Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Tämä hallituksen esitys kehyksistä on sukua aiemmin tänään käsitellylle kuntajakolain uudistukselle, ja se sukulaisuus tulee vähintäänkin siitä, että nämä kaksi asiaa olivat erittäin voimakkaasti esillä reilu kuukausi sitten, kun täällä keskustan toimesta tivattiin hallitukselta, mitkä ovat ne keinot, joilla talouden alamäki saadaan taitettua, työllisyys kohennettua, vaihtotaseen vajetta korjattua ja kestävyysvaje oikaistua. Silloin pääministeri Katainen ilmoitti, että kaikki nämä asiat ratkaistaan kehysriihessä samoin kuin myös kuntauudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, että älkää, keskusta, hätäilkö, kyllä nämä ratkaisut tulevat, ja nimenomaan kehysriihi oli se paikka, jossa näiden piti tulla.

No, nyt voi esittää kysymyksen, tuliko ratkaisut näihin edellä mainitsemiini asioihin, ja vastaan itse: ei muuten tullut, erittäin moni asia on edelleenkin auki. Hallitus ei ole pystynyt ratkaisuja tuottamaan, vaan hyvin monilta osin ollaan edelleenkin siinä samaisessa lähtöpisteessä, ja kun vielä otetaan huomioon ne erityiset ratkaisut, joita vaikkapa verotuksen osalta kehysriihessä tehtiin, niin tältäkin osin tilanne oli erittäin epäselvä, ja hallitus joutui korjaamaan tehtyjä päätöksiään. Silloin kun ne esiteltiin, täällä hallituspuolueet laidasta laitaan kehuivat niiden oikeudenmukaisuutta, reiluutta ja sitä, että ne luovat Suomeen työtä, investointeja ja hyvinvointia, ja hetken kuluttua nämä kyseiset puheet peruttiin. Tämä ei ole omiaan vahvistamaan sitä luottamusta, jota myös pääministeri on hakenut Suomen kansalta siihen, että kyllä hallitus nämä asiat hoitaa, voitte olla huoletta. Siksi ei ole mikään ihme, että hallituksen kannatus ja sen harjoittaman linjan kannatus on romahtanut suomalaisten keskuudessa, ja siihen on yhtenä syynä se päättämättömyys, joka on ollut vallalla, se johtamisen puute, joka hallituksesta näkyy ulospäin hyvin selvästi ja varmasti tuntuu myöskin sisälläpäin, ja ne tehdyt ratkaisut ja niistä syntyneet epäselvyydet, myös hallituksen sisäiset kiistat.

Puhemies! Muutama asia, jotka haluan nostaa tässä yhteydessä vielä esille. Lähdetään verotuksesta liikkeelle.

Yhteisöverouudistuksen ja siihen tulleen veronalennuksen osalta: Se oli varmasti järkevä toimenpide, ja sillä todennäköisesti tulee olemaan dynaamisia vaikutuksia. Se taloudellinen hyvä on varmastikin tulossa, mutta se ei tule vuoden päästä, aikaisintaan kahden vuoden päästä näemme, oliko tällä todellisia vaikutuksia vai ei. Elikkä lähiajan talouteen tällä ei kyllä merkitystä ole eikä myöskään työllisyyteen, vaan sen vaikutus näkyy paljon, paljon pidemmällä aikavälillä.

Osinkoverouudistuksen sekamelska oli kyllä erittäin valitettava, ja siinä moni yrittäjä, varsinkin sellaiset yrittäjät — joita valtaosa suomalaisista yrityksistä ja yrittäjistä on — jotka toimivat henkilöyhtiöiden puitteissa, katsoivat kyllä hämmästyksissään sitä hehkutusta, joka tämän osinkoverouudistuksen myötä tehtiin. Todellisuudessa henkilöyhtiöiden osalta verotus kiristyy, ei helpotu, vaan kiristyy, ja se kiristys tulee sitä kautta, että pääomaveron progressiota kiristettiin, ja tätä ei saa mitenkään veronalennukseksi, vaan se on veronkorotus. Siinä mielessä tämä eriytyminen, joka osakeyhtiömallisten yritysten ja henkilöyhtiöiden välillä muodostuu, tulee erittäin suureksi, 10—12 prosenttiyksiköksi.

Täällä valtiovarainministeri Urpilainen totesi, että vähennysjärjestelmää tullaan myöskin virtaviivaistamaan ja sitä suoraviivaistetaan ja vähennyksiä pienennetään. Siis koskeeko tämä myös henkilöyhtiöitä? Jos se koskee myös henkilöyhtiöitä, että yritysten vähennysoikeuksiin puututaan, merkitsee se vielä suurempaa eroa henkilöyhtiöiden ja osakeyhtiömuotoisten yritysten väliseen verokohteluun, ja se ei ole reilua, se ei ole oikeudenmukaista eikä vähäisemmässäkään määrin kannustavaa, vaan toimii aivan päinvastoin, ja siksi ihmettelenkin sitä hehkutusta, jonka hallitus sai tästä aikaan.

Puhemies! On myöskin asia, jota moneen otteeseen aivan oikein hallitus on alleviivannut, ja se on vaihtotaseen kehittyminen. Meillä on kaksoisvaje tällä hetkellä tässä maassa olemassa, ja meidän vaihtotaseemme yskii pahasti miinuksen puolella. Sen vaihtotaseen toinen puoli — sen lisäksi, että vienti on vähentynyt — on se, minkä verran me tuomme tavaroita, tuotteita tähän maahan, ja aivan erityisesti se liittyy energia-asiaan. Me tuomme noin 7 miljardin euron arvosta vuosittain energiaa tähän maahan, ja kuitenkin meidän oma maamme pursuaa erilaista uusiutuvaa energiaa ja muuta energiaa, jota näillä valtioneuvoston kehyspäätöksillä ei kyllä saada liikkeelle yhtään sen enempää kuin nytkään, päinvastoin tulee tapahtumaan, ja tästä jo osoituksena on se, että hiilikasat kasvavat voimaloiden pihamailla. Tämä ei meidän vaihtotaseemme, meidän taloutemme kannalta eikä työllisyytemme kannalta eikä ilmastovaikutusten kannalta ole järkevää.

Ihmettelen, että kun kehyspäätöksessä mainitaan, että hallitus tällä kehysratkaisullaan toteuttaa Kansallisen metsäohjelman tavoitteita, miten pystytään toteuttamaan Kansallisen metsäohjelman tavoitteita, jos sieltä nipistetään määrärahoja ja minkäänlaisia helpotuksia lainsäädäntöön ei muutoin tehdä. Tämä on tullut esille niin valiokunnan asiantuntijakuulemisessa kuin monessa muussakin kohdassa eli se, että ei pystytä noudattamaan sitä Kansallisen metsäohjelman tavoitetta, johon liittyy myöskin vahvasti uusiutuvan energian lisäämistavoite. Siksi olisi reilumpaa, että ilmoitettaisiin suoraan, että metsäohjelma ei toteudu, tai — toinen vaihtoehto, joka olisi vielä parempi — että se ohjelma toteutuisi, mutta sitten tehtyjen toimenpiteiden pitäisi olla samansuuntaisia.

