäämästä,
todennäköisesti se vielä nousee sinne
8 miljardiin. Siellä kaikkein keskeisimpiä ovat
tietenkin nämä rakenteelliset uudistukset, joista
onneksi päästiin sopimukseen nyt siitä suurimmasta
elikkä sote-uudistuksesta.
Toinen tärkeä tekijä on se, että me
saisimme luotua sellaisen kasvupaketin, joka on uskottava, joka
luo työtä ja yritystoimintaa. Tämä kasvupaketti
ei ole sielläpäinkään, mistä nyt
puhutaan. Stadionin remontti on yksi kuudesosa ensi vuoden paketista,
ja se kertoo niitten toimenpiteiden kohdistuvuudesta ja suuruusluokasta.
Olemme esittäneet reilun luokan kasvurahastoa. Olemme esittäneet
Infra Oy:tä. Meidän pitäisi saada tämä valtion
tase nyt töihin sillä tavalla, että se
luo sitä uutta työtä ja toimintaa.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Me olemme siitä ihan samaa mieltä,
että tase pitää saada töihin.
Mutta nyt täytyy olla hyvin rehellinen. Kenenkään
ei pidä itseään pettää eikä varsinkaan
suomalaisia sillä, että jollakin kasvupaketilla
voisimme välttyä budjettileikkauksilta tai veronkorotuksilta.
Jos joku niin väittää, että muutama
sata miljoonaa lisää johonkin kasvupakettiin puhdistaa
kaikki meidän ongelmamme, hän ei joko ymmärrä tai
sitten puhuu tietoisesti väärin.
Hallituksen päätöksen mukaan me myymme valtion
omaisuutta, eli korjaamme taseen rakennetta, noin 1,9 miljardin
euron edestä. Siitä menee velanmaksuun, eli vähennämme
valtionvelkaa noin 1,3 miljardilla eurolla, ja noin 600 miljoonaa
euroa sijoitetaan erilaisiin toimiin, jotka palvelevat uutta innovaatiota
ja yritystoiminnan kasvuedellytyksiä, kuten nyt vaikkapa
Teollisuussijoituksen mahdollisuuksia lisätään
pääomittamalla sitä, ja se voi suunnata
lainoja vaikkapa bioyrittäjyystoimintaan, tai sitten Tekesin lainoja
lisätään, millä pystytään
rahoittamaan uutta innovatiivista kasvutoimintaa, ja tämänkaltaisia.
Myös Stadion aiotaan remontoida, eli kahtena vuonna
40 miljoonaa euroa. Me pidämme tärkeänä,
että Helsingin keskustassa oleva kansallismonumentti on
elävä ja kehittyvä paikka liikunnalle,
urheilulle (Puhemies koputtaa) ja suomalaisille ihmisille myös
tulevina vuosina eikä siitä tehdä suurta
kaupunkimuseota.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Edelliseltä kierrokselta oli jäänyt
ministeri Kiurun puheenvuoro noteeraamatta, olkaa hyvä,
ja sitten ministeri Vapaavuori.
Opetusministeri Krista Kiuru
Arvoisa puhemies! Minä kiitän siitä kysymyksestä,
jonka edustaja Sipilä teki minulle, sen takia, että haluan
myös teitä haastaa siihen, että eikö koulutus olekaan
keskustapuolueelle tärkeää. On aika iso kysymys,
haluammeko me pitää huolta siitä, että yhä useammat
nuoret voisivat käydä toisen asteen koulutuksen.
Se on Suomessa iso rakennepoliittinen ongelma, johon on nyt puututtu.
Me puutumme siihen niin, että nuorten työuria
pyritään pidentämään
myöskin täältä 16-vuotiaitten päästä,
jotta yhä useampi voisi käydä toisen
asteen koulutuksen. On halpaa säästöä ajatella,
että tästä kannattaisi luopua: 750 000
euroa on minimissään ne kustannukset, kun nuori
syrjäytyy. Tästä syystä johtuen
minusta on erittäin tärkeätä, että tutustutte
siihen aineistoon, joka tulee muutamassa viikossa julkiseksi. Laitamme
sen lausuntokierrokselle ja toivomme, että jos keskustan
eduskuntaryhmä esimerkiksi pyytäisi minua tätä materiaalia
esittelemään, mielelläni tulisin kertomaan,
miksi tämän kustannusarvio on vain 15 miljoonaa.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilä täällä jo
mainosti Olympiastadionin remonttia, josta olen tismalleen samaa
mieltä pääministerin kanssa.
On ehkä hyvä pysähtyä katsomaan,
mitä kaikkea muuta tässä kasvupaketissa
on. Tässä on muun muassa Finprolle tuki pk-yritysten
kansainvälistymiseen ja viennin edistämiseen 10 miljoonaa
pysyvästi tästä eteenpäin, Finnveran rahoitusluottojen
ja takausten tappiokorvausten korotus, joka tuo 100 miljoonaa uutta
rahaa markkinoille, Tesin pääomitus kahtena vuotena 50
miljoonaa, yhteensä 100 miljoonaa, joka tuo vähintään
saman verran oman pääoman ehtoista yksityistä pääomaa
markkinoille, sen lisäksi Team Finlandin toiminnan avustuksiin
10 miljoonaa vuodessa, Finpron strategiseen kasvuohjelmaan 30 miljoonaa,
Tekesin lainavaltuuksiin digitaalisen arvonluonnin osalta 20 miljoonaa vuodessa,
teollisen internetin osalta 20 miljoonaa vuodessa ja cleantechin
ja biotalouden osalta 20 miljoonaa vuodessa. On toki opposition
etuoikeus sanoa, että mikään ei riitä,
mutta uskallan väittää, että tämä on
merkittävä paketti.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Toisesta taskusta otetaan ja toiseen taskuun
työnnetään. Näinhän
se on. Te luettelitte äsken joukon toimia, molemmat kaksi
viimeistä ministeriä. Te leikkaatte ammatillisesta
koulutuksesta 260 miljoonaa euroa. Toisen asteen koulutuksesta.
260 miljoonaa euroa. Tai te olette just leikanneet Tekesin rahoista
lähes 100 miljoonaa euroa. Te panette näihin molempiin
asioihin toisaalle vähän lisää,
mutta leikkaatte toisaalta erittäin merkittävästi.
Te panette tiehankkeisiin ensin 20 ja sitten 30 miljoonaa, mutta
samalla joudutte sanomaan, että perustienpidosta te leikkaatte
100 miljoonaa euroa. Nämä ovat suoraan teidän
papereista.
Eli, arvoisa puhemies, siellä on panoksia molempiin
suuntiin. Otetaan toisaalta, mutta annetaan toisaalle, ja jonkun
verran tulee kasvuunkin. Mutta tauti on tällä hetkellä sen
verran vakava, että ne lääkkeet, mitä te
esitätte, eivät meinaakaan riittää kasvun
aikaansaamiseksi, työllisyyden parantamiseksi. Tässä täytyy
juoksua parantaa.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen syyttää hallitusta siitä,
että me leikkaamme menoja. Näin me teemme. Me
leikkaamme valtion budjettimenoja. Me korotamme suomalaisten ihmisten
verotusta. Me uudistamme Suomea rakenteellisesti niin sosiaali-
ja terveyspalvelujen alalla kuin muun julkisen sektorin alalla.
