Toimi Kankaanniemi  /kd(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Istuvan hallituksen hallitusohjelman 12. osiossa kohdassa 1 Maatalous on vain yksi lause, jossa puhutaan maatalouslomituksesta. Lause kuuluu näin: "Lomitusjärjestelmää kehitetään kiinnittäen huomiota viljelijöiden jaksamiseen." Vähän hämmästelen, että kun meillä on tällainen maanläheinen johtava hallituspuolue — ainakin pääministeripuolue, onko se johtava hallituspuolue — niin näin ohuesti tämä maatalouslomituskysymys käsitellään hallitusohjelmassa.

Viime vuonnahan maatalouslomituslakia muutettiin sillä tavalla, että yksi lomapäivä tuli lisää, 24. päivä vuodessa karjataloutta harjoittaville maatalousyrittäjille. Tunnetusti karjatalous on raskasta ja sitovaa työtä, erittäin vaativaa. Se on paljon raskaampaa kuin muu maatalous. Meillä kentällä ja täälläkin puhutaan perheviljelmistä, ja nämä lähes poikkeuksetta ovat perheviljelmiä, jotka karjataloutta harrastavat ja harjoittavat — ehkä voi puhua harrastamisesta todellakin — ja näissä EU-oloissa se on tavattoman ahdasta ja vaikeaa, ja lyhytjänteistä maatalouspolitiikkaa harjoitetaan. Se sitten rasittaa vielä henkisesti entisestään, kun tämä myös fyysisesti vahvasti rasittaa viljelijäväestöä ja uupuminen, hallitusohjelmassakin puhutaan viljelijöiden jaksamisesta, on raskas ongelma maataloudessa ja erityisesti karjataloudessa. Lomaoikeutta pitäisi siis lisätä enemmän kuin nyt on tehty jo työterveydellisistä syistä, ja kyllä se työterveys tuottaa kansantaloudellisestikin hyvin nopeasti tulosta.

Tässä lakialoitteessa esitän, että viljelijöille karjatalouden osalta, mitä tämä nyt koskettaa, maatalousyrittäjien vuosilomaoikeuteen tulisi kaksi päivää lisää vuodessa. Viljelijäväestön tavoite on se, että he saisivat yhden päivän viikossa eli kaksinkertaisen määrän lomaa siihen nähden, mitä nykyisin on. Se on tietysti pitkällä oleva tavoite, eikä tämän hallituksen ohjelman mukaan päästä siihen koskaan, ei varmaan seuraavienkaan vielä, mutta se on heillä tavoitteena, ja sekään ei ole ihan kohtuuton tavoite. Mutta tässä esitys on siis kaksi päivää lisää.

Kun meillä karjatilojen määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa 28 000:sta 17 000:een ja vähennys jatkuu aika nopeaa vauhtia, niin tämä ei välttämättä lisäisi samassa suhteessa kustannuksia. Hallituksen oma arvio viime vuonna oli se, että yksi päivä lomaoikeutta lisää maksaa 4 miljoonaa euroa vuodessa, eli tämä esitys sen laskelman mukaan maksaisi 8 miljoonaa euroa vuodessa, mutta se ei näin paljon enää ole jatkossa, kun tilojen määrä vähenee koko ajan ja toisaalta sijaisavun käyttö ja maksullisen lomittaja-avun käyttö jossain määrin vähenisi.

Mielestäni hallituksen, ja erityisesti vetoan nyt Suomen keskustaan, pitäisi tässä asiassa olla aloitteellisempi, aktiivisempi ja ajaa viljelijäväestön etua näissä ankarissa EU-oloissa. Iloitsen siitä, että ed. Esa Lahtela on paikalla ja hän voi sosialidemokraattien puolesta käyttää tässä puheenvuoron ja antaa tukensa, niin kuin annoin teidän, ed. Lahtela, aloitteellenne äsken tukeni.