Puhemies! Vielä luettelonomaisesti muutama asia: Vihreän kasvun mahdollisuus on Suomessa erittäin valtava. Siihen sisältyy tuhansien työpaikkojen ja satojen uusien yritysten perustamismahdollisuus, mutta tällä menolla, mitä nyt tehdään, näitä tavoitteita ei muuten saavuteta. Polttoaineveron palautus, jota leikataan 18 miljoonalla eurolla, oli osa sitä viljelijöiden, maaseudun ja maatalouden tupoa, joka tehtiin viime kauden lopulla. Nyt se tupo on raskaasti petetty, kun tuo energiaveron palautus oli keskeinen osa tätä lupausta. Energiaveron palautus osuu juuri niihin tiloihin, juuri niihin maaseutuyrityksiin, jotka kaikkein intensiivisimmin ovat investoineet ja satsanneet siihen, että uusia työpaikkoja syntyy ja investointeja syntyy, ja nyt hallitus leikkaa juuri tähän ryhmään kuuluvilta tahoilta erittäin merkittävällä tavalla. Aikooko se muuten pettää samalla tavalla muutkin tupolupauksensa kuin tämän? Samoin sähköveroa korotetaan, pienpuun energiatukeen tehdään leikkauksia jne. Elikkä se ristiriita, joka hallituksen toimenpiteissä, tavoitteissa ja käytännön toimenpiteissä, on, jatkaa vain sitä samaa linjaa, niin kuin koko kaksi vuotta ollaan nähty. Eli teot ja tavoitteet ovat eri linjassa, ja näin ei voi jatkaa, ja siksi keskusta tulee käyttämään näissä asioissa järeitäkin keinoja siihen, että jompikumpi toteutuu: joko tavoitteista luovutaan tai niitä pienennetään tai käytännön toimenpiteet vastaavat tavoitteita.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Nykyinen hallitus jatkaa kuntien kyykyttämistä tässäkin asiassa, kuten tuossa kuntajakolain muutoksestakin jo monesti todettiin.

Kehysriihessä päätettiin, että kuntien valtionosuuksia leikataan jo päätettyjen yli 1,1 miljardin euron lisäksi ensi vuonna 237 miljoonaa euroa. Sama tahti jatkuu koko kehyskauden ajan niin, että leikkauksen taso vuonna 2017 on 265 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna.

Suuri menoerä kunnille on myös pitkäaikaistyöttömien aktivoiminen jo 300 päivän jälkeen. Raja oli ennen 500 päivää. Tämä hallituksen päätös tehtiin tilanteessa, jossa työttömien määrä kasvaa huolestuttavaa vauhtia. Kyseessä on hallituksen mukaan 150 miljoonan euron siirto valtion menoista kuntien menoiksi. Kuntaliiton arvioiden mukaan esitetty summa ei vastaa niitä kustannuksia, jotka esitetystä rahoitusvastuun siirrosta kunnille seuraisivat. Myös nuorisotakuun toteuttaminen käy kuntien kukkarolle.

Tämän kaiken maksavat tietysti veronmaksajat. Paineet kuntien veroprosenttien korotukseen ovat kovat, kuten myös kiinteistöverojen korotuksiin. Nykyinen hallitus siis jatkaa edeltäjiensä tiellä. Kuntatalouden menot ovat lähes 20-kertaistuneet neljässä vuosikymmenessä, ja tämä ei ole mikään ihme, kun tiedetään, että kuntien lakisääteiset tehtävät ovat samassa ajassa lähes viisinkertaistuneet.

Edellisten toimien lisäksi hallitus kurittaa eläkeläisiä ja ikääntyneitä ihmisiä nostamalla Kelan matkakorvausten omavastuuta toisen kerran peräkkäin. Tämän vuoden alussa matkojen omavastuut nousivat yli 50 prosenttia, ja kehysriihessä hallitus päätti saman kokoluokan leikkauksesta matkakorvauksiin. Näinkö tämä nyt sitten taas menee, että pienituloiset maksavat sen, mikä jää saamatta verotuloina yhteisöveron alennuksen vuoksi? Ja kun muistetaan, että Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan 688 000 pienituloista eli lähes 700 000 suomalaista kitkuttaa tonnilla kuukaudessa.

Epävarmuutta maakunnissa lisää myös se, että hallitus pyyhki kehysriihen pöytää sote-selvitysryhmän raportilla, jonka mukaan Suomeen olisi muodostettu 34 sote-aluetta. Tarkkaa määrää ei taida tietää kukaan, ja jos tietääkin, ei sitä kerrota meille. Pääministeri Katainen sanoi kehysriihen jälkeen, että alueita on vähemmän kuin 34. Vastaavasti valtiovarainministeri Urpilainen on antanut ymmärtää, että luku on lähempänä 20:tä kuin 30:tä. Muut hallituspuolueet eivät juurikaan ole kommentoineet koko sote-sekoilua, josta on viime päivinä muodostunut farssi.

Arvoisa puhemies! Kuntarakennelain piti alun perin tulla voimaan vuodenvaihteessa, sitten vappuna ja viimeisen tiedon mukaan heinäkuun alusta. Eivät hallituksen toimet tässäkään asiassa kovinkaan vakuuttavilta ole vaikuttaneet.

Samanlainen kompurointi jatkuu, kun hallitus päätti kehysriihessä toteuttaa omasta mielestään nerokkaan verouudistuksen. Pääministeri Kataisen suosikkisanoja käyttäen osinkoveromalli on fantastinen ja reilu. Kehysriihen tiedotustilaisuudesta tuli farssi, kun ilmeni, että kaikki ministerit eivät tienneet, mitä on tullut päätettyä. Onneksi hallituksen apupuolueesta löytyi kuiskaaja, joka herätti ministeri Arhinmäen. Valtiovarainministeri Urpilaisenkin on pakko myöntää, että osinkoverouudistuksesta löytyi valuvika.

Valtiosihteeri Martti Hetemäen mukaan kehysriihessä päätettiin yhteensä noin 590 miljoonan euron veronkiristyksistä ja menoleikkauksista vuoden 2015 tasolla. Lukuun sisältyvät uudet kiristykset osinkoverotuksesta. Hetemäki on todennut Helsingin Sanomissa 7.4.: "Jos tästä mekaanisesti vähennettäisiin yhteisöveron dynaamiset vaikutukset, niin päädyttäisiin noin 200 miljoonan euron sopeutukseen". Hallitus siis toivoo, että yhteisöveron alentamisella, joka on sinänsä hyvä asia, saadaan kerättyä noin 390 miljoonaa euroa lisää verotuloja valtion kassaan.

Paineet valtiontalouden tasapainotuksesta on nyt siirretty yrittäjien ja pienituloisten niskaan. Näin se menee. Ja vappuna taas näemme, onko ministeri Arhinmäki edelleen suurkapitalistisen osinkoverolinjauksen takana.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla on onnistuttu tekemään kohtuullisen toimivia ratkaisuja, kun ajattelee tätä hallinnonalalle kohdistettua mittavaa säästötavoitetta. Olennaista on, että ihmisten päivittäistä toimeentuloa ei heikennetä, eli sosiaaliturvaa ei leikata eikä indeksejä jäädytetä. Tämä on tärkeä linjaus.

Sen sijaan osa leikkauksista kyllä tulee kohdistumaan pienituloisiin ihmisiin. Tarkoitan tässä etenkin sairausvakuutuskorvausten 50 miljoonan euron vähennystä. Sinänsä on hyvä, että tavoittelemme yksikanavaista rahoitusjärjestelmää, ja siltä osin yksityislääkärikorvausten vähentäminen on askel oikeaan suuntaan, mutta me emme saa tehdä supistusta yksityisellä puolella lisäämättä satsauksia julkiselle puolelle. Jos emme vahvista julkista terveydenhuoltoa, olemme entistä vaikeammassa tilanteessa terveydenhuollon jonojen kanssa. Siksi tämä korvausleikkaus pitää valmistella huolellisesti ja arvioida tarkasti sen vaikutus kansalaisten asemaan.

Sairausvakuutuskorvausten toinen ja vielä vaikeampi puoli on matkakorvausten leikkaaminen. Niihin on jo tällä kaudella kohdennettu suuri leikkaus, kun matkojen omavastuuta nostettiin 5 eurolla. Jo tuolloin me sosialidemokraatit olimme todella huolissamme siitä, mikä on vaikutus haja-asutusalueilla asuvien pienituloisten ihmisten asemaan. Valiokunta edellytti mietinnössään, että esityksen vaikutuksia kansalaisten yhdenvertaisuuteen ja mahdolliseen toimeentulotukimenojen kasvuun arvioidaan.

