Jari Koskinen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Koska valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja ed. Ala-Nissilä on estynyt, niin verojaoston puheenjohtajana esittelen lyhyesti valiokunnan mietinnön liittyen käsittelyssä oleviin verolakeihin.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan siis muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia. Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen kertymäprosentteja ja enimmäismäärää korotetaan, ja vuoden 2003 veroasteikkolain progressiivisen tuloveroasteikon marginaaliveroprosentteja ehdotetaan alennettaviksi kaikissa tuloluokissa. Tuloverolain muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran tältä vuodelta toimitettavassa verotuksessa. Vuoden 2003 veroperusteiden mukaisia palkan- sekä työ- ja käyttökorvauksen henkilökohtaisia pidätysprosentteja alennettaisiin yhdellä prosenttiyksiköllä ensimmäisestä päivästä heinäkuuta 2003 alkaen.

Hallituksen esitys liittyy olennaisesti eduskunnassa käsittelyssä olevaan ensimmäiseen lisätalousarvioon. Valiokunnan käsityksen mukaan hallituksen esittämät tuloveron alennukset ovat hyviä ja niitä voidaan pitää oikein ajoitettuina ja suhdannepoliittisesti tarkoituksenmukaisina. Valiokunnan kuulemat asiantuntijat ovat olleet yleisesti myös sitä mieltä, että tuloveron kevennyksiä pitää jatkossakin lisätä. Valiokunta yhtyy myös tähän näkemykseen ja pitää erityisen tärkeänä työn verotuksen keventämistä. (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Verotuksen keventäminen tällä hetkellä on erityisen perusteltua siitä syystä, että vienti ei vedä, niin kuin hyvin tiedämme, ja bruttokansantuotteen kasvu perustuu tällä hetkellä tai on oikeastaan jo pidemmän aikaa perustunut pelkästään kotimaisen kulutuksen kasvuun. Veronkevennykset siis lisäävät kotimaista kulutusta ja ostovoimaa ja sitä kautta myös toivottavasti tuotantoa ja työllisyyttä.

Kun kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä siis nostetaan, se tietää menetyksiä veronsaajille. Tähän pakettiin liittyy myös se, että kuntien menetykset, noin 113 miljoonaa euroa, kompensoidaan täysimääräisesti, samoin myös Kansaneläkelaitoksen menettämät 9 miljoonaa euroa. Sen sijaan myös seurakunnat menettävät veromuutosten takia rahaa arviolta noin 7 miljoonaa euroa tänä vuonna. Seurakunnat eivät tietenkään ole voineet varautua tähän eikä myöskään tähän esitykseen sisälly kompensaatiota seurakunnille, jolloin kirkon asemaan kiinnitettiin huomiota myös valiokunnassa.

Arvoisa puhemies! Ehkä eniten keskustelua herätti eläkeläisten kohtelu tämän esityksen kohdalla. Ne eläkeläiset, jotka maksavat valtion tuloveroa, joilla eläke on siis niin suuri, että veron alaraja ylittyy, saisivat esityksen mukaan veronpalautukset käyttöönsä ensi vuoden joulukuussa, kun veronpalautuksia aikanaan maksetaan. Kuitenkin valiokunta on todennut, että olisi tärkeää, että eri ryhmiä, niin palkansaajia kuin eläkeläisiäkin, kohdeltaisiin samalla tavalla. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa tuli kyllä esille se, että jos halutaan, teknisesti on mahdollista muuttaa myös eläkkeensaajien verotusta syyskuun alusta lähtien.

Arvoisa puhemies! Ehkä kuvastaa jollain tavalla tätä aikaa, mutta tähän valtiovarainvaliokunnan mietintöön liittyy neljä vastalausetta. Ne ovat vähän erilaisia sisällöltään. Osa vastalauseiden jättäjistä on kyseenalaistanut kokonaan veronalennukset tai olisi halunnut tehdä ne hieman eri tavalla. Osa vastalauseitten jättäjistä olisi halunnut myös, että eläkeläisten ennakonpidätyksiä olisi kevennetty jo myös syyskuun alusta lähtien, jotta sekin raha, mikä sitä kautta kanavoituisi ostovoimaan, olisi ollut heti käytössä. Lisäksi siellä on ehdotuksia ponnesta siitä, että myös seurakunnille kompensoitaisiin seurakuntien menettämät verorahat mahdollisimman pikaisesti.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on päätynyt aivan oikeaan johtopäätökseen antaessaan lisäbudjetin ja nämä verolakeihin liittyvät muutokset todetessaan, että tässä suhdannetilanteessa talouskasvun ja työllisyyden edellytysten parantamiseksi tarvitaan pikaisesti elvytystoimia. Lähtökohta on sinänsä aivan oikea, mutta ne keinot, mitä nyt on valikoitu, ovat toisaalta riittämättömiä, toisaalta väärin kohdennettuja. Kotimaista kysyntää hallitus yrittää tukea vielä tämän vuoden aikana veroelvytyksellä, veronalennuksilla, joita nyt käsittelyssä oleviin esityksiin sisältyy.

