Arvoisa puhemies! Monille iäkkäille, sairaille ja vammaisille omaishoidon tuki mahdollistaa kotona asumisen parhaalla mahdollisella tavalla, oman läheisen auttamana. Omaishoidon tuen saatavuus, määrä ja laatu kuitenkin vaihtelevat suuresti kunnittain. Tuen siirtäminen Kelan maksettavaksi yhdenmukaistaisi käytäntöjä ja edistäisi siten hoidettavien ja omaishoitajien tasa-arvoa. Myös Kela on ilmoittanut olevansa valmis ottamaan kyseisen tuen hoidettavakseen. Hallitusohjelmassa todetaan, että omaishoidon tukea ja kattavuutta lisätään. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: aikooko hallitus siirtää omaishoidon tuen Kelan vastuulle ja näin ratkaista omaishoidon tuen saatavuuteen ja kattavuuteen liittyvät ongelmat?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Tämä on todella tärkeä kysymys, ja kiitän siitä, nimittäin aikaisemminkin täällä kyselytunnilla on tästä asiasta tiedusteltu. Silloin olen jo kertonut ja kerron edelleen, että meillä on nyt omaishoidon tukea kehittämässä työryhmä ja me katsomme sitä huomattavasti laajempana kokonaisuutena kuin pelkästään sinä rahallisena etuna, josta niin usein puhutaan omaishoidon tuen yhteydessä.

Omaishoidon tärkeää työtä tekeviä pitää tukea myös muulla tavalla kuin vain rahallisesti: millä tavalla heidän vapaapäivänsä järjestyvät, minkälaista apua sinne kotiin tuodaan, millä tavalla pystytään vahvistamaan ja parantamaan esimerkiksi iäkkään pariskunnan, jossa toinen on sairaampi kuin toinen, kotona asumisen edellytyksiä myös muilla tavoilla. Eli tämä on hyvin laaja ja hyvin tärkeä kysymys.

Tässä tilanteessa, kun me tiedämme, millä tavalla taloudellisesti olemme juuri joutuneet kehysriihessäkin tekemään hyvin vaikeita ratkaisuja, tiedämme myöskin, että taloustilanne on sellainen, että tässä vaiheessa ei ole pystytty tekemään sellaista päätöstä, että omaishoidon tuki (Puhemies: Arvoisa ministeri, minuutti!) pystyttäisiin yksiselitteisesti siirtämään tuonne Kelaan.