Myymme valtion omaisuutta, maksamme velkaa pois ja satsaamme esimerkiksi
yliopistoihin 150 miljoonaa euroa kannustamalla heitä keräämään
yksityistä pääomaa. Me uudistamme tätä maata,
me leikkaamme menoja, me korotamme veroja. Miksi? Siksi, että me emme
pärjää muuten. Näillä ratkaisuilla
me pystymme tasapainottamaan julkista taloutta, estämään
julkisen velkaantumisen — sen takia, että tällä maalla
olisi hyvä tulevaisuus. Ei näitä vaikeita
asioita kannata kenenkään kiertää,
eikä kannata myöskään pettää ketään
kuulijaa sillä, että jollakin elvytyspaukulla
nämä rakenteelliset ongelmat hoidettaisiin.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ei äänestäjää kannata
pettää, ei kumpaankaan suuntaan. Ei myöskään
niinpäin, että ministerit luettelevat niitä lisäyksiä,
mitkä tulevat tiettyihin asioihin: koulutukseen, tutkimukseen,
innovaatioyritystoimintaan. Kun ne sanotaan, se on hyvä,
mutta silloin teidän täytyy sanoa myöskin se,
mistä kaikesta te leikkaatte, koska te monin kohdin leikkaatte
täsmälleen samantyyppisistä asioista.
Tätä me peräänkuulutamme näillä toimenpiteillä.
Mitä tulee siihen kasvuun, arvoisa pääministeri,
ei näillä eväillä synny sitä kasvua,
mikä reivaa Suomen talouden kehityksen edes sille uralle, millä muiden
EU-maiden talous- ja työllisyyskehitys on. Me olemme kaikilla
keskeisillä talouden, työllisyyden, viennin ja
teollisuustuotannon mittareilla koko Euroopan unionin kaikista huonoimpia,
kolmen huonoimman maan joukossa. Nämä eväät
tässä eivät riitä Suomen reippaasti nostamiseksi
ylös.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Minä en usko muutenkaan, että yksittäisillä toimilla,
sinänsä tärkeillä mutta yksittäisillä toimilla,
saadaan bruttokansantuote rivakkaan kasvuun. Se kasvu tulee siitä,
että yritykset ja ihmiset luottavat oman maansa tulevaisuuteen.
Sen luottamuksen vahvistamisessa talouspolitiikalla on aivan keskeinen
rooli. Aivan yhtä lailla se kasvu tulee siitä,
että meillä fiksut, koulutetut ihmiset uskaltavat
ottaa riskin ja uskaltavat kasvattaa omaa yritystoimintaansa. Se tulee
koulutuksen laadusta, se tulee yliopistojen tutkimuksesta, se tulee
siitä, että meillä on kansainvälisesti
ottaen kilpailukykyinen yritysverotuksen taso, jota on tämän
vuoden alusta laskettu. Kasvu tulee luottamuksesta oman maan tulevaisuuteen,
luottamuksesta siihen, ettei tule yllätyksiä,
siitä näkymästä, että tässä maassa
satsataan tutkimukseen, koulutukseen ja kilpailukykyyn ja siihen,
että aktiiviset ihmiset voivat luoda omaa tulevaisuuttaan
tässä maassa — ei millään
siltarumpupolitikoinnilla.
Kimmo Tiilikainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Aina on politiikalle olemassa vaihtoehto, ja
kuten puheenjohtaja Sipilä aiemmin tarjosi teille yhtä vaihtoehtoa,
millä lapsilisien leikkauksista voitaisiin pidättäytyä,
kysyn nyt toista vaihtoehtoa. Kehysriihessä te vahvistitte
aikeenne kiintiöidä kotihoidon tuki puoliksi isille
ja äideille. Se on lapsiperheitten näkökulmasta
leikkaus, joka kaventaa heidän valinnanvapauttaan ja lyhentää kotihoitojaksoa,
mutta yhteiskunnalle se tuo lisää menoja, koska
jopa 20 000 lasta siirtyy kunnalliseen päivähoitoon
ja kustannukset tästä ovat jopa 200 miljoonaa
euroa. (Sirkka-Liisa Anttila: Äidit työttömyyskortistoon!)
Teidän siellä hallituksessa pitäisi
ymmärtää, että veronmaksajien
rahat ovat samoja, menevätpä ne nyt kuntien tai
valtion kautta, ja katsoa tätä talouden kokonaisuutta.
Voisitteko te yhteistyön hengessä perua tuon kotihoidon
tuen pakkokiintiöinnin? Säästettäisiin
sieltä 200 miljoonaa, ja näin voisimme pidättäytyä leikkaamasta
lapsilisiä.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Tässä kotihoidon tuen kysymyksessä ei ole
niinkään kysymys rahasta tai budjettileikkauksista.
(Välihuutoja) Kotihoidon tuen kiintiöimisessä ei
ollut kysymys budjettileikkauksista, vaan siinä oli kysymys
siitä, että sitä rakennetta uudistamalla
me haluamme lisätä työhön osallistumisen
määrää. Tästä oli
kysymys. Toinen keskeinen peruste oli sukupuolten välinen
tasa-arvo. Ymmärrän, että tässä on
erilaisia mielipiteitä, ja ne mielipiteet ovat ihan yhtä arvokkaita, mutta
tämä lähtökohta kannattaa ymmärtää.
Kysymys ei ole budjettileikkauksista vaan siitä, että vahvistamme
tällä toimenpiteellä miesten ja naisten
tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua työelämään,
(Sirkka-Liisa Anttila: Te teette sen pakolla!) ja toiseksi, että saamme
ylipäänsä suomalaisten työhön
osallistumista lisättyä. Nämä eivät
ole tärkeitä arvoja kaikille, mutta hallituksessa
päädyttiin tähän ratkaisuun,
koska meidän yksi keskeinen ongelma Suomessa on työhön osallistumisen
vähäisyys.
Kimmo Tiilikainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Pääministeri, en väittänytkään,
että lasten kotihoidon tuen kiintiöinti olisi
leikkaus, vaan sanoin, että sillä aiheutetaan
lisää kuluja kunnille, koska päivähoitomenot
kasvavat jopa 200 miljoonaa. Te sanotte, että ei sitä rahalla
perusteltu, mutta kyllä tämmöisenä tiukkana
talousaikana jokaista päätöstä täytyy
pohtia siltä kannalta, lisäämmekö me
sillä veronmaksajien kustannuksia, ja kotihoidon tuen pakkokiintiöinti
valitettavasti lisää myös veronmaksajien
kustannuksia sen lisäksi, että se kaventaa perheiden
valinnanvapautta päättää itse
lastensa hoidosta.
Kysyn uudelleen: Eikö kannattaisi tämä yhtälö miettiä sillä tavalla,
että annetaan perheiden päättää lastensa
hoidosta itse, annetaan heidän toimeentuloonsa se pieni
lapsilisä, kuten tähänkin saakka, ja
perutaan tuo pakkokiintiöinti? Se on yhteiskunnan, talouden
ja veronmaksajien kannalta jopa plussalle jäävä juttu.
