Pirkko Peltomo /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käytän vähän pidemmän puheenvuoron esitelläkseni Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomusta vuodelta 2002. Olin viime vuonna ja olen edelleenkin Kelan valtuutettujen varapuheenjohtaja.

Kelalla oli kuluneena vuotena 2002 totuttuun tapaan kädet täynnä töitä. Toimeentuloturvan erilaisina etuuksina jaettiin lähes 10 miljardia euroa, ja erilaisia asiakaskontakteja oli peräti 18 miljoonaa. Tavanomaisten etuustöiden eli uusien lakien, aikaisempien lakien muutosten ja niiden edellyttämien atk-töiden, koulutuksen ja ohjeistuksen lisäksi vuotta 2002 leimasi uuden hallintojärjestelmän sisäänajo. Viime kaudella täällä olleet edustajat muistavat hyvin tämän lain käsittelyn täällä eduskunnassa.

Vuoden 2002 alusta tuli niin sanottu kelalaki voimaan. Siihen koottiin hallintoa koskevat keskeiset säännökset. Kela määriteltiin itsenäiseksi julkisoikeudelliseksi laitokseksi, jonka hallintoa ja toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat kaksitoista valtuutettua, kuten laitoksen perustamisesta lähtien asia on ollut, ja se on myös uudella Suomen perustuslailla vahvistettu. Lisätty hallitus lakkautettiin ja yleistoimivalta Kelan toiminnan kehittämisessä ja johtamisessa osoitettiin pääosin Kelan ulkopuolisista henkilöistä koostuvalle hallitukselle, jonka jäsenet Kansaneläkelaitoksen valtuutetut määräävät. Pääjohtajalle ja johtajille määriteltiin omat toimialavastuunsa, samalla kun johtajisto organisoitui Kelan johtoryhmäksi. Lain myötä asetettiin myös erityinen Kelan neuvottelukunta. Vaikka matkan varrelle mahtui hankaliakin keskusteluja, on paikallaan korostaa, että läpi prosessin kaikki keskeiset pykälät säädettiin ja nimitykset sekä muut päätökset tehtiin yksimielisesti. Tällä tavoin huolehdittiin muun muassa myös siitä, että Kansaneläkelaitoksen imagoa ei vahingoiteta.

Kelan tehtävistä säädetään nyt keskitetysti kelalaissa. Sosiaaliturvan eri muotojen toimeenpanosta säädetään kuitenkin entiseen tapaan eri etuuslaeissa. Kelalaissa on otettu huomioon se, että laitos voi sopimusten perusteella hoitaa muutakin sosiaaliturvan toimeenpanoa ja muita palveluja. Tällä mahdollisuudella saattaa vastaisuudessa olla käyttöarvoa. Tiedotus-, tutkimus-, tilastointi- ja aktuaarityö säädettiin Kelan velvollisuudeksi lain tasolla ja yleisesti, mikä korostaa näiden toimintojen tähdellisyyttä. Myös ehdotusten tekeminen Kelan toimialaa koskevan lainsäädännön kehittämiseksi on vastaavalla tavoin määritelty Kelan lakisääteiseksi tehtäväksi. Tätä velvollisuutta aloitteellisuuteen on pidettävä merkittävänä, vaikka Kela toki aikaisemminkin on tehnyt monia ehdotuksia havaitsemiensa puutteiden ja ongelmien korjaamiseksi.

Meidän Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen tehtävät pysyivät pääosin ennallaan. Niitä kuitenkin täsmennettiin niin, että valtuutettujen tulee hallinnon ja toiminnan yleisen valvonnan ohella kiinnittää erityistä huomiota Kelan palvelujen laatuun ja saatavuuteen. Tämän vuoksi valtuutetut ovat aikaisempaa aktiivisemmin perehtyneet kansaneläkelaitoksen alue- ja paikallishallinnon olosuhteisiin sekä ottaneet selvää esimerkiksi toimistojen asiakaspalvelun laadusta, käsittelyajoista, työskentelyolosuhteista ja muista vastaavista tekijöistä. Keskusteluja on käyty suoraan myös toimistojen käytännön asiakaspalvelusta vastaavien toimihenkilöiden kanssa eikä vain esimiesten tai alue- ja keskushallinnon välityksellä. Valtuutetuille annettiin tehtäväksi vahvistaa Kelan työjärjestys sen jälkeen, kun hallitus oli sen laatinut. Työjärjestys vahvistettiin kesäkuussa, ja samoin kesäkuussa hallitus teki oman päätöksensä pääjohtajan ja johtajien välisestä työnjaosta sekä elokuussa päätöksen toimivallasta hallinnollisissa asioissa. Nämä päätökset tulivat voimaan viime syyskuun alusta. Eduskunta hyväksyi kesäkuussa Kelan valtuutettujen uuden johtosäännön, joka tuli voimaan elokuun alusta.