Arvoisa puhemies! Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä. Myös heidän omasta jaksamisestaan tulee huolehtia. Erään tutkimuksen mukaan lähes 30 prosenttia omaishoidon tuen hakijoista koki itsensä uupuneeksi. Tämä kertoo siitä, että tukitoimet eivät toimi niin kuin pitäisi. Lisäksi on syytä huomioida, että suuri osa omaishoitajista on eläkeläisiä, jotka huolehtivat puolisostaan. Omaa puolisoaan hoitavien hoitotaakan on kansainvälisessä tutkimuksessa todettu olevan suurempi, joten heillä myös on suuremmat terveysriskit. Mitä hallitus aikoo tehdä kehittääkseen omaishoitajien tukipalveluita?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Omais-hoitajien tukemiseksi on suunnitteilla monia erilaisia toimia, muun muassa se, millä tavalla omaishoitajien terveystarkastukset saataisiin kaikkialla maassa tasa-arvoisesti järjestettyä. Tästä asiasta hallituksen keskuudessa on jo viety pyöriä eteenpäin. Samoin sitten se muu, millä tavalla eri kunnissa eri tavalla on pystytty näitä asioita järjestämään: Monessa kunnassa omaishoitajien arvo tiedostetaan. Sitten meillä on kuntia, joissa ei ole ehkä ymmärretty riittävän hyvin, millä tavalla se omaishoitajien työpanos itse asiassa avittaa sitä kunnan omaakin taloudenpitoa. Nimittäin jos näitä omaishoidettavia siirtyisi sinne laitospuolelle hoidettavaksi sankoin joukoin, se tarkoittaisi kunnille todella kasvavia kustannuksia. Tämän vuoksi nyt, kun kunnallisvaalitkin ovat lähestymässä, vetoan, että monet niistä, jotka lähtevät ehdolle vaaleissa, ottaisivat tämän teeman myöskin siellä kuntavaaleissa omakseen ja siellä kunnissa myöskin lähdettäisiin viemään näitä asioita eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Te väistelette erittäin taitavasti tässä omaishoidon kysymyksessä. Viime joulukuussa budjettikeskustelussa te lupasitte, että kehysriihessä ratkaistaan tämä omaishoitajien verotuskysymys. Ei ole ratkaistu. Nyt te sanotte, että te kehitätte monia toimia ja teillä on tämä työryhmä, jonka työ päättyy 2013. No, nyt täällä on käsiteltävänä valtiontalouden kehykset, eli te olette päättäneet tämän vaalikauden rahoista, ja nyt kun te sanotte, että kehitätte, niin kysyn teiltä: paljonko tässä kehyksessä on varattu erityisesti omaishoidon tuen kehittämiseen, ja miksi te ette toteuttanut omaishoitajien verovähennystä tässä kehysratkaisussa?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! En minä väistele, vaikka edustaja nyt näin haluaa siinä uskotella. Kehysriihessä tehtiin paljon hyvin vaikeita päätöksiä, ja näistä vaikeista päätöksistä voin sen verran sanoa, että esimerkiksi vanhuspalvelulaista ei tämä hallitus tule laistamaan ja se astuu voimaan vuonna 2013. Siinä on parannuksia myöskin omaishoitajien asemaan liittyviin asioihin. Tämä lakiluonnos tullaan minulle luovuttamaan virallisesti ensi viikolla, ja sen jälkeen se on myöskin avoimessa keskustelussa. Uskoakseni molemmat oppositiopuolueet tulevat toteamaan tämän kyseisen lakiesityksen hyväksi, ja kun se eduskuntaan aikanaan tulee, (Välihuutoja) niin toivottavasti eduskunta vie sen ripeällä aikataululla eteenpäin.

Mutta, arvoisa puhemies, sen haluan tässä todeta, että esimerkiksi omaishoitajien terveystarkastuksiin on budjetissa rahaa. Se kuuluu siihen isoon pakettiin, joka on 125 miljoonaa euroa tälle kehyskaudelle, ja vuodesta 2014 omaishoitajille tullaan nämä laajat terveystarkastukset tekemään.

Arvoisa puhemies! Nyt on puhuttu vanhusten omaishoidosta. On syytä kiinnittää huomiota myös vammaisten ja sairaiden lasten omaishoitoon. Vammaisten tai vaikeasti sairaiden lasten kotihoidossa ja hoidon tukemisessa on suuria kunnallisia eroja. Hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksia, mikä tullee näkymään myös lasten ja vammaisten hoidossa. Onko syytä pelätä, että vammaisten ja sairaiden lasten hoivapalveluja aletaan ajaa alas? Kysyn vastaavalta ministeriltä: kuinka hallitus aikoo taata, että myös sairaiden ja vammaisten lasten turvallinen kotihoito turvataan?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Palveluiden kehittäminen on tämän hallituksen yksi kärkiprioriteeteista, se, millä tavalla esimerkiksi Kaste-rahoituksen turvin eri kunnissa pystymään parantamaan juuri lasten, perheiden — mukaan lukien myöskin vammaiset — palveluita. Tämä on äärimmäisen tärkeä asia. Myöskin kunta- ja palvelurakenneuudistuksella pyritään parantamaan kuntien edellytyksiä turvata näiden palveluiden toimivuus, ei ainoastaan tänä päivänä, vaan myöskin pitkälle tulevaisuuteen.

Arvoisa puhemies! Omaishoitajat tekevät äärettömän tärkeää työtä, ja on hyvä, että pääministeri Kataisen ohjelmaan on omaishoitajien aseman parantaminen vahvasti kirjoitettu. Täällä ministeri avasikin vähän sitä, mitä tällä vaalikaudella on tarkoitus tehdä. Nostitte esille tuon vanhuspalvelulain, jota erinomaisesti ministeri Risikko viime vaalikaudella vei eteenpäin. Kun kerroitte, että siinä on tulossa parannuksia omaishoitajien asemaan, niin voisitteko vielä vähän tarkentaa sitä, mitä on tulossa ja missä aikataulussa eduskunta saa vanhuspalvelulain käsiteltäväkseen, koska se on yksi tämän vaalikauden tärkeimpiä asioita?