Riittää vielä hyvää vaikka
sinne kasvun siemeniin.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Teillä on oikein hyviä näkökantoja,
ja monesta periaatteesta voi olla teidän kanssanne ihan
samaa mieltä. Yritin äsken tuossa selventää niitä perusperiaatteita,
joita hallituksen puolella on ajateltu. Kun ihmiset osallistuvat
enemmän työelämään,
siitä tulee myös verotuloja, (Sirkka-Liisa Anttila:
Missäs on ne työpaikat?) ja kun ihmiset osallistuvat
enemmän työelämään,
se johtaa talouden kasvuun. Sitten on oma kysymyksensä tietysti
miesten ja naisten välisen tasa-arvon kysymys. Jokainen
arvottaa sitä, miten korkealle sitten haluaakaan arvottaa.
Tunnustan sen, että teidän logiikkanne on ihan
kestävä logiikka, mutta kaikkia hyviä tavoitteita
ei yhtä aikaa pysty saamaan samalla rakenteella aikaiseksi.
Jos katsotaan nyt näitä molempia ratkaisuja isommassa
kuvassa: Minkä takia näitä muutoksia
ylipäänsä tehdään?
Sen takia, että meidän talouskasvumme on liian
vaatimatonta johtuen hyvin pitkälti työn tarjonnan
ongelmista. Me tarvitsemme lisää työpaikkoja,
me tarvitsemme lisää työntekijöitä.
Suomea pitää uskaltaa uudistaa rakenteellisesti
sen takia, että me pystyisimme pääsemään
näihin tavoitteisiin.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä perheen
kyky ja halu päättää itse asioista
on aivan olennainen. Se on aivan eri asia, tuleeko lapsi perheeseen,
kun ollaan parikymppisiä tai nelikymppisiä, nämä tilanteet
vaihtelevat. Siihen ei voi tehdä kaavamaista ratkaisua,
että nyt pistetään fifty-fifty, se on
virhe.
Mutta kun saatiin sote-uudistus aikaan — siitä myös
kiitos hallitukselle — niin miksi jäi puolitiehen
tämä kuntapuoli? Mitä järkeä?
Nyt kun tämä kohtalonyhteys pakkoliitosten ja
soten välillä saatiin murrettua, mikä oli
hyvä, niin mihin tarvitaan tällaista kunnallista
viiden vuoden irtisanomissuojaa ja ketjutusta? Miksi te ette sitä tehneet
ja pistäneet matalaksi saman tien?
Hallitukselle kiitos siitä, että maailmanparannusrahoihinkin
tuli muutos. Kun me täällä monta vuotta
halusimme kehitysapua leikata, niin meitä sanottiin sydämettömiksi.
Oletteko nyt samassa porukassa?
Ja sitten: emmekö me kaikki voisi nyt sitten poliitikkoina
ja puolueina osallistua siihen, että pistetään
puoluetuesta pois tuplasti — eli 15 prosenttia — se,
joka leikattiin lapsilisistä?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Puoluetuesta tullaan leikkaamaan, meillä tulee
siitä esitys, niin että kaikki ovat mukana. Kiva,
kun saadaan tuki ainakin tähän asiaan perussuomalaiselta
puolueelta, (Naurua) niin että ei tässä hyvin
kaukana olla.
Tuossa taisi olla hyvin monia kysymyksiä. Vaikka sote-ratkaisussa
on tietysti paljon neuvoteltavaa vielä, se on kuitenkin
ratkaisu oikeaan suuntaan, se vie Suomea eteenpäin. Minusta
se on lähtökohtaisesti arvokas ratkaisu siinä mielessä,
että niin paljon kuin joko todellisesti tai sitten teatterin
vuoksi ollaankin monista asioista ihan eri mieltä, niin
suomalaiset päättäjät osaavat
kuitenkin sopia keskenään isoista asioista. Luovutaan
jokainen perinteisistä, totutuista totuuksista ja etsitään
sitten suuria rakenteellisia uudistuksia yhdessä. Tälle
minä haluan antaa suuren arvon myös koko hallituksen
puolesta. Tulevaisuudessakin me tarvitsemme vahvoja kuntia, koska kunnat
ovat kuitenkin niitä, jotka rahoittavat palvelut.
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Kuntauudistukseen liittyen tuo kuntien selvitysvelvollisuus
on edelleen voimassa kuten tuo kuntarakennelaki, joka viime kesänä täällä hyväksyttiin,
ja kuten edustaja Soini totesi, siihen sisältyy tuo viiden
vuoden irtisanomissuoja kunnan työntekijöille
kuntaliitostilanteessa. On kuitenkin muistettava, että kuntien
työntekijöistä joka kolmas on jäämässä eläkkeelle
seuraavina vuosina ja kunnilla on hyvät mahdollisuudet
hyödyntää tuota luontaista poistumaa.
Kuntien onkin tärkeää myös uudistaa organisaatiotaan
perusteellisesti samassa yhteydessä, kun tekevät
kuntaliitoksen.
Tuo kuntarakennelaki todella viime kesänä täällä eduskunnassa
hyväksyttiin, ja yksikään puolue ei ehdottanut
täällä muutosta tuohon viiden vuoden
irtisanomissuojaan, ei myöskään perussuomalaiset.
Petteri Orpo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Oppositio antaa ymmärtää,
että hallitus teki näitä ratkaisuja lapsien
ja tulevaisuuden hinnalla. Se on aivan väärä ymmärrys.
Nämä kipeät ratkaisut tehdään
nimenomaan tulevaisuuden ja meidän lastemme tähden.
Se, mikä on kaikkein oleellisinta meidän lastemme
ja lapsiperheiden kannalta, on toimivat hyvinvointipalvelut. Meillä on
ehkä maailman hienoin hyvinvointipalveluverkko suomalaisille lapsiperheille
ja lapsille. Meillä on äitiyspakkaukset, neuvolat,
edullinen päivähoito, koulu ja peruskoulu maailman
parhaita, ilmainen kouluruokailu, kouluterveydenhuolto, lastensuojelu
ja niin edelleen, valtava verkko upeita palveluita, joita meidän
pitää puolustaa. Näihin nähden
sinänsä ikävä 8 euron leikkaus
on kuitenkin pieni summa.
Pitää muistaa, että tämäkin
lapsilisään tehty leikkaus on yksi kahdeskymmenesosa
niistä säästö- ja sopeutustoimista,
joista hallitus on päättänyt. Me teemme
arvovalinnan, ja se on se, (Puhemies koputtaa) että me
haluamme Suomen talouden kuntoon, jotta meihin luotetaan. Kysyisinkin
pääministeriltä: millainen olisi ollut polku,
jos näitä kipeitä päätöksiä ei
olisi saatu aikaan?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Hyvä kysymys! (Naurua) Kukaan ei
varmaan tarkkaan osaa sanoa sitä, minkälainen
se polku on, mutta varmasti jokainen tässä salissa
tietää, että mikäli näitä leikkauksia,
veronkorotuksia, rakenteellisia uudistuksia ja satsauksia kasvuun
ei olisi tehty, niin Suomi olisi varmasti menettänyt luottamuksen
omien kansalaisten silmissä mutta myös niiden
ihmisten silmissä, jotka lainaavat Suomelle rahaa. Ja silloin kun
luottamus horjuu rahoittajien silmissä, silloin korko nousee.