Puhemies! Valtuutettujen näkemyksen mukaan siirtyminen uuteen hallintojärjestelmään on sujunut hyvin. Ratkaisujen vaikutukset sisäisen toiminnan organisointiin kaikilla hallinnon alueilla toteutuvat asteittain. Erityisiä sellaisia ongelmia, joihin esimerkiksi valtuutettujen olisi ollut tarpeen puuttua, ei ole ilmennyt. Kelan sisäinen kehitystyö onkin voinut jatkua ilman häiriöitä.

Etuustoiminnassa on Kelassa panostettu käsittelyaikoihin, ratkaisujen lainmukaisuuteen ja valtakunnalliseen yhdenmukaisuuteen. Näiden laatutekijöiden tärkeyttä valtuutetutkin ovat toistuvasti korostaneet. Kelassa ollaan kehittämässä mittareita, joiden avulla voidaan seurata ratkaisutoiminnan oikeellisuutta. Tehtävä ei ole helppo, koska valmiita malleja ei ole muista organisaatioista saatavissa ja Kelan etuusvalikoima on poikkeuksellisen mittava ja lainsäädäntö vaikeasti hallittavaa.

Tässä yhteydessä on todettava tyydytyksellä se, että Kela on vahvasti avustanut lainsäädännön selkeyttämiseen tähtäävää hanketta, joka on vuonna 2002 ollut käynnissä ja jatkuu edelleen. Työttömyysturvan kokonaisuus tuli voimaan vuoden 2003 alusta, ja eläkelakien sekä sairausvakuutuksen valmistelutyö etenee. Vaikka järjestelmät eivät sisällöllisesti yksinkertaistuisikaan, on ehkä sitäkin tärkeämpää, että lait ovat teknisesti ymmärrettäviä, nykyaikaisia ja niiden rakenne looginen. Tämä helpottaa toimeenpanon ohella myös lakien valmistelua vastaisuudessa ja niiden käsittelyä täällä eduskunnassa.

Keskeisiä muita kehittämiskohteita ovat olleet muun muassa johtamiskäytännöt ja toiminnan suunnittelujärjestelmät, sähköistä asiakirjahallintaa, niin sanottua Sahaa, ja työntasausta, kelaslangilla Tasaa, on rakennettu asteittain. Nämä tärkeät apuvälineet tukevat sitä valtuutettujen omaksumaa linjaa, että Kelan palveluverkko tulee säilyttää kattavana ja palvelujen saatavuus on varmistettava. Kuormituksia voidaan siirtää suurista ja ruuhkaisista Kelan toimistoista sinne, missä resursseja on tarjottavana ja taloudellisten mittareiden mukaan olisi ehkä muutoin harkittava jopa toimiston lakkauttamista.

Kelan julkisuuskuva ja asiakaspalvelun taso, mukaan lukien käsittelyajat, on viimeaikaisten selvitysten mukaan kehittynyt suotuisasti. Asiakaskirjeiden ja etuuspäätösten ymmärrettävyyttä samoin kuin Kelan tiedotusta koskevat palautteet ovat parantuneet. Näitä tuloksia on syytä pitää erityisen positiivisina.

Joulukuussa 2002 tuli kuluneeksi 65 vuotta Kelan toiminnan alkamisesta. Saman ajan myös Kelan Sanomat on ilmestynyt. Tuolloin 65 vuotta sitten perustettiin Kansanvakuutuslehti Kelan silloisen hallituksen päätöksellä ja sen tehtäväksi määriteltiin, että "lehden tulee antaa tärkeitä informaatioita vanhusten eläke-eduista ja Kansaneläkelaitoksen monitahoisesta toiminnasta ihmisten hyväksi".

