Leena Harkimo /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaan uusi hallitus toteuttaa yrittäjyyden politiikkaohjelman. Siinä luvataan selvittää muun muassa, miten voidaan sovittaa yhteen vanhemmuuden ja yrittäjyyden vaatimuksia sekä kehittää yrittäjien sosiaaliturvan kannustavuutta — erittäin tärkeitä asioita, jotka kuitenkin jäävät sisällöltään tyhjiksi, jos niiden toteuttamiseksi ei esitetä selkeitä toimenpiteitä ja resursseja.

Lakialoitteeni yrittäjän sairaan lapsen hoitokulujen verovähennyskelpoisuudesta on askel yrittäjyyden toimintaympäristön parantamiseksi. Nykyisessä työelämässä kodin ja arjen yhdistäminen työhön on työlästä kenelle tahansa perheelliselle, mutta yrittäjälle se on usein kaksin verroin vaikeampaa. Erityisesti ongelma koskettaa naisia, äitejä, jotka tutkimusten mukaan ovat edelleen haluttomia ryhtymään yrittäjiksi. Etenkään nuoret naiset eivät koe yrittäjyyttä varteenotettavana uravalintana. Yrittäjyys nähdään kyllä mielenkiintoisena ja haasteellisena vaihtoehtona palkkatyölle, mutta vasta sitten, kun perhe on perustettu, lapset ovat kasvaneet riittävästi. Tyypillinen naisyrittäjä onkin keski-ikäinen nainen, jolle perheen ja työelämän yhteensovittaminen käy jo helpommin.

Jotta suomalainen hyvinvointivaltio säilyisi elinvoimaisena, on yhteiskuntamme haasteena muuttua itsepalveluyhteiskunnasta enemmän palveluyhteiskunnan suuntaan. Päättäjien tehtävä on luoda hyvä maaperä ja yrittäjäilmasto palvelu- ja hoivayrittäjyydelle aloille, joissa monet naiset tyypillisesti toimivat. Käytännön elämässä tämä tarkoittaa myös sitä, että sosiaaliturvajärjestelmämme on muokattava varsinkin perhe-etuuksien osalta yrittäjäystävällisemmäksi. Väestön vanhetessa ja sukupolven vaihtuessa yrityksissä on elintärkeää, että myös nuoret naiset ja miehet saadaan innostumaan yrittäjän uralle. Tämä edellyttää realististen mahdollisuuksien luomista yrittäjä-äideille ja -isille.

Nykyisen lain mukaan palkansaajalla on palkallinen oikeus jäädä 1—4 päivän ajaksi hoitamaan sairasta alle 10-vuotiasta lasta kotiin. Tämän työnantajan maksama työntekijän sairaan lapsen hoito on työntekijälle veroton etu, eli työnantajan kustannuksella lastenhoitajan voi saada samaksi ajaksi kuin olisi itse oikeutettu hoitamaan lastaan kotona. Yrittäjä tarjoaa työntekijälle tämän edun, mutta ei ole itse oikeutettu saamaan helpotusta sairaan lapsen hoidon järjestelyissään. Yrittäjän, elinkeinonharjoittajan, ei ole mahdollista verovähennyksin huolehtia tästä hoidosta. Yrittäjävanhemman on itse hoidettava järjestelyt: hankittava lapsen hoitaja, mahdollisesti suljettava yritys sairauden ajaksi tai otettava sairas lapsi mukaan työpaikalle.

Arvoisa puhemies! Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n 1 momenttiin lisättävä uusi 17 kohta on pieni askel yrittäjyyden ja vanhemmuuden yhteensovittamisen helpottamiseksi. Se auttaa kuitenkin osaltaan niissä tilanteissa ja järjestelyissä, joihin perheellinen yrittäjä väistämättä joutuu. Mikä tärkeintä, se antaa signaalin siitä, että yhteiskunnan intresseissä on turvata myös nuorten yrittäjä-äitien ja -isien asema nykyistä paremmin.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Harkimon lakialoite sairaan lapsen hoitajan palkan verovähennysoikeudesta on minusta ainutlaatuisen oikeaan osunut pieni liike yrittäjyyden edistämisohjelmassa. Voisin sanoa, että kun siinä ohjelmassa, mitä tämä yhteiskunta ennen vaaleja kävi voimakkaasti ja vahvasti, kun lähes kaikkien ehdokkaitten taholta osoitettiin ymmärtämystä yrittäjyyttä kohtaan ja sitä kautta vahvempaa yhteiskuntaa kohtaan puheissa, niin nyt on tullut se tekojen aika. Tämä aloitteena on yksi pieni osa siitä olemassa.