Täällä nousi esille vammaiset lapset, heidän omaishoitajansa. Kun tässä vanhuspalvelulaissa tulee vanhusten osalta parannuksia, niin mitä voimme odottaa sitten vammaisten lasten perheiden osalta tässä omaishoitaja-asiassa?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Edustaja Sarkomaa hyvin huomasi tuossa, että muutakin lainsäädäntöä ollaan kehittämässä, ei ainoastaan tätä vanhuspalvelulakia. Nimittäin sosiaalihuoltolainsäädäntöä ollaan viemässä tällä hallituskaudella eteenpäin, ja siihen kuuluu myöskin vammaisten asioiden lainsäädäntöön puuttuminen niin, että sosiaalihuoltolain piiriin saadaan yhä enemmän myöskin näitä erityislakeja, sinne yleislain piiriin.

Mutta tästä vanhuspalvelulaista haluaisin kertoa, että siitä on todellakin tulossa upea laki. Se on tulossa eduskunnan käsittelyyn nyt syksyn aikana, sen on määrä astua voimaan 2013. Se tulee koskettamaan kaikkia meidän iäkkäitä ihmisiämme. Virallisestihan se laki luovutetaan minulle vasta ensi viikolla, ja olemme sopineet, että etupainotteisesti ei kukaan meistä tällä hetkellä lain sisällöstä tietävistä tule siitä sen yksityiskohtaisemmin kertomaan. Mutta sen voin sanoa, että siinä painopisteenä on esimerkiksi se, millä tavalla hoitopolut toimivat, (Puhemies: Ja minuutti, ministeri!) millä tavalla meillä ennaltaehkäisyyn panostetaan, ja myöskin kunnille tulee tämän lain puitteissa lisävelvoitteita.

Arvoisa puhemies! Tutkimusten mukaan omaiset tarvitsevat psykososiaalista tukea vähintään yhtä paljon kuin taloudellistakin tukea, kuten ministerikin totesi. Tärkeää ovat muun muassa erilaiset vuorohoidon järjestelyt. Uusina toimintamuotoina joissakin kunnissa on kokeiltu kotiin annettavaa vuorohoitoa ja toisaalta vuorohoitoa perhehoitona toteutettuna. Onko näitä vuorohoidon muotoja tarkoitus kehittää jatkossa enemmänkin?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Kyllä meidän kaikkia tapojamme toteuttaa palveluita ollaan kehittämässä. Kun tänä päivänä meillä painopiste on hyvin vahvasti siellä korjaavissa palveluissa, nyt ollaan painopistettä siirtämässä ennaltaehkäisyyn, oikea-aikaisuuteen, siihen että hoitopolut toimivat, niin että inhimillisyys näissä meidän kaikissa palveluissamme tulisi toteutumaan paremmin.

Arvoisa puhemies! Ajattelin kyllä olla ehdolla kunnallisvaaleissa, mutta kun en voi olla onneksi kuin yhdessä kunnassa, niin mielelläni hoitaisin tätä vanhuspalveluasiaa täällä eduskunnassakin ja erityisesti siksi, että hallitushan kirjasi hallitusohjelmaansa kirjauksen siitä, että omaishoidon tuen määräytymisperusteet yhdenmukaistetaan. Haluaisin nyt kuulla, onko tämä työ erityisesti tämän työryhmän agendalla ja jos on, niin millä tavalla se aikoo sitä lähestyä.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Lyhyt vastaus: kyllä on. Tätä kyseistä työryhmää johtaa Elli Aaltonen, joka ansiokkaasti on aikaisemminkin omaishoitajien asiaan puuttunut tässä maassa, ja luotan siihen, että hänellä on hyvin asiantunteva joukko siinä työryhmässä. He tekevät hyvin laajaa toimenpidekokonaisuutta, lainsäädäntökokonaisuutta, jolla aidosti pureudutaan niihin asioihin, joita meillä omaishoidon tuen kehittämisessä on jäänyt tekemättä, viime hallituksen aikana esimerkiksi. Silloin taloudenpito olisi sallinut monia sellaisia toimenpiteitä, joita nyt tässä tiukassa tilanteessa ei voida saada aikaiseksi, mutta siitä huolimatta me viemme tätä lainsäädäntöhanketta eteenpäin ja pyrimme parantamaan tilannetta niiltä osin, kuin se vain on tässä taloudellisessa tilanteessa mahdollista.