Kun verojaoston puheenjohtaja Koskinen esitteli sinänsä mietinnön kattavasti, ei siihen kannata sen kummemmin tässä yhteydessä kajota. Vasemmistoliiton linjavalinta on täysin toinen kuin valiokunnan enemmistön kanta, joka vastaa hallituksen linjaa. Siinä mielessä meidän vastalauseessamme esitetty ratkaisu poikkeaa keskeisiltä osin siitä, mihin valiokunnan mietinnössä on päädytty.

Tässä esityksessä hallitus suosii pelkästään suurituloisia. Se unohtaa veronalennuksia myöntäessään käytännössä pienituloisimman väestönosan kokonaan. Työttömyysturvan varassa olevat eivät hyödy käytännöllisesti katsoen lainkaan tästä veronalennuksesta, ei myöskään pääosa eläkeläisistä. Jos katsotaan vuoden 2001 verotilastoa tulonsaajien osalta, voidaan todeta, että alle 12 614 euroa vuositasolla eläketuloa saavia on 924 960 henkilöä. Käytännössä tämä väestönosa ei saa sentinkään alennusta eläketuloonsa, koska tuolla tulotasolla ei joudu valtionveroa lainkaan maksamaan. Toisaalta kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä ei myönnetä eläketulon osalta. Näin ollen nimenomaan ne väestöryhmät, joiden tuloja tulisi lisätä kulutuskysynnän kasvattamiseksi, unohdetaan kokonaan siinä kokonaisesityksessä, mikä kattaa niin lisäbudjetin kuin tämän veroratkaisunkin.

Vastalauseessaan vasemmistoliitto lähtee siitä, että kun hallituksen kokonaislinjaa ei voida saada kertaratkaisuna vastakkain, niin tarkastellaan kutakin esitystä omanaan. Tässä yhteydessä on lähtökohtana se, että tuo veronalennus, mikä tehdään, olisi tullut toteuttaa täysin toisella tavalla. Oma vastaesityksemme lähtökohta on, että kunnallisverotuksessa myönnettävää ansiotulovähennystä alennetaan muuttamalla sen porrastumaa, korvaamalla 3,5 prosentin alenema 4 prosentilla, mikä käytännössä johtaa siihen, että lisää vähennystä ei myönnetä suuremmille tuloille, mitä voimassa olevan ratkaisun osalta tilanne nykyisellään on, eli ei uloteta etäämmälle suurempiin tuloihin tuota vähennyksen kasvattamista. Uskon, että se vastaa hyvin pitkälle monien tässä salissa istuvien näkemyksiä, ja ainakin jos muistelee tuossa kuukauden verran ennen vuodenvaihdetta käytettyjä puheenvuoroja, niin silloin ne puolueet, jotka ovat tätä esitystä olleet tekemässä, olivat kyllä siinä vaiheessa hyvin pitkälle samaa mieltä.

Ehdottamamme ansiotulovähennyksen muutosesitys käytännössä merkitsee sitä, että kuntien verotulot vähenisivät vain suunnilleen puolella siitä, mitä hallituksen esityksen mukaan, eli se samalla tukisi kuntien tilannetta ja rahoituspohjaa. Lähtökohtana kuitenkin on sama peruslähtökohta, mikä hallituksellakin on, että kunnille menetykset kompensoidaan täysimääräisesti.

Veroasteikkolain osalta esitetään muutosta niin, että 31 200 euron tulotasolla olevien osalta 0,5 prosenttiyksikön alennusta asteikkoon ei myönnetä. Esitämme sen säilyttämistä samalla tasolla, joskin tuo tuloraja jonkin verran muuttuu tässä hallituksen esitykseen verrattuna. Käytännössä tuo ratkaisu merkitsee sitä, että kaikista suurituloisimmille ei tuota alennusta olla valmiita myöntämään.

Kun kaiken kaikkiaan veroasteikkolain sisältöä arvioi, niin on syytä todeta se, että 11 600 euroa vuositasolla ansaitseva saa tämän esityksen perusteella 14 euron alennuksen vuotuiseen lopulliseen veroonsa. 14 400—20 000 euron vuosituloilla saa 28 euron alennuksen. Meidän lähtökohtamme on, että 31 200 euroa ylittävältä osalta alennusta ei enää myönnetä. Tuo veroasteikon muutos merkitsee käytännössä sitä, että kun alemmissa tuloluokissa myönnetään alennus, niin se siirtyy tietyltä osin myös ylimeneviin tuloihin. Niinpä tämä esityksemme johtaa siihen, että vasta 104 800 euron vuositulolla päädytään samaan lopputulokseen, mitä on tuo voimassaoleva verolain mukainen asteikko ennen tätä nyt hallituksen esityksessään ehdottamaa muutosta.

