Täysistunnon pöytäkirja 35/2005 vp

PTK 35/2005 vp

35. TORSTAINA 7. HUHTIKUUTA 2005 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän epäkohdat

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Lastensuojelun tasausrahastojen tavoitteena on ratkaista lastensuojelun rahoitusongelmaa, joka on vaikeuttanut sosiaalihuollon lastensuojelutyötä. Tasausrahasto tasaa kuntien vastuulle tulevia suuria lastensuojelun kustannuksia. Tasausjärjestelmän toiminnallisuudessa ja soveltamisessa on ilmennyt monia ongelmia. Laskutuksen perusteena käytetään kustannuksia, jotka on kussakin kunnassa laskettu hieman eri perustein. Kuntien välillä on myös suuria ongelmia siinä, mitä kuluja otetaan suoritteen hintaan mukaan. Myös tasausjärjestelmän piiriin huomioitavista menoista vallitsee epäselvyyttä. Lastensuojelun käsitettä on laajennettu palveluihin ja toimintoihin, jotka eivät ole lastensuojelua. Eli tämä järjestelmän valvontavastuu on myös epäselvä.

Arvoisa ministeri Hyssälä, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän käytännön toteutuksessa ilmenevien epäkohtien korjaamiseksi?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Kun nykyjärjestelmää luotiin, niin lähtökohtahan oli se, että yritettiin taata pienille kunnille myöskin mahdollisuus hoitaa lastensuojelutapauksensa kunniakkaasti, koska ne ovat suuri taloudellinen kysymys. Ajateltiin, että tämä laki johtaisi tähän, kun kustannuksia tasataan kuntien kesken. Kävi juuri päinvastoin käytännössä. Elikkä nyt pienet kunnat maksavat suurten kuntien lastensuojelukuluja, koska tasausperiaate toimii näin. Nyt olemme päättäneet muuttaa systeemiä. Ja kun uusi valtionosuusuudistus on tulossa, niin tässä tämä lastensuojelukerroin tulee laskennalliseksi sillä tavalla, että se on sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisessa osuudessa mukana.

Lauri  Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut erityisesti keskisuurissa ja suurissa kunnissa. Lastensuojelun kustannusten nousu on ollut jatkuvaa. Tasausjärjestelmä rahoitetaan osin kuntien keskinäisin maksuin, osin kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista erotettavalla valtion korvauksella. Valtion korvaus on kiinteä ja määrältään puolet tasauksen arvioiduista kustannuksista. Olennaista on kuitenkin se, että valtion korvaustaso ei ole yltänyt kaikilla alueilla tavoitteeksi asetettuun 50 prosentin osuuteen kokonaiskustannuksista, vaan se on jäänyt selvästi tätä alhaisemmaksi.

Arvoisa ministeri Hyssälä, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä siinä, että järjestelmän alkuperäinen tavoite valtionosuuden määrästä suhteessa kuntien rahoitusosuuteen toteutuisi eli valtion rahoitus olisi 50 prosenttia? Kun ministeri Hyssälä äsken vastauksessaan totesi, että uusi valtionosuusuudistus on tulossa, niin onko (Puhemies koputtaa) tarkoitus tässä valtionosuusuudistuksessa näin sitten menetellä, korjata, (Puhemies: Aika!) että toteutuu tämä 50 prosenttia molemmille?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tasausjärjestelmä lopetetaan ja siirrytään toiseen laskennalliseen järjestelmään. Tässä on käynyt niin, että kun on niin sanottu kolmas maksaja, niin myöskin kustannukset ovat tahtoneet karata käsistä. Kunnat ovat lopettaneet myöskin omia laitoksiaan. On siirrytty hyvin paljon ostopalveluihin, ja kieltämättä lääninhallituksen kontrolli kaikkinaiseen ostotoimintaan ei ole ollut kaikilta osin riittävää eikä kaikissa lääneissä riittävää. Tähän on suhtauduttu vakavasti. Nyt järjestelmä muutetaan, ja pyrimme myöskin siihen, että näitä kustannuksia pitää paremmin seurata. Ylisuuria kustannuksia niin sanotusti on tullut, ja näitä on kunnilta peritty, ja nyt toivomme järjestelmän muutoksella, että saadaan tähän tällaista pitkäjänteisyyttä ja parempaa tolkkua.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Tämä ministeri Hyssälän maalaama muutos haiskahti siltä, jos oikein ymmärsin, että tarkoitus on siis uudelleen sälyttää enemmän suurille kaupungeille kustannuksia. Jos ja kun on niin Suomessakin käynyt jo viimeiset 10 vuotta ja kehitys sen kuin vaan selvemmin menee niin, että suuriin kaupunkeihin, erityisesti Helsinkiin ja Pääkaupunkiseudulle, keskittyy myös uudenlaista syrjäytyneisyyttä ja lastensuojelutarpeet ovat merkittävästi suurempia väestöpohjaan nähden kuin pienemmillä paikkakunnilla, niin ei kai tässä järjestelmässä ole tarkoitus uudelleen kääntää taikka entistä voimakkaammin kääntää selkää suurille kaupungeille? Oletteko aikeissa neuvotella ainakin kuuden suurimman kaupungin kanssa, ennen kuin tätä ajatusta viedään eteenpäin? Meillä kaupungeissa on merkittävät lastensuojelutarpeet.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Uudistusehdotus on sellainen, että lopetetaan tämä nykyinen tasausjärjestelmä. Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuusperusteisiin tuodaan kerroin, joka määräytyy sen mukaan, kuinka paljon kunnassa on huostaanottotapauksia suhteessa valtakunnan keskiarvoon, elikkä tässä tulee suurten kaupunkien edut ja pientenkin, jos on paljon huostaanottoja, tasapuolisesti otettua huomioon.

Rakel  Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Minä ihan järkyttyneenä kuuntelin ministeri Hyssälän vastauspuheenvuoroa. Eihän nyt järjestelmällä ainakaan vaikuteta siihen, että lasten huostaanottotapaukset vähenevät. Ed. Brax käytti hyvän puheenvuoron täällä, ja totean vaan, että Helsingissä on yli 1 100 lasta, joiden vanhempana toimii yhteiskunta tänä päivänä ja nämä ongelmat vain syvenevät ja kasvavat. Onneksi ministeri Manninen hiukan korjasi tätä valtioneuvoston kantaa. Mutta minä kysyn vielä:

Kuinka uskotte, että järjestelmämuutoksella voidaan vaikuttaa siihen, että lastensuojelutapaukset vähenevät?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Ehkä en tehnyt itseäni ymmärrettäväksi. Minä nimenomaan kerroin, että tämähän tulee laskennallisesti sosiaali- ja terveystoimen pohjiin. En missään tapauksessa kertonut tai antanut viestiä, että tällä järjestelmän muutoksella tapaukset vähenisivät. Kyllä lastensuojelutapaukset johtuvat varmasti monista yhteiskunnallisista tekijöistä eivätkä tästä järjestelmästä. Toivon, että meidän yhteiskuntamme kehittyy siihen suuntaan myös hallitusten toimin, kuntien toimin, kansalaisjärjestöjen toimin, että lastensuojelutapauksia ei näin paljon tulisi kuin nyt; ne ovat olleet joka vuosi kasvussa. Totta kai siihen vaikuttaa perheitten tilanne, ja tätä olemme selvittäneet, ja järjestelmä muuttuu.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.