Arvoisa herra puhemies! Me eduskunnan tarkastusvaliokunnassa olemme käynnistäneet selvityksen omaishoidon tuesta niin ikään, ja on, niin kuin täällä on moneen kertaan sanottu, sekä inhimillisesti että valtion ja kuntien talouden kannalta monin verroin perustellumpaa — silloin, kun tilanne muutenkin sen sallii — tukea omaishoitoa kuin laitoshoitoa. Mutta kun tarkastusvaliokunnassa aloitimme tämän selvityksen, niin törmäsimme siihen mielestäni aika hälyttävään tosiasiaan, että julkisista tilastoista ei myöskään ministeriöltä saatu vastausta siihen perustavanlaatuiseen kysymykseen, paljonko Suomessa on omaishoitajia. Ne omaishoitajat, jotka saavat jotain julkista apua, ovat murto-osa koko omaishoitajajoukosta, ja jotta tätä asiaa voitaisiin millään tavalla tarkastuksen logiikan ja hyvän hallinnon näkökulmasta tarkastella, meillä täytyisi tietoisesti tässä maassa, jossa on tuhansia virkamiehiä keräämässä tietoja ja tilastoja yhteensä, olla tieto siitä, paljonko Suomessa on omaishoitajia ja kuinka moni heistä saa jotakin tukea. Koska, ministeri, uskotte, että tarkastusvaliokunta saa tähän keskeiseen kysymykseen vastauksen?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Kyllä se näin on, että tietoon perustuva päätöksenteko on se paras päätöksentekotapa. Otan tästä nyt edustajan heitosta kopin, ehdottomasti, ja lähden ministeriössä viemään tätä asiaa eteenpäin. Tässä voisi hyvänä toimijana olla THL, jolla on kattavasti lonkerot ympäri maata ja joka pystyy myöskin patistamaan kuntia tilastoimaan paremmin sitä, kuinka paljon niillä näitä omaishoitajia on. Mutta varmasti se todellisuus on sitä, että me emme koskaan pysty saamaan tilastoitua joka ikistä omaishoitajaa, joka siis varsinaisesti sitä työtä tekee, koska monet tekevät sitä työtä hiljaa, eivätkä pidä edes kovin paljon meteliä, jolloin meidänkin pitää olla aktiivisia heidän suuntaansa ja kertoa, mitkä heidän oikeutensa ovat.

Arvoisa herra puhemies! Olen huolissani omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien hoivapaikoista, kuinka ne toteutuvat ja toteutuvatko ne, koska ihmiset ottavat yhteyttä ja kertovat, että hoivapaikkaa läheiselle ei löydy, ja hoito ei saa olla pelkkää säilöönottoa. Eli miten konkreettisesti te parannatte omaishoitajien hoidettavien hoivapaikkojen tilannetta, onko niitä saatavilla? Valtionavustukset laskevat entisestään taas 20 miljoonaa, ja kannan suurta huolta siitä, kun täällä vanhuslaistakin vähän puhutaan, että kuinka me oikeasti toteutamme tätä upeaa vanhuslakia tulevaisuudessa. Se on hyvin suuri huoli, kun rahoja vähennetään ja rahalla ainoastaan voidaan parantaa vanhusten asemaa Suomessa.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee valtionosuuksiin: tänä päivänähän valtionosuudet, kun ne sälytetään sinne ikäihmisten palveluiden piiriin, maksetaan sen 30 prosentin mukaan. Kun vanhuspalvelulaki astuu voimaan, niin ne velvoitteet saavat enemmän rahaa tuekseen, nimittäin silloin maksetaan 50 prosentin mukaan, joten siinä mielessä voisin ajatella, että kunnissakin ollaan tyytyväisiä, että sitä rahaa on nyt tulossa tämän lain implementointiin enemmän.