Tänä päivänä vanhusten määrä on tunnetusti kasvamaan päin, mutta Kelan toiminnan nykyisestä monitahoisuudesta suomalaisen sosiaaliturvan toimeenpanon keskeisimpänä toteuttajana, eräänlaisena suurtavaratalona, ei kenelläkään voinut olla tuolloin aavistustakaan. Kela on kuitenkin selvinnyt koko ajan laajentuneesta tehtäväkentästään ja vuosittain yhä kovenevista haasteistaan erinomaisesti. Kelan toiminnan onnistuminen on ratkaisevan tärkeä asia monille tavallisille ihmisille ja perheille sekä yhteiskunnallemme yleensäkin. Uuden hallituksen tehtävänä on nyt arvioida sosiaaliturvan sisällöllisten muutosten tarpeet sekä Kelan näkökulmasta äärimmäisen tärkeänä asiana aikaansaada sellaiset järjestelyt, joilla Kelan hoitaman sosiaaliturvan, ennen kaikkea sairausvakuutuksen, rahoitus pitkäjänteisesti turvataan.

Arvoisa puhemies! Kelan valtuutetut ovat ottaneet kantaa kertomusvuonna muun muassa seuraaviin asioihin: Sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön selkeyttäminen, päätösten perusteiden ja asiakaskirjeiden selkeyden kehittäminen, asiakaspalautteen systemaattinen hyödyntäminen ovat oleellinen osa palvelujen kehittämistä. Nämä kaikki löytyvät Kelan kertomuksesta, ja siellä tarkemmin määritellään näiden sisällöt, lisäksi tulee työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäämistä koskevan selvityksen hyödyntäminen, Kelan hoitaman sosiaaliturvan rahoitus, Kelan tietojenkäsittelyn kehittäminen, Kelan palveluverkon kehittäminen, henkilökorttilain muutokset, suuret lääkekustannukset ja apteekkikuitit ja lopulta vielä yleisen asumistuen keskiarvotulon selkeyttäminen; kaikki ovat olleet tärkeitä asioita.

Tämän jälkeenhän Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2002 menee arvioitavaksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, joka antaa asiasta mietinnön.

Maija Perho /kok:

Arvoisa puhemies! Varapuheenjohtaja ed. Peltomo toi kattavasti esille ne kysymykset, joita valtuutetut viime vuoden aikana ovat käsitelleet, ja tästä todella uusille valtuutetuille riittää hyvin runsaasti työsarkaa.

Haluan erityisesti korostaa ensinnäkin sairausvakuutuslain uudistamisprosessin tärkeyttä juuri siitä näkökulmasta, että se on sekä toimeenpanijan että käyttäjän näkökulmasta selkeämpi.

Toinen tärkeä asia on palvelun laatu ja sisältö, ja todella työntasauksen ja sähköisten järjestelmien kautta tähän on jo saatu ja saadaan jatkossa parannusta.

Kolmas asia, jota korostan ja johon valtuutettujen on syytä paneutua, on se, mikä on Kelan osuus pitkäaikaistyöttömien elämäntilanteen parantamisessa, mahdollisesti kuntouttamisessa, mikä on tämä yhteinen palveluketju ja sen nopeus.

Neljäntenä asiana korostaisin sitä, että Kansaneläkelaitoksen ja sen koko organisaation pitäisi olla vielä nykyistäkin aktiivisempi tuomassa esille niitä kysymyksiä, joihin kaivataan parannusta, jotka eivät toimi tai toimivat epätoivottavalla tavalla.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Kun kansaneläkkeen pohjaosa poistettiin, Kelan mahdollisuudet vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeisiin entisestään vähenivät, sillä lähes niin sanotun täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajallehan ei yleensä kansaneläkettä tule. Näin ollen Kelan mahdollisuudet vaikuttaa eläkepäätöksiin ovat vähentyneet sitä kautta. Tämä on ollut mielestäni varsin kielteinen kehitys siinä mielessä, että edelleenkin noin 20 prosenttia työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään. Kun nämä työkyvyttömyyseläkkeet hylätään, monesti nämä ihmiset ovat jo käyttäneet kaikki 300 sairauspäivärahaan oikeutettua päivää ja heidän toimeentulonsa on jäänyt käytännöllisesti katsoen tyhjän päälle. Ainut mahdollisuus on, että he hakeutuvat työttömyyskortistoon eli työnhakijoiksi, vaikka he ovat käytännössä työkyvyttömiä.