Herra puhemies! Tässä lakialoitteessa on myös toinen kohta, eli lain 17 §:n 1 momentin osalta esitän muutosta. Ehdotan, että 1 momentti kumottaisiin. Siinä on sellainen rajaus, että maatalousyrittäjän vuosilomaan saa sisältyä enintään kolme sunnuntaita tai sellaista juhlapäivää, jonka aikana tehdystä työstä lomittajalle maksetaan työehtosopimuksen mukainen ylityökorvaus. Tämä on ongelmallinen. Viikonvaihteen lomatarve voi tulla yllättäen muun muassa erilaisten henkilökohtaisten tai perhetapahtumien, matkojen tai myös työssä uupumisen vuoksi, ja jos tuo kolmen sunnuntain varaus on jo käytetty, ei laki anna mahdollisuutta viikonvaihteen lomaan. Tämä on kohtuutonta ja epäinhimillistä. Poistamalla tuon 17 §:n 1 momentti annetaan tämä joustavuus tähän järjestelmään. Mielestäni näin tulisi tehdä. Kyllä silloin, kun on tarve, pitäisi olla myös mahdollisuus järjestelmän käyttöön eikä tällaisia, voi sanoa, jo menneen vuosituhannen järjestelmiä pitäisi enää pitää voimassa.

Herra puhemies! Toivon, että hallitus tarttuu tähän asiaan, ja jos hallitus ei tartu, niin tämän lakialoitteen pohjalta eduskunta lähtee viemään asiaa eteenpäin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Puhemies! Vuoden 2002 valtiopäivillä tätä asiaa käsiteltiin edellisen kerran, ja silloin se yksi päivä lomituspalveluoikeutta tuli lisää, ja sen hintaluokkakin näytti olleen ed. Kankaanniemellä aika hyvin muistissa, elikkä 4 miljoonaa euroa suurin piirtein on tämän yhden päivän hinta. Arvoisa ed. Kankaanniemi, kyllä se oli tuskassa ja vaivassa, sen 4 miljoonan euron löytäminen jostakin taskun pohjalta. Kyllä siitä käytiin silloisessa hallituksessa keskusteluja. Taisi tulla maksamaan enemmän se neuvotteluprosessi, noin leikillisesti sanottuna, kuin se määrä, joka tässä sitten karjatalousyrittäjien hyväksi löydettiin. Kaikki ne perustelut, mitkä esititte tässä, ovat aivan ok.

Toivon hartaasti, että kun tänä päivänä kyselytunnilla puhuttiin harmaan talouden kuriin saamisesta ja siinä on 2—3 miljardia euroa kateissa olevaa rahaa, se ponnekkailla toimenpiteillä saadaan valtion kassaan. Minä ehdotan, että sieltä otetaan päältä tämä 8 miljoonaa euroa ja tämä homma hoidetaan sillä tavalla päiväjärjestyksestä pois.

Esa Lahtela /sd:

Puhemies! Vahinko, kun tässä salissa ei ole kuin kaksi hallituspuolueen edustajaa tällä hetkellä, mutta vastaan demarien puolesta näköjään, ja puhemies vie varmaan keskustan eduskuntaryhmään evästykset ja terveiset.

Minusta tämä esitys on vähän nöösi siinä mielessä, että kyllä pitäisi 30 päivää olla tässä. Jos kuviteltaisiin niin, että tämä on niin kuin vuosiloma, ja palkansaajien puolella useimmissa jengeissä, kun vuoden on ollut töissä, on 30 päivää vuosilomaa, sen takia tässä pitäisi vähän rinnastaa siihen puoleen. Tiedän, jotta kynnys semmoiseen on aika iso, mutta jos kuvitellaan tilannetta, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan, niin veikkaan, jotta karjatilat tulevat kasvamaan siihen mittaan, että siellä pitää olla sata lypsylehmää, jos on lypsykarjatila, ja sehän tarkoittaa sitä, jotta silloin palkataan renki sinne. Sitten kannattaa jo kuulemma olla yksi työntekijä. Silloin se muu tuuraus vähenee siinä hommassa, mutta semmoinen vuosiloma-ajattelu tässä pitäisi ottaa käyttöön. Tällä hetkellä pienemmillä tiloilla se ongelma on juuri niin kuin tässä on todettu

