Arvoisa puhemies! Rikkaiden maiden, G20-maiden, johtajat ovat kokoontuneet juuri tällä hetkellä Lontooseen koko maailman tulevaisuuden ja maailmantalouden järjestelmän kannalta kriittiseen kokoukseen. Tässä kokouksessa on asialistalla niin elvytyspakettien koordinointi kuin finanssimarkkinoiden säätely. Tästä on julkisuudessa luotu jonkun verran vastakkainasettelua niiden maiden, jotka ajavat enemmän elvytyksen lisäämistä, ja niiden, jotka ajavat enemmän säätelyn lisäämistä, välille. Tämä on valitettavaa. Itse haluaisin korostaa sitä, että nyt on historiallinen tilaisuus saada reilut, demokraattiset, globaalit pelisäännöt finanssimarkkinoiden säätelylle. Tämä tilaisuus, jos sitä nyt ei käytetä, voi mennä ohi, ja voi mennä vuosikymmeniä ennen kuin saadaan sellaiset pelisäännöt, joilla veronkierto ja salailu ja sen tyyppiset epäreilut keinot, mitä maailmantaloudessa on jonkun verran käytetty, saataisiin kuriin. Tämä on suomalaisten etu. Pääministeri on Eurooppa-neuvostossa ajanut voimakkaasti finanssimarkkinasäätelyä, muun muassa stressitestiä, mistä haluan pääministeriä kiittää.

Miten Suomi on G20-kokouksen alla pyrkinyt edistämään sitä, että kokouksessa saataisiin hyviä päätöksiä aikaan, ja esimerkiksi sitä, että Imf:lle annetaan oikea toimeenpanovalta, (Puhemies: Minuutti kulunut!) jotta ne päätökset saadaan myös voimaan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Suomi on vaikuttanut tämän G20-kokouksen valmisteluun sekä kahdenvälisillä suhteilla EU:n kautta että myös jonkin verran Oecd:n kautta, joka on valmisteluprosessissa ollut mukana. Vaikuttaminen on kohdistunut erityisesti neljään aihepiiriin, joista ensimmäinen on tämä säätelyn valvonnan ja sen läpinäkyvyyden lisäämisvaatimus. Tästä on ehkä eniten julkisuudessa keskusteltu.

Toisekseen yleisesti kansainvälisen yhteistyön tehostaminen ja rahoitusmarkkinoiden vakauden edistäminen.

Sitten kolmas aihe on liittynyt juuri Imf:n uudistamiseen. Tänään ensimmäinen tietohan G20:sta kertoo, että Imf:n resursseja vastata vaikeuksissa olevien valtioiden lainoittamiseen on lisätty 750 miljardilla eurolla. Erittäin merkittävä päätös, johonka myös EU ja välillisesti myös Suomi tai Suomen Pankki tulevat antamaan kontribuutionsa.

Neljäs aihe on ollut sitten Maailmanpankin ja alueellisten kehityspankkien uudistaminen. Kyllä näissä molemmissa jälkimmäisissä lähestytään sitä, mitä edustaja kysyy. Nyt minusta tämän talouskriisin keskellä pitää käyttää tämä mahdollisuus hyväksi, että näitä järjestelmiä aidosti uudistetaan. Se varmasti merkitsee sitä, että me, voi sanoa rikkaimmat maat, menetämme jonkin verran myös ääniosuuksiamme näissä kansainvälisissä järjestöissä, mutta se ei ole mikään erityinen menetys. Tärkeintä on, että nyt myös näihin instituutioiden uudistamisiin ryhdytään.

Arvoisa puhemies! Myös kahdenvälisissä suhteissa ja Euroopan tasolla on pyritty kiinnittämään huomiota niihin nykyään salaisuuden verhon alla oleviin epäselviin pankkikysymyksiin. Esimerkiksi Sveitsissä jotkut pankit ovat jopa antaneet työntekijöilleen kiellon matkustaa ulkomaille, jottei heitä pidätettäisi, jottei salaisuuden piirissä olevia tietoja muut maat sitä kautta saisi tietoonsa. Miten Suomi on näissä asioissa toiminut niin, että meille olennaisia tietoja saadaan julkisiksi? Sitten toisaalta esimerkiksi tämän tyyppiset asiat, jotka ovat itsesäätelyn varassa tällä hetkellä, niin kuin luottoluokituslaitokset tällä hetkellä voivat olla ensiksi luomassa arvopaperipaketteja yrityksiinsä ja sitten itse arvioimassa, reittaamassa, niitä.

Elikkä miten Suomi toimii myös kahdenvälisissä suhteissa ja oman säätelyn piirissä niin, että ne asiat korjaantuvat?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ministeri Kiviniemi ei ole paikalla. En pysty sanomaan, miten on käyttäydytty kahdenvälisissä suhteissa näihin niin sanottuihin veroparatiiseihin. Mutta G20-valmistelujen yhteydessä meidän ehdoton tavoitteemme on ollut se, että tiedonantamisvelvollisuutta pitää lisätä kaikkialle. Se on osa tätä yhteistä uutta järjestystä. Minusta myönteistä on se, että aika monet niistä maista, jotka ovat pankkijärjestelmäänsä kehittäneet salaisuuden verhon alla, ovat selkeästikin myöntyneet siihen, että ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä yhteistyökykyisemmiksi tiedonvaihdossa. Minusta tässäkin suhteessa tämä kriisin tilanne pitää käyttää hyväksi.