Silloin suomalaisten veronmaksajien rahaa käytetään
entistä enemmän koronmaksuun ja entistä vähemmän
koulutukseen, terveyspalveluihin tai muuhun kansalaisten hyvinvointiin,
tärkeään. Eli tämä on
ihan maalaisjärkistä ajattelua. Jos menettää luottamuksen päätöksentekijöiden
kykyyn tai päätöksentekijöiden
ymmärrykseen, niin silloin alkaa epäillä, ja
taloudessa se epäily on kallista. (Puhemies koputtaa) Eli
kyllä nämä vain pitää tehdä,
ihan itsemme, tulevaisuuden takia.
Jouni Backman /sd:
Arvoisa puhemies! Ennustin maanantaiaamun lehdessä,
että esitettäviä menoleikkauksia tulevat
arvostelemaan eniten ne, jotka ovat vaatineet tehtäväksi
vielä enemmän menoleikkauksia. Edustaja Tiilikainen,
sanoitte, että aina on vaihtoehto. Teillä on vaihtoehto.
Pitää tehdä kaksi kertaa enemmän
menoleikkauksia, koska teidän mielestänne ei pidä ollenkaan
puuttua hyvätuloisten verotukseen, koska teidän
mielestänne veroratkaisuja ei pitäisi tehdä ollenkaan.
Puheenjohtaja Sipilä on esittänyt, että jo
tänä vuonna täytyy lisäbudjetissa puuttua
tämän vuoden menoihin. Pidän itse tärkeänä,
että tässä ratkaisussa sosialidemokraattien
näkemyksen mukaan on noudatettu hallitusohjelmaa. On menty
myös veropuolelle, on tehty sellaisia ratkaisuja, joilla
hyvätuloiset, varakkaat ihmiset osallistuvat myös
näihin talkoisiin.
Lapsiperheiden osalta pidän valitettavana sitä,
että voi tulla tilanne, jossa monet toimet, nekin, joihin
keskusta tulee esittämään vielä enemmän
menoleikkauksia, kohdistuvat samaan ryhmään. Tämän
takia kysyn ministeri Huoviselta: onko mahdollista jatkossa katsoa
kunnon selvitykset, miten nämä menoleikkaukset
kohdistuvat, ja varmistua siitä, että voidaan
turvata, etteivät ne kohdistu samoihin ryhmiin?
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen
Arvoisa puhemies! Kuten jo alussa totesin, näitä leikkauksia
kohdistuen lapsiperheisiin kukaan täällä aitiossa
ei varmasti mielellään ole tekemässä,
mutta kyse on isommasta urakasta, johon tässä pääministerin
vastauksissa on viitattu.
Itse olen sillä kannalla, että meidän
tulee tehdä vaikutusarviointeja siitä, miten nämä kohdistuvat
lapsiperheisiin ja erityisesti niihin kaikkein pienituloisimpiin
ryhmiin, koska meidän on tehtävä sellaiset
selvitykset, että voimme varmuudella sitten esittää,
että olemme tekemässä myös oikeudenmukaisia,
sosiaalisesti oikeudenmukaisia ratkaisuja. Mutta valitettavasti
nämä kyllä tulevat, totta kai, kohdistumaan
aika moniin suomalaisiin lapsiperheisiin.
Korostaisin vielä sitä, mikä tässä keskustelussa
on jäänyt vähemmälle, ja se
on se, että tässä ratkaisussa ei puututa
kuntien valtionosuuksiin. Pidän sitä erittäin
tärkeänä ratkaisuna, koska nimenomaan
ne palvelut ovat myös lapsiperheille äärimmäisen
tärkeitä ja erityisesti niille lapsiperheille,
jotka ovat vaikeuksissa.
Tuija Brax /vihr:
Arvoisa herra puhemies! Tällä viikolla ensin
yhdessä on sovittu sotesta, ja sen jälkeen tässä salissa
tänään kävi ilmi, että perussuomalaisetkin
ovat tästä sopeutuksen tasosta samaa mieltä kuin
hallitus. Keskusta on tämän reilusti ja rehdisti
sanonut jo aikaisemmin, ja kaikki hallituspuolueet, myös
vasemmistoliitto, ovat todenneet, että tämä sopeutuksen
taso on oikea. Tämä on minusta erittäin
tärkeää, että Suomessa on tämmöinen
konsensus siitä, että nyt ollaan oikealla tiellä.
Kysyisin valtiovarainministeriltä: mikä merkitys
sillä on, kun Suomi kuitenkin valmistautuu vuoden päästä vaaleihin,
että maailmalle on näytetty tällä viikolla
kahdessa jättimäisessä kysymyksessä hallituksen
ja opposition yli yksimielisyyttä sekä isosta
rakenneuudistuksesta että tästä sopeutuksen
tasosta?
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Me kaikki tiedämme, että isänmaamme
on ikään kuin tienristeyksessä. Meillä on
kaksi tietä valittavana. Toinen on se tie, että me
nostamme kädet pystyyn, jätämme vaikeat
ratkaisut tekemättä ja annamme meidän palveluiden
rapautua ja myöskin valtion velkaantua. Se toinen tie on
se, että me lähdemme puolustamaan tätä niin
ansiokkaasti rakennettua yhteiskuntaa. Se edellyttää sitä,
että me joudumme myöskin käymään
yhteiskunnan rakenteisiin kiinni, uudistamaan rakenteita, mutta
myöskin kiristämään verotusta
ja tekemään menosäästöjä,
tekemään niitä vaikeita, vaikeita päätöksiä.
Uskon, että edustaja Brax on siinä oikeassa, että myöskin
kansainvälisesti on ainutlaatuista, että me olemme
saavuttaneet yhdestä isosta, merkittävästä rakenteellisesta
uudistuksesta yhteisen näkemyksen yli oppositio—hallitus-rajojen. Se
on aika poikkeuksellista. Uskon, että samaan aikaan me
lähetämme myöskin viestin kansainvälisille
arvioitsijoille siitä, että Suomi hoitaa jatkossakin
asiansa, meihin voi luottaa riippumatta siitä, mikä hallituspohja
tulee olemaan seuraavien eduskuntavaalien jälkeen, sosiaali-
ja terveydenhuollon uudistus tullaan toteuttamaan ja sitä kautta
tullaan myöskin turvaamaan laadukkaat julkiset palvelut
tulevaisuudessa kansalaisille. Pidän tätä tärkeänä ja
uskon, että sille myöskin luottoluokittajat antavat
arvon.
Peter Östman /kd:
Arvoisa puhemies! Edustaja Louhelainen aloitti tämän
kyselykierroksen kysymällä, miten me kristillisdemokraatit
voimme olla hallituksessa ja elää tällaisten
päätösten kanssa. Kyllähän
nämä päätökset ovat
kaikille hallituspuolueille vaikeita, ja ainakin meille kristillisdemokraateille
kehyspäätöksessä oli monta todella
vaikeaa kohtaa, joiden hyväksyminen oli raskasta, ja erityisesti
lapsilisiin liittyen.
Mutta tässä on kuultu hyviä neuvoja.