Nyt uudet leikkaukset uhkaavat edelleen heikentää matkakorvauksia käyttävien pienituloisten asemaa. Meidän hallitusohjelmamme yksi keskeisimpiä tavoitteita on tasata kansalaisten välisiä terveyseroja. Nyt näyttää siltä, että olemme menossa väärään suuntaan. Matkakustannuksia maksettiin vuonna 2011 yhteensä noin 275 miljoonaa euroa, ja kulut ovat olleet kasvussa monista eri syistä johtuen.

Sairausvakuutuksen roolia arvioinut työryhmä, joka luovutti mietintönsä ministeri Risikolle helmikuun puolivälissä, nosti esiin esimerkiksi kuntien vastuun laajentamisen matkakorvauksissa, jotta osaoptimointia voidaan välttää. Se voisi olla kokeilemisen arvoinen ratkaisu, jolla kuluja voidaan hillitä.

Toinen tapa hillitä matkakulujen nousua on yhteiskunnan tukemien matkojen yhteensovittaminen. Eli joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten, kuten koululaiskuljetusten, sosiaali- ja terveystoimen kuljetusten sekä Kelan korvaamien kuljetusten, yhdistäminen. Muitakin rakenteellisia ratkaisuja varmasti löytyy, ja niitten eteen täytyy tehdä tiukasti töitä.

Toivon todella, että saamme matkojen korvaamiseen aikaan kestävän ratkaisun, siis sellaisen, joka on kestävä sekä talouden että terveyden ja ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Se tarkoittaa, että haemme säästön nimenomaan näitä rakenteita ja käytäntöjä muuttamalla sen sijaan, että menemme sinne asiakkaan kukkarolle tai tiukennamme korvauksen ehtoja. Haluan vielä muistuttaa, että monesti perusterveydenhuollossa nipistetty euro muuttuukin erikoissairaanhoidon moninkertaiseksi kustannukseksi. Eli säästöjä ei pidä tehdä väärässä paikassa.

Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon kehyksissä meillä on myös erinomaisia uusia asioita nimenomaan työllisyyteen panostaen. Osatyökykyisten työntekoon on luvassa helpotuksia ja uusia satsauksia. Näitä toimia on odotettu, ja hienoa, jos viimein etenemme niissä. Pitää muistaa, että monella osatyökykyisellä olisi työkykyä ja -halua, jos vain järjestelmä joustaisi heidän kohdallaan.

Vammaispoliittisessa selonteossa muutama vuosi sitten arvioitiin, että noin 200 000 vammaista tai pitkäaikaissairasta henkilöä voisi toisenlaisissa olosuhteissa liittyä työvoimaan. Silloin julkaistun selvityksen mukaan verotuksen invalidivähennykseen oikeutettujen joukossa oli jopa 30 000 potentiaalista työvoimaan kuuluvaan henkilöä. Valtakunnallisen vammaisneuvoston mukaan työvoiman ulkopuolella oli noin 1 000 korkeakoulutuksen saanutta vammaista henkilöä. Eli nämä osatyökykyisten työllisyyteen tähtäävät satsaukset eivät ole mitään marginaalisia asioita.

Myös jo aiemmin tänä keväänä runsaasti esillä ollut alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille maksettava joustava hoitoraha on erinomainen työllisyyttä tukeva uusi innovaatio sosiaaliturvan alalla. Se helpottaa pienten lasten vanhempien työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja toivottavasti lisää myös heikommassa työmarkkina-asemassa olevien naisten osallistumista työelämään. Tiedämme, että äidin asema ennustaa myös lasten kouluttautumista ja kiinnittymistä työelämään, joten tällä ratkaisulla voi olla myöhemmin suuriakin yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Nyt on tietysti olennaista, että myös työelämässä huomioidaan entistä paremmin perheiden tarpeet ja elämäntilanteet. Maassamme osa-aikaisen työn markkinat ovat vajavaiset. On tärkeää, että palkalla tulee toimeen eikä osa-aikatyöhön pakoteta. Osa-aikatyö ei saa myöskään johtaa siihen, että muut tekevät entistä enemmän tai osa-aikainen tekee kokonaiset työt aiempaa pienemmällä palkalla. Tarvitsemme aitoja mahdollisuuksia osa-aikatyöhön, ja se edellyttää myös työnjohdolta ja työnantajilta hyvää organisointikykyä.

Tähän joustavaan hoitorahaan liittyen on tarkoitus siirtyä päivähoidon maksuissa tuntiperusteiseen järjestelmään. Se on hyvä ratkaisu, jota me sosialidemokraatit esitimme jo viime kaudella. Tämän osalta kustannusarvio on vuositasolla 36 miljoonaa euroa. On todella tärkeää, että kunnissa varaudutaan nouseviin kustannuksiin. Turvallinen ja laadukas päivähoito on perheille ja lapsille yksi tärkeimmistä kunnan peruspalveluista, ja sen laatu on säilytettävä korkealla tasolla.

Tämä pitää huomioida myös valmisteilla olevassa varhaiskasvatuslaissa. Pitää todeta, että lapsissa on tämän yhteiskunnan tulevaisuus. Meidän pitää kaikin tavoin turvata heille hyvä kasvuympäristö.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Hallituksen kehysriihen jälkeen käydyn keskustelun perusteella voisi helposti luulla, että riihessä päätettiin vain osinkoverotuksesta. Mediakohu ja kiihkoilu peittävät kuitenkin alleen tasapainoisen kokonaisuuden, jossa on monia tärkeitä yksityiskohtia ja merkittäviä linjapäätöksiä. Ainakin osa kehyspäätösten kritiikistä on kohdistunut päätösten sellaisiin yksityiskohtiin, joista ei vielä ole edes päätetty. Nyt on tehty päätöksiä isoista linjoista, ja asiat tarkentuvat normaalin valmistelun kautta aikanaan eduskunnan päätettäväksi tulevien esitysten myötä.

Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että kehysriihen päätösten tiedottaminen ja viestiminen kansalaisille ontui tällä kertaa pahemman kerran, eikä ole tietenkään toivottavaa, että tuoreita päätöksiä joudutaan heti korjaamaan. Silti on nostettava hattua hallitukselle siitä, että havaitut puutteet laitettiin nopeasti kuntoon.

Oppositio lienee valmistautunut rökittämään hallitusta veronkorotuksista ja leikkauksista. Kun niitä ei tullut, vaan tuli tasapainoinen ja harkittu kokonaisuus, pettymys jouduttiin kanavoimaan osin perusteettomaankin kritiikkiin. Se, että noilta hankalimmilta päätöksiltä, perusturvan leikkaamiselta ja verojen korottamiselta, vältyttiin, kannattaa huomata tässä kehyspäätöksessä. Talouden sopeuttamisen tarve on suuri, ja toimenpiteitä sen eteen tehdään koko ajan. Silti kotitalouksien tilannetta ei lähdetä merkittävästi heikentämään ja pienituloisten tilannetta parannetaan monin eri tavoin, muun muassa verotusta keventämällä ja asumistuen tasoa nostamalla.

Hallituksen pääviesti on nyt, että meidän on panostettava kasvuun ja työllisyyteen. Hankalaan tilanteeseen on reagoitava päättäväisesti. Tällä hallituksella ei ole varaa lykätä vaikeita päätöksiä eteenpäin. Se, että näiden vaikeiden aikojen kehyspäätökseen saadaan sisällytettyä kaivattuja uudistuksiakin, on merkittävä saavutus. Yksi esimerkki on itsenäisesti asuvien 18—19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintorahaa leikkaavien vanhempien tulorajojen korotus 30 prosentilla. Haluan nähdä, jotta nyt otetaan merkittävä askel siihen suuntaan, että nämä tulorajat poistuvat joskus myös kokonaan. Tämä on jälleen merkittävä uudistus kansalaisten oikeudenmukaisuuden kannalta.

Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on myös hyvä muistaa, että yhteisöveron alentamisesta huolimatta yritysverotuksen kokonaisuus kaventaa tuloeroja. Lisäksi kun huomioidaan se tärkeä päätös, että tästedes kaikki osingot saadaan verolle, voidaan kehyspäätöksiä hyvin mielin pitää oikeudenmukaisina.

Oli äärimmäisen tärkeä linjaus kehysriihessä päättää, että käynnissä olevat liikennehankkeet etenevät ja että kaikki liikennepoliittisessa selonteossa nimetyt hankkeet päästään aloittamaan tällä hallituskaudella. Eli hyviä uutisia myös meille Varsinais-Suomeen — vt 8 etenee vihdosta viimein.

Arvoisa herra puhemies! Kehysriihen poliittinen päälinjaus on työllisyyden tukeminen. Yksityisen sektorin työllistämisedellytyksiä parannetaan tuntuvalla yhteisöveron alennuksella. Nyt pallo on todellakin suomalaisilla yrityksillä ja suomalaisella elinkeinoelämällä. Valtio ei juuri tämän enempää voi tulla vastaan. Nyt on työnantajilla vuoro tehdä tekoja yhteiskunnan rakentamiseksi, ja se tarkoittaa työpaikkojen lisäämistä ja nykyisistä työpaikoista, erityisesti teollisuudessa, kiinni pitämistä. Se, että työpaikkoja on saatavilla, on tärkeintä. Sen lisäksi on huolehdittava siitä, että meillä on työkykyistä työvoimaa, jolla on tahto, motivaatio ja ennen kaikkea tilaisuus työllistyä. Kehysriihi sisältääkin monia satsauksia työllisyyshankkeisiin.

Vuoden alussa voimaan tulleen nuorisotakuun toimeenpanoon lisättiin 10 miljoonaa euroa. Nuorisotakuuta tuetaan myös panostamalla lisärahaa oppisopimuskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Oppisopimuskoulutukseen ja työssäoppimisen kehittämiseen osoitetaan lisärahoitusta kehyskaudella yhteensä 81 miljoonaa euroa. Osatyökykyisten työllistymistä tuetaan muun muassa pidentämällä osasairauspäivärahakauden kestoa, lieventämällä ammatillisen kuntoutuksen kriteerejä ja jatkamalla työkyvyttömyyseläkkeen lepäämäänjättämislakia. Lisäksi satsataan uuteen pilottihankkeeseen, joka tarttuu osatyökykyisten työssä jatkamisen ja työllistymisen haasteisiin. Mielestäni varsin tärkeitä asioita.

Myös harmaan talouden torjuntaan lisätään jälleen toimenpiteitä tämän hallituksen toimesta. Monet meistä muistavat, miten viime hallituskaudella harmaasta taloudesta puhuttiin paljon, mutta ensimmäistäkään toimenpidettä ei saatu aikaan. Nyt tapahtuu. Esimerkiksi työntekijätietojen raportoinnissa siirrytään palkanmaksukausittaiseen raportointiin, ja rakennusalan urakkatietojen raportointivelvollisuutta laajennetaan myös muiden toimialojen palvelujen ostajille. Paremmat tiedot ja tarkempi seuranta mahdollistavat, että mahdollisiin väärinkäytöksiin päästään oikeasti puuttumaan.

Lopuksi vielä kerran se kehysriihen tärkein viesti, joka välillä meinaa jäädä opposition kritiikin varjoon: tarvitsemme nyt ennen kaikkea henkisen käänteen. Negatiivisten kierteiden sijaan on vahvistettava myönteisiä mahdollisuuksia ja sitä myöten Suomen kilpailukykyä ja teollisuuden toimintaedellytyksiä. Tätä kautta syntyy työpaikkoja ja sen myötä hyvinvointipalvelumme pystytään turvaamaan myös tulevaisuudessa. Luulen, että tämä on kuitenkin tämän salin yhteinen toive.

Sofia Vikman /kok:

Arvoisa puhemies! Työ on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Kokoomuksen usko suomalaiseen työhön heijastuu vahvasti koko hallituksen politiikkaan. Kehyspäätöksen tärkein tavoite on: lisää työtä, jotta maan suunta muuttuu. Kuvaavaa on se, että opposition kritiikki on kohdistunut prosessiin ja siitä tiedottamiseen. Vaikka prosessista tyylipisteitä ei kieltämättä heru, tulos ratkaisee. Ei ole helppoa oppositiolla, kun vastoin kaikkia herkullisia ennakkospekulaatioita hallitus onnistui jälleen tekemään vaikeassa paikassa hyviä, vastuullisia päätöksiä. Hallitus keskittyy linjauksiin, joilla Suomeen saadaan synnytettyä positiivinen käänne ja talous takaisin kasvu-uralle samalla, kun taloutta sopeutetaan. Oppositio sen sijaan ei ole kyennyt esittämään omaa vaihtoehtoaan, vaikka riihestä on kohta kulunut jo kuukauden päivät.

Arvoisa puhemies! Kehysriihessä hallitus päätti toteuttaa kasvua ja kilpailukykyä parantavan vuosikymmenen yritysverouudistuksen. Hallituksen päätös alentaa yritysten yhteisöverokantaa 4,5 prosentilla 20 prosenttiin on erinomainen. Se vahvistaa suomalaisten yritysten kasvupotentiaalia, vauhdittaa investointeja sekä luo edellytyksiä työpaikkojen syntymiselle. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan etu on se, että yrittäjyyden ja työllistämisen kannalta haitallisimpia veroja kevennetään ja väistämättömiä veronkorotuksia kohdistetaan niin, että ne haittaavat mahdollisimman vähän kasvua, työtä ja toimeliaisuutta. Verotuksen painopisteen siirtyminen tuloksen verotuksesta ulos jaetun voiton verotukseen on kasvun kannalta kestävä suunta. Työllistävä verouudistus välittää suomalaisille yrityksille ja ulkomaalaisille investoijille viestin siitä, että Suomessa kannattaa kasvaa, investoida ja työllistää.

Myös kotitaloudet ovat tervetulleita mukaan työllistämään. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen 2 400 euroon edistää suomalaisten kotitalouksien kotona teettämää työtä ja vähentää harmaata taloutta.

Viime viikolla kehyksen verouudistusta parannettiin entisestään. Riihen jälkeen saimme paljon palautetta osakesäästäjiltä. Kokoomus kuunteli palautteen, ja saimme neuvoteltua merkittävän kevennyksen suunniteltuihin pörssiyhtiöiden osinkojen veronkorotuksiin. Uudelleentarkastelun myötä pörssiyhtiöiden maksamien osinkojen verotukseen suunniteltu korotus onnistuttiin puolittamaan. Se on hyvä uutinen piensijoittajille. Se kannustaa sinivalkoiseen omistajuuteen ja sijoittamiseen. Osinkojen verotus kiristyy maltillisesti, mutta kun katsotaan kokonaisuutta ja sen kokonaisuuden vaikutuksia, yhteisöveron alennus hyödyttää myös osakkeenomistajia. Kokoomuksen pitkäaikainen tavoite on edelleen saattaa pienet osinkotulot kokonaan verovapaiksi. Tämä kannustaisi edelleensijoittamiseen ja edesauttaisi suomalaisten yritysten rahoituksen saamista.

Yritysten kasvua ja työpaikkojen syntyä tukemaan hallitus myös perustaa yhteensä miljardiluokkaan nousevat siemen- ja kasvuvaiheen rahastot.

