Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen keskeinen tavoite on lupaus 100 000
uudesta työpaikasta vaalikauden loppuun mennessä.
Tällä hetkellä ei kovin hyvältä näytä.
Nettomääräisesti työpaikat eivät
ole tällä hallituskaudella lisääntyneet
lainkaan, päinvastoin on viimeisten tilastojen mukaan menetetty yli
10 000 työpaikkaa.
Herra puhemies! En kysy nyt yleisellä tasolla, milloin
hallitus aikoo ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin työllisyyskehityksen
kääntämiseksi, vaan osoitan kysymykseni
kahteen työllisyyteen liittyvään erityiseen
yksityiskohtaan.
Ensinnäkin, yritysverouudistuksessa hallituksen kaavailemassa
muodossa on paljon korjattavaa, mutta yksi yksityiskohta koskee
kaikkein pienimpiä aloittavia yrityksiä, joilla
ei ole vielä riittävää omaa
nettovarallisuutta. Näiden yritysten verotus, näiden
yrittäjien verotus, on tuntuvasti kiristymässä yritysverouudistuksessa,
mikäli hallitus pitää kiinni alkuperäisistä aikeistaan.
Kysyn: Aikooko hallitus tältä osin korjata yritysverouudistusesitystään,
kun se lähiviikkoina annetaan eduskunnalle?
Toinen kysymykseni liittyy kotitalousvähennykseen.
Sen avulla on luotu kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja,
tuhansia uusia yrittäjiä saatu tähän
maahan, sitä pitää kehittää.
Kysyn: Aikooko hallitus kehittää kotitalousvähennystä esimerkiksi
siten, että ihmiset voisivat kotitalousvähennyksen
turvin ostaa palveluita omille iäkkäille vanhemmilleen
silloin, kun he tätä kautta huolehtivat omista
vanhemmistaan?
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Ed. Zyskowiczin kysymykset ovat ihan hyviä, eivät mitään ensimmäinen
neljättä -kysymyksiä, vaan sinänsä aiheellisia,
mutta aikataulullisesti kyllä valitettavasti sillä tavalla etuajassa,
että jos kuukauden päivät ed. Zyskowicz
malttaa, niin yritysverouudistusuudistuksen kokonaisuus tulee eduskuntaan,
tulee joko yhtenä nippuna taikka sitten osa siitä vähän
aikaisemminkin. Siinä yhteydessä myöskin
tämä mikrotason yritysten verotus on, totta kai,
katsottavana. Linjaukset on tehty, niitten sisällä tehdään
sitten hienojakoa. Lähtökohtahan on se, että verotus
ei kiristy myöskään tällä puolella.
Pitää muistaa se, että mikroyrityksille
on jo tehty verotuksellinen kevennys ja alv-liukumarajan voimaansaattaminen,
joka oli ihan merkittävä, nimenomaan tuollaisiin
yhden hengen yrityksiin kohdistuva helpotus.
Kotitalousvähennyksestä voi sanoa aikataulullisesti
myöskin sen, että sitä katsotaan siinä yhteydessä,
kun verotuksen muu kokonaisuus on esillä. Se on budjettivalmistelua
ensisijaisesti. Hallitus ankkuroi veropolitiikkansa kyllä sitten valtiontalouden
kestävyyteen ja pyrkii myöskin sitä ankkuroimaan
hyvällä tavalla edessä oleviin työmarkkinaratkaisuihin.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! On tärkeätä,
että eduskunnan kyselytunnilla voidaan näistäkin
tärkeistä asioista keskustella, ennen kuin hallitus
on esityksensä eduskunnalle päättänyt,
koska me kaikki tässä salissa tiedämme,
että sen jälkeen, kun esitys on eduskunnalle annettu,
sitä ei juurikaan eduskunnassa saada muutettua parempaan
suuntaan.
Oli mielestäni tärkeätä,
että valtiovarainministeri Kalliomäki antoi ymmärtää,
että yritysverouudistuksen sisällä näiden
mikroyritysten, näiden pienyrittäjien, asemaa
vielä tarkastellaan, ennen kuin hallitus lopullisesti esityksestään
päättää, koska hallitus itsekin,
ainakin ohjelmassaan, on sitoutunut siihen, että pienyrittäjien
verotusta ei tässä yhteydessä tulla kiristämään.
Mikäli alkuperäisten linjausten mukaan hallitus
tässä etenisi, niin juuri näiden pienyrittäjien,
tuhansien pienyrittäjien, verotus yritysverouudistuksessa kiristyisi.
Herra puhemies! Lisäkysymyksenä tiedustelen:
Kun eilen myös omaishoitajuutta ja sen uudistamista käsitellyt
selvityshenkilö esitti kotitalousvähennyksen laajentamista
myös omaishoitoa tukevaan suuntaan, onko hallitus tarttumassa tähän
esitykseen?
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Toistan vielä: Hallitus ohjelmansa mukaisesti
toimii sillä tavalla, että pk-yritysten verotus
ei kiristyisi. Se koskee myöskin mikroyrityksiä.
Yrittäjäverotus sitten on myöskin oma
asiansa, se on osa tätä kokonaisuutta.
Kotitalousvähennyksen osalta en voi lisätä siihen,
mitä äsken sanoin, että arvioimme sitä muun verotuksen
yhteydessä, ja myöskin nämä selvitykset
tietenkin ovat silloin normaalissa käsittelyssä.
Bjarne Kallis /kd:
Herra puhemies! On erittäin hyvä, että painostus
tuottaa tulosta ja hallitus antaa nyt ymmärtää,
että tullaan vastaan näitä pieniä yrityksiä,
joiden tulos on alle 30 000 euroa ja oma pääoma
vaatimaton. Vielä joitakin kuukausia sitten se tuntui aika
toivottomalta, mutta nyt tyytyväisyydellä totean,
että ei tule kiristystä tapahtumaan.
Mutta sitten varsinainen kysymys. Melko suuri joukko oli eilen
Suomen Yrittäjien vieraana, ja Suomen Yrittäjät
esitti yhtenä suurimpana huolena sitä, että edelleen
käy niin, että henkilö, joka ryhtyy yrittäjäksi,
ei voi olla varma, kohteleeko verottaja häntä yrittäjänä,
vaan käy niin, että häntä verotetaan
työtulosta, ja se johtaa siihen, että kukaan ei
uskalla antaa toimeksiantoa tällaiselle vasta-aloittavalle
nuorelle yrittäjälle. Yrittäjät peräänkuuluttivat
ehdotonta sääntöä, joka merkitsisi
sitä, että jos on ennakkoperintärekisteriin merkitty,
silloin kohdellaan kaikissa tilanteissa yrittäjänä.
Tämä edellyttää lakipykälää,
ja kysyn:
Tuletteko te toteuttamaan yrittäjien päällimmäistä tahtoa
niin, että sitä, joka on ennakkoperintärekisteriin
merkitty viranomaisen taholta, kohdellaan myöskin verotuksessa
yrittäjänä?
Toinen varapuhemies:
Tähän minuutissa esitettävään
lisäkysymykseen vastaus, ministeri Kalliomäki.
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Ed. Kallis on kyllä raskaan sarjan painostaja,
mutta joudun tuottamaan pettymyksen. Ei se, että teemme
lainsäädäntöä, sittenkään
johdu siitä, että ed. Kallis on hallitusta painostanut; teemme
päätöksemme sen mukaan kuin hallituksen
asiantuntijavalmistelussa parhaat keinot löytyvät.
Mitä tulee tuohon yksittäiseen kysymykseen, niin
siihen vastaukseni on vain se, mikä kyllä koskee
verolainsäädäntöä,
voi sanoa, laidasta laitaan, että se on erittäin
monimutkaista, usein hyvin vaikeitten yksityiskohtien tuntemusta
edellyttävää, ja sen vuoksi en lähde
suoralta kädeltä sanomaan tuohon juu tai ei, vaan
se on sen tyyppinen asia, joka on käytävä perusteellisesti
läpi asiantuntijavalmistelussa, jota meillä kyllä löytyy
sekä valtiovarainministeriössä, hallituksessa että sitten
Suomessa laajemminkin. Kaikki aikanaan, ed. Kallis.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz peräänkuulutti
tavoitetta, että 100 000 uutta työpaikkaa
syntyisi Suomeen. Nyt pitäisi löytää uutta
työtä, ja sellaisia ovat muun muassa liikenneväylien
kunnostaminen ja perusparannustyöt. Muun muassa esimerkiksi
Nelostie, joka on Suomea halkova valtaväylä, on
kiireellisessä perusparannustarpeessa. Kysynkin pääministeriltä:
Milloin Nelostie kunnostetaan sille tasolle kuin se tie vaatii
ja liikennemäärät vaativat tänä päivänä?
Toinen varapuhemies:
Haluaako tämän kysymyksen yhteydessä pääministeri
vastata kysyjän esittämään kysymykseen?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Meillä on järjestelmä,
jossa tieinvestoinneista päätetään.
Se liittyy eduskunnan osalta ja hallituksen osalta normaaliin budjettikiertoon. Tässä
järjestyksessä asioita
valmistellaan. Minulla ei ole vastausta tähän
yksilöityyn kysymykseen.
Osmo Soininvaara /vihr:
Arvoisa puhemies! Saksassa on otettu käyttöön
työttömien työllistämisessä tämmöinen
Ich-AG elikkä "minä-osakeyhtiö", jossa
työtön voi perustaa tämmöisen
yhden hengen yrityksen. Meillä on tavallaan tämmöinen
starttiraha vähän samassa tarkoituksessa, mutta
Saksan Ich-AG:ssa on se hyvä puoli, että jos tämä yritystoiminta
epäonnistuisi — sitä myös tuetaan
aika avokätisestikin valtion varoista — asianomainen
pystyy palaamaan takaisin sille työttömyyskorvaukselle,
jolta hän lähti. Suomessahan taas, jos yrittäjäksi
ryhtynyt epäonnistuu yritystoiminnassaan, on aika vaikea päästä työttömyyskorvauksen
piiriin, mikä johtaa siihen, että aika paljon
sitten pelätään yrittäjäksi
ryhtymistä. Onko tämän kaltaisia suunnitelmia
yrittäjyyden edistämiseksi olemassa?
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
Arvoisa puhemies! Hallituksen Yrittäjyys-hankkeen yhteydessä sosiaali-
ja terveysministeriössä on työskennellyt
työryhmä yrittäjien sosiaaliturvan parantamiseksi,
ja juuri nyt työryhmä on saanut valmiiksi esityksensä yrittäjien
työttömyysturvan osalta, siis niiden tilanteiden
osalta, kun siirrytään palkansaajasta yrittäjäksi
tai päinvastoin. Siihen on tulossa nyt parannuksia, juuri tuohon
hankalaan välivaiheeseen. Työryhmässä esitykset
ovat valmistuneet, ja niitä ollaan juuri työstämässä eteenpäin.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Tämän Saksan järjestelmän,
Ich-AG-järjestelmän, osalta voi todeta, että todellakin
ainakin Saksassa siitä on aika hyviä kokemuksia.
Väitetään, että noin 100 000 tämän
tyypin yrittäjää olisi siellä,
sanoisiko nyt, syntynyt tämän järjestelmän
aikaan. Meillä itse asiassa toisen ministerin alaisuudessa — tosin henkilö on
tällä hetkellä minun ministeriössäni töissä — selvitysmies
Anssi Paasivirta nimenomaan tätä starttirahajärjestelmän
laajentumista selvitteli ja teki siitä ehdotuksen, mutta
en siihen ehdotukseen enemmän kajoa. Koska näiltä osin asia
on saanut toimeksiannon ministeri Filatovin toimesta, niin kernaasti
hän vastatkoon siihen.
Toinen varapuhemies:
Poikkeuksellisesti annan myös ministeri Filatoville
tässä yhteydessä puheenvuoron, kolmantena
hallituksen vastauksena tähän kysymykseen.
Työministeri Tarja Filatov
Arvoisa puhemies! Tässä oli vähän
hämmennystä, koska ikään kuin
oli kaksi kysymystä. Toinen koski tätä starttirahajärjestelmää,
ja toinen liittyi sitten suoraan työttömyysturvaan.
Mutta starttirahaa ollaan uudistamassa siten, että sen
kesto pitenee ja joukko, jonka sen piiriin pääsee,
laajenee, elikkä myös palkansaajat, työttömyysuhan
alla olevat ja työttömät ovat jo nyt
mukana. Opiskelijat ja esimerkiksi kotihoidonvapaalta pääsevät
vanhemmat voivat siirtyä starttirahan piiriin ja yrittämään.
Ajatus on, että ensimmäisen puolen vuoden aikana
tuo tukitaso on 650 euroa ja toisen puolikkaan vuoden aikana se
on 500 euroa ja siihen liittyy kiinteästi koulutusta, konsultointia
ja muita tukipalveluja. Suomessa starttiraha on ollut vaikutuksiltaan
hyvä, koska 80 prosenttia näistä yrityksistä jatkaa
vielä viiden vuoden päästä,
kun normaalisti yritysten keskiarvo on 53 prosenttia, tämä eloonjäämisprosentti
tavallaan, siinä vaiheessa, kun yritys on viisi vuotta
elänyt. Saksassa se on todellakin tuonut paljon yrittäjyyttä, mutta
kukaan ei oikeastaan vielä osaa (Puhemies koputtaa) tehdä sitä arviota,
kuinka suuri osa noista yrityksistä jatkaa rahan päätyttyä.
(Puhemies: Minuutti on minuutti ministerillekin!)
Aulis Ranta-Muotio /kesk:
Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennysjärjestelmästä on
aika hyviä kokemuksia, ja sitä käytetään
runsaasti, mutta mielestäni työn teettäjän
kannalta on se ongelma, että saa suuremman edun, jos tekijänä on firma.
Jos on esimerkiksi vaikkapa nyt muurari, joka tekee omaan lukuunsa
työtä, niin voi palkkakuluista vähentää vain
10 prosenttia. Jos olisi firma, niin 60 prosenttia.
Aikooko hallitus tätä ongelmaa korjata työn teettäjän
kannalta?
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Valitettavasti ei ole nyt sen pidemmälle
menevää vastausta, jonka jo kahteen kertaan aikaisemmin
annoin. Kotitalousvähennys on todella toiminut hyvin. Se
oli onnistunut operaatio, itse asiassa aikamoisten kokeilujen ja
valmistelujen jälkeen. Totta kai silloin kannattaa olla
tyytyväinen siihen, että se toimii nyt hyvin, mutta
niin kuin sanoin, eri veropunnintojen yhteydessä tämä asia
käydään vielä lävitse
ja tarvittaessa toimitaan myöskin tämän
ongelman, jos se sellainen on, ratkaisemiseksi.
Antero Kekkonen /sd:
Herra puhemies! On aivan erinomainen asia, että tämä iso
verouudistus tulee, mutta juuri nyt on kyllä pakko katsoa myöskin
sillä tavalla tulevaisuuteen, että vain kuukausi
tästä päivästä Euroopan
unioni laajenee meidän lähiympäristössämme.
Viro, Latvia ja Liettua tulevat mukaan. Tämä verouudistus joutuu
sekin aivan uuteen kontekstiin.
Herra puhemies! Kysymykseni kuuluu: Miten tätä asiaa
valmisteltaessa on otettu huomioon se, että Eurooppa ja
meidän lähiympäristömme on myöskin
verotuksellisesti hyvin erilaisessa tilanteessa kuin se ollut tähän
mennessä?
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Kysyjä on oikeassa sillä tavalla,
että Euroopassa ja globaalistikin on menossa aikamoinen
verokilpailu ja se johtaa väistämättä siihen,
että meidänkin on sopeuduttava tuohon kilpailuun.
Nythän tässä uudistuksessa on muotoja, jotka
pyrkivät juuri vastaamaan tähän. Merkittävimpänä tässä uudistuksessa
on yhteisöveron alennus 29 prosentista 26:een. Se on huomattava alennus.
Se tarkoittaa yli 0,5 miljardia euroa kassarahaa yrityksille, omaisuuden
arvon kasvua yrityksessä ja kannustinta omaisuuden arvon edelleen
kasvattamiseen investointien kautta.
Viro on tietysti lähellä Suomea. Viron yhteiskuntakehitys
ja -rakenne on kuitenkin huomattavan erilainen Suomeen verrattuna,
enkä usko — pieni väestökin
siellä — että se on ihan päällimmäinen
murhe meillä tässä kansainvälisessä verokilpailussa.
Kyse on aivan globaalin tason kilpailusta, ja sillä puolella
tietysti olisi (Puhemies koputtaa) edullista, että EU-tasolla
ja laajemminkin voitaisiin keskustella jonkinlaisesta paremmasta
yhteistyöstä taikka sääntelystä.
Ahti Vielma /kok:
Arvoisa puhemies! Valitettava tosiasia on se, että tämän
hallituksen aikana työttömyyden lasku on pysähtynyt
ja työpaikkojen määrä on huomattavasti
vähentynyt viimeisen vuoden aikana, niin kuin kuultiin.
Työttömyyden ja työllisyyden hoidossa
investointien oikealla ajoituksella on erittäin ratkaiseva
merkitys. Jos on ylikuumentunut aika, on järkevää hidastaa
investointien tahtia, mutta jos on huono aika, niin kuin meillä nyt
on, on viisasta investoida ja jopa aiemmin kuin olisi ohjelmissa
ajateltu. Nyt on juuri sellainen aika, että olisi paikallaan valtion
omia investointejaan aientaa eikä myöhentää edes
taloudellisista syistä johtuen. Kun pääministeri
Vanhanen ei vastannut suoraan yhteen kysymykseen Eurooppa-nelosen
osalta, minä teen yleisen kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä investointien osalta, niin
että tässä tilanteessa valtion toimenpitein niitä aiennettaisiin,
ja milloin on odotettavissa eduskunnalle ohjelma tätä varten?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Jos investointeja ajatellaan talonrakennusalan
tai maanrakennusalan näkökulmasta, niin tälle
suhdannetilanteelle on ollut ominaista mutta samalla ehkä vähän
kummallistakin se, että normaalista laskusuhdanteesta poiketen
rakennusalan kysyntä ja työllisyys ovat säilyneet hyvinä.
Osin se johtuu siitä, että juuri tällä hetkellä meillä on
erittäin mittava määrä esimerkiksi
maanrakennusalan investointeja myös yhteiskunnan toimesta
käynnissä, samoin talonrakennusalalla, normaaliin
suhdannelaskuun nähden. Nyt on työllisyys pysynyt
ennallaan. Se on pysynyt hyvänä, ja myös
ennusteet näyttävät verraten hyviltä.
Mutta totta kai rakennusalan työllisyyttä jatkuvasti
seurataan, mutta on voitu todeta, että sen tyyppisiä rakentamista
vauhdittavia toimia, joilla vaikutettaisiin rakennusalan työllisyyteen
nopeasti, ei ole nyt tarvinnut tehdä, sellaisia suhdanneluontoisia
toimia. On hyvä, että investointiratkaisut tehdään
aina palvelemaan yleistä kilpailukykyämme
infrastruktuurin parempaa toimivuutta silmällä pitäen,
ja nytkin menettelemme tällä tavalla, emme ensi
sijassa suhdanneluontoisesti.
Jaakko Laakso /vas:
Puhemies! Palaisin vielä kotitalousvähennykseen
ja nykyisen järjestelmän ongelmiin. Kotitalousvähennyksestä on
saatu hyviä kokemuksia, mutta sen suurin ongelma on tietenkin
se, että vähennys ei koske useampaa sataatuhatta
suomalaista lainkaan. Eli ne, joilla ei ole verotettavaa tuloa,
eivät hyödy nykyisestä järjestelmästä,
ja sen takia järjestelmän laajentaminen kokoomuksen
esittämällä tavalla ei hyödytä esimerkiksi
pienituloisia eläkeläisiä, jotka tarvitsisivat
kaikkein eniten apua esimerkiksi omakotitalonsa tai muissa töissä.
Kysynkin:
Aikooko hallitus tältä osin korjata järjestelmää siten,
että myös kaikkein pienituloisimmat saisivat hyödyn
tästä kotitalousvähennyksestä?
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Hiukan yleisemmin vastaten, hallitus toimii sillä tavalla,
että nimenomaan työn verotusta kevennetään.
Meidän on pakko tässä näkymässä,
joka edessämme on, saada talouden kasvukäyrä korkeammalle
kuin se on ollut jo useamman vuoden ajan. Silloin katsotaan tästä näkökulmasta
muun muassa veropolitiikan päätöksiä. Näinhän
on tehty nimenomaan työn verotuksen puolella pieni- ja
keskituloisiin kohdentaen. Sitten on kotitalousvähennyksen
tyyppisiä räätälöidympiä malleja,
joita niitäkin tulee käyttää,
ja yrittäjiin kohdistuen sen tyyppisiä uudistuksia, joita
nyt on tulossa.
Kaiken kaikkiaan meidän on saatava talouden kasvupotentiaali
paremmin käyttöön kuin nyt on laita.
Meillä ollaan hyvässä vauhdissa kotimarkkinoiden
osalta. Siellä kulutuskysyntään on kyetty
vastaamaan ja investoinnitkin lähtevät liikkeelle
muun muassa veropolitiikalla, koska verokiilaa kaventamalla voidaan
investointeja vauhdittaa sekä kotimarkkinoilla että vientipuolella.