Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä laati tässä talossa käsittelyssä olevalle lisäbudjetille vaihtoehtoisen lisäbudjettiesityksen. Sen ehkä oleellisin osa on se, että haluamme ottaa velkaa vähemmän ja toisaalta antaa veronkevennyksen tuntuvimmin ruuan arvonlisäveroa alentamalla. Se on se pääsisältö, mutta sen lisäksi vaihtoehtobudjettimme sisältää muutamia erittäin tärkeitä kysymyksiä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa. Hallituksen valitsema linja on lisäbudjetin osalta ja siihen liittyvien veroratkaisujen osalta hyvin epäsosiaalinen, suorastaan hämmästyttävä, kun ajatellaan käytyjä vaaleja ja niissä annettuja lupauksia. Tämä lisäbudjetti ja veroratkaisut ovat kaukana niistä.

Arvoisa puhemies! Yhtenä keskeisenä osana vaihtoehtoista malliamme on nyt käsittelyssä oleva kansaneläkelain 24 §:n muuttamista koskeva lakiesitys. Se on siis kristillisdemokraattien ryhmälakiesitys, jolla haluamme avata mahdollisuuden ja toteuttaa alimpien kansaneläkkeiden nostamisen välittömästi 1. heinäkuuta 2003 alkaen.

Hallitushan antaa veronkevennykset ansiotuloihin 1.7.2003 alkaen, mutta eläkeläiset eivät tätä alennusta saa, käsittämätöntä kyllä, eivät saa. Vasta ensi vuonna saavat ne, jotka ovat hyväosaisia eläkeläisiä tai ainakin sen verran hyväosaisia, että ovat verotettavan tulon piirissä. Silloin hekin saavat siitä pienen, tai tietysti jotkut suuren eläkkeen varassa elävät suurenkin, verohelpotuksen. Hallitushan on perustellut, että on mahdotonta antaa eläkeläisille verokevennyksiä kesken vuoden. Tämähän ei sinänsä varmaan pidä paikkaansa. Olisihan se mahdollista. Niin kuin taisi alue- ja kuntaministeri Manninen jossakin puheenvuorossaan eilen todeta, se on kyllä mahdollista. Varmaan voisi olla syytä hallituksen tähän asiaan vielä paneutua hieman paremmin kuin on tapahtunut.

Mutta yksi tavattoman suuri epäkohta hallituksen linjassa on se, että kaikkein pienimmän eläkkeen varassa elävät äitimme ja isämme eivät saa minkäänlaista hyötyä hallituksen ratkaisuista tässä vaiheessa. Hallitusohjelman mukaankin täällä kohdassa 4.7 todetaan, että "Vuonna 2006 kansaneläkettä korotetaan ja kustannusvaikutuksissa otetaan huomioon, että myös siihen kytköksissä olevat sosiaalietuudet nousevat". Eli joidenkin sosiaaliturvan parannusten listan kaikkein viimeisimpänä kohtana vaalikauden lopulla on kansaneläkkeiden korottaminen eli niiden ihmisten muistaminen, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa tässä yhteiskunnassa. Heistä useat ovat kuitenkin tehneet äärimmäisen arvokasta työtä, kasvattaneet lapsia, olleet pientilojen emäntiä jne. ja miksei isäntiäkin ja ovat kuitenkin jääneet vain kansaneläkkeen varaan meidän eläkejärjestelmämme takia. Heitä ei muisteta tässä vaiheessa, kun jaetaan suuria määriä velkarahaa Suomen kansalle ja hyväosaiset saavat siitä kaikkein suurimmat osuudet.

Me emme tätä linjaa ole halunneet tukea, vaan esitämme, että kansaneläkelain 24 §:ää muutettaisiin sillä tavalla, että 1.7.2003 alkaen minimieläkkeitä nostettaisiin 17 eurolla kuukaudessa. Se on se 100 vanhaa mummonrahaa suunnilleen, ei valtavan suuri, mutta tietysti kun se kerrotaan 12:lla, vuositasolla se on tuntuva, koska meidän pienimmät eläkkeemme ovat niin tavattoman pieniä. Suhteessa tämä on varsin hyvä korotus. Me katsomme, että tähän on suomalaisella yhteiskunnalla varaa. Hallituskin tunnustaa, että varaa on, mutta hallitus haluaa antaa sen varan muille kuin näille kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Heitä lienee maassa noin 115 000, ja he todellakin ovat nyt jäämässä kaiken ulkopuolelle. Heillä on asumiskulut, heillä on monilla sairautta, ja he eivät pääse senkään takia elämään sellaista ihmisarvoista elämää, joka heille kuitenkin kuuluisi.