Arvoisa puhemies! Yrittäjäjärjestöjenkin kiittelemän yhteisöveron laskun ja yritysverotuksen uudistamisen lisäksi kehyspäätös sisältää suuren joukon lisää mainitsemisen arvoisia asioita. Vastuullista politiikkaa on, että velkaantuminen on määrä taittaa ja kehyspäätöksessä talouden nettosopeutus vuoden 2015 tasolla on 600 miljoonaa. Huomiota on myös kiinnitetty työurien pidentämiseen ja työn ja perheen yhteensovittamiseen sekä osatyökykyisten nuorten sekä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen ja nuorten oppisopimusmahdollisuuksiin.

Kuten tiedetään, Suomessa sosiaaliturvan ja palkkatyön yhdistämisen joustamattomuus on luonut kannustinloukkuja. Nyt otetaan askelia siihen suuntaan, että jatkossa työn vastaanottaminen olisi aina kannattavampaa kuin tukien varassa eläminen. Pienimpien tulojen palkkaveron kevennys osoittaa, että kaikki työ on arvokasta ja pienikin pätkätyö kannattaa ottaa vastaan. Työ on parasta sosiaaliturvaa ja myös tehokkain keino ehkäistä syrjäytymistä. Hallitus pyrkii edistämään osatyökykyisten osallistumista työelämään muun muassa pidentämällä sairauspäivärahan kestoa 72 päivästä 150 päivään, mikä on hyvä uutinen kaikille niille kymmenilletuhansille työkyvyttömyyseläkkeellä oleville, jotka omien voimiensa ja mahdollisuuksiensa mukaisesti haluaisivat päästä osallisiksi työelämään.

Arvoisa puhemies! Hallitus ansaitsee kiitoksen siitä, että se toimillaan edesauttaa ja joustavoittaa nuorten työllistymistä yrityksiin. Nuorisotakuun vahvistamiseksi oppisopimuskoulutukseen otetaan kokoomuksen linjan mukaisesti uutta vauhtia. Hallituksen ehdottama ennakkojakso, jonka aikana nuorella on mahdollisuus tutustua työpaikkaan ja työnantajalla nuoreen ilman työsopimussuhdetta, motivoi sekä opiskelijoita että yrityksiä käyttämään enemmän oppisopimuksen mahdollisuuksia. Oppisopimuskoulutukseen ohjataan kaikkiaan 22,7 miljoonaa euroa lisärahoitusta.

Arvoisa puhemies! Meillä Suomessa pienten lasten äitien työllisyys on selvästi alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Yksi syy siihen on se, että suhtaudumme työhön kovin mustavalkoisesti. Työelämän asenteet kaipaavat päivitystä. Joko työelämässä tai sen ulkopuolella -ajattelusta on päästävä eroon. Osa-aikaisen työn vastaanottamisesta ja työssäkäynnin ja perheen yhdistämisestä pitää tehdä nykyistä helpompaa. Puolivälitarkastelussa päätettiin porrastaa päivähoitomaksut palveluiden käytön mukaan sekä ottaa käyttöön uusi joustava hoitoraha alle kolmevuotiaiden lasten vanhemmille. Motiivina oli pienten lasten vanhempien työmahdollisuuksien parantaminen ja vanhempien vastuun korostaminen.

Työn ja perheen yhdistäminen on myös tasa-arvokysymys. Tutkimusten mukaan pitkään työelämän ulkopuolella olevien äitien asema työmarkkinoilla on heikko. Osa-aikatyön mahdollistaminen nykyistä joustavammin tarjoaisi hyvän mahdollisuuden ylläpitää verkostoja ja palata vaiheittain työelämään. Erityisesti nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla tulevaisuudessa parantaisi vanhemmuuden kustannusten riskin poistaminen yksin äitien työnantajilta.

Tulevaisuudessa on myös uskallettava tarkastella subjektiivista päivähoito-oikeutta. Se voitaisiin esimerkiksi rajata puolipäiväiseksi, jos toinen vanhemmista on kotona, pois lukien sosiaaliset syyt, ja samalla jakaa kotihoidon tuki puoliksi vanhempien kesken, mikä parantaisi tasa-arvon toteutumista työelämässä.

Arvoisa puhemies! Taloudellisesti haastavina aikoina meidän on uskallettava investoida tulevaisuuteen, ja hallituksen myöntämä 40 miljoonan euron rahoitusosuus uuden lastensairaalan rakentamiseen on tärkeä investointi apua tarvitsevien lasten hyvinvointiin. Pienet potilaat ja heitä hoitava huipputaitava henkilökunta tarvitsevat uuden sairaalan.

Tässä edellisessä muutamia esimerkkejä siitä, että vaikka tyylipisteissä ei olisi täydellisesti onnistuttu, niin se ei tarkoita sitä, että sisältö olisi jollakin tavalla epäonnistunut. Päinvastoin, hallitus todellakin osoitti jälleen toimintakykynsä. Lisäksi on tietysti niin, että myös tuleville vuosille jäi työsarkaa ja tehtävää jäljelle, mutta tulevaisuudessakaan tekemättä ei voi jättää.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Paljon täällä on tänään kuultu taas sitä moittimista, että oppositiolla ei ole muka vaihtoehtoja ja ei ole muka mitään todellista sanottavaa näihin hallituksen esityksiin ja muihin. Äskeinen edustaja Vikmanin esityskin oli aika virheellinen joiltain osin, ja kiinnitin huomiota esimerkiksi siihen asiaan, kun mainitsit, että hallitus haluaa parantaa pienten lasten äitien töissäkäyntimahdollisuuksia muuttamalla näitä päivähoitosäädöksiä. Tiesittekö te sen, että jo kaksi kolmesta alle 3-vuotiaitten lasten äideistä käy töissä Tilastokeskuksen mukaan elikkä 68,8 prosenttia? Elikkä se työllisyysaste on lähes sama kuin kaikkien naisten työllisyysaste yhteensä. Toki sitten näitten 3—6-vuotiaitten lasten äideillä työllisyysaste on 80,7 prosenttia. Tämä on tuorein Tilastokeskuksen tulos.

Mutta kuitenkin olen sitä mieltä, että eikö äidin kuulu olla nimenomaan kotona, kun lapsi on alle 3 vuotta. Miksi yhteiskuntamme ei tukisi äitejä hoitamaan lapsia siellä, missä näiden kuuluu olla varhaisessa kehitysiässä? Mielestäni juuri tämänkaltainen politiikka vieroittaa meidän lapsemme perheestä ja synnyttää myös näitä nykyisen kaltaisia ongelmia, joissa vanhemmuus jää vähemmälle. Siksi en kannata tämänkaltaista politiikkaa, että me lähetämme pienten lasten äidit töihin keinolla millä hyvänsä.

Arvoisa puhemies! Eilen en saanut mahdollisuutta puhua ministeri Urpilaisen ja ministeri Kataisen puheenvuoroista, joissa he peräänkuuluttivat erityisesti sitä, että tässä hallituksen esityksessä on kysymys ennen kaikkea työllisyyden puolustamisesta. Toinen asia, mitä hehkutettiin täällä hyvin paljon myös tänään, on perusturvan korotus, joka oli suuri, mahtava hallituksen aikaansaannos. Ja kolmantena asiana on hyvin paljon kuultu nuorisotakuu. Näihin kolmeen asiaan haluaisin muutaman sanan ja näkökulman nostaa esille.

Miten työllisyyttä ja ostovoimaa kasvatetaan, jos hallitus korottaa pankkiveroa, jäteveroa, kiinteistöveroa, sähköveroa, polttoaineveroa ja monia muita maksuja? Nämähän ovat tasamaksuja, tasaveroja. Elikkä käytännössä sehän heikentää ostovoimaa ja vie perheiltä ja muilta ihmisiltä sitä kulutusta ja taloudellista pohjaa, jotka työllisyyttä lisäisivät. Mielestäni ennen kaikkea nuorisotyöttömyys ja syrjäytyneisyys kasvavat, vaikka hallituksella on nuorisotakuun kaltainen, voisiko sanoa, lievästi sanottuna päivähoito-ohjelma, päivähoitopaikkaohjelma vaikka. Tällä nimellä sitä voisi kutsua jossain määrin.