Pääministeri sanoi omassa puheenvuorossaan, että kuulijoita
ei kannata pettää. Edustaja Pekkarinen lisäsi,
että äänestäjiäkään
ei kannata pettää. Mutta, hyvät ystävät,
erittäin tärkeätä olisi muistaa, että meidän
ei kannattaisi itseämme pettää. Meidän
täytyy joka aamu, kun me heräämme, katsoa itseämme
peiliin ja seisoa niiden päätösten takana,
joita me olemme olleet tekemässä. Lapsilisäasia
oli vaikea meille, mutta kysyn pääministeriltä,
joka johti neuvotteluja: uskooko hän, että lapsilisäleikkaus
olisi ollut pienempi kuin mihin päädyttiin, jos
KD olisi lähtenyt hallituksesta? (Naurua)
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Enpä ole tuota skenaariota
kerennyt miettimään. (Naurua) Mutta ehkä yleisemmin
voisi sanoa, että vaikka asioista moni voi olla eri mieltä,
niin ei kannata lähteä arvostelemaan niitä puolueita,
kuten nyt vaikkapa kristillisdemokraatteja, jotka ovat olleet tekemässä vaikeita
päätöksiä. Jokainen meistä varmasti
tekisi yksinään erilaisen päätöksen.
Mutta me porukalla teemme sellaisia päätöksiä,
jotka ovat a) uskottavia, b) mittakaavassa oikeita ja c) niin hyviä,
että me jokainen voimme tuntea, että Suomi menee
eteenpäin.
Se, että Suomessa on laajapohjainen hallitus, joka
pystyy tekemään tämänkaltaisia
päätöksiä, lähettää myös
vahvan viestin maailmalle, että Suomi hoitaa asiansa. Meille
laajapohjaisuus ei ole poliittisen päätöksenteon
kyvyttömyyden osoitus, vaan laajapohjaisuus tarkoittaa
sitä, että me pystymme sitouttamaan (Puhemies
koputtaa) laajan osan Suomea vaikeiden ratkaisujen tekemiseen, ratkaisujen,
jotka vievät tätä maata eteenpäin.
Annika Lapintie /vas:
Herra puhemies! On totta, että säästöjä on
tehty, ja niitä varmasti on pakkokin tehdä, mutta
se olennainen asia on siinä, että kun näitä tehdään,
niin erityisesti vaikeana taloudellisena aikana pitää pitää huolta
siitä, että tuloerot eivät kasva, että niitä ihmisiä,
joilla muutenkin on kaikkein vaikeinta, ei enää rokoteta.
Ja nyt tässä kehysriihipäätöksessä niitä,
jotka kärsivät eniten, ovat juuri ne lapsiperheet,
jotka tulivat ilmi tässä. Lapsilisät
pienenevät, verotus kiristyy, kiinteistövero kiristyy,
sähkövero nousee. Kaikki nämä kohdistuvat
juuri niihin samoihin lapsiperheisiin. Ja toinen ryhmä,
joka kärsii, ovat ne, jotka elävät eläkkeillä,
sairauspäivärahalla, opintotuella, ne ihmiset,
jotka todella tarvitsisivat sen indeksikorotuksen, jonka te jätitte tekemättä.
Nämä tulonsiirrot nimenomaan on tarkoitettu sitoa
indeksiin, (Puhemies koputtaa) jotta hintojen kustannusta vastaavasti
nämäkin ihmiset pysyvät mukana (Puhemies:
Jaha, ja kysymys!) tämän yhteiskunnan kehityksessä.
Miksi ette huolehtineet tässä kehysriihessä oikeudenmukaisuudesta
ja siitä, että heikoimmista pidetään
huolta?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Ei ole varmaan tahdikasta ruveta siteeraamaan
tai muistelemaan niitä luottamuksellisia keskusteluja,
joita vaikkapa sekstetin pöydässä on
käyty. Välillä tekisi mieli, mutta en
sitä kuitenkaan tee.
Mutta te luettelitte asioita, joihin ei saa koskea: tulonsiirrot,
välillinen verotus, tuloverotus. Uskoisinpa, että te
olette sitä mieltä, että ei myöskään
palveluihin saa koskea. Kun nämä kaikki otetaan,
niin mistä sitä tasapainotusta sitten tehdään?
Kun katsotaan todellisuutta, me leikkaamme ja nostamme veroja
niin, että se koskettaa varmasti, uskaltaisin sanoa, joka
ikistä suomalaista tavalla tai toisella. Verokokonaisuus
on kuitenkin tuloeroja tasapainottava, ja kun katsotaan muutama
kuukausi taaksepäin, nytten tehtyjen leikkausten ohella
siellä on suojaosuus työttömyysturvaan,
asumislisään, jotka helpottavat kaikkein vaikeimmassa
asemassa olevien ihmisten asemaa, ja työtulovähennys,
joka kohdistuu nimenomaan pienimpiin ansiotuloihin.
Mutta meidän on taiteiltava tässä,
(Puhemies koputtaa) tehtävä uskottavaa sopeutusta,
mutta katsottava, että se on myös ihmisten kannalta
sosiaalisesti ajateltuna kestävää.
Jari Lindström /ps:
Arvoisa herra puhemies! On varmaan niin, että veronkorotuksia
tarvitaan, leikkauksia tarvitaan, mutta jotta niitä ei tarvittaisi
niin paljon, me olemme koko ajan johdonmukaisesti perussuomalaisissa
lähteneet työ ja talous edellä eli siitä,
että me saisimme nämä talouden pyörät
pyörimään. Se keventäisi sitten mahdollisia
leikkauksia ja veronkorotuspaineita. Siinä mielessä tämä hallituksen
kasvu- ja työllisyyspaketti on ihan tervetullut,
koska me olemme itsekin esittäneet semmoista ajatusta:
600 miljoonaa, ja osa tästä 1,9 miljardin potista
rahoitetaan Valtion Eläkerahaston tuloutuksella. Kysyisin,
mitä riskejä tässä on olemassa
ja voitteko hieman avata, mitä tässä tarkoitetaan.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Hyvä, kun tämä tuli
kysymyksessä esiin. Eli valtio tulouttaa Valtion Eläkerahastosta
joka vuosi aika merkittävästi. Nyt on tarkoitus tulouttaa
kahden vuoden aikana hieman keskimääräistä enemmän.
Kysymys ei ole rahastoinnin tasosta, vaan siitä ylijäämästä,
joka rahastoon on kertynyt vuosien saatossa. Voi olla niin, että joku
valtiovarainministeri jonakin vuonna on piilotellut ylijäämiä Valtion
Eläkerahastoon, (Naurua) sinänsä hyvää tarkoittaen,
pahan päivän varalle. En tiedä, mutta
voi olla näin. Meidän tulkintamme mukaan se paha
päivä on nyt ja sitä kannattaa käyttää uuden
luomiseen.
Timo Kalli /kesk:
Arvoisa puhemies! Vähäisellä maalaisjärjellä ajatellen
meidän kaikkein tärkein tehtävämme
on löytää lisää kannattavaa suomalaista
työtä. Me olemme kolmen vuoden aikana kyseenalaistaneet
hallitusta siitä, että tämä talouskasvu
ja tämä työtilanne eivät riitä tämän
menotalouden kattamiseen. Pitää löytää uusia
mahdollisuuksia, joilla työtä saadaan aikaan. Olemme
esittäneet kasvurahastoa. Olemme moneen kertaan vaatineet,
että niitten yritysten tilausten kotiuttaminen pitää olla
mahdollista, jotka ovat kannattavaa työtä. Pitää löytää joku
mahdollisuus, jolla tätä rahoitetaan. Ellei näin
tapahdu, ajaudutaan taas leikkauksiin ja taas leikkauksiin. Eli
tulemme jatkossakin esittämään kysymyksiä, miksi
ei samaan aikaan tehdä riittävästi senkaltaisia
avauksia, joilla uutta työtä voidaan saada.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Nyt olisikin hyvä vaihe konkretisoida tätä asiaa.