Jos kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti kokonaisuudessaan hyväksytään, niin eläkeläiset saisivat myös, kuten myös lapsiperheet, työttömät ja muut vähävaraiset, osuuden sitä kautta, että ruoan arvonlisäveroa olisimme halunneet ja haluaisimme alentaa välittömästi. Se olisi voitu toteuttaa kesken vuotta, ja me uskomme, että Suomessa elintarvikepuolella on sen verran vahva kilpailu, että tuo veronalennus olisi myös mennyt hintoihin. (Ed. Pulliainen: Tehän olette uskovaisia!) — Me uskomme tähän, ja se on sellainen usko, johon varmaan ed. Pulliaisenkin on syytä kääntyä. — Kyllä se on tosiasia, että kilpailua meillä tänä päivänä tässä suhteessa on, ja kauppaketjut ovat jopa tehneet yhteisen päätöksen ja lupauksen, että ne siirtävät koko ruoan arvonlisäveron alentamisen hintoihin.

Mutta kun hallitus ei tätä linjaa ole valinnut vaan on valinnut suurituloisten suosiolinjan ansiotulojen verotuksen keventämisen suuntaan, niin meidän tämä aloitteemme on sellainen, jonka pitäisi jokaisen omaatuntoa kolkutella niin, että tämä tulisi hyväksytyksi ja antaisimme näihin kaikkein pienimpiin eläkkeisiin tämän 17 euron kuukausikorotuksen välittömästi.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Nyt kun ostovoimaa halutaan yhteiskuntaan lisätä, on luonnollisista syistä syntynyt keskustelua juuri niistä ryhmistä, joiden ostovoimaa lisätalousarvion kautta ei paranneta. Siihen ryhmään kuuluvat tietenkin eläkeläiset ja varsinkin ne eläkeläiset, jotka saavat ainoastaan minimieläkkeen. Eilen jaettiin pöydälle valtiovarainvaliokunnan mietintö tuloveronalennuksista, ja siinä todetaan, että kaikkein pienimpien eläkkeiden osalta ratkaisua tulee hakea sosiaalipoliittisin keinoin. Tämähän ei ole mitään uutta. Ei voi niiden veroja keventää, jotka maksavat vähän veroa tai eivät maksa ollenkaan, mutta juuri se ryhmä on siinä kaikkein vaikeimmassa asemassa.

Ed. Kankaanniemi mainitsi tämän määrän, joita tähän kuuluu: 115 000 eläkeläistä. Hän mainitsi myöskin, miten paljon se 100 markkaa vanhaa rahaa eli 17 euroa merkitsisi, ja tähän voi tietenkin lisätä, että valtiontalouden kannalta tällä ei olisi kyllä kovin suurta merkitystä. Puhutaan 12,5 miljoonan euron summasta puolelta vuodelta ja koko vuodelta 25 miljoonasta eurosta. Eli aivan varmasti löytyy rahaa, jos vain tahtoa löytyisi. Tämä lakialoite on varsin hyvä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käsiteltävä asia on aivan oikea. Pienimpiä eläkkeitä on voitava korottaa. Olen sitä mieltä, olen ollut sitä mieltä oppositiossa ja olen sitä mieltä nyt ryhmän edustajana, joka on hallituksessa. Tämä on oikeudenmukaisuuskysymys, joka on arvovalinta. Siinä suhteessa katson, että tämä aloite tarjoaa tilaisuuden tuoda jälleen esille sen ongelman, joka meillä on kaikkein pienintä eläkettä saavien kohdalla.

Aivan kuten edellisissä puheenvuoroissa sanottiin, veronalennukset eivät tätä ryhmää kohtaa, koska kaikkein pienimpiä eläkkeitä saavat eivät maksa veroja. Ja keitä tähän ryhmään kuuluu: siellä on arvokkaan, kunniakkaan elämäntyön tehneitä ihmisiä. Pääosa siellä on talonemäntiä, lapsiperheitten kasvattajia, kotiäitejä; siellä on isäntiä; siellä on omaa työtään tehneitä, jotka ovat pudonneet väliin korkean ikänsä vuoksi näistä eri yrittäjäeläkkeistä tai työeläkkeistä, siellä on ryhmä, joka korkean iän vuoksi ei enää monta vuotta jaksa odottaa, että oikeudenmukaisempaa eläkepolitiikkaa tulee; siellä on ennen kaikkea viime sotien veteraaneja, kotirintamanaisia.

Eli tässä on tietty arvovalinta kyseessä, halutaanko näille ryhmille oikeudenmukaista taloudellista vanhuutta siellä vanhuuden kaikkein korkeimmissa ikävuosissa. Nythän jo nuoremmat eläkeläiset ovat sikäli onnellisemmassa asemassa, että työeläkkeet ja yrittäjäeläkkeet jo hiukan paremmin, vaikkakaan ei vielä täysimääräisesti, mutta kuitenkin hiukan paremmin kuin kaikkein iäkkäimpien kohdalla, jo tuovat tätä eläkettä.