Jos eri tulotasolla olevien lisätuloa arvioi, niin siitä voi päätellä sen epäsolidaarisen luonteen, mikä tällä uudistuksella tai muutoksella on. 100 000 euroa ansaitseva, joka nyt on kai kohtalaisen huipputuloinen, saa 424 euron alennuksen veroonsa, kun verrataan tänne siitä 10 prosenttia tuloa saavaa, joka sai siis 14 euroa. Se kuvastaa käytännössä sen, miten tuo 295 miljoonaa euroa kaiken kaikkiaan jaetaan. Se jaetaan käytännössä hyvätuloisille, ja pienituloisimmat jäävät siitä kokonaan paitsi.

Lain yksityiskohtaisessa käsittelyssä teen tässä kuvaamani muutosehdotukset.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Katseeni kohdistuu tuonne keskelle salia päähallituspuolueeseen, joka parina viime kautena, kun täällä on muun muassa veroasioita käsitelty, hyvin pontevasti kaikissa yhteyksissä moitti edellistä hallitusta siitä, että se roiskii veronkevennyksiä kaikkiin tuloluokkiin, niin että ne ainakin markkamääräisesti — silloin menneinä aikoina, kun oli mummon markat käytössä — suosivat hyvätuloisia, ja korosti sitä, että köyhille ja pienituloisille pitäisi saada lisää tuloja. Nyt on toisenlainen ääni kellossa.

Tällä veroratkaisulla, joka on keskeinen osa lisätalousarvioesitystä, todellakin hallitus toteuttaa tuloveronkevennykset suurituloisia suosivasti, jättää pieni- ja keskituloiset, eläkeläiset, työttömät ylimääräisen kevennyksen ulkopuolelle kokonaan, lykkää hyvätuloisten eläkeläisten veronkevennykset lopullisen verotuksen yhteyteen ja tällä kaikella ottaa aikamoisen riskin valtiontalouden ja julkisen talouden kestävyydestä jatkossa suuntautumalla samalla nimittäin veronkevennysten jatkoon.

On aivan selvää, että kun nyt ennakonpidätystä kevennetään prosenttiyksiköllä heinäkuun alusta, niin ei ole kovin vaikea arvata, että tuskin halutaan ennakonpidätyksiä kiristää ensi vuonnakaan ja silloin tätä veronkevennyslinjaa halutaan jatkaa, mikä myös mietinnössä näkyy. Kun hallitus on vielä ainakin puheissa luvannut tukea tulopoliittisen ratkaisun syntymistä aikanaan tuloveronkevennyksillä, tämä on kyllä johtamassa sellaiseen veronkevennyskierteeseen, että sen suhde taloustilanteeseen on kyllä hyvin kyseenalainen.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tässä tilanteessa painottaisi asioita eri tavalla, niin kuin ed. Polvi äsken puheenvuorossaan totesi. Olemme selkeästi esittäneet, että kaikista suurituloisimmille tulonsaajille, koskien niin veronkevennyksen piiriin kuuluvia eläkeläisiä kuin palkansaajiakin, ei nyt tällä kierroksella tätä veronkevennystä annettaisi ja että todella tämän kunnallisverotuksessa tehtävän ansiotulovähennyksen alenemaa jyrkentäen se kohdistettaisiin hallituksen esitystä selkeämmin pienituloisille.

Tällä tavalla säästyisi tästä veronkevennyksestä voimavaroja, rahaa, todelliseen työllistämiseen, elvyttämiseen. Kuten ed. Polvi totesi, hallitus on kyllä aivan oikeassa siinä, että elvytystä tarvitaan, kun talous nyt takkuilee, mutta se, että tällainen veronkevennys näin toteutettuna aiheuttaisi sellaisen syklin, reaktion, joka sitten kotimarkkinoiden elpymisen kautta todella nopeasti ja voimakkaasti työllisyyteen auttaisi, on hyvin kyseenalaista.

Mikäli tässä olisi valittu vähän maltillisempi veronkevennyslinja ja samassa yhteydessä sitouduttu ja tehty ratkaisuja, joilla ostovoimaa olisi suunnattu myöskin tässä tapauksessa kevennysten ulkopuolelle jääville pienituloisille eläkeläisille ja työttömille ja suunnattu nämä veronkevennykset vielä entistä selkeämmin pienituloisiin, niin sillä olisi ollut kotimaisen kysynnän kannalta parempi keskimääräinen vaikutus kuin tällä tasaisesti kaikkiin tuloluokkiin ja erityisesti sitten vain suurituloisiin eläkeläisiin ja palkansaajiin kohdistuvalla veronkevennyksellä. Tätä voimavaraa olisi voitu käyttää, niin kuin me tulemme vasemmistoliiton ryhmänä vastalauseessa lisäbudjetin yhteydessä esittämään, sellaisiin toimiin, joilla todella työllisyyttä voitaisiin lyhyesti vielä tämän vuoden aikana parantaa monilla toimilla.