Pidän aika erikoisena asiana sitä, että ennen vaaleja eduskuntaan pyrkii erityisen voimakkaasti ja vahvasti tämmöistä yrittäjäedustajaehdokasväkeä, mutta sitten, kun syntyy keskustelun ja aloitteiden aika, sitä väkeä ei täältä salista löydy ollenkaan, tai sanoisin, että vain juuri nimeksi jossain nähtävissä ja tiedettävissä. Siinä mielessä on myönteisenä nähtävissä, että ed. Harkimo aktiivisesti aloitteellisena on ottanut tähän kantaa. Muistan vanhemmiltakin ajoilta, edellisiltä valtiopäiviltä, että ed. Harkimo on tässä rivissä seissyt ryhdikkäästi, mutta monelta muulta kokoomuslaiselta edustajalta se ryhdikkyys on puuttunut nimenomaan eduskunnassa esiintymisen osalta.

Kun katsotaan sitä yrittäjän ongelmaa ja ongelmakenttää, mielestäni pitäisi olla niin, että yrittäjän asema olisi näissä asioissa vastaavalla tasolla kuin myöskin palkannauttijan elikkä työntekijän aseman. Sellaisenaan ei voisi olla tällaisia epäkohtia, kuin tässä nyt on olemassa. Tämä asia on niin pieni, että tällä ei ole valtiontaloudellista merkitystä, eikä tällä ole muutenkaan suurempaa taloudellista merkitystä, mutta että työnantajayrittäjä myöskin omat etunsa voisi hoitaa ja turvata samalla lailla kuin työntekijä, näiden pitäisi olla sellaisia asioita, mitkä eivät enää tämän päivän yhteiskunnassa ole hoitamattomana olemassa.

Herra puhemies! Tästä asiasta voisi yhteen sellaiseen aasinsiltaan myöskin vetää lähtökohdan, mikä pitkälti on omassa mielessäni liikkunut: Voitaisiinko löytää sellainen järjestelmä, missä aina kun työntekijä palkataan, palkataan se tavalla taikka toisella — yrittäjälle, perheen emännälle taikka perheen isännälle, avioparille taikka yksinäiselle — aina kun maksetaan palkkaa tavalla taikka toisella, se olisi jostakin vähennettävissä ja olisi vähennyskelpoinen? Tämä asia ei ole näin yksinkertainen eikä helppo esitettäväksi, mutta mielestäni nekin laskelmat kannattaisi tehdä. Voitaisiin löytää järjestelmä, missä väki työllistyisi, hankkisi työkokemusta, hankkisi semmoista kokemusta, millä voisi löytyä kattavampia työpaikkoja jostain muualtakin kuin kodin parista.

Minusta on ihmeellinen näkemys tämä rintama olemassa, että on tavallaan pelätty kaikin tavoin sitä asiaa, että jos palkataan yrittäjäihmisten tai yrittäjäperheen kotiin tai sitten muutenkin vaan, vaikkapa virkamiesperheen kotiin, avustaja tai työntekijä talousasioiden hoitajaksi, se voitaisiin laajemmin verotuksellisesti huojentaa ja huomioida; se ei tunnu mahtuvan tähän asiaan missään muodossa.