Mutta kun uusia, uljaita, isoja EU-tiloja, joihin otetaan velkaa hirveästi ja nähdään ne semmoisena isona yritystoimintana, niitäkin tulee ja on jo tullut, siellä varmaan muutetaan kuvaa siihen, jotta siellä on vähintään yksi jatkuvasti palkattu työntekijä, mahdollisesti kaksikin. Sen takia tämä tulee muuttumaan. Toivon mukaan mennään pienin askelin siihen 30 päivään. Kun ed. Kankaanniemikään ei ole kurkottanut vielä niin ylös, niin kun saisi tämän kaksikin päivää lisää, niin se olisi ihan hyvä.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edellisellä vaalikaudella ja hallituskaudellahan näitä asioita parannettiin oikeastaan kahteenkin kertaan. Lähtökohtahan oli se, että oltiin pitkään 21 lomituspäivän lukumäärässä, ja sitten se lähti yhteisestä näkemyksestä, myös maataloustuottajien keskusjärjestön painotusten pohjalta, budjettineuvotteluun, ja sitä kautta siihen löytyi ratkaisuja, koska monet maatalousyrittäjät katsoivat, että tämä oli kohta numero 1, joka heidän kohdaltaan vaatii parannusta heidän sosiaalisiin etuuksiinsa, ja niin myös viime kaudella sitten tehtiin. Ongelma tässä asiassa on vaan kaiken kaikkiaan — äsken puhuimme maatalousyrittäjän lomituspalveluista ja niitten saatavuudesta — että jo tälläkin hetkellä niissä vallitsee aika suuria ongelmia johtuen siitä, että silloin kun tulee tällaisia kiireellisiä sijaisaputarpeita, tapaturmia ym., ne menevät tavallaan kaikkien edelle ja riittävästi ammattitaitoista työvoimaa tähän lomituspalveluun ei saada. Käytännössä se johtaa monesti maaseudulla jo siihen, että nämä lomaoikeudet käytetään siten, että kukin puoliso käyttää niitä vuorotellen. Toinen jää tilalle, toinen ehkä lähtee tilalta pois rentoutumaan, pitämään sitä varsinaista lomaa. Mieluiten tilanteen pitäisi johtaa siihen, että olisi myös riittävästi lomittajia, jotta maatalousyrittäjät voisivat käyttää lomat yhteisesti.

Toinen asia: Lyhyesti sanon vaan, puhemies, että on myös ammattiryhmiä, joilla lomituspalvelua ei ole ollenkaan. Niitä ovat turkistuottajat, jotka toimivat myös päivittäin eläinten kanssa ja tekevät pitkiä päiviä. He eivät pääse tämän lain sisälle ollenkaan.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Täältä kokoomuksen maataloussiivestä: Kyllä tuo kahden päivän lisäys nykyiseen 24 päivän lomaan on varmasti oikeutettu. Se työmäärä, minkä viljelijät tekevät tunneissa töitä, on varmasti enemmän kuin kymmenen tuntia päivässä. Siltä osin se jaksaminen vaatii ehdottomasti myös näinä päivinä lomia. Henkisiä paineita syntyy todella työstä ja siinä pärjäämisestä.

Mitä tulee vielä 17 §:ään ja vuosilomaan elikkä kolmeen sunnuntaihin, niin näen kanssa sen, että se on ainoastaan noin 5 prosenttia vuoden juhlapäivistä ja se on ehdottomasti liian vähän. Toivon, että hallitus vie tätä asiaa myös eteenpäin.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituspuolueen edustajana haluan vielä tulla oikein täältä korokkeelta käyttämään sanaa ja kiittämään ed. Toimi Kankaanniemeä hyvästä lakialoitteesta, jonka olen myös saanut kunnian allekirjoittaa. Kiitän siitä, että haluttiin näin rakentavaa yhteistyötä opposition ja myös hallituspuolueen kesken, että sain allekirjoittaa tämän. Toivon, että tämä voisi olla myös hallituksen käytännön toimissakin tiukankin talouden aikana eteenpäin menevä asia, koska tässä on kysymys maaseudun kannalta hyvin tärkeästä asiasta.