Tämä ratkaisu todella ihmetyttää. Tietysti tähän liittyy myös tämä ongelma, että on väitetty, että eläkeläisille kohdistuvaa kevennystä ei olisi voitu toteuttaa, ja varmasti siihen teknisiä ongelmia liittyy, mutta vasemmistoliiton vastalause lähtee siitä, että tämä olisi pitänyt toteuttaa samanaikaisesti kaikille niille, joille tämä kevennys tulee, mutta niin muutettuna kuin ryhmämme on esittänyt sekä taulukkoon että ansiotulovähennykseen.

Tietenkin tämäkin asia liittyy samaan aikaan eduskunnan käsittelyssä olevaan menokehykseen, mutta silloin kun ajatellaan 100:aa miljoonaa euroa menopuolella, se on aivan yhtä arvokas 100 miljoonaa euroa tulopuolella, jos se jätetään verotuksen kautta ottamatta. Mutta nythän menokehys ja siinä oleva menosääntö nimenomaan sitten tulevina vuosina johtaa siihen, että mikäli nämä etupainotteiset kevennykset ja tämän veronkevennyskierteen aiheuttama alijäämä johtavat sitten vaalikauden lopulla alijäämärajoitteen lähestymiseen, 2,75 prosenttiin, niin silloin on niin sanotusti vitsit vähissä.

Tervehdyttämisestä valtiovarainministeriön ja tietysti hallituksenkin taholta on ehdotettu tai kerrottu, että se voisi tapahtua kahdella tavalla, myös niin, että verotuksessa sitten otettaisiin uusi askel, tai sitten niin, että näitten automaattisten vakauttajien ohella puututtaisiin muihinkin menoihin, esimerkiksi työttömyysturvan leikkaukseen tai muihin leikkauksiin. Mutta verotuksen käyttäminen ei onnistu siinä vaiheessa, jos talous jatkaa tällä hyvin vaatimattomalla linjalla ja alijäämätavoite rupeaa lähestymään; olisi aika lailla erilainen reaktio siinä tilanteessa kääntää kurssia ja joutua veronkiristyksiin. Sen vuoksi kyllä ryhmämme puolelta nähdään aikamoisena pelkona, että veronkevennyskierre, joka nyt aloitetaan ja johon suuntaudutaan jatkossakin, sekä sitten menosääntö ja alijäämärajoite ovat kyllä hyvin herkästi johtamassa suureen riskiin, että hyvin pian joudutaan myöskin aika koviin leikkauksiin. Tämä on tässä kokonaisuudessa se suurin pelko.

Mutta sen verran täytyy tietysti, arvoisa puhemies, ihan lopuksi todeta, että vaikka tässä kerroin, että on riski, mikäli taantuma jatkuu ja talous kehittyy hyvin vaatimattomasti, että joudutaan tällaisiin seurauksiin, niin se ei ole tietenkään mitään pelottelua. Se, mitä hallitus tässä tavoittelee, talouden käynnistymistä, on ihan oikea tavoite; siihen meidän kaikkien pitää toiveemme asettaa. Mutta vasemmistoliitossa näemme vain sen, että tämä keinovalikoima ja sen painotus ei ole paras mahdollinen. Sen vuoksi vastalause verotuksen osalta on tehty.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Edustajien Polven ja Uotilan erittäin asiallisten ja rakentavien puheenvuorojen jälkeen haluan kuitenkin muutaman kommentin sanoa liittyen tähän verolinjaan, mikä nyt on käsittelyssä, tämän verolinjan liittymisestä siihen, mitä jatkossa hallituksen piirissä on ajateltu tai mitä hallituksen piirissä on tavalla taikka toisella valmistelussa koskien nimenomaan henkilöverotusta, ja laajemmin siihen verotukseen, josta muun muassa äsken kyselytunnilla keskustelua jo käytiin.

Kun olen aika monien vuosien ajan tässä talossa seurannut sitä, miten veroratkaisut täällä tehdään, en vain edustajana, vaan 20 vuotta verojaoston jäsenenä ollessani, voin sanoa, että kesken vuoden veroasteikkojen keventäminen niin, että siinä otettaisiin eri tulotasot huomioon eri mittaisilla kevennyksillä, on ollut ei vain tällä kertaa, vaan aina aikaisemminkin tavattoman vaikea harjoitus. Minä en muista, voi olla, että joku nyt pystyy todistamaan minut nurin, mutta minä en muista, ainakaan niin kauaksi kuin muisti nyt yltää, sellaista esitystä, jossa näin olisi kesken vuoden tehty. Voi olla, että sellaisia esimerkkejä löytyy, mutta en yhtäkkiä niitä nyt muista. Se on joka tapauksessa vaikeaa, ja muun muassa tästä syystä nyt on menetelty tällä kertaa näin. Joka tapauksessa tämä on paljon selkeämpi ja ikään kuin teknisesti helpompi harjoitus, tämä menettely, tasasuuruiset kevennykset kaikissa veroluokissa.

