Arvoisa puhemies! Sekä YK:n että Suomen turvallisuuspoliittisessa selonteossa äärimmäinen köyhyys on tunnistettu keskeiseksi turvallisuuttamme uhkaavaksi tekijäksi. Kehitysyhteistyön kautta voidaan vähentää epidemioita, ympäristötuhoja, huumeiden yleistymistä, rikollisuutta ja hallitsemattomia muuttoliikkeitä. On siis loogista olettaa, että hallitusohjelmaankin kirjattua tavoitetta mahdollistaa kehitysavun nosto 0,7 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä tukevat jo pelkästään turvallisuusnäkökulmasta pääministeri, sisä-, puolustus-, sosiaali- ja terveys-, peruspalvelu-, ulko- sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri. Hyvät ministerit, te edustatte lähes puolta hallituksesta:

Miten on mahdollista, että hallitusohjelman kehitysapusitoumus on rikkoutumassa?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Istuva hallitus pyrkii oman toimikautensa aikana luomaan mahdollisimman hyvän pohjan sille, että myös tämän vuosikymmenen loppupuolella kehitysyhteistyömäärärahoja voidaan määrätietoisesti kasvattaa ja että Suomi saavuttaisi tämän 0,7 prosentin tavoitteen. Tietysti pari viikkoa takaperin tehdyn kehyspäätöksen valossa tämän tavoitteen saavuttaminen vuoteen 2010 mennessä on erittäin haastavaa, mutta on tärkeää muistaa se, että määrärahojen kasvu joka vuosi näinäkin vuosina on erittäin huomattavaa, yli 50 miljoonaa euroa vuosittain.

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla kehitysyhteistyöstä huolestuneet kansalaisjärjestöt jättivät kakun 99,3 prosenttia -kampanjassaan. Suomen hallitus on kehityspoliittisessa ohjelmassaan sitoutunut edelleenkin kasvattamaan kehitysyhteistyömäärärahoja 0,44 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2007 mennessä ja mahdollistamaan nousun 0,7 prosentin tasolle vuonna 2010. Hallituksen viimeisimmän kehyspäätöksen mukaan kuitenkaan kumpaakaan näistä sitoumuksista ei täytetä. Tällä hetkellä myös EU:ssa keskustellaan unionin jäsenten kehitysaputavoitteista. Mahdollisiksi minimitasoiksi vuoteen 2010 mennessä on ajateltu joko 0,51 tai 0,56 prosenttia. Nykyaikataululla Suomi jää myös kummastakin näistä.

Onko hallitus tarkoittanut sysätä vastuun asian korjaamiseksi eduskunnalle vai suoraan seuraavalle hallitukselle?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki

Puhemies! Hallituksen tarkoituksena ei ole sysätä vastuuta kenellekään muulle, vaan se kantaa määrätietoisesti vastuuta myös näinä tämän hallituskauden vuosina. Nyt tämänhetkisten arvioiden mukaan me kehyspäätöksen pohjalta tulemme 0,43:n tasoon tämän vaalikauden viimeisenä vuotena, ja tietysti kehyspäätöskin ulottuu vain vuoteen 2009 asti, joten mahdollisuuksia siihen, että ne luvut muuttuvat vielä vuosikymmenen lopulla, toki on olemassa. Suomella ei pitäisi olla tämän kehyspäätöksenkään valossa vaikeuksia saavuttaa näitä unionissa mahdollisesti tehtäviä minimitavoitteita. Unionin piirissä tätä päätöstä ei ole vielä tehty, vaan on tarkoitus, että huhtikuun neuvoston kokouksen yhteydessä unionissakin tästä keskustellaan ja mahdollisesti poliittisia sitoumuksia tehdään.

Mitä tulee tähän kakkuun, niin juuri äsken sitä maistoin kahvilassa, ja hyvältä se maistui.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus on nostanut kehitysyhteistyömäärärahoja, aivan kuten ministeri Lehtomäki kertoi, tuntuvasti jokaisena tämän vaalikauden vuotena. Kehyspäätöksessä, jonka teimme ja joka ulottuu vuoteen 2009 eli tämän vaalikauden ylitse, päädytään vuoteen 2009 mennessä muistaakseni yli 190 miljoonaa euroa korkeammalle tasolle kuin tällä hetkellä on. Kohua nousi siitä, että aikaisemmissa päätöksissä tuo korotus olisi ollut 5 miljoonaa korkeampi eli 194:n sijasta 199 miljoonaa, ja me tämän 5 miljoonaa säästimme, mutta se ei ole säästöä nykytilanteeseen, vaan määrärahat tulevat nousemaan tämän kehyspäätöksen mukaan merkittävästi, ja pala palalta myös tätä YK-tavoitetta saavutetaan.

Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyömäärärahojen taso on saamassa lisämerkitystä globaalilla ja YK:n tasolla. YK:n pääsihteerin asettama paneeli suositteli joulukuussa, että kehitysavun nostaminen 0,7 prosenttiin bkt:stä otetaan turvallisuusneuvoston jäsenyyskriteeriksi. Ainakin Saksassa tämä suositus on otettu todesta ja jopa Saksan pääministeri on ottanut julkisesti kantaa kehitysavun nopean nostamisen puolesta.

Eikö hallitus ole rekisteröinyt sitä tosiasiaa, että Suomen kansainvälinen arvovalta on valitettavasti kärsinyt ja kärsii edelleen, ellei Suomen kehitysavun tasoa nosteta ripeämmin kuin kehyspäätös ehdottaa?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Kyllä tietysti varsinkin YK:n piirissä tällä kehitysyhteistyön tasolla on merkitystä silloin, kun ajatellaan myös imagollisia asioita. Mutta Suomi on tällä hetkellä noin Euroopan unionin keskitasoa, niin että emme me siihen heikoimpaankaan kastiin tässä kuulu, ja kyllä me suhtaudumme hyvin vakavasti myöskin siihen Suomen kansainväliseen maineeseen.

Mitä tulee sitten muiden maiden tekemiin sitoumuksiin, mehän näemme vasta sitä myöten, kun tehdään konkreettisia rahapäätöksiä, miten ne etenevät. Kyllä tällä hallituksella on ainakin ne konkreettiset päätökset tästä myönteisestä kehityksestä jo olemassa ja niitä tullaan seuraamaan, ja tietysti me katsomme, miten muu Eurooppa myös tässä etenee.

Värderade talman, ministrar! Snart har vi Världsbankens årsmöte och där kommer sannolikt att beröras skuldbetalningsdeadlinerna för de fattigaste länderna. Vi vet att tyvärr har det så kallade Hipc-initiativet, dvs. Heavily Indebted Poor Countries Initiative, inte varit så effektivt som man kanske skulle ha önskat. Däremot säger regeringen i det utvecklingspolitiska programmet att vi stöder just utvecklingsländernas skuldnedsättningsprogram och att det skall verkställas effektivt. Vad tänker Finland göra, vilken linje kommer Finland att ha i samband med Världsbankens årsmöte om några veckor? Det här är en fråga till minister Kalliomäki.

Jos saan yrittää sanoa suomeksi: Erityisesti nyt on keskusteltu paljon erilaisista velkahelpotusaloitteista. Tiedämme, että Maailmanpankki kokoontuu vuosikokoukseen muutaman viikon kuluttua ja silloin varmaan keskustellaan myöskin Britannian aloitteesta. Toisaalta kehityspoliittisessa ohjelmassa todetaan, että Suomi tukee kehitysmaiden velanhoito-ohjelmien tehokasta toimeenpanoa.

Miten Suomi tulee suhtautumaan aloitteisiin Maailmanpankin vuosikokouksessa?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Kysyjä viittasi Britannian aloitteeseen. Oikeastaan Britannialla on kahdenlaistakin aloitteellisuutta: on niin sanottu iff-aloite, johon Suomi suhtautuu hyvin varauksellisesti, mutta toisaalta sitten britit ovat myöskin puhuneet laajemmasta, ennen kaikkea Afrikkaan kohdistuvasta velkahelpotusjärjestelystä, joka meidän mielestämme on mahdollisempi. Kaikki kuitenkin pitäisi saada siihenkin mukaan. Näkymä on se, että tämä viimeksi mainittu voisi olla se tie, jolla löydettäisiin ehkä yhteisiä ratkaisuja. Euroopan ja Yhdysvaltojen pitäisi olla, ennen kaikkea näiden, aktiivisesti mukana, mutta sitten pitää muistaa, että tämä liittyy laajempaan kokonaisuuteen, jossa on sellaista ilmapiiriä myöskin, että tällä YK:n suositukseen etenevällä tiellä pyritään vastuita vähentämään ja siirtämään sitten panostuksia tähän velkahelpotussuuntaan, mikä minusta ei ole oikea tapa. Suomen kohdalta pitää muistaa se, että jos meidän bkt:mme kasvu olisi 0,5 (Puhemies koputtaa) niin kuin esimerkiksi Saksassa, me saisimme paljon näyttävämpiä lukemia. (Puhemies: Aika!) Todellisuudessa kuitenkin rahat vähenisivät.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Lisäyksenä vielä, että Suomi on osallistunut tähän Hipc-ohjelmaan viime vuosien aikana noin 40 miljoonan euron edestä, ja me seuraamme kyllä hyvin tarkasti, miten G8:n piirissä tämä Britannian velkahelpotusaloite myöskin etenee. Sehän ei ole mikään kaikki anteeksi kaikille heti -aloite, vaan siihen liittyy aika paljonkin erilaisia ehtoja. Meillä on kyllä kohtuulliset valmiudet myöskin yhtyä tähän uuteen velkaohjelmaan kehitysyhteistyön puitteissa, mikäli tämä kansainvälisesti lähtee etenemään.

Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyössä toki kaikkein olennaisinta on se, kuinka paljon rahaa kehitysyhteistyöhön annetaan, ja se, että bkt-osuus ei kehity tavoitteena olevalla tavalla, tarkoittaa sitä, että vähemmän lisää rahaa laitetaan kuin olisi tarpeen.

Arvoisa puhemies! Kirkon ulkomaanapu teki tällä viikolla tärkeän päätöksen antaa lisäapua unohdetuille köyhille alueille, erityisesti Afrikkaan, joka on varsinkin Aasian hyökyaaltokatastrofin jälkeen jäänyt kehitysapua koskevissa keskusteluissa taustalle. Se, miten nimenomaan Afrikka voidaan pitää mukana maailman kehityksessä, on keskeinen kysymys paitsi maailman turvallisuuden myös YK:n vuosituhattavoitteitten saavuttamisen kannalta, sillä esimerkiksi äärimmäinen köyhyys on viime vuosina lisääntynyt Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa eikä vähentynyt.

Miten siis Suomi aikoo kantaa oman vastuunsa siitä, että Afrikka voitaisiin myös saada mukaan maailman kehittyvien alueiden joukkoon?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Tämä Afrikan kysymyksen esille nostaminen on hyvin tärkeä asia, koska on selvästi huomattavissa, että kansainvälisellä avunantajayhteisölläkin on jonkin verran taipumusta aina sännätä sinne, minne televisiokameroiden valokeilat osoittavat. Me pyrimme omassa kehitysyhteistyössämme ja myös Euroopan unionin yhteistyössä lisäämään ensinnäkin osuutta kaikkein köyhimmille maille, ja toki merkittävä osa Suomen kahdenvälisen avun kohdemaista on nimenomaan eteläisen Afrikan maita, ja niiden kehitysavun volyymia kasvatetaan näinä vuosina.

On tärkeää myös muistaa se, että vaikka raha on hyvin olennainen tekijä köyhyysongelman ratkaisemiseksi, niin se ei ole ainut tekijä, vaan hyvin tärkeä merkitys on myös sillä, minkälaisia politiikkavalintoja näissä kehitysmaissa itsessään tehdään.

Arvoisa puhemies! Millenniumtavoitteet ovat upeita, mutta tiedämme, että näistä kahdeksasta tavoitteesta puuttuu yksi olennainen eli lisääntymis- ja seksuaaliterveystiedon jakaminen kaikille maailman sitä tarvitseville. Kun YK:n väestökokous Kairossa 1994 asetti tavoitteen, että nämä palvelut ovat kaikille saatavilla, niin millenniumtavoitteista nämä jäivät pois katolisen kirkon ja Amerikan uskonnollisen oikeiston painostuksesta. Tästä syystä valistuneella Pohjois-Euroopalla, erityisesti Pohjoismailla ja siten myös Suomella, on erityinen vastuu, että ihmiskunnan suurin nuoriso, noin miljardi nuorta ja äidit ja naiset saavat tätä peruspalvelua eli oikeutta päättää (Puhemies: Saammeko kysymyksen?) omasta kehostaan. Kysyisin:

Miten Suomi aikoo edistää tätä omassa kehitystyössään Euroopan unionissa, että seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvät asiat, jotka ovat poliittisesti kiistanalaisia, saavat sen painoarvon?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Kyllä näissä maailmanlaajuisissa kehitystavoitteissa sekä äitikuolleisuuden että lapsikuolleisuuden vähentäminen on tietysti tärkeänä osana mukana. Paitsi että tällaiset tasa-arvoon ja naisten asemaan liittyvät kysymykset, joista tässäkin on kyse, ovat meidän kehitysyhteistyössämme läpileikkaavana teemana, meillä on erittäin paljon myöskin kahdenvälisiä hankkeita eri maissa, jotka painottuvat nimenomaan tähän sektoriin.