Mielestäni tähän myöskin Kelan tulisi vastaisuudessa entistä enemmän kiinnittää huomiota, että tällaiset väliinputoajat saataisiin pois lainsäädännön avulla ja ihmiset eivät joutuisi todellisiin toimeentulo-ongelmiin menettäessään työkykynsä. Vaikka työkyky on mennyt, siitä huolimatta yksityiset eläkevakuutusyhtiöt hylkäävät heidän työkyvyttömyyseläkehakemuksensa, joihin sinänsä Kela ei kyllä voi vaikuttaa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kuoppa puhui semmoisesta asiasta, mikä tulee jatkuvasti meillä esille tässä salissa ja ihmisten yhteydenotoissa.

Mutta itse ajattelin tässä ihan paikaltani yhteen asiaan puuttua: suuret lääkekustannukset ja apteekkikuitit. Minusta tässä on jotenkin semmoinen hyvin omituinen homma olemassa siinä mielessä, että Kelaanhan tulee tieto, joka tietokoneelta näkyy atk:sta, paljonko henkilölle on maksettu korvauksia. Sitten Kelalta tulee kirje tälle asianomaiselle henkilölle, että nyt suurten kustannusten raja eli 594 euroa 2 senttiä on tullut täyteen, ja asiakas joutuu viemään sitten sinne Kelaan ne kuitit.

Kelan kertomuksessahan tätä on käsitelty ja perusteltu, miksi sitä ei ole voitu poistaa, ja on todettu, että voisi tapahtua sillä tavalla, että henkilö hakee kaksi kertaa näitä korvauksia eli voisi saada joltakin toiselta luukulta korvauksen. Mutta itse ihan teknisesti olen nähnyt, miten tämä homma tapahtuu. Muun muassa on vanhuksia, joille kodinhoitajat tai ketkä hakevatkin apteekista näitä lääkkeitä. Siinähän tulee tämmöinen A4-liuska, missä ostot on vain kirjattu, ei siinä mitään apteekin leimaa ole. Jos käydään ihan saivartelemaan näitä asioita, siitä voisi yhtä hyvin ottaa valokopion ja jostakin toisesta laitoksesta hakea sillä valokopiolla korvausta.

Sen takia minusta tämä selitys ei tässä kelpaa, koska kyllä meidän pitää luottaa niihin ihmisiin joka tapauksessa. Tässä on takerruttu tämmöiseen juttuun; tietysti aina voidaan epäillä ihmistä epärehellisyydestä, mutta kun meillä on tietojärjestelmät olemassa ja sinne menee kaikki tiedot, koska lääkkeestä maksetaan myös korvaus, minusta ilman tämmöistä eri kuittisotaa ja lappujen säilyttämistä, joka vanhoille ihmisille ennen kaikkea tuntuu aika vaikealta, tämän pitäisi hoitua. Toivon mukaan tämä viesti menee nyt Kelan valtuutettujen kautta sillä tavalla, jotta tämä korjataan ja tämmöisestä kuittisodasta päästään.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja totesi, että Kelan päätöksistä, kun se tekee eläkepäätöksiä, noin 20 prosenttia hylätään. Se on mielestäni aika suuri osuus. Kun ihminen hakee työkyvyttömyyseläkkeelle, kyllä hän vakavasti silloin hakee eläkkeelle. Usein kaksi kolme lääkäriä toteaa, että on työkyvytön. Kelakin tekee tällaisia päätöksiä näkemättä ihmisiä.

Mielestäni tämä on kaikista suurimpia epäkohtia yhteiskunnassa ja ihmiset arvostelevat, että heitä ei huomioida ja heitä ei tavata; kerrotaan vain, että he ovat työkuntoisia. Tällaiseen epäkohtaan pitäisi puuttua. Kela voisi näyttää siinä esimerkkiä muille vakuutusyhtiöille. Kelalla on usein saman suuntaiset päätökset kuin näillä yksityisillä vakuutusyhtiöilläkin. Toivoisi, että täällä kyseinen valiokunta ottaisi tällaisen asian esille.