Ongelmana on todellakin se, minkälaisia nämä hoitopaikat ovat omaishoitajien vapaiden aikana. Tämä on aidosti vakava ongelma, ja sen vuoksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa täytyy panostaa juuri siihen, millä tavalla ne meidän palvelumme ihan aidosti toimivat ja minkälaista henkilöstöä meidän palveluidemme piirissä on, niin että osaaminen, mitoitukset ja muut sellaiset seikat, jotka vaikuttavat siihen hoivan inhimillisyyteen, ovat kunnossa.

Arvoisa puhemies! Niinhän siinä sitten kävi. Olemme aiemminkin käyneet täällä salissa keskustelua. Keskusta on toistuvasti nostanut esiin omaishoitajien aseman ja peräänkuuluttanut erityisesti katetta lupaukselle omaishoidon tuen verovapaudesta, jota emme nyt kehyspäätöksestä seuraaville vuosille löytäneet. Vähintäänkin voi kysyä, miksi, ministeri, näin.

Mutta, arvoisa hallitus, laajemminkin olisin tiedustellut sitä, millä tavoin olette varautuneet kokonaisuudessa, ehkä niin kehyspäätöksen puitteissa kuin laajemminkin, siihen, että Suomi ikääntyy. Meillä on yhteinen lupaus pitää huolta ikääntyvistä suomalaisista. Kaikki tiedämme, kuten edustaja Brax ansiokkaasti totesi, omaishoidon olevan siihen niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin kestävä keino. Miten muuten katsotte tätä ikääntyvän Suomen kokonaisuutta? Miten siihen varaudutte?

Ministeri Guzenina-Richardson, kaikki me tiedämme, että työryhmät ovat hienoja ja ansiokkaita. Hyvä, että sellaisia perustetaan, mutta aika usein ne tarvitsevat myös rahaa toimiakseen.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Ehkä edustaja hieman yritti provosoida omalla puheenvuorollaan, mutta tässä voisi heittää koppia takaisin sinne keskustan piiriin. Nimittäin, kun keskusta hallituksessaoloaikanaan ei tätä verovapausasiaa hoitanut, minkä takia te yhtäkkiä olette muuttaneet mielipidettänne ja nyt lähteneet ajamaan sitä niin tiuhasti?

Minä nyt tässä haluaisin sen vain todeta, että omaishoitajien asema ja sen parantaminen ei ole pelkästään verovapauskysymys. Kyllä siinä on kysymys huomattavasti laajemmasta asiasta, siitä, että meillä esimerkiksi juuri vammaisten lasten vanhemmat pystyvät omaa omaishoitajuuttaan toteuttamaan paremmin ja iäkkäät ihmiset saavat tueksi palveluita, jotta pystyisivät sitä työtä ihan aidosti tekemään, ja tätä varten se, että on perustettu työryhmä, on vain ja ainoastaan hyvä asia. Vielä senkin kysyisin, että ei kai sitten keskustan piirissä (Puhemies: Ministeri, vastataan, ei kysytä!) muuten vain näitä asioita heitellä ilmaan, kyllä kai teilläkin on työryhmiä näiden asioiden tueksi.

Arvoisa herra puhemies! Kunnilla on paljon tehtäviä, eivätkä ne ole viime vuosina vähentyneet, ja niin kuin tässä nyt on huomattu, kuntien ja kuntatalouden sopeuttamistoimenpiteet jatkuvat — selonteossa se on todettu — ja sopeuttamistoimenpiteet ovat rajallisia, niin kuin esimerkiksi siinä, että kunnilla määrärahat kerta kaikkiaan loppuvat tai niitä ei voida resursoida tarpeeksi. Tässä tuli jo kysymys siitä, että käynnistetään toimenpiteitä omaishoidon tuen myöntämisperusteitten yhtenäistämiseksi, mutta minä haluan kysyä arvon ministeriltä, mitä toimenpiteitä aiotaan tehdä tuen myöntämisperusteitten yhtenäistämiseksi.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Niin, ehkä edustaja tuossa itse vastasi jo tähän kysymykseen. Silloin, kun yhtenäistetään, se tarkoittaa juuri yhtenäistämistä, sitä, että ihmisillä on tasa-arvoisesti ympäri Suomen samoilla edellytyksillä mahdollisuus päästä omaishoitajaksi.