Oma lukunsa on sitten se kysymys, mikä tästä jää jälkeen. Niitä ongelmiahan ovat täällä jo aiemmissa keskusteluissa, nyt myös näissä puheenvuoroissa, esille tulleet asiat koskien erityisesti eläkeläisiä ja sitä, että nämä saavat sen kevennyksen vasta myöhemmin. Meille on kyllä vakuutettu kerta toisensa jälkeen, että tämä on teknisesti ainoa toimiva tapa. Havaitsin muun muassa kokoomuksen vastalauseessa tunnustetun sen, että jos kaavamaisesti se tehtäisiin, vaara siihen, että tulisi ylipidätettyä, on suuri, ja että siitä seuraavat vaikeudet ovat aika suuret. Minusta oli hienoa ja rehellistä, että kokoomus on vastalauseeseensa sen näin kirjannut, koska sama viesti tuli myös hallituksen sisälle, kun tätä asiaa käsiteltiin ja valmisteltiin.

Olennaista, arvoisa puhemies, on nyt kyllä sitten se, mitä 2004 tapahtuu. Nämä ratkaisut ovat kohta hallituksen osalta käsillä, kun hallitus käsittelee elokuussa ensi vuoden budjettia, myös tulopuolta, siis veroratkaisuja siihen liittyen. Minä haluan tässä yhteydessä vakuuttaa sen, että se on hallituksen yhteinen tahto ja näkemys, että nuo kevennykset, mitkä sitten mitaltaan ovat huomattavasti suurempia joka tapauksessa, koska ne koskevat koko vuotta, on tarkoitus painottaa nimenomaan niin, että painopiste kevennyksissä silloin on pieni- ja keskituloisissa tulonsaajissa. Hallituksen sisällä, kun tästä on keskustelua käyty, ei ole erimielisyyttä siitä, etteikö painopiste ole tämä.

No, tämän jälkeen, vaikka normaalit ansiotulokevennykset tehtäisiinkin näin ja tehdäänkin näin kuin tässä äsken kerroin, jää edelleen vissi ongelma siihen, miten menetellään eläkeläisten, pienituloisten eläkeläisten kohdalla. Nythän käy niin, että se kevennys, mikä tässä annetaan, ei koske kaikista pienituloisimpia eläkeläisiä lainkaan, koska eläkeläisten verotus on erilainen ja vaikea ja hankala kaiken kaikkinensa hoitaa. Mutta totta kai pitää siihen keinot löytyä ja teknisesti ne keinot ovat olemassa ilman, että hallituksella on mitään lopullisia kantoja ja yhteisiä näkemyksiä. En vanno niiden nimiin, vaan kerron nyt siitä vain oman käsitykseni, joka on hallituksenkin piirissä esillä ollut.

On ilman muuta selvää, että nyt, kun valmistaudutaan ensi vuoden verotukseen, silloin pitää katsoa, mitä muita keinoja kuin vain niitä, joita nyt on tässä käytettävissä ollut, tulisi käyttää vuoden 2004 verotuksessa niin, että vähän pienituloisemmatkin eläkeläiset pääsisivät osallisiksi siitä kulutuskysynnän lisätarpeesta, jonka lisäkulutusmahdollisuuden saavat nyt näillä ratkaisuilla ne, jotka ovat vähän enemmän ansaitsevia ja nimenomaan ansiotulonsaajia.

Tällöin, kun tätä seikkaa pohditaan, miten turvataan myöskin pienituloisimmille eläkeläisille kulutuskysynnän lisäämismahdollisuus, on tietysti kaksi keinoa olemassa. Toinen on se, että pienimpien eläkkeitten tasoa nostetaan. Hallitus on ohjelmassaan lähtenyt siitä, että se tapahtuu vasta myöhemmin, enkä uskalla mennä lupaamaan sitä, että nyt sitä aikaistettaisiin. Mutta tämäkin seikka on pakko pohtia tässä yhteydessä ilman muuta. Miksi? Siksi, että se, mitä ansiotuloverotuksessa kevennyksiä nyt annetaan, on enemmän kuin hallitusohjelmassa sovittiin ansiotuloverotuksessa kevennyksiä annettavan. Kun kerran näin on menetelty, että ansiotuloverotuksen osalta ollaan antamassa suuremmat kevennykset kuin ohjelmassa luvattiin, on ilman muuta selvää, että myöskin muilta osin pitää pohtia tämä asia uudestaan, alempien eläkkeitten noston osalta. Tai sitten voidaan käyttää toista metodia, joka kohdistuu vähän eri ryhmiin kuin kaikista pienituloisimmat eläkeläiset. Nyt tarkoitan nimenomaan sitä, että meidän verojärjestelmässämme ansiotulovähennystä ei myönnetä sosiaalisista tulonsiirroista, ei myöskään eläkkeistä, mutta eläketulovähennys on se mekanismi, jonka kautta annetaan verotuksellinen vastaantulo kaikista pienituloisimmille eläkeläisille.