Arvoisa puhemies! Meidän kehitysapumme, vaikka se on vähäinen, on tarkoitettu köyhyyden puolittamiseen Egyptissä, Mosambikissa ja kaikkialla muualla. Se on vähäinen sen vuoksi, että haluamme kehittää omaa maata sillä muulla osalla. Hallitus on kuitenkin allekirjoittanut YK:n vetoomuksen, että köyhyys on maailmasta puolitettava. Se tarkoittaa, että köyhyys pitää puolittaa myös Suomessa vuoteen 2015.

Mihin toimenpiteisiin hallitus on aikonut ryhtyä, jotta Suomeen jäävä kehitysyhteistyöosuus käytettäisiin suomalaisen äärimmäisen köyhyyden ja kurjuuden vähentämiseen, jolloin meidän yhteiskuntarauhamme korjautuu vähintään yhtä paljon kuin korjautuisi Yhdysvalloissa, jos se päättäisi sattumalta vähentää köyhyytensä puoleen? Minä pyydän pääministeriä ja sitten mielellään valtiovarainministeriä vastaamaan, joka kantaa minun ohellani huolta maamme kilpailukyvyn ykköspaikasta, mutta me haluamme myös tämän Suomen köyhyyden puolittaa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallituksen koko ohjelman keskeinen valtavirta liittyy hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen, ja osa sellaista yhteiskuntaa on se, että yhteiskunta pitää myös kaikkein heikoimmistaan huolta. Se on koko hallituksen tavoite ja ohjaa hallituksen politiikkaa kaikessa toiminnassamme. Tämän mukaan tullaan toimimaan.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Vastaan ed. Krohnin kysymykseen, että meillä suomalaiset kansalaisjärjestöt yhdessä kattojärjestöjensä kanssa työskentelevät kehitysmaissa nimenomaan seksuaaliterveyden hyväksi, esimerkiksi Väestöliitto. Näistä on saatu erittäin hyviä kokemuksia, koska siellä käytetään paikallista henkilöstöä, henkilökuntaa koulutetaan, mennään pienimpiinkin kyliin ja tehdään tätä työtä. Minä uskon kansalaisjärjestöjen voimaan myöskin tässä asiassa.

Arvoisa puhemies! Köyhyyttä voitaisiin poistaa myös kaupan rakenteita oikeudenmukaistamalla. Suomi tekee kauppapolitiikkaansa osana EU:ta. Käynnissä olevalla Dohan neuvottelukierroksella EU vaatii voimakkaasti kehitysmaita tekemään myönnytyksiä teollisuustuotteiden ja palveluiden kaupan avaamisessa. Palveluiden saralla kehitysmaita painostetaan yksityistämään ja avaamaan kansainvälisille markkinavoimille muun muassa vesihuolto- ja terveyspalvelut. Vastaantulona EU markkinoi vähittäistä maatalouden vientitukien poistamista.

Mitä Suomi tekee EU:ssa lopettaakseen vastavuoroisuudella painostamisen kaupan avaamisessa?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Dohan neuvottelukierroksella kehitysmaita varten on olemassa tämä erillis- ja erityiskohtelu, jota Euroopan unioni pyrkii viemään voimakkaasti eteenpäin ja vielä niin, että niin sanottujen kehitysmaiden ryhmän sisällä voitaisiin nykyistä enemmän eriyttää tätä kohtelua, koska termin kehitysmaa alle kuuluu kyllä kauppaneuvottelukierroksellakin erittäin eri kehitystasolla olevia maita. Sen vuoksi nämä vaatimukset, jotka kierroksella noin yleisesti ovat esillä, ovat paljon pehmeämmät köyhimmille kehitysmaille.

Puhemies! Haluaisin hetkeksi palata vielä ed. Taipaleen esille nostamaan äärimmäiseen köyhyyteen, jonka nujertaminen on kehitysyhteistyön tavoite. Ed. Taipale varmasti tietää, että äärimmäinen köyhyys mustassa Afrikassa ja täällä kotimaassa on vielä aika paljon eri asia.