Täytyy sanoa, että tietysti viime vaalikaudellakin pientä lähentymistä ja edistymistä tässä asiassa tapahtui, kun tuli tämä järjestelmä, missä on mahdollisuus palkata avustaja tai avustajatyöntekijä ja saada verotukseen vähennysmahdollisuus, tosin rajoitettu; tässä on edetty, mutta paljon on tehtävää. Toivon, että tämä on yhtenä liikkeellelähtemisportaana, millä nämä asiat parempaan järjestykseen saataisiin menemään ja syntymään. Siinä mielessä tervehdin todella ilolla, että ed. Harkimo on tässä asiassa aloitteellinen ja yrittäjyyttä ymmärtävä edustaja. Sen osalta toivoisi, että kokoomuksen rivit täällä eduskunnassa, olipa nyt puhe vanhasta ajasta hallituksessa taikka nykyisestä ajasta oppositiossa, olisivat terävämmät ja yrittäjämyönteisemmät, kuin mitä julkikuva on tässä aikaisemmin ainakin itselleni muodostunut.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Harkimon ja muiden tekemä lakialoite on oikein hyvä. Itsekin olen ollut siinä mukana ja haluan kannattaa. Nämä aloitteessa tuodut kysymykset ovat hyvin tärkeitä olemassa olevien yrittäjien kannalta, mutta ennen kaikkea, kun on paljon tulossa sukupolvenvaihdoksia ja toivon mukaan myös aivan uusia yrittäjäksi ryhtyviä kansalaisia tulee maahamme, jotka työllistävät itse itsensä ja siinä sivussa ehkä vielä joitain muitakin. Silloin pitäisi madaltaa sitä riskiä, mikä yrittäjällä on muun muassa tässä suhteessa, mitä on esille tuotu, ja helpottaa yrittäjyyden toteutumista yrittämiseksi. Hyvä aloite ja toivon menestystä jatkokäsittelyssä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti. Edellisen eduskunnan aikana puhuttiin paljon yrittäjien aseman parantamisesta ja erikoisesti kannettiin huolta siitä, että ne noin 80 000 sukupolvenvaihdoksen edessä olevaa yrittäjää saavat yrityksilleen jatkajan. Silloin mietittiin sitä, mitkä olisivat ne erityiset keinot, jotka olisivat täsmävaikuttavia.

Tässä ed. Harkimon ja kumppaneiden lakialoitteessa on nyt tämmöinen täsmävaikuttava tapaus. Toivoisi vain hartaasti, että näistä nyt tulisi sellainen kokonaispaketti, niin että niillä olisi todella vaikutusta. Mitä enemmän täsmävaikuttavia tämmöiset etuudet ovat, siis vähennyskelpoisuudet verotuksessa jnp., sen paremmin tämän yhteiskunnan varojen tavallaan ohjautuminen yrittäjyyden hyväksi toimii. Hyvä, että tämmöisiä esimerkkejäkin näinä aikoina löytyy.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täällä ed. Seppo Lahtela kaipasi, että ei ole salissa yrittäjäedustajia, joten oli melkeinpä pakko nousta käyttämään puheenvuoro, niin että kyllä täällä nyt joitakin kuitenkin on. Minusta tämä asia on hyvin tärkeä. Kun hallitusohjelmassa on hyvin keskeisesti yrittäjyysohjelma nostettu erääksi painopistealueeksi ja uskon, että sitä viedään aktiivisesti eteenpäin, niin se luo kyllä pohjan talouskasvulle.

Mutta minusta on hienoa se, että tämä lakialoite, joka on hyvin merkittävä yrittäjien kannalta, on nyt täällä käsittelyssä. Tässä on nyt nostettu muutamia hyvin tärkeitä asioita ja tämä naisyrittäjyys ennen kaikkea. On muistettava se, että maassamme monessa maakunnassa kuitenkin naisyrittäjyys on erittäin voimakkaasti lähtenyt menemään eteenpäin, ainakin meillä Pohjois-Karjalassa, ja uskon, että tämä on suuri voimavara koko yhteiskunnalle, kun saamme naiset mukaan tilanteessa, jossa kaiken kaikkiaan yrittäjäksi hakeutumisen määrä on laskussa.

Sitäkin tulee miettiä, että mitkä ovat ne todelliset syyt, että yrittäjyys ei kiinnosta. Ehkä kuitenkin riskit yrittämisessä ovat kohtuullisen suuria, ja toisaalta palkkatyö on ehkä se varmempi elämisen mahdollisuus. Uskon ja luotan siihen, että istuva hallitus ottaa yrittäjyysteeman hyvin voimakkaasti esille.

Pahoittelen sitä, että minulla ei ollut tilaisuutta allekirjoittaa tätä aloitetta. Olisin mielelläni nimeni pannut, mutta ehkä se on nyt jäänyt ensimmäisen kauden edustajalta huomaamatta. Toivon menestystä tälle erinomaiselle lakialoitteelle.