On selvää, että tämä vaihtoehto on esillä hallituksen pöydässä, kun se pohtii, mitä verotuksessa tehdään vuonna 2004 tai myöhempinä vuosina. Hallitus ei ole tehnyt näiltä osin mitään ratkaisuja, enkä uskalla luvata, mutta yritän kuvata sen tilanteen. Minun mielestäni vaihtoehdot ovat tässä. Saatoin lukea, että vastalauseissa, joita on jätetty, ei ollut otettu tätä vaihtoehtoa esille ainakaan niin, että minä olisin huomannut pikaisella lukemisella, mutta jos aiotaan todella näille pienituloisimmille eläkeläisille tässä kättä ojentaa, silloin nämä vaihtoehdot on kaivettava esille.

Arvoisa puhemies! Niin kuin sanottu, hallituksen ohjelma on näiltä osin selvä, miten menetellään jatkossa, mutta sen, että rohkenin tämän vaihtoehdon tässä esille tuoda vielä kertaalleen, perustan siihen, että nimenomaan ansiotuloverotuksessa ne kevennykset, joita on jo annettu ja joita on luvattu seuraaville vuosille, ovat enemmän kuin hallitusohjelman tekemisessä on sovittu. Tästä syystä hallituksen sisällä tullaan pohtimaan nämä esille ottamani vaihtoehdot, ei niin, että ne ovat lupauksia, hallitus ei ole niistä päättänyt, vaan ne pohditaan ilman muuta siinä keskustelussa, mitä tullaan tämän kesän aikaan käymään.

Mika  Lintilä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Uotilan puheeseen. Ed. Uotila sanoi, että hallitus ottaa riskin valtiontalouden kestämisestä näillä veroratkaisuilla. Tässä suhdannepoliittisessa tilanteessa nämä veroratkaisut ovat tarpeellisia sekä kulutuskysynnän että työllisyyden tukemiseksi.

Pieni- ja keskituloisia huomioiden hallitus on ilmoittanut, että ensi vuonna tullaan painopiste pitämään pieni- ja keskituloisissa. Tämä on hyvin selkeä asia. Eläkeläisten osalta ongelma on ilman muuta pienimmät eläkkeet, ja siellä pitää ratkaisuja hakea, kuten ministeri Pekkarinen sanoi, kuntien parempien palvelujen kautta ja kansaneläkkeen tasoa nostamalla.

Mitä tulee siihen, pystytäänkö kaikille tämä korotus saamaan kesken vuoden, totta kai mahdollisuus on hakea verotoimistosta uusi kortti, jossa on uusi prosentti, mutta mielenkiintoista on myös se, että vuonna 2000, kun viimeksi tehtiin vastaava, kukaan ei silloin moittinut sitä ratkaisua. Se kelpasi silloin niin vasemmistoliitolle, kokoomukselle kuin keskustallekin.

Jari  Koskinen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Pekkariselle muutama havainto. Totta kai kokoomuksen vastalause lähtee rehellisyydestä. Ymmärrämme, että tässä voi olla teknisiä ongelmia, jotka ovat hoidettavissa. Tiedetään myös, että verotuskohtelu ei ole millään tavalla oikein muutenkaan. Esimerkiksi, kun kansaneläkkeen pohjaosan leikkausta palautetaan lokakuun alusta lähtien, sitä ei otettu huomioon ennakonpidätyksessä niiden eläkeläisten osalta, jotka sitä saavat takaisin. Voi sanoa, että vuonna 2001 verotuksessa 1,2 miljoonasta eläkeläisestä noin 700 000 eläkeläistä sai palautusta ja noin 140 000 eläkeläistä maksoi lisää veroja. Vastaavanlaiset luvut ovat kuulemma tulossa vuodelta 2002, kun verotus valmistuu. Verotus ei ikinä kohtaannu tasan oikein, aina tulee palautuksia tai lisäyksiä.

Puhemies! Vielä lopuksi: Mitä tulee tähän, mitä ed. Lintilä totesi, käytännössä tämä ei ole näin mahdollista. Jos verohallinto ei tee yhtään mitään ja nyt eläkeläinen menisi muuttamaan omaa pidätysprosenttiaan, heillä ovat olemassa ne ohjelmistot, mitkä tällä hetkellä ovat, joissa laskenta tapahtuu niitten perusteiden mukaan, mitkä ovat olemassa, eikä niissä oteta huomioon tätä muutosta, mikä täällä eduskunnassa lähipäivinä hyväksytään. Eli pitää ensin lähteä verohallinnosta niin, että ohjeita muutetaan, sen jälkeen vasta voi tapahtua jotain eläkkeensaajien verotuksessa.