Arvoisa puhemies! Näistä otsikoista, jotka ovat G20-kokouksessa — finanssijärjestelmän uudistaminen, elvytys jne. — vallitsee yksimielisyys, mutta aina sitten, kun otsikoitten alla keskustellaan, alkavat suuret erimielisyydet. Nyt Tšekillä, joka johtaa EU:n puheenjohtajuutta, ei ole oikein suurta poliittista luottamusta. Kysyisin pääministeriltä:

Millä tavalla Euroopan unioni nyt hänen käsityksensä mukaan on pystynyt ja pystyy puhumaan yhdellä äänellä näistä olennaisista asioista?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! EU:lla on ollut kaksi ylimääräistä huippukokousta lyhyen ajan sisällä — tai tämä jälkimmäinen ei ollut ylimääräinen — joissa nimenomaan yhteistä mandaattia, yhteistä kantaa G20:tä varten määritettiin, ja se saatiin aikaan kaksi viikkoa sitten pidetyssä huippukokouksessa. G20-kokous on näiden suurimpien kahdenkymmenen talouden yhteinen kokous, mutta kyllä unionin sisällä on ollut erittäin vahva yhteishenki siitä, että kaikki unionissa olevat maat, jotka osallistuvat G20:een, noudattavat tätä unionin yhteistä positiota, ja myös komissio on läsnä tässä kokouksessa.

Arvoisa puhemies! Koko tämä globaali kriisihän lähti liikkeelle USA:n asuntomarkkinoista, ja yksi keskeinen syy siellä oli täysin vastuuttomat lainajärjestelmät. Luotiin tarkoituksella lainajärjestelmä kotitalouksille, joilla ei ole tuloja, joilla ei ole töitä, joilla ei ole omaisuutta. Sen jälkeen paketoitiin näitä lainoja, myytiin edelleen viidessä kuudessa portaassa ja kaikki laskettiin spekulatiivisen arvonnousun varaan. Tämä ei toiminut, ja koko globaali kriisi käynnistyi. Siellä myöskin jo Clintonin aikana säädettiin laki, jolla kiellettiin eräiden johdannaisten valvonta, elikkä tämä oli täysin vastuutonta lainsäädäntöä.

Aikooko Suomi osana Euroopan unionia näissä keskusteluissa ottaa huomioon myös sen, että USA:ssa on todella vastuulliselle tielle palattava myöskin lainsäädännön osalta, mikä koskee lainoitusta, finanssimarkkinoita ja pankkimaailmaa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ed. Uotila kuvasi erittäin hyvin sen, mitä Yhdysvalloissa tapahtui, ja osa sitä tapahtumasarjaa oli nimenomaan myös se, että siellä luotiin uusia järjestelmiä, joissa nimenomaisesti ei ollut valvontaa. Siellä luotettiin aivan liiaksi tässä suhteessa markkinatalouteen. Ja kun unionin puolelta ja Suomen puolelta puhutaan sekä uusista säännöistä, valvonnasta että läpinäkyvyydestä, niin se läpinäkyvyys viittaa juuri siihen, että kun esimerkiksi näitä Yhdysvaltojen asuntoluottopaketteja sitten on myyty sijoittajille edelleen ja myös monet eurooppalaiset sijoittajat ja pankit ovat niitä ostaneet, niin edes markkinoiden omat valvojat eivät järjestelmän läpi nähneet, että nämä niin sanotut roskalainat olisivat sieltä paljastuneet.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Ed. Jaakonsaaren kysymykseen Tšekin puheenjohtajakaudesta: Itse asiassa Suomen oikeusministerinä yhdyin ja sittemmin myös kollegani Britanniasta, lordi Bach, yhtyi tähän vaatimukseen. Meillä ensi maanantaina on oikeusministerien kokouksessa Tšekin puheenjohtajuudella tämä talouskriisi ja sen yhteydet taloudelliseen rikollisuuteen erityisenä teemana keskustelussa, ja keskustellaan varsinkin siitä, että rikollisuudella saatu raha voidaan jäädyttää kaikissa jäsenmaissa ja että yhteistyötä nimenomaan näitten veroparatiiseista saatavan rahan osalta tiivistetään oikeusministerien ja syyttäjien yhteistyöllä.

Ja mikä vielä kolmanneksi on hyvin tärkeätä: sitä metodia, mikä meillä jo rikostutkinnassa on, ehkä semmoisessa tavanomaisemmassa rikollisuudessa, eli näitä yhteisiä tutkintajoukkoja, joint investigation teameja, tullaan käyttämään myös talousrikollisuuden, verorikollisuuden ja tähän lamaan taikka taloudelliseen taantumaan liittyvän järjestäytyneen rikollisuuden pään nostamiseen. On hyvin tiedetty, että tämmöisinä aikoina järjestäytynyt rikollisuus yrittää käyttää tilannetta poikkeuksellisesti hyväksi ja laajentaa verkostoaan talousrikollisuuden puolella.