Muistan tietysti vanhempieni kohdalta ajan, jolloin karja sitoi seitsemän päivää kaikkina aikoina ympäri vuoden mukaan lukien juhlapäivät ja mitään lomituksia ei silloin ollut. Mutta sitten 70-luvun alussa maaseudulle tuli tämä maatalousyrittäjien lomalaki, joka on sen jälkeen myös kehittynyt myönteiseen suuntaan, mutta samalla myös ne haasteet, mitkä vaativat tämän lain toteutumista ja kehittämistä, ovat sitäkin enemmän voimistuneet. Entistä enemmän tilakoko on kasvanut, karjojen koko on lisääntynyt, työt vaativat entistä enemmän ja tehokkaampaa työskentelyä, velkataakka monta kertaa aiheuttaa henkisiä paineita.

Tämän vuoksi kaikin tavoin olisi tarpeen, että maatalousyrittäjät voisivat saada siinä missä muutkin kansalaiset lomia henkilökohtaisiin tarpeisiin ja perheen ja läheisten tarpeisiin, jotenka tässä aloitteessa on asiaan kyllä aivan oikealla tavalla kiinnitetty huomiota, ja hyvä oli, että täällä huomioitiin myös ed. Salon puheenvuorossa nämä turkistarhaajat, jotka ovat myös vastuullisia eläintenhoitajia. Viime aikoinahan on tapahtunut hyvin järkyttäviä tapauksia, kun karjanhoitaja on uupunut eikä ole jaksanut hoitaa karjaa, ja lehdet pääsevät kirjoittamaan kohuartikkeleita siitä, että karja on löydetty nälkiintyneenä, osin kuolleena karjasuojista. Nämä ovat osoitus siitä, mihin paineet maatalousyrittäjien ja karjatalousyrittäjien parissa ovat johtaneet.

Elikkä, arvoisa puhemies, toivon tälle ed. Kankaanniemen ym., itse mukana allekirjoittajana, tekemälle lakialoitteelle myönteistä jatkokäsittelyä, jotta Suomessa maatalous- ja karjatalousyrittäjiä olisi jatkossakin ja saisimme puhdasta suomalaista ruokaa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Minäkin tavan mukaan kiitän tästä keskustelusta, joka syntyi tämän lakialoitteen pohjalta. Lupaan kyllä pitää mielessäni vuoden loppuun asti, miten täällä on puhuttu ja miten on luvattu, erityisesti hallituspuolueitten edustajia ed. Oinosta ja ed. Neittaanmäkeä, jotka allekirjoittivat tämän lakialoitteen, jota vielä ed. Oinonen sitä täällä arvokkaasti puolusti. Jos hallitus tätä ei nyt sitten budjettiesityksessä ja siinä yhteydessä tuo eduskunnalle, niin tietysti teen tästä määrärahalisäysesityksen talousarvioaloitteella, ja silloin on tietysti paikka keskustalla ja erityisesti ed. Oinosella ja ed. Neittaanmäellä olla linjakkaasti tukemassa tätä viljelijäväestölle ja nimenomaan karjatalouden harjoittajille äärettömän vakavaa ja tärkeää asiaa.

Tässä ei tähän 17 §:n 1 momentin kumoamiseen paljon puututtu, mutta se on myös tavattoman tärkeä asia, että se hoidettaisiin pois. Tämä väsymiskysymys ja tällaiset yllättävät muutokset tässä ammatin harjoittamisessa ovat karua arkipäivää juuri nyt.