Ben  Zyskowicz  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on kinattu siitä, onko mahdollista ulottaa tämä hallituksen esittämä veronkevennys myös niihin eläkkeensaajiin, joita se koskee, jo ennakonpidätyksen yhteydessä tehtäväksi. Olemme verojaoston käsittelyn yhteydessä ja vielä erikseen tämän asian selvittäneet. Ministeri Pekkarinen, on käynyt yksiselitteisesti ilmi, että se on mahdollista, eli ne puheet, mitkä ministeriaitiosta ministeri Wideroos ja muistaakseni eräät muutkin valtioneuvoston jäsenet asian lähetekeskustelussa esittivät siitä, että tämä ei olisi teknisesti mahdollista, ovat väärinkäsitykseen perustuvia, ja tämä asia on teknisesti mahdollista. Meillä on esitys siitä vastalauseessa. Kun sen esityksen eduskunta hyväksyisi, myös eläkkeensaajat saisivat tämän asian ennakonpidätyksen yhteydessä 1.9. alkaen. Se olisi oikeudenmukaista, se olisi eri kansalaisryhmien tasavertaista kohtelemista ja olisi myös tämän ajatuksen, elvytyksen ja kotimaisen kysynnän tukemisen, kannalta oikein ja perusteltua. Olen hyvin pahoillani siitä ja olemme hyvin pahoillamme siitä, että hallitus ei ole ollut valmis tässä yhteydessä kohtelemaan eläkkeensaajia tasavertaisesti palkansaajien kanssa.

Sitten, arvoisa puhemies, yksi ihan utelias kysymys. Sanoitte, ministeri, että nyt tehtävät veronalennukset ovat suuremmat (Puhemies koputtaa) kuin mitä hallitusohjelmassa sovittiin ansiotuloverotusta kevennettäväksi. Voitteko vähän yksilöidä, mitä tarkoitatte? Hallituksessahan sovittiin 1,12 miljardia euroa vaalikauden aikana vuoden 2007 tasossa käytettäväksi veronalennuksiin. Onko olemassa jokin salainen tai vähemmän julkinen sopimus siitä, kuinka paljon tästä 1,12 miljardista eurosta käytetään tuloveronalennuksiin, ja jos on olemassa, mikä se on?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minäkin olen sanonut julkisuudessa, että jos löytyvät tekniset edellytykset toteuttaa eläkeläisten osalta tämä heti, on tavattoman suotavaa, että niin myös menetellään. Olen näin sanonut ja olen toivonut. Olen ymmärtänyt, että se kuuleminen, mihin täällä eri edustajat ovat viitanneet, on tavallaan todistanut valiokunnassa, että toimivaa mahdollisuutta tähän ei ole olemassa, näin sanovat monet. (Ed. Zyskowicz: On olemassa!) — Täällä on nyt useita näkemyksiä, en ala väitellä siitä enempää.

Arvoisa puhemies! Haluan kiinnittää huomiota siihen, että joka tapauksessa nämä eläkeläiset, joista ed. Zyskowicz puhuu, saavat kevennyksen, mutta, ed. Zyskowicz, katsoin teidän vastalauseenne läpi. Te ette kantaneet huolta lainkaan niistä pienituloisimmista eläkeläisistä, joita on ylivoimainen valtaenemmistö. Otin äsken esille puheenvuorossani ja pidän tärkeänä sitä, että jatkossa löytyvät mahdollisuudet ja toimet, joilla myöskin näiden eläkeläisten tilanteeseen puututaan.

Mitä tulee tähän, jos nyt taas ed. Zyskowicz on löytämässä jotain salaista pöytäkirjaa, ei sellaista ole. (Ed. Zyskowiczin välihuuto) — No, on oma arvonsa tietysti knoppologiaa käydä tämmöisestä asiasta. — Hallitus on määritellyt vaalikauden mittaisen verotuksen kevennyksen mitaksi 1,12 miljardia euroa. Jos katsotaan sitä, millä tavalla edettäisiin, jos edettäisiin niin, että suurin piirtein samalla tavalla mentäisiin vuodesta toiseen, niin totta kai se, mitä nyt on tehty henkilöverotuksessa, on enemmän kuin sillä kaavalla eteenpäin ansiotuloverotuksessa meneminen jnp. Siihen löytyvät selvät perusteet, miksi näin on menetelty. Niistä perusteista käytiin pitkä keskustelu. En viitsi sitä tässä yhteydessä enää toistaa.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen on todella asiantuntija näissä verokysymyksissä, mutta kovasti te jouduitte tätä hallituksen esitystä puolustelemaan, ja selvästi jäi myös sellainen ajatus, että teillä on kyllä syvä huoli siitä, että se väestöryhmä — pieneläkeläiset, työttömät — joka ei ole verotuksen piirissä liian pienten tulojen takia, jää tässä hallituksen mallissa kokonaan ilman kevennyksiä. Tämä on suurin epäkohta tässä.

