Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessähän ehdotetaan muutettavaksi merilakia niin, että suomalaisen kauppa-aluksen päällikkönä voisi toimia Euroopan unionin jäsenvaltion tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalainen. Nykyisin suomalaisen kauppa-aluksen päällikkönä saa toimia vain Suomen kansalainen. Tässä mennään nyt samalle linjalle kuin Euroopan yhteisössä yleisesti lainsäädännössä.

Valiokunta katsoi, että tässä on tiettyjä ongelmakohtia. Valiokuntakäsittelyssä esitettiin, että merilaissa pitää informatiivisista syistä näkyä vaatimus kelpoisuustodistuksen omaavan päällikön Suomen merenkulun lainsäädännön tuntemuksesta. Silloin kun liikutaan täällä Suomen aluevesillä, ihan turvallisuussyistäkin monessa tapauksessa näin on, että meidän arat meremme vaativat, että tämän asiantuntemuksen ja lainsäädännön tuntemuksen täytyy olla hyvä. Kauppa-alusliikenteen turvallisuuden kannalta nimenomaan tämä laivaväen pätevyyttä koskeva asia katsotaan tärkeäksi. Valmisteilla on, todettakoon se, alusturvallisuuslaki, johon kaikki alusten miehitystä ja laivaväen pätevyyttä koskevat säännökset on tarkoitus koota eli kansallinen merenkulun lainsäädäntö, jolla on merkitystä aluksella hoidettavien tehtävien kannalta. Tästä on kysymys, ja tietysti myös se, että laivan päälliköllähän, kapteenilla, on suuret valtuudet laivallaan toimia järjestyksen ylläpitäjänä.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen vaan tietysti vanhasta mielenkiinnosta johtuen seurannut tämänkin vaalikauden liikenne- ja viestintäpolitiikan asioita siinä katsannossa, että näitä merenkulkuun liittyviä lakeja on ollut aika paljon täällä nyt käsittelyssä. Niiden yhteisen nimittäjän pitää olla todellakin tämä merenkulun turvallisuus. Tässähän oli myöskin tämä lippukäytäntöihin liittyvä laki vastikään käsittelyssä. Tässä on ihan samasta asiasta kyse, ja sen yhteisen nimittäjän meidän politiikan muodostumiselle pitää olla Itämeri ja Suomenlahti. Ne ovat nimittäin niin dramaattisessa kasvussa, nämä Venäjän öljykuljetukset, ja toisaalta sitten me tiedämme taas Helsingin ja Tallinnan välisen poikittaisliikenteen, Koiviston väylien erittäin haasteellisen navigointitilanteen ja myöskin sen, minkä kuntoisia aluksia huolimatta kaksoispohja-asetuksesta, huolimatta lippukäytännöistä edelleenkin Suomenlahdella liikkuu.

Sen takia niistä vanhoista säädöksistä, joissa jo kahden aikaisemmankin valiokunnan linjausten mukaan korostetaan ennen muuta kielen osaamista, siis suomen kielen osaamista, myöskin päällikkötasolla ja luotsaustoiminnassa, ei vaan pidä tinkiä. Tämä olkoon nyt minusta vielä tällainen salikeskusteluviesti myöskin liikenne- ja viestintävaliokunnalle ja sen jäsenille, kun näitä asioita käsitellään. Silloin leikitään erittäin vakavien turvallisuuskysymysten äärellä merenkulussa, ja niistä ei Suomen kannalta ole tinkiminen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kahden edellisen vaalikauden aikana olemme ed. Laukkasen kanssa vaalineet tätä puolta asiasta, minkä hän juuri toi esille, niin paljon kuin sitä vaalimista nyt valiokunnan puheenjohtajan paikalta voi harjoittaa. Tässä on hirmuisen isosta asiasta kysymys. Kun otetaan huomioon liikennetiheys, aluksien rakenteelliset tekijät ja se seikka, että olosuhteet saattavat yhtäkkiä muuttua juuri näistä mainituista tekijöistä johtuen aivan radikaalisti huonompaan suuntaan, niin jos silloin vielä klikkaa pätevyys, niin siinä on sitten tilanne se, ettei sille vaan sitten kohta voi yhtään mitään. Hinta, joka siitä maksetaan, on uskomattoman suuri. Tässä katsannossa minä toivon kyllä, että nykyinen liikenne- ja viestintävaliokunta on valppaana näissä asioissa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Itämeren ja erityisesti Suomenlahden talviolosuhteet normaalitalvena ovat sellaiset, että moni täällä purjehtivan aluksen päällikkö ei ole sellaisia koskaan tavannut. Tämä koskee myös Euroopan unionin jäsenvaltion tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaisia, jotka toimivat kauppa-aluksen päällikkönä. Näin ollen yllätykset, kokemuksen puute ja kielitaitokysymykset myös, puhemies, saattavat olla todellakin ongelma verraten siihen tilanteeseen, että kauppa-aluksen päällikkönä toimii Suomen kansalainen. Tässä tapauksessa siis kysymyksessä on suomalainen kauppa-alus, jonka päällikkyys voi nyt tämän esityksen mukaan olla muullakin päälliköllä kuin Suomen kansalaisella.