Nimittäin nuorten työttömyyshän on kasvussa jatkuvasti. Tilastokeskuksen helmikuun selvityksen mukaan nuorisotyöttömiä oli 64 000. Toki tätä lukua me emme lehdistä lue, koska heistä työ- ja elinkeinotoimiston kirjoilla on 38 000. Elikkä kysymys on 15—24-vuotiaista nuorista. Mutta jos 64 000 on aidosti työttömiä, niin se tarkoittaa sitä, että 10 prosenttia sen ikäisistä nuorista on työttömiä. Ja työvoimasta, joka on noin 300 000 sen ikäisistä, jotka ovat vapailla työmarkkinoilla olevia henkilöitä, siitä luvusta työttömyysprosentti on jo 21,5 prosenttia. Elikkä tämä on oikea luku nuorisotyöttömyydestä. Meidän nuoristamme, joiden pitäisi olla töissä, on työttöminä 21,5 prosenttia. Tämä on erittäin suuri prosenttimäärä.

Noin 26 000 nuorta on laitettu jonkinnäköisille kursseille ja nuorisotakuun piirissä oleviin toimenpiteisiin. Sinänsä hyvä, että heidän eteensä tehdään töitä, mutta aito hallituksen temppu olisi se, että se loisi nuorille työpaikkoja. No, kuinka hallitus voi luoda nuorille työpaikkoja, jos se samanaikaisesti leikkaa vuoteen 2016 mennessä 7 000 toisen asteen ammattioppipaikkaa? Jos 7 000 oppipaikkaa leikataan, niin kuinka hallitus voi väittää, että se on mukamas tekemässä kaikkensa nuorten hyväksi, että he saisivat koulutuksen ja työpaikan? Mehän tiedämme, että jo lähes 120 000 alle 30-vuotiasta nuorta ja aikuista on täysin ilman toisen asteen koulutusta. Jos meillä on näin iso määrä nuoria aikuisia, joilla ei ole minkäännäköistä koulutusta, niin on hyvin epäjohdonmukaista leikata samanaikaisesti koulutuspaikkoja, eikö totta?

Täällä on moni hallituksen jäsen puhunut kovasti siitä perusturvan korotuksesta. Todellisuudessa tämä perusturvan 100 euron korotus ja 6 prosentin toimeentulotukitason korotus ei tuo kuin vain kaikkein köyhimmille 25—30 euroa lisää ostovoimaa kuukaudessa. Valtiovarainministeriltä on unohtunut sanoa se, että nämä kaikkein köyhimmät yleensä ovat myös toimeentulotuen piirissä, ja jos olet toimeentulotulen piirissä, vaikka olet työtön, saat sen korotuksen, niin käytännössä toimeentulotukea, esimerkiksi vuokratukea, haettaessa tämä sinun etuisuutesi leikataan pois. Elikkä todellisuudessa hallitus on korottanut perusturvaa 25—30 eurolla, vaikka tässä salissa on jo yli vuoden puhuttu kovaan ääneen siitä, että tämä hallitus toi 100 euron lisäansion kaikkein heikoimmassa asemassa oleville.

Arvoisa puhemies! Muistin virkistämiseksi täytyy kertoa se, että meillä Suomessa 700 000 suomalaista elää ja kärsii köyhyydestä. Lisäksi 650 kotitaloutta, mikä vastaa 1,3:a miljoonaa henkilöä, kärsii toimeentulovaikeuksista, elikkä toimeentulovaikeuksia on 1,3 miljoonalla henkilöllä. Se on valtava luku näin pienessä kansakunnassa, joten nämä ihmiset, joilla on toimeentulovaikeuksia, tarvitsisivat aidosti hallitukselta edes sen 100 euroa, mutta nythän sitä ei saada. Tällaisia hattutemppuja me heitämme täältä hyvin useasti, jotka toisaalta loukkaavat niitä ihmisiä, jotka osaavat sen matikan ja saavat sen rahan kotiinsa. He eivät pärjää näillä hallituksen hattutempuilla.

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä sen asian nostaa esille, että meillä on lapsiköyhyys Suomessa kasvanut huolestuttavasti. Pelkästään jo 12 vuoden aikana, vuosien 1995—2007 välisenä aikana, meillä köyhien lapsien määrä perheissä oli kasvanut 52 000:sta noin 152 000:een. Elikkä se oli kolminkertaistunut jo edellisten hallitusten aikana. Tämä köyhien lasten määrä on tullut vakioksi. Tätä ei ole saatu tippumaan mihinkään, vaan päinvastoin. Me tiedämme sen, että Suomi on OECD-maissa eriarvoistuvin ryhmä tulojen suhteen. Meillä on ollut tämä kipuilu jo aikaisempina vuosina monta kertaa, toki sitä on yritetty kirittää kiinni, mutta todellisesti me olemme monen kansanryhmän osalta Suomessa hyvin eriarvoisessa asemassa.

Arvoisa puhemies! Olisin toivonut, että hallituksella olisi ollut rohkeutta kertoa nämä tosiasiat kansalaisille. Me emme ole pystyneet antamaan nuorille niitä työpaikkoja, mitä me olemme luvanneet. Me olemme siivonneet useita nuoria tilastojen ulkopuolelle kursseille ja erilaisiin toimenpiteisiin, jotka toisaalta ovat joillekin ihan hyviä asioita. Mutta hyvin suuri osa nuorista jää edelleenkin ilman toisen asteen koulutusta, ellei hallitus muuta linjaansa ja peruuta näitä 7 000 koulutuspaikan leikkauksia.

Arvoisa puhemies! Olen ylittänyt jo aikani, joten tässä vaiheessa en mitään muuta aio sanoa.

Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Niikko ilmoitti, että ei kannata valinnan mahdollisuuksia äideille ja perheille, ja ilmoitti myös, että pienten lasten äitien paikka on kotona. Minä kyllä viimeiseen asti kannatan perheiden valinnan mahdollisuuksia. Perheet ovat oman elämäntilanteensa parhaita asiantuntijoita.

Työelämän tasa-arvon näkökulmasta huolestuttava fakta on se, että meillä pienten lasten äitien työllisyys on muita Pohjoismaita jäljessä. Tämänkin valossa kaikki toimet työn ja perheen joustavan yhdistämisen mahdollistamiseksi ja perheille valinnan mahdollisuuksien luomiseksi ovat enemmän kuin todella tervetulleita ja oikea suunta.

Markku Mäntymaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvä, että osinkoverotusta on korjattu ja asia on keskusteltu tehokkaasti läpi. Voimme hyvällä omallatunnolla tarkastella myös muita kehysriihessä tehtyjä merkittäviä päätöksiä, jotka ovat meinanneet jäädä vähemmälle huomiolle.

Ensinnäkin harmaan talouden torjunnan näkökulmasta pidän erittäin hyvänä, että kehysriihessä nostettiin kotitalousvähennyksen enimmäismäärää nykyisestä 2 000 eurosta 2 400 euroon. Kotitalousvähennys on tehokas väline luoda uutta työtä erityisesti palvelualalle. On hyvä muistaa, että kotitalousvähennyksen saa myös tavanomaisesta kotona suoritetusta hoiva- ja hoitotyöstä.

Pidän tervetulleena, että Verohallinnon resursseja lisätään harmaan talouden torjuntaan. Verohallinnon toimintamenoihin kullekin kehysvuodelle osoitetut 2,2 miljoonan euron lisäykset harmaan talouden torjumiseksi tulevat kyllä todelliseen tarpeeseen. Täytyy myöskin kiitellä rahanpesun ja terrorismin valvonnan lisäämiseksi aluehallintovirastoille osoitettuja määrärahoja.