Meidän kristillisdemokraattien linja oli se, että jätettäisiin nämä veronkevennykset tekemättä nyt tällä lailla kokonaan, palattaisiin asiaan ensi vuoden alusta, jolloin voitaisiin kohdella kaikkia, myös eläkeläisiä, oikeudenmukaisella tavalla. Samalla muutettaisiin tätä niin, että annettaisiin hallituksen ohjelmasta poiketen pienimpiin eläkkeisiin tasokorotus jo ensi vuonna, kun te lupaatte ne vuonna 2006, ja sitten otettaisiin myös nämä muut opintotukeen ja työttömyysturvaan liittyvät oikeudenmukaistamiset rinnalle. Näin voitaisiin toteuttaa kokonaan oikeudenmukainen ratkaisu. Se ei ehkä suhdannepoliittisesti ole perusteltu kaikilta osin, mutta suhdannepolitiikkaa olisi voitu tehdä esimerkiksi ruuan arvonlisäveroa alentamalla heti.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä kyllä näen ministeri Pekkarisen puheenvuorossa selvästi sosiaalisemman linjan, kuin kokoomuksen veropoliittinen linja on, mutta samalla myöskin samaa kuin ed. Zyskowicz, että ministeri Pekkarinen totesi, että nämä ovat suurempia kuin niihin hallitusohjelmassa on sitouduttu. Mutta ministeri Pekkarinen jatkoi siinä hengessä — ainakin niin tulkitsin — että kun näin on, silloin myöskin tulonsiirtoihin ja niihin kaavailuihin, mitä myöskin hallitusohjelmassa on, muun muassa kansaneläkkeen tasokorotukseen ja muiden tulonsiirtojen parannukseen, pitäisi suhtautua vähän samalla tavalla elikkä niitä voitaisiin sitten antaa reilummin tai ainakin aikaisemmin. Vasemmistoliittona ehdotamme hyvin vakaasti sitä, että viestinä myöskin pienituloisimmille eläkeläisille, jotka eivät tätä korotusta nyt saa, työttömyysturvan varassa oleville jne., hallitus todella sitoutuisi ja tekisi pikaisia päätöksiä tulojen lisäämiseksi ja tulonsiirtojen nostamiseksi esimerkiksi niin, että kansaneläkkeen tasokorotuksen yhteydessä myös korotettaisiin eläketulovähennystä, jolloin se toisi lisätuloja.

Kun ministeri Pekkarinen totesi, että vastalauseessa ei tätä asiaa ole, meidän vastalauseessamme se on samoin kuin uusi vähennys, joka kohdistuisi työttömyysturvaan myöskin, työttömyysturvatuloon, jolloin myöskin työttömyysturvan varassa olevat saisivat veronkevennystä. Nämä ovat täällä lausumaehdotuksissa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarisen äskeinen puheenvuoro oli niin sosiaalisen mielenlaadun ja pyrkimyksen osalta kuin myöskin rakenteellisesti ihan oikeilla linjoilla. Se oli elvytyspoliittisesti sitä niin ikään. Nyt vain on minusta erinomaisen hyvä tämän keskustelun tässä vaiheessa todeta, että sen jälkeen kun hallitus valmisteli tämän esityksensä, nyt on käynyt ilmi, että nämä ongelmat pienituloisten osalta voitaisiin hoitaa akuutisti suhteellisen lyhyellä ajalla. Tässä suhteessa kiinnitän arvoisan ministerin huomiota siihen, että vihreitten veromallissa, joka perustuu negatiivisen tuloveromallin sovellukseen tässä yhteydessä, on vielä yksi malli hoitaa tämä asia. Tämä on myöhäistä puhetta nyt, mutta sillä voisi, arvoisa ministeri, olla se merkitys, että kun te näitte mahdolliseksi eläketulovähennyksen osalta jnp. liikkua, liikkuisitte myöskin tässä negatiivisen tuloveromallin suhteen.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Uotilalle ja ministeri Pekkariselle sanon, että meidän rajauksemme, mitä tulee eläkkeensaajien kohteluun tässä veronalennuksessa, on täysin sama kuin hallituksen. Siis tältä osin olemme täysin hallituksen linjalla, yhtä epäsosiaalisella tai yhtä vähän epäsosiaalisella linjalla. Kysymys on niistä eläkeläisistä, joilta hallitus esityksensä mukaan ottaa noin puolentoista vuoden pakkolainan samanaikaisesti, kun se palkansaajille antaa veronalennuksen. Näille eläkeläisille haluamme, hallituksen tarkoittamille eläkeläisille, toteuttaa tämän jo ennakonpidätyksen yhteydessä. Se on teknisesti täysin mahdollista. Meillä on