Hallitus aikoo kahden seuraavan vuoden aikana myydä omaisuutta
1,9 miljardin euron edestä. Esittääkö keskusta,
että esimerkiksi koko se summa laitettaisiin yritysten
kasvurahastoon? Nyt on se valinnan paikka. Me aiomme myydä omaisuutta.
Laitetaanko se teidän mallin mukaan, joka meille on hieman
jäänyt auki vielä muodoltaan, kokonaisuudessaan
tai vaikkapa puolentoista miljardin euron edestä kasvurahastoon?
Meillä on ajatus toimia siten, että me jatkamme
kasvurahastotiellä. Yksi kasvurahasto on jo tehty, jonka
vipuvaikutus on noin miljardi euroa. Siihen tuli 50 miljoonaa valtion
varoja, 70 miljoonaa institutionaalisten sijoittajien varoja, ja
se mahdollistaa noin miljardin euron investoinnit. Pääomasijoitusyhdistys
on todennut, että ihan hirveästi ei kannata kasvattaa
tätä rahoitusta, koska se alkaa sitten syrjäyttämään
jo yksityisiä investointeja. Mutta sen ohella, että me
jatkamme yritysten rahoitusten vahvistamista, me satsaamme myös
tutkimukseen (Puhemies koputtaa) ja kehitykseen.
Harri Jaskari /kok:
Tosiaan, arvoisa puhemies, jatkan hiukan tätä kasvukeskustelua
vielä enempi. Kaikki me olemme tunnustaneet, että meillä on
entistä vähempi rahoitusta, jolloin meidän
täytyy keskittyä tiettyihin, oleellisiin kasvukohtiin
tässä kasvukeskustelussa.
Yksi on juuri yliopistojen rahoitus. Se on todella vahva viesti,
että me kolminkertaisesti annamme rahaa sitten yhdessä yksityisen
sektorin kanssa, koska ilman perustutkimusta me emme pärjäisi.
Toinen viesti on Finnveran suuntaan se, että annetaan
rahoitusta, kun yritykset ovat rahoitusvaikeuksissa, ja juuri tätä kautta.
Kolmantena on tämä Team Finland -toiminta, johonka
myöskin lisätään rahoitusta,
kun nyt kaikin voimin meidän pitäisi löytää niitä vientikohteita,
että me saisimme rahaa Suomeen.
Ja neljäntenä on tämä oman
pääoman ehtoinen rahoitus, johon pääministerikin
viittasi.
Olisin vielä kysynyt tarkennuksena elinkeinoministeri
Vapaavuorelta tästä: paljonko nyt on tulossa tähän
Teollisuussijoitukseen, ja mitkä nyt tällä kertaa
ovat odotukset, että tämä kerryttäisi rahaa
yhdessä tähän suomalaiseen yritystoimintaan
ja siihen, (Puhemies koputtaa) että päästään uuteen
kasvuun?
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin voin sanoa, että viisaasti
puhuttu, edustaja Jaskari, ja kaikki se, mikä juonnossa
todettiin, pitää paikkansa. Tässä pitää toimia
hyvin laaja-alaisesti ja monella rintamalla.
Mitä liittyy tähän konkreettiseen
kysymykseen, niin tässä kehysriihessä on
nyt päätetty 100 miljoonan euron lisäpanostuksesta
Teollisuussijoitukselle, 50 plus 50. Se on tarkoitettu teollisten
kasvuvaiheen yritysten pääomasijoituksiin ja biotalousyritysten
pääomasijoituksiin. Tämä edellyttää omaa
sijoitusohjelmaa, jota vielä ei ole tehty, ja sen takia
on vaikea arvioida, mikä se vipuvaikutus on. Mutta kyllä arvio
on myös, että vähintään
saman verran tähän pitää saada
yksityistä pääomaa lisäksi.
Eli 100 miljoonan panostuksella 200 miljoonaa yrityksille, mitä kautta sitten
tietenkin pystytään luomaan huomattavan paljon
tätä isompia investointeja.
Suna Kymäläinen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Näin se varmasti on, kuten
pääministeri kertoi, että jokaisen täytyy
osallistua tulevaisuudenpelastustalkoisiin. Tärkeää on
toki se, että jokainen osallistuu sillä tasolla,
johon kykenee.
Lapsiköyhyys on yksi suurimpia syrjäytymisriskejä tällä hetkellä.
Suomessa arvioidaan olevan 130 000 lasta, jotka elävät
lapsiköyhyydessä. Sosialidemokraattinen malli
tässä lapsilisäkeskustelussa oli, että korotettaisiin
lapsilisiä ja laitettaisiin nämä progressiivisesti
verolle. Veroja ei kuitenkaan haluttu ottaa käyttöön
ja nyt ollaan toisenlaisen mallin edessä. Kerron esimerkin:
Eilen vaalipiiristäni soitti neljän lapsen yksinhuoltajaäiti,
joka työskentelee perhepäivähoitajana.
Hänen palkkansa on 800 euroa kuukaudessa. Hän
oli laskenut tämän uuden mallin mukaisesti, että leikkaus
heidän perheelleen lapsilisien osalta on 50 euroa, ja mielestäni
tuo on aika iso prosentti tämän perheen tuloista.
Arvoisa hallitus ja vastaava ministeri, voidaanko etsiä mallia,
jolla kaikkein pienituloisimmat (Puhemies koputtaa) voitaisiin säästää lapsilisän
leikkaukselta? (Välihuutoja)
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen
Arvoisa puhemies! Kuten tuossa jo ensimmäisessä vastauksessani
totesin, niin nämä päätökset ovat
(Hälinää — Puhemies koputtaa)
todella, todella kovia päätöksiä ja
ymmärrän hyvin sen, että monissa perheissä tämä aiheuttaa
nyt hyvin paljon pohdintaa siitä, miten pystytään
siitä arkisesta elämästä selviytymään.
Mielestäni tämä on ymmärrettävää ja
meidän on tämä palaute hyvin rehellisesti
myös vastaanotettava.
Meillä on kuitenkin nyt tässä ratkaisussa
otettu huomioon tämä yksinhuoltajien asema erityisenä huolenaiheena.
Eli tämä yksinhuoltajakorotus tulisi säilymään
nykyisellä tasolla. Pidän sitä tärkeänä nimenomaan
niiden perheiden osalta, joissa yksi henkilö yrittää pyörittää sitä perheen taloutta
ja arkea. Mutta korostan edelleen sitä, että vaikka
nämä ovat hyvin kipeitä päätöksiä, niin
meillä on kuitenkin tämä julkinen palvelujärjestelmä,
joka sitten pyrkii parhaan kykynsä ja osaamisensa mukaan
tukemaan perheitä myös näissä vaikeissa
tilanteissa. On totta, että oli esillä monenlaisia
malleja tehdä tämä päätös,
ja nyt päädyttiin hallituksessa tähän
esillä olevaan ratkaisuun.