Arvoisa herra puhemies! Kiinnitin huomiota siihen, että koulunkäynnin keskeyttämistä ja syrjäytymistä ehkäistään kokeilemalla joustavampaa siirtymistä oppilaitosmuotoisesta ammatillisesta koulutuksesta oppisopimuskoulutukseen. Juuri tällaista joustavuutta tarvitsemme koulumaailmaan. Maalaisjärjellä ajatellen kokeilun luulisi onnistuvan. Poliisin roolissa toimiessani huomasin usein, että paras lääke nuorelle siihen, kun koulun penkillä istuminen ei kiinnosta, on päästä käytännön hommiin ja oppimaan ammatti tätä kautta. Luulen, että kokeilun kautta voidaan siirtyä vakiintuneeseen käytäntöön, jolla nuorten syrjäytymistä ehkäistään käytännön toiminnan avulla. Jäädään mielenkiinnolla odottelemaan tämän kokeilun tuloksia.

Arvoisa herra puhemies! Oppisopimusjärjestelmääkin voidaan vielä kehittää enemmän sellaiseksi, että se tukee nuoren yksilöllistä oppimista ja siirtymistä vakituiseen työelämään. Oppisopimuskoulutusjärjestelmän parantamisen varjolla ei kuitenkaan voida ajaa alas ammatillisen koulutuksen määrärahoja tai aloituspaikkoja, vaan on pidettävä mielessä se, että maassamme tulee kouluttaa osaavaa työvoimaa niin elinkeinoelämän kuin julkisen puolenkin tarpeisiin.

Nuorisotyöttömyys on ollut nousussa jo toista vuotta. Tämän vuoden helmikuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli lähes 38 000, joka on siis 6 200 työtöntä enemmän kuin edellisen vuoden helmikuussa. Nuorisotakuu on ollut voimassa nyt kolme kuukautta, ja sen käytännön toteuttamisesta on tullut paljon palautetta. Tietysti nuorten tulee olla itse aktiivisia, mutta käytännössä työ- ja elinkeinotoimistot eivät ole kyenneet kaikkialla Suomessa aloittamaan nuorisotakuun toteuttamista aikataulussa. Nuorisotakuu on hieno hanke, ja nyt on sen eteen tehtävä aktiivisesti töitä, että nuorisotakuun lupaukset myöskin täyttyvät.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ensin muutama kommentti menneiden kolmen neljän viikon tapahtumiin.

On ollut mielenkiintoista kuunneltavaa se, miten hallituspuolueitten kansanedustajat ovat selittäneet sitä, että ensin kehysriihi valmistui, pidettiin kiireen vilkkaa tiedotustilaisuus, jossa jaettiin tikkukaramelleja, tuli kiire lähteä parlamentarismia kunnioittaen eduskuntaan, toimittajille ei annettu mahdollisuuksia lisäkysymyksiin. Eduskunnan kyselytunnilla hallitus esiintyi hyvin itsevarmasti, voisi jopa sanoa ylimielisesti, heitellen erilaisia herjoja, ihan henkilöön meneviä herjoja edustajille. Tuolloin luvattiin kyseisen torstaipäivän iltaan mennessä tarkat luvut siitä, mitä on päätetty.

Meni useita päiviä, saatiin luvut, jotka kertoivat tuolloin virallisen tiedon mukaan, että on tehty talouden sopeuttamispäätöksiä 600 miljoonan euron edestä. Ymmärrän, että laskelmat tarkentuvat, ja niitä sitten seliteltiin, että kun luku olikin vähän yli 500 miljoonaa euroa, että nyt ne ovat tarkentuneet ja nyt ne ovat kohdallaan, ja sitten kun me saimme päivää ennen kehyskeskustelun alkua hallituksen lopulliset luvut, niin oltiinkin takaisin 600:ssa.

Tämä vain lukujen valossa, mutta se tapa, jolla hallitus on esiintynyt, ja se, mikä minusta on ollut mielenkiintoista, miten tätä tilannetta on yritetty selittää jopa uudella poliittisella kulttuurilla siitä, miten asioita julkisuuden kautta käsitellään ja hoidetaan — onhan tämä aika erikoista. On viitattu menneisiin aikoihin, jolloin valmistelu oli täysin toisentyyppistä, ja on kysytty, että kumpi on parempi: se, että tullaan valmiilla esityksillä, yksimielisillä hallituksen esityksillä eduskuntasaliin, puolustetaan niitä ja pidetään niistä kiinni, tehdään muutokset, jos aihetta on, vai sitten tämä, toistan aiemmin sanomaani, jopa uudeksi toimintakulttuuriksi, Twitter-aikakauden toimintakulttuuriksi nimetty toimintatapa. Kumpi on parempi?

Nyt on keskusteltu yritysverotuksesta, osinkojen verottamisesta. Eilen ryhmäpuheenvuorokierroksella tuli mieleen, olemmeko jo vaalienalusajassa. Täällä nimittäin tilanteessa, jossa minun käsittääkseni on kolme oppositiopuolueryhmää, pidettiin viisi oppositiopuolueen ryhmäpuheenvuoroa. Kyllä vasemmistoliiton ja vihreitten ryhmäpuheenvuorot olivat senkaltaisia, että ei taida vieläkään olla ihan homma kuosissaan.

Toinen näkökulma tähän on se, että kun asioita valmistellaan, ymmärrän sen, että on erilaisia näkemyksiä, mutta erityisesti yritystoimintaan liittyen, jos elinkeinoelämä jotakin on odottanut, jos joku on ollut suomalaisen yhteiskunnan vahvuus, se on ollut se, että asioita on voinut ennakoida. On kiitoksen maininta, että hallitus nuo muutokset, jotka se osinkoverotuksen osalta teki, teki jo tässä vaiheessa, ettei käynyt niin kuin erään toisen suuren hankkeen osalta, johon myöhemmin puheenvuorossani palaan, jossa on määräeräpäiviä ollut matkan varrella useita ja vieläkään emme oikein tiedä, mihin tässä ollaan menossa.

Tämä on yksi episodi, ja kyllä toivon itse, että on tulevien vaalien jälkeen hallituksessa ketä tahansa, niin se hallitus kunnioittaisi aidosti parlamentarismia. Ja asia, joka on yksi osa, jossa pidän pääministeri Jyrki Kataisesta: hän on useita kertoja puhunut siitä, miten meillä on taloudellisesti vaikeat ajat ja pitää tehdä vastuullisia, pitkäjänteisiä päätöksiä. Tämä menneitten viikkojen hulabaloo on kaikkea muuta kuin uskoa ja vakautta luovaa.

Tämän yritysverouudistuksen, osinkoverouudistuksen alle ovat hautautuneet kehyspäätöksestä hyvin, hyvin monet asiat. Ensinnäkin pääministeri lupasi eduskunnan kyselytunnilla noin kuukausi sitten, että riippumatta työmarkkinaratkaisusta hallituksella on ja tulee olemaan päätökset työurien pidentämiseen liittyen. On ollut kumman hiljaista niin keskusteluissa kuin tuossa kehysasiakirjassa. En löydä sieltä noita hallituksen linjauksia ja niitä omia päätöksiä, mitä työurien pidentämisen osalta ihan oikeasti tapahtuu. Siellä on oppisopimuskoulutuksen parantamista ja siellä on osatyökykyisyyteen liittyviä asioita, joilla työtunteja tähän maahan lisää saadaan, mutta ne työurapäätökset, jotka esimerkiksi eläkepolitiikan osalta ovat ihan välttämättömiä — missä nuo päätökset ovat?

