Arvoisa puhemies, ärade talman! Studentskrivningarna är inte mera ett sådant spöke som de var när jag själv skrev, då måste man skriva alla ämnen på en gång. Nu kan man dela upp dem på flera olika etapper.

Haluaisin kysyä ministeri Haataiselta: Kun ajatellaan tasa-arvoa ja tulevaisuuden valintamahdollisuuksia, jos nyt näyttää käyvän niin, että pojat kirjoittavat vähemmän ruotsin kieltä kuin tytöt ylioppilaskirjoituksissa, jos rakennekokeilu menee läpi näin kuin olette ajatellut, niin voiko sitten käydä niin, että vaikkapa juristikoulutukseen ei enää pääse näinkään paljon kuin tänä päivänä poikia opiskelemaan vaan vielä enemmän sisäänpääsytulokset vinoutuvat? Onko silloin riski, että meillä menee tasa-arvo tässä mukana?

Minister Wideroos, jag skulle vilja fråga er: Anser ni att man inom regeringen tillräckligt mycket har diskuterat de allmänbildande aspekterna när det gäller studenskrivningarna?

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Ed. Anderssonin kysymykseen koskien rakennekokeilua haluan vastata, että tässähän nyt rakennekokeilun mukaista mallia ollaan esittämässä, jossa vakinaistetaan käytäntö, joka on ollut kokeilussa 57 lukiossa vuodesta 95 alkaen. Nämä tulokset, jotka kokeilusta on saatu, osoittavat sen, että itse asiassa toista kotimaista kieltä kirjoitetaan kuitenkin hyvin yleisesti. Keskiarvo on 88 prosenttia, jotka kirjoittavat toisen kotimaisen kielen.

Kun tämä kokeilu on näin pitkään ollut käytössä, nyt on pakko valita näistä vaihtoehdoista: joko palata siihen vanhaan järjestelmään tai sitten ottaa tämä rakennekokeilu vakinaistettuna käyttöön kaikkiin lukioihin. Olen päätynyt nyt esittämään tämän rakennekokeilun vakinaistamista, koska siitä on hyvät kokemukset olemassa. Yliopistot järjestävät yliopistoihin pääsykokeet, ja oikeustieteelliseen tiedekuntaan (Puhemies koputtaa) ei ole erillistä pääsyvaatimusta ruotsin ylioppilaskokeesta.

Arvoisa puhemies! Tämä varmasti aika laajasti herättää kiinnostusta, mutta jo nyt tässä kokeilussa 25 prosenttia pojista jätti ruotsin kirjoittamatta. Ainakin viidessä ryhmässä olemme huolissamme siitä, että jakautuma on niin, että tytöt valitsevat enemmän kieliä, pojat enemmän matematiikkaa, ja tämä "tasa-arvo" jatkuu sitten opiskelussa eteenkinpäin. Tämähän ei koske nyt pelkästään ruotsin kieltä vaan myös matematiikkaa muun muassa.

Oletteko huolissanne siitä, että tämä tulee jakamaan työmarkkinoita aika hassulla tavalla?

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Keskiarvo tästä koko kokeilusta kaiken kaikkiaan on, että pojista 80 prosenttia kirjoittaa toisen kotimaisen kielen. Tyttöjen osalta on selvästi näkyvissä, että matematiikan kirjoittaminen on puolestaan lisääntynyt, mikä on hyvä asia. Olen käynnistänyt muun muassa Erilaiset oppijat -hankkeet, joilla haluan vahvistaa sitä, että poikien osaamista niin äidinkielessä kuin muissakin kielissä voitaisiin vahvistaa, koska siinä on selvästi tutkimusten mukaan ongelmia, ja vastaavasti tytöt valitsevat matematiikkaa vähemmän. Uskon, että tämä uudistus ei ainakaan tule lisäämään sukupuolten välistä eriarvoisuutta, tulokset voivat olla päinvastoin.

Arvoisa puhemies! Mielestäni on erittäin tärkeää, että ylioppilaskirjoituksissa on laaja kontrolli, niin että koe todella tarkastaa sen, että on riittävä yleissivistävä osaaminen oppilailla, ja se edellyttää sitä, että riittävän moni aine on pakollinen. Erityisen tärkeä on ruotsin kielen asema ja se, että myös ruotsin kieli kuuluu pakollisten aineiden joukkoon. Kysyisinkin Rkp:n ministeriltä: Aikooko Rkp tehdä tästä kysymyksestä hallituskysymyksen?

Tänker svenska folkpartiet göra den obligatoriska svenskan i studentskrivningarna till en regeringsfråga eller tänker ni svälja ministerns förslag?

Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos

Arvoisa puhemies, ärade talman! Jag tror att frågan om det är en regeringsfråga diskuterar vi kanske internt i svenska folkpartiets riksdagsgrupp och inte på en frågetimme. Jag hoppas att riksdagsledamot Sasi kan acceptera den situationen.

Toivon, että silloin, kun ja jos joskus keskustellaan hallituskysymyksistä, ainakin meidän puoleltamme voimme keskustella siitä kaikessa rauhassa meidän omassa eduskuntaryhmässämme.

Herr talman! Det är inte bara minister Tuula Haatainen, som nu har framlagt det här förslaget, också statsministern har sagt i offentligheten att studentexamen skall ändras så att bara modersmålet är ett obligatoriskt ämne. Är det här nu inte en ganska klar signal till ungdomen i det här landet, att det svenska språket inte är viktigt?