Juha Sipilä /kesk:
Arvoisa puhemies! Velaksi eläminen on pakko lopettaa
viimeistään kuuden vuoden ajanjaksossa. (Hälinää — Puhemies koputtaa)
Bruttoveroasteemme on maailmanennätysluokkaa, 45,5 prosenttia
tämän vuoden jälkeen. Julkisen talouden
suhde bruttokansantuotteeseen on maailmanennätysluokkaa.
Nämä asettavat raamit sille, sen pienen pelitilan,
mikä meillä täällä on.
Meidän pitäisi yhdessä löytää luovalla
tavalla säästöjä. Meidän
pitäisi asettaa sitä kunnianhimon tasoa samalle
tasolle kuin yhdessä saatiin tässä sote-uudistuksessa.
Kukaan ei varmaan odottanut, että yhdessä löydetään
sellainen uudistus, jota ei ehkä tässäkään
salissa kukaan ole uskaltanut aiemmin esittää.
Samalla tavalla työuraratkaisu, eläkeratkaisu — toivottavasti
työmarkkinajärjestöt nyt muutamassa kuukaudessa löytävät
samanlaisen yksituumaisuuden ja samanlaisen kunnianhimon tason.
Se kolmas asia: (Puhemies koputtaa) Meidän pitäisi
löytää se sama kunnianhimo ja yksituumaisuus
tämän kasvun ja teollisen rakennemuutoksen aikaansaamiseksi.
Ja siinä eivät viidetkymmenet miljoonat riitä.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! On ihan helppo yhtyä edustaja
Sipilän arvioihin yksituumaisuudesta.
Nyt meillä on mahdollisuus itse asiassa etsiä sitä rahoitusta,
kun hallitus myy eri muodossa olevaa valtion omaisuutta 1,9 miljardin
euron edestä. Minua ihan vilpittömästi
kiinnostaisi kuulla, kuinka paljon te käyttäisitte
näihin kasvurahastoihin tästä. Hallituksen
ajatus on ollut se, että me emme käyttäisi
pelkästään veronmaksajien omaisuudesta
saatavia varoja yritysten rahoitukseen vaan että me käytämme
osittain niitä mutta yritämme houkutella yksityistä pääomaa siihen
mukaan ja tätä kautta saamme sitten rahoituskapasiteettia
lisättyä. Nyt meillä on tämä konkreettinen
keissi. Eli voidaan vaihtaa ajatuksia siitä, miten se kasvurahasto
sitten pitäisi toteuttaa.
Juha Sipilä /kesk:
Arvoisa puhemies! Kun puhutaan tästä kuuden
vuoden ajanjaksosta, me tarvitsemme 1—2 miljardia tähän
muutoksen saamiseen. Siinä on kunnianhimon tasoa. Jos puhutaan
ensi vuodesta, niin jos me näitten tehtyjen päätösten
lisäksi saisimme aikaan 200 miljoonan euron rahaston, jossa
valtion osuus on puolet ja yksityisiltä haetaan toinen
puoli — tällainen esitys on valmisteilla — ja
jos se vielä kohdennetaan sillä tavalla, että se
on niin sanottua välirahoitusta, joka ei vie sitä potentiaalia
yksityisiltä sijoittajilta, niin tämä olisi
hyvä alku ja konkreettinen ehdotus nyt myöskin
numeroiksi. Tehdään se yhdessä. Olen
valmis juoksemaan sitä kasaan.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Minusta on erittäin hyvä asia, että politiikassa
on vaihtoehtoja ja kansalaisille rehellisesti ne myöskin
kerrotaan. Vain sitä kautta palautuu myöskin politiikan
uskottavuus ja luottamus.
Kun edustaja Sipilä on kantanut huolta valtion velkaantumisesta
ja esittänyt, että meidän pitäisi
tehdä noin 7—8 miljardin euron leikkaukset, (Välihuutoja — Keskustan
ryhmästä: Ei, ei!) ei ollenkaan veronkorotuksia,
vaan leikkaukset, ja itse asiassa edustaja Sipilä taisi
esittää puheessansa, (Hälinää — Puhemies
koputtaa) että leikkaukset pitäisi ottaa käyttöön
jo tämän vuoden budjettiin niin, että ne
astuvat voimaan jo tänä vuonna, niin minusta olisi
erittäin reilua nyt, kun hallitus on tehnyt oman esityksensä siitä,
miten velkaantumista hillitään, veroja korotetaan
oikeudenmukaisesti, enemmän rikkailta kuin pienituloisilta,
pienituloisten verotusta kevennetään, ja me esitämme,
miten myöskin menoja leikataan, että myöskin
edustaja Sipilä kertoisi yksityiskohtaisesti, miten tuo
7—8 miljardin euron säästölista
tultaisiin toteuttamaan jo tänä vuonna.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Arvoisa puhemies! On hyvä huomata, että itse
asiassa puhumme edustaja Sipilän kanssa ihan samoista luvuista.
Te, edustaja Sipilä, juuri totesitte, että kuudessa
vuodessa tarvittaisiin 1—2 miljardia. Tämä hallitus
on nyt pistämässä kahdessa vuodessa noin
600 miljoonaa. Kun sen kertoo kolmella, puhumme aivan tismalleen
samoista luvuista.
Arvoisa puhemies! Täällä on ehkä puoli
vuotta, ehkä vuosi keskusteltu tästä keskustan
rahastoideasta. Olen yrittänyt koko sen ajan kysyä, mitä se
pitää sisällään: onko
se oman pääoman ehtoista, vai onko se vieraan
pääoman ehtoista, ja ovatko ne suoria sijoituksia
vai rahastojen kautta, mikä instrumentti? Kukaan teistä edustaja Pekkarista
lukuun ottamatta ei ole edes yrittänyt vastata tähän
kysymykseen. Kyllä näin pitkän keskustelun
jälkeen pitäisi pikkasen pystyä konkretisoimaan
teidän mallianne, jotta voidaan keskustella siitä,
ollaanko samaa mieltä vai eri mieltä vai jotain
siltä väliltä.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Rahastolla näitä asioita
ei ratkaista vaan sillä, miten ne rahat käytetään
siitä rahastosta, mitkä ovat ne kasvuelementit,
ja hallituksella on hyviä kohteita, joilla sitä kasvua
saadaan aikaan.
Kaiken kaikkiaan olennaista on se, että kehyspäätöksillä tervehdytetään
merkittävästi taloutta, ja siitä teidän
täytyy antaa tunnustusta hallitukselle. Seitsemän
vuotta finanssikriisin jälkeen Suomi edelleen elvyttää voimakkaasti.
Me otamme tänä vuonna yli 7 miljardia velkaa ja
viime vuonna yli 9 miljardia, ja meidän velkamme lähestyy
100:aa miljardia kaiken kaikkiaan, ja se puolustaa merkittävästi
sitä, että näitä säästötoimia
tehdään, ja ne tehdään tasapuolisesti
niin, että kaikki kärsivät. Palautteesta
näkyy se, että jokainen kärsii, mutta
kukaan ei kärsi paljon. Kenellekään ei
tästä aiheudu mitään katastrofia, vaan
jokainen osallistuu näihin talkoisiin.
Nyt kysyisinkin valtiovarainministeriltä: Oletteko
vakuuttuneita, että velka todellakin kääntyy alaspäin?
Heikkeneekö velan kasvu näitten päätösten
johdosta? Myöskin sitten kysyisin: jos Suomeen kohdistuisi
kansainvälisen tilanteen johdosta merkittävä,
uusi lama, miten Suomi toimisi (Puhemies koputtaa) siinä tilanteessa?