Toinen asia, josta on oltu yllättävän hiljaa ja joka on niin ikään hautautunut tuon julkisuudessa käydyn vellovan keskustelun alle, on se, että pääministeri totesi tuolloin tikkarienjakotilaisuudessa Säätytalolla, että päätökset ovat sen kaltaiset, että kuntien rahoitusvastuu lisääntyy 90 miljoonalla eurolla. Tuo luku voi olla totta, ja se voi olla jonkun kaavan mukaan laskettu. Vielä en ole löytänyt toista tahoa, joka olisi päätynyt näitten kehyspäätösten jälkeen tuohon samaan lukuun. Pikemminkin tuohon 90:een voi lisätä nollan. Mutta tässä vielä se olennaisempi asia on se, missä ovat hallitusohjelmassa luvatut uudistuksiin käytettävät rahat kehyskaudella. Laaja sosiaalihuoltolain valmistelutyö on menossa. Vaikka se tehtäisiin minkälaisella nollabudjetilla, se tulee vaatimaan myös lisää euroja.

Toisekseen, iso periaatteellinen kysymys on se, millä tavalla tässä maassa omaishoitoa jatkossa toteutetaan. Yhtenäiset kriteerit: hallitusohjelman mukaan ne luodaan. Hallitusohjelman mukaan kunnat jatkossakin toteuttavat omaishoidon tuen maksatuksen ilman, että Kela-siirto omaishoidon tuen maksatuksen osalta tehdään. Meillä ei ikinä tule olemaan yhtenäisiä kriteereitä, ja yhtenäiset kriteerit tulevat vääjäämättä edellyttämään myös jonkun muutaman kymmenen miljoonan, vähintään muutaman kymmenen miljoonan, lisäresursointitarpeen.

Arvoisa herra puhemies! Sitten se iso asia, jossa kehyspäiväpäivänkin jälkeen ovat tilanteet ja nuo eräpäivät siitä, milloin me tietoa saamme, mitä tulevaisuus tullessaan tuo, muuttuneet, on tämä sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon rakenteiden uudistaminen. Onpahan varsinainen sote-sotkujen soppa.

Tuo kehyspäätöksen muka-linjaus on sen kaltainen, että siinä on paljon ihan ymmärrettäviä asioita, mutta itsekin luulin, että kun hallituksen ja ministerin asettamat selvitysmiehet saavat työnsä tehtyä, selvitysmiehet tekevät esityksen, joka on toteuttamiskelpoinen ja toteuttamiskelpoinen niin, että sitä kun parantaa, niin eteenpäin päästään, mutta pohja olisi tuo ollut, mikä esitys tuli. Tuollaista esitystä odotin. Siinä on muutama isokin periaatteellinen ongelma, mutta lähtökohtaisesti oltaisiin päästy eteenpäin. Meni kaksi päivää, ja hallitus kehysriihessään sotki tämän homman taas kertaalleen, käytännössä palautti lähtöruutuun. Tänään olemme itse asiassa noin tunti sitten saaneet tiedon, että työryhmää — jonka ministeri ensinnäkin nimitti 4.4. viime viikolla, antoi sille nimityspäätöksessään määräajan 30.6., siinä oli henkilöitä noin tusinan verran, viisitoista — on täydennetty, porukkaa on yli kolmenkymmenen. On hyvä, että asiantuntijuutta on lisätty, mutta sen, mitä tässä lopputuloksena tuleekaan, taas kerran aika näyttää. Hallitus on ihan itse osannut sotkea tämän alun alkaen miljardiluokan uudistukseksi mainostetun asian.

Sitten, arvoisa herra puhemies, aivan loppuun näistä luvuista. Ymmärrän, että kiireessä 500 ja 600 miljoonaa saattavat mennä ristiin, mutta tässä kehysratkaisussa tasapainotus on tehty niin, että niin sanotuille dynaamisille vaikutuksille on annettu euromääräinen lukuarvo, mikä tarkoittaa sitä, että kehys on enemmän tai vähemmän uskon ja toivon varassa.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Vikman tässä epäili sitä, että minä haluan jättää äidit kotiin, pakottaa kotiin hoitamaan lapsia enkä päästää työelämään. Tämä on aivan väärä tulkinta siitä, mitä sanoin. Minä haluan suoda sen mahdollisuuden, että äidit saavat edelleenkin valita sen, että saavat hoitaa lapsiaan vaikka kolmeen ikävuoteen asti, jos siihen on haluja.

Mutta todellisuudessa hallitus heikentää tätä mahdollisuutta. Esimerkiksi nämä jatkuvat valtionosuusleikkaukset, miljardiluokan leikkaukset, jotka nettovaikutuksenakin ovat vähintään satoja miljoonia euroja, heikentävät kuntien mahdollisuutta esimerkiksi tukea äidin kotona olemista lasten kanssa. Meillä esimerkiksi Vantaalla ollaan päätetty niin, että tämän vuoden alusta ei enää makseta tätä kuntalisää kuin puoleentoista ikävuoteen saakka — ja se on merkittävä tuki, 215 euroa kuukaudessa, se on poissa siitä perheen taloudesta. Elikkä käytännössähän näillä toimenpiteillä, mitä hallitus tekee, me pakotamme äidit töihin. Emme me anna heille todellista vaihtoehtoa, että sinä voit mennä töihin. Eivät perheet selviä ilman yhteiskunnan tukea lasten kanssa kotona, mikä olisi suotavaa silloin, kun lapset ovat pieniä.

Toki me voimme myös kannustaa heitä tekemään osa-aikatyötä, ei siinä mitään pahaa ole, en minä sitä vastaan ole. Henkilöille, joilla on siihen resursseja ja haluja, se on ihan hieno asia, mutta toinen asia on se, että jos me pakotamme heidät töihin tukia leikkaamalla, niin se linja ei ole mielestäni oikea.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Muutama ihan yksittäinen kommentti vielä siihen, mitä tuolta kehyspäätöksestä löytyy asioista, jotka ovat hautautuneet tämän yritysvero-, osinkovero-uudistuksen alle.

Ensinnäkin, pitkään odotettiin sitä, että pelastushelikopterit tulevat valtion rahoituksen piiriin Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksesta. Nyt hallitus esittää, että vuonna 2017, johon toki on vielä aikaa ja jota ennen ehtii tapahtua monenlaisia asioita, summa, jonka valtio pelastushelikopterien ylläpitämiseen käyttää, siirrettäisiin kuntien sosiaalitoimen valtionosuuksiin. Tasan tarkkaan tietää, miten näille rahoille sen jälkeen käy.

Toinen asia, josta on ollut mielenkiintoista kuunnella erityisesti sosialidemokraattien puheenvuoroja, liittyy sairausvakuutukseen kohdennettuun 50 miljoonan euron säästöön — sarjassa, jossa hallitus julistaa pitkän linjan päätöksiä, sarjassa, jossa on kerrottu, että tässä on vasta linjaukset ja asiat selviävät yksityiskohtaisemmin myöhemmin, mihin tämä 50 miljoonaa euroa kohdentuu.

Kolmas, voi sanoa, megaluokankin asia on se, että meillä on tulossa potilaitten liikkuvuusdirektiivi voimaan 1.1.2014. Sen implementointi on siinä tilanteessa, että laki tulee syksyllä eduskuntaan. Tämän kevään aikana on käyty vähintäänkin kabineteissa kovaa vääntöä siitä, miten tuon liikkuvuusdirektiivin menot rahoitetaan. Hallitus on käsittääkseni ottanut kehyspäätöksessään kannan, että edetään sairausvakuutuskorvauksen kautta. Haluan kuulla sen, onko tämä totta, meneekö megaluokan asia läpi niin, että siitä ei juurikaan puhuta.

Ja sitten viimeiseksi: Kyllähän budjetin tasapainoon saa, kun siirtää pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen 150 miljoonaa kuntien niskaan. Tässä yksi esimerkki siitä, että peittoa jatketaan päästä toiseen.