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri totesi, tasa-arvoisuus on tärkeä kriteeri, ja sitä pitää erityisesti parantaa omais-hoitajien ja hoidettavien osalta.

Välillä tuntuu kuitenkin siltä, että maksatuksen siirto Kelaan ratkaisisi yksin kaikki omaishoitoa koskevat ongelmat. Omaishoitajilla on kuitenkin paljon muitakin tarpeita. Hoitajien jaksamista ei tueta rahalla tai muutamalla vapaapäivällä, ja siksi onkin tärkeää, että nyt selvitetään kaikki toimenpiteet, joilla omaishoitoa voitaisiin kehittää. Erityisen tärkeää on, että tehdään palvelutarpeen arviointi ja se tehdään ammattilaisten toimin. Palvelutarvetta ei voida arvioida yksin kaavakkeella, vaan esimerkiksi kotikäynnit ovat siinä tärkeä asia.

Minulta on kysytty, että jos omaishoidon tuen maksatus siirtyisi Kelaan, miten käy omaishoidon maksujen kanssa niissä kunnissa, joissa nyt maksetaan enemmän tukea, kuin minimirajat ovat ja joissa arvostetaan omaishoitoa korkealle. Käykö niin, että tasa-arvotavoitteesta huolimatta joihinkin kuntiin syntyy kotihoidon tuen kuntalisän kaltainen erillismaksujärjestelmä?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Kyllä se näin on, että monissa kunnissa on ymmärretty omais-hoitajien tärkeän työn arvo, ja juuri siitä syystä näissä kunnissa on ymmärretty, että panostamalla omaishoitajien tukeen voidaan saada aikaan paitsi inhimillisestä näkökulmasta hyviä tuloksia myöskin säästöjä kunnan budjettiin, ja kyllä se näin on, että kun meillä monin paikoin, esimerkiksi keskustalaisissa kunnissa, päättäjät ovat avainasemassa tätäkin asiaa viemässä eteenpäin, ehkä otatte kopin ja nyt sitten omissa kunnissanne myöskin katsotte tätä asiaa nimenomaan inhimillisestä näkökulmasta ja myöskin kunnan taloudenpidon näkökulmasta.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri viittasi tuossa äskeisessä puheessaan vanhuspalvelulakiin ja siihen, että siitä aiheutuu kunnille lisävelvoitteita — ymmärsin, että myös taloudellisia velvoitteita. Nyt kysyisin ministeriltä: Kun edessämme on kuntauudistus ja istuu työryhmä, joka laskeskelee velvoitteita kuntien ja valtion välillä, niin minkähänlaisia ratkaisuja ministeri arvelee näistä työryhmistä tulevan, minkälaisia maksuvelvoitteita? Ja eikö tässä yhteydessä olisi järkevää tarkastella tätä omaishoidon tuen siirtoa Kelalle, jolloin kaikki kunnat pääsisivät tasa-arvoiseen asemaan?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Kyllä varmasti on paikallaan pohtia erilaisia vaihtoehtoja siinä, millä tavalla me kehitämme tätä koko omaishoidon tuen suurta palettia. Toivottavasti edustaja Kerolan puheenvuoro ei tarkoittanut sitä, että te ette halua sellaisia lisävelvoitteita kunnille, joilla parannetaan nimenomaan iäkkäiden ihmisten asemaa, koska nyt kun hallitus on varannut tälle oman määrärahansa, jossa se valtionosuus maksetaan 50 prosentin mukaan sen nykyisen 30 prosentin sijaan, niin sehän tarkoittaa sitä, että kunnat saavat myöskin lisää rahaa näiden velvoitteiden toteuttamiseen. Ja eikö se ole vain ja ainoastaan hyvä asia, että meille on tulossa nyt laki, joka vahvistaa iäkkäiden ihmisten asemaa meidän yhteiskunnassamme myös lainsäädännön tasolla?