Edelleen tässä lisääntyvä liikenne, joka nyt viimeisten käsitysten mukaan tulee ensi vuosikymmenen alussa olemaan jo 240—250 miljoonan öljytonnin luokkaa Suomenlahdella, on todellakin erittäin suuri ongelma. Nämä aluksethan kulkevat molempiin suuntiin, jotenka se kuljetustiheys, alustiheys, on todellakin suuri. Tämä meriturvallisuuskysymys, alusturvallisuuskysymys, tulisi uudella tavalla vielä käsitellä, ja ehkä juuri Itämeri-ajokortti olisi yksi mahdollisuus.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Todellakin se täytyy sanoa, että Euroopan talousalueen ulkopuolisille ei ovea avata tässä kauppa-aluksen päällikkyydessä. Se täytyy muistaa, että tässä on nimenomaan unionin jäsenvaltion kansalaisesta kysymys. Mutta kuitenkin tarkastelisin tätä vähän laajemmin siinä mielessä, että kun varustamotukia tehtiin, olin sitä mieltä, että olisi voinut vaatia tällaista sekamiehistöä, että puolet olisi ollut kotimaista miehistöä edes, joka tuntee Suomen vedet, mutta näin ei kuitenkaan käynyt, vaan hallituksen päätös oli se, että voidaan myös ulkomaalaista miehistöä käyttää kokonaan ja silti tuet tulevat. Mekin sitten tietysti asetuimme tämän päätöksen taakse. Mutta tähän näkökulmaan nähden on erittäin tärkeää, että nimenomaan aluksen päällikkö on henkilö, joka tuntee Suomen alueen ja Suomen lainsäädännön ja ennen kaikkea nämä turvallisuusasiat näissä vesistöissä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Kun nyt keskustelu käy meriturvallisuudesta, niin todellakin monessa yhteydessä on puhuttu Itämeren ja Suomenlahden alusten luotsipakosta. Eli nyt pitäisi taas muistuttaa siitä, että se olisi yksi ratkaisu siihen, että meillä olisi turvallisemmat öljykuljetukset. Mutta Imo on ankara säännöksissään, ja kun siellä on kapeat kannakset kansainvälisiä vesiä, niin he eivät ole vielä sitä hyväksyneet, mutta kyllä Suomen pitäisi sitä nyt ehdottomasti vaatia.

Markku Laukkanen /kesk:

Puhemies! Tässähän on kyse myöskin todellakin Euroopan unionin kompetenssista suhteessa taas kansalliseen kompetenssiin, ja sen takia tämä on nyt tietysti mielenkiintoista, että nyt tavallaan Suomen lainsäädäntö tältä osin katsotaan Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaiseksi. Mutta ne soveltamiskohdathan voidaan sitten avata taas meidän oman alusturvallisuuslakimme kautta, jossa määritellään sitten täsmällisesti nämä kelpoisuusehdot, ja tässä on nyt oikeastaan ne ed. Pulliaisen terveiset tavallaan valiokunnalle, minun mielestäni niiden ydin, että silloin kun säädetään päällikön kelpoisuusvaatimuksista, niin siitä säädetään sitten sillä tavalla, että aluksen miehitys ja miehistön pätevyys pitävät sisällään myöskin niitä kansallisia elementtejä, niin kuin tähän asti on ollut, ja siinä on juuri tämä kielitaitokysymys yksi keskeinen.