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä monta
kertaa tänään on todettu, hallitus on
tehnyt uskottavia päätöksiä.
Me haluamme vahvistaa luottamusta Suomen talouteen. Me haluamme
välittää viestin suomalaisille, että me
pidämme huolta julkisesta taloudesta, koska itse asiassa
terve julkinen talous, vahva hyvinvointivaltio on köyhän
ihmisen paras ystävä. Samaan aikaan me haluamme
välittää myöskin kansainvälisesti
viestin siitä, että Suomi hoitaa asiansa. Tällä olemassa
olevalla tiedolla, joka hallituksella on käytettävissä ja
joka valtiovarainministeriön toimesta tullaan julkistamaan
ensi viikolla, näillä päätöksillä valtionvelka
tulee taittumaan tulevina vuosina. Mutta samaan hengenvetoon on
rehellistä todeta myöskin se, että tällä hetkellä kansainvälinen
ympäristö liittyen Ukrainaan mutta myöskin
Venäjän talouteen on erittäin epävarma.
Näiden vaikutusta myöskin Suomen talouteen emme
tarkalleen ottaen tiedä, ja sen takia meidän täytyy
myöskin varautua siihen, että uusia haasteita
myöskin Suomen talouden osalta voi vielä olla
tämän vuoden aikana edessä.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Myönnän vielä kaksi kysymyspuheenvuoroa,
ja sen jälkeen ministereiden vastaukset.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Ymmärrämme perussuomalaisissa
erittäin hyvin, että on tehtävä vaikeita
päätöksiä. Me olemme mielellämme
siinä mukana. Mutta sosiaalinen oikeudenmukaisuus, heikommasta
huolehtiminen ja lapsiperheiden ja eläkeläisten,
etenkin pienituloisten, asia on tärkeä. Edustaja
Sasi tässä sanoi, että kaikilta on viety.
Jos miljonääriltä vie 500, niin ei se
ole yhtään mitään, mutta jos
pieneltä ihmiseltä vie 8 euroa, niin se on aika
paljon. Tämä on nyt se keskustelu, mikä meidän
pitää yhteiskunnassa käydä.
Me haluamme ilman muuta, että Suomi pysyy pinnalla,
jotta sairaat ja vanhukset hoidetaan ja lapset pääsevät
kouluun. Sen takia se sote-uudistus oli tärkeä.
Olen perussuomalaisten puheenjohtajana myös iloinen ja
ylpeä, että siitä pystyttiin yhdessä sopimaan.
Meillä on nyt hyvät mahdollisuudet. Mutta politiikan
(Puhemies koputtaa) painotuksissa on aina tilaa keskustelulle.
Ihan loppuun minä kysyisin vielä autoverotuksesta:
miksi se auto on niin mahtava lypsylehmä, että sitä aina
pitää verottaa?
Juha Sipilä /kesk:
Arvoisa puhemies! Talouden tasapainottaminen ei tarkoita pelkästään säästöjä.
Taloutta toki voidaan tasapainottaa myöskin sillä tavalla,
että tulee lisää tuloja, ja minusta siellä lisätulojen
korissa tärkeintä on saada lisää kasvua
aikaiseksi. Puhutaan kuuden vuoden ajanjaksosta, jossa talous pitää tasapainottaa.
Jos me emme tällä aikajaksolla onnistu luomaan
Suomeen talouden ja sitä kautta verotulojen kasvua, niin
kyllä me olemme pahasti epäonnistuneita, jos tämä koko
8 miljardia täytyy tehdä säästämällä.
Mitä tulee tähän rahastoon, niin
ei tietenkään se rahasto anna velkaa, vieraan
pääoman ehtoista lainaa. Semmoista ei ole koskaan
esitettykään. Ilman muuta oman pääoman
ehtoista rahaa tarvitaan. Se generoi sitten sitä velkapääomaa,
ja pankit lähtevät mukaan, ja sillä tavalla
saadaan vipuvaikutusta sinne, (Puhemies koputtaa) että yritysten
rahoitusasema helpottuu, ja sitä kautta tulee kasvua ja
niitä kaivattuja työpaikkoja.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Siitä nyt ei varmaan riitaa
saa aikaan, tarvitaanko tähän maahan lisää kasvua
ja kuusi vuotta ja niin edelleen. Nyt pitää ihan
vakavoitua. Semmoiset puheet, että kuuden vuoden aikana
lisää kasvua — tästä tavoitteesta
kaikki ovat samaa mieltä. Mutta nyt kun ruvetaan käsittelemään
kehysselontekoa, niin minä odotan ja oletan, että molemmilla
oppositiopuolueilla on momenttitasolle vietynä kilpailevat
leikkausesitykset, jos niitä uskalletaan tehdä,
kilpailevat veronkorotusesitykset, jos niitä halutaan tehdä,
ja kilpailevat kasvuesitykset, jos niitä halutaan tehdä.
Kun te olette sanoneet, että olisi pitänyt
tehdä aikaisemmin, niin minä odotan nyt sitä,
kuinka monta miljardia te olette valmiita leikkaamaan ensi vuonna,
onko teidän käsityksenne leikkaustarpeesta ensi
vuoden osalta sama kuin meillä ja onko se käsitys
sama koko kehyskauden. Tämän jälkeen
ei voi sanoa, että olisimme tehneet enemmän, jos
ei ole halukas niitä esittämään.
Eli: momenttitasolle vietynä konkreettiset esitykset, ja sitten
katsotaan, kuinka paljon ollaan samaa mieltä ja kuinka
paljon ollaan eri mieltä. (Timo Soini: Näin tapahtuu!)
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Me olemme varmasti kaikki tässä salissa
sitä mieltä, että Suomeen tarvitaan talouskasvua
ja työllisyyttä. Se on ihan selvä asia.
Tästä syystä tämä hallitus
on tekemässä 600 miljoonan euron kasvu- ja työllisyyspaketin,
jossa on monia eri toimenpiteitä, joilla luomme uutta perustaa
talouskasvulle tilanteessa, jossa meidän talouden rakenteet
ovat erittäin suuressa murroksessa. Minusta on erittäin
mielenkiintoista kuulla, mitkä näistä kasvupaketin
toimenpiteistä keskusta jättäisi tekemättä.
Jättäisikö keskusta esimerkiksi Stadionin
korjaamatta?
Mutta kasvulla me emme tätä tilannetta yksin pysty
hoitamaan. Ja siinä minä toivon, edustaja Sipilä,
että te olette rehellinen. Tämä maa ei
tule selviämään ilman veronkorotuksia
ja menoleikkauksia. Te olette käyttänyt julkisen
puheenvuoron, jossa te olette sanonut, että Suomi tarvitsee noin
7—8 miljardin euron säästöt.
Ei ollenkaan veronkorotuksia, pelkästään
leikkauksia niin, että ne astuvat voimaan jo tänä vuonna.
(Juha Sipilä: Ei, ei, ei! — Puhemies koputtaa)
Minä odotan nyt teidän esitystänne, sitä,
että te tulette kertomaan meille konkreettisesti, mitkä veronkorotukset
te jättäisitte tekemättä, koska
te niitä vastustatte, ja mistä te tulette tuon
7 miljardia leikkaamaan.