Sen vuoksi minä toivon, että hallitus tulevia ratkaisuja tehdessään voisi arvovalintana nähdä tämän kysymyksen. Eivät nämä rahat yhteiskunnasta minnekään katoa. Kyllä ne rahat kiertäisivät siellä kotikylän ja kotipitäjän palveluissa ja yrityksissä. Suurista rahoista ei ole edes kyse, ei niillä kovin paljon työllistetä, mutta kyllä niillä positiivinen vaikutus olisi. Ja nämä rahat osaltaan palvelisivat myöskin aluepolitiikkaa. Nämä useimmat pientä eläkettä saavat ihmiset asuvat muuttotappioalueilla, missä kylätaksi on siinä tilanteessa, kannattaako yrittää, missä kyläkauppa on samassa tilanteessa. Tämä toisi pienen lisän, ei valitettavasti kovin suurta, mutta olisi kuitenkin oikean suuntainen ratkaisu.

Minä toivon, että tätä tällä tavalla, jota tässäkin aloitteessa on haluttu esittää, voitaisiin hallituksen toimesta nopeasti päästä toteuttamaan. Tämä on oikeudenmukaisuuden ja arvovalinnan näkökulmasta tehtävä ratkaisu. Todellakaan nämä iäkkäimmät eläkeläiset eivät jaksa kovin monta vuotta odottaa, niin että pian olemme myöhässä tässä suhteessa.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä kristillisdemokraattien aloite on oikea ja hyvä. Viikonloppuna Lappeenrannan torilla nimenomaan eläkeläisten asiat ja pieneläkeläisten asiat kiinnostivat kovasti, ja tämä kohdentuu oikeaan kohderyhmään. Näitä tosiaan on vielä hieman toistasataatuhatta, pelkän kansaneläkkeen varassa olevia.

Tämän asian tunnen sikälikin hyvin, että oma äitini on yksi tällainen. En puhu tässä sukuni puolesta, mutta tiedän, mimmoisen elämäntarinan kautta tämmöisellä peruskansaneläkkeellä ollaan. Sillä ollaan, jos on tehnyt 26-vuotiaaksi töitä pientilalla, sitten lähtenyt hoitamaan lapsia. 1960-luvun alussa tehtiin työeläkejärjestelmä, jolloin tavallaan sitä vanhemmat tienestit eläkkeen suhteen nollautuivat, ja siitä eteenpäin, jos hoiti lapsia, mitään ei ole kertynyt.

Tämä on nyt yksi tarina. Näitä on paljon, niin kuin ed. Oinonen tässä ryhdikkäästi toi esiin. He ovat niitä maan hiljaisia henkilöitä, jotka eivät itseään tuo esille eivätkä pidä suurta meteliä itsestään. Silloin täytyy yhteiskunnan vahvojen ja sellaisten henkilöiden, joilla näistä asioista on valta päättää, tarttua toimeen ja edistää näitä asioita. Näiden pienten ihmisten puolesta harvoin etujärjestöt ja muut maan mahtavat puhuvat. Se on hyvä, että edes täällä eduskunnassa pidetään asiaa esillä ja puhutaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kuuntelin äsken herkällä korvalla ed. Oinosen kaunista puhetta. Täytyy sanoa, että hänellä on erittäin hyvin kehittynyt sosiaalinen omatunto ja humaani mielenlaatu. Mutta tuo puhe oli aika lennokas, kun ottaa huomioon, minkälaisessa hallituksessa hän on mukana. Minä olisinkin odottanut, että nyt kun ed. Halmeella näyttää olevan tuo seuraava puheenvuoro, niin sen jälkeen tuonne taululle ilmestyy ed. Oinosen puheenvuoropyyntö ja puhemies ystävällisesti myöntää hänelle tuon anotun puheenvuoron ja ed. Oinonen ilmoittaisi meille kaikille nyt, kuinka hän tulee äänestämään näissä lähitulevissa äänestyksissä, koska niissähän mitataan, millä tavalla tuo loistava humaanisuus tulee käytännön politiikaksi.

Tony Halme /ps:

Arvoisa herra puhemies! Olin samalla torilla kuin perussuomalaisten puheenjohtaja ed. Soini, ja minulla onkin tässä suoraan esitys, mihinkä varmaan ed. Pulliainen vastaa. Eli kun vihreät haluavat nostaa bruttokansantulosta kehitysavun tuplasti elikkä 0,37:stä 1 prosenttiin, niin haluankin siirtää tämän kehitysavun suoraan Kansaneläkelaitokselle. Hoidetaan ensiksi meidän oman maamme eläkeläiset ja työntekijät kuntoon, annetaan heille kunnon kansaneläkepalkka, ja sen jälkeen vasta siirretään kehitysapu muualle kuin Suomeen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä käsitellään kansaneläkelain 24 §:n muuttamista. Mutta jos arvoisa puhemies sallii, niin ed. Halmeelle vastaan vain lyhyesti, että meidän humaani suhtautumisemme kattaa koko maapallon.