Tietysti on näin, että kun ed. Asko-Seljavaara viittaatte tähän Imoon, niin on aivan selvää, että jos Imon ja toisaalta taas EU:n kompetenssiin kuuluvan direktiivin kautta voidaan sopia eurooppalaisesta käytännöstä, niin minä luotan siihen. Silloin kaikki ovat samalla viivalla, jopa kreikkalaiset ja kyproslaiset, maltalaiset alukset, ja heidän pitää sitoutua siihen. Mutta ongelmana on se, että Kreikassa on paljon laivanvarustajia, joiden alukset seilaavat mukavuuslipun alla, ja he tulevat tänne milloin milläkin kalustoilla, ja ne ongelmat tulevat siitä. Valiokunnan mietinnöstä käy selkeästi ilmi, että ministeriö on ilmoittanut antavansa alusturvallisuuslakia koskevan hallituksen esityksen tämän vuoden aikana, niin kyllä valiokunnan tässä täytyy nyt olla aika huolellinen, että nämä pätevyysehdot tulevat kansalliselta kannalta ja meidän omien merenkulun turvallisuuden kannalta keskeisten asioidemme kannalta kirjoitettua oikein.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä mitä ed. Laukkanen totesi siitä, että kelpoisuusvaatimuksia päällikön tehtäviin voidaan säätää kansallisesti, on hyvä huomio. Se on tärkeätä, että siihen kiinnitetään huomiota. Mutta tämä ei poissulje tietenkään, ed. Alatalo, sitä tosiasiaa, että kreikkalainen merikapteeni, aluksen päällikkö, vähemmän on seilannut jääolosuhteissa tai italialainen, ja näin ollen tämä kysymys tästä Suomen lipun alla purjehtivasta, usein linjaliikenteessä läpi vuoden Itämerellä ajavasta aluksesta on tällainen esimerkkitapaus. Jos siinä päällikkö tulee Välimereltä, Kyprokselta, Maltalta, Kreikasta, Italiasta, niin siinä voi olla ongelmia huolimatta siitä, että näihin pätevyysvaatimuksiin kiinnitetään huomiota. Silloin voi tulla myös tämä ajokorttivaihtoehto mukaan. Yleensäkin, kun puhumme Itämerestä, tiedämme, että se on pssa-alue, jonka käsitteen sisältö kuitenkin on auki, ja silloin luotsaus on yksi käypä malli, jota pitää ajaa ja edistää, mutta sitten myös nämä henkilökohtaisen osaamisen huomiot ovat tärkeitä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä ed. Laukkanen ehti jo kertoa, mikä on se villakoiran ydin tässä koko jutussa. Ja kun tämä nyt on tulossa tänne, niin minä ensin ajattelin äsken sanoa sen, mitä minä nyt sanon kuitenkin sitten varmuuden vuoksi. Minä olisin odottanut, että juuri näistä syistä tähän olisi jonkunlainen lausuma liitetty valiokunnan toimesta, jolla olisi silloin niin kuin viestitetty eduskunnan tahdon mukaisesti valmistelijoille, että olkaapa nyt tarkkoja.

Ja sitten toinen liittyy, arvoisa puhemies, tässä siihen, että kun me olemme halunneet, että huoltovarmuussyistä meillä olisi oman lipun alla semmoiset vähintään 55—60 rahtialusta, plus sitten ne saaristotankkerit päälle, niin niitten kohdalla se tulee aivan erikoiseen merkitykseen, että tämä asia on nyt hallinnassa.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Me elämme markkinataloudessa, ja varustamot itse valitsevat linjansa, mihin lähtevät, ehkä sitten pois Suomesta, jos pitäisi vaatia, että pitää olla Suomen kansalainen päällikkönä.

Tuo mitä ed. Tiusanen esitti tästä jonkinlaisesta ajokortista, niin ehkä jotain kriteeriä voitaisiin luoda. Kielitaidon suhteen on aika vaikea luoda kriteeriä tässä unionin alueella, mutta se, että nämä erikoisolosuhteet tunnetaan ja nimenomaan tämä lainsäädäntö erityisesti. Kyllä minä uskon, että tähän asiaan ehkä voidaan eduskuntakäsittelyssä vielä kiinnittää tarkemmin huomiota. Näitä asioita kyllä käsiteltiin valiokuntakäsittelyssä aika tarkkaan, mutta todettiin myös se, että kyllä tässä unioni kovasti meitä päälle painaa. Ja tietysti myös siellä laivalinjojen omista-jien puolella on tiettyä intressiä, että käytetään, jos ei nyt ihan kreikkalaisia, niin kuitenkin muualta Euroopan unionin alueelta olevaa päällystöä nyt, kun miehistöllekin on annettu siihen mahdollisuus. Ja minkä jo totesin äsken, niin suhtaudun siihen kriittisesti.

Markku Laukkanen /kesk:

Puhemies! Lopuksi vaan totean, että vaikka tämä saattaa tuntua pienehköltä asialta, niin kyllä tämän asian merkittävyyden takia minusta olisi edelleenkin hyvä tapa, että erikoisvaliokuntien puheenjohtajat suorittavat aina täällä salissa asianmukaisen mietinnön esittelyn, joka toimii sitten pohjana myöskin sille keskustelulle, joka täällä käydään. Se antaa niin kuin vähän ryhtiä tälle touhulle. Olen samaa mieltä ed. Pulliaisen kanssa, että tässä olisi voinut olla hyvät ainekset tavallaan tällaiseen hallitukselle suunnattuun evästykseen ponnen muodossa koskien sitä alusturvallisuuslakia ja näitä pelisääntöjä, jolta pohjalta sitten, Suomen pohjalta, tässä päällikkökysymyksessä jatkossa toimitaan. (Eduskunnasta: Vielä ehtii toisessa käsittelyssä!)