Vi vet att behovet av kunskaper i svenska är stort både i näringslivet och inom den statliga och kommunala sektorn. Det här skrev också Ilta-Sanomat om i sin ledare här för några dagar sedan under rubriken "Viisaat valitsevat vapaaehtoisen ruotsin". Det här föranleder mig att fråga regeringen:

Om man går ut med den här signalen, så vad tänker regeringen göra för att ungdomen i det här landet faktiskt skall förstå att de har lättare att få arbete, lättare att göra karriär, om de förutom allt annat de också behöver kunna, kan svenska?

Mitä hallitus aikoo tehdä tämmöisen signaalin jälkeen, jotta meidän koulunuorisomme todellakin tajuaisi, että pääsy työmarkkinoille työhön kiinni samoin kuin myös ura helpommin urkenee, jos hallitsee myös toisen kotimaisen kielen?

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Jo tämä rakennekokeilu, joka on siis kahdeksan vuotta kestänyt, on osoittanut sen, että valintatilanteessakin abiturientit valitsevat toisen kotimaisen kielen hyvin laajasti. 88 prosenttia kirjoittaa sen ja katsoo sen itselleen juuri tarpeelliseksi. Ruotsin kielen asemaa tässä ei heikennetä eikä siihen ole pyrkimyskään. Ruotsin kieli kouluaineena säilyy perusopetuksessa ja lukiossa edelleen pakollisena ja on tärkeä. Monin tavoin suomalaisessa yhteiskunnassa on vaalittu sitä, että olemme kaksikielinen maa.

Aivan oikein, kuten edustaja kysyi, syytä onkin kiinnittää huomiota siihen, miten voimme motivoida, aktivoida nuoria opiskelemaan kieliä, näkemään sen mahdollisuutena ja suorittamaan myös tutkinnon ilman, että siihen on viritetty sellaista pakonomaisuuden mainetta. Minusta tämä keskustelu on äärimmäisen tärkeä, ja sitä haluan olla myös puolustamassa, että nuoria kannustetaan opiskelemaan ja suorittamaan kielissä tutkinto.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen linja on täysin oikea, että vapaaehtoisuutta lisätään. Kun tämä on sellainen kehitys, että poliittisen lehmänkaupan tuotoksena ylipäätään luotiin Suomen koululaitokseen niin sanottu pakkoruotsi, koska hallitus avaa tämän poliittisen takalukon ja tuo tämän valinnanvapauden myös peruskouluihin?

Sitten voisin sanoa, että Rkp:n osalta sellaista kynnystä ei tietysti ole olemassakaan, että se hallituksesta lähtisi. (Naurua)

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa puhemies! Ed. Soinille vastaukseksi, että tällaista esitystä ei ole tulossa, että ruotsin opetus lopetettaisiin tai että siitä tehtäisiin vapaaehtoinen.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Voin vakuuttaa hallituksen puolesta, että molempien kotimaisten opiskelu säilyy pakollisena.

Herra puhemies! Haluaisin palata kysymykseen lukion yleissivistävästä asemasta ja itse asiassa siitä, miten ylioppilaskirjoitukset vastaavat niitä kursseja ja aineita, joita lukiossa opetetaan. Ihmettelenkin ministeri Haataisen vastausta. Eikö hän ole huolissaan reaaliaineiden kirjoittamisesta, matematiikan kirjoittamisesta, kun vastasitte, että kyllä nämä yliopistojen pääsykokeet sitten asian paikkaavat? Olen itse ymmärtänyt hallituksen ja ministerin aikaisemmista puheista, että pikemminkin pyrkimyksenä olisi se, että nimenomaan ylioppilaskirjoitukset mittaisivat tätä sisäänpääsyn tasoa ja sen lisäksi lähdettäisiin vähentämään päällekkäisiä kokeita.

Vielä olisin ihmetellyt sitä, että muun muassa ammattikorkeakoulujen rehtorit ovat vastustaneet tämän rakennekokeilun vakinaistamista. Olisikohan siinä syynä juuri (Puhemies koputtaa) se, että he näkevät tämän eron, mikä on lukion vaatimuksilla ja laajalla kurssivalikoimalla?

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Kerrataan vielä tämä rakennekokeilun sisältö. Tässähän äidinkieli on ainoa kaikille pakollinen aine. Sen lisäksi kaikki kirjoittavat kolme ainetta, jotka valitaan neljästä aineesta eli toisen kotimaisen, vieraan kielen, matematiikan ja reaalin joukosta. Tämä ei millään tavalla näin ollen heikennä ylioppilaskirjoitusten yleissivistävyyttä, vaan päinvastoin tämähän mahdollistaa nyt sen, että abiturientti voi kirjoittaa matematiikan ja reaalin siitä huolimatta, että hän valitsisi pelkästään nämä neljä pakollista. Kuten sanoin, valtaosa kuitenkin kirjoittaa enemmän kuin neljä ainetta. Siinä suhteessa en usko, että kauheasti muutosta tapahtuu.

Lukio-opintojen laajuus on 75 kurssia, ja yo-tutkinto mittaa tänäkin päivänä ainoastaan noin 30 kurssin osaamista, eli se ei kata kokonaisuudessaan sitä, mitä opiskellaan. Lukion yleissivistävyys perustuu siihen, mitä lukiossa opiskellaan ja opitaan, (Puhemies koputtaa) ja se kurssivalikoima on hyvin laaja. Siitä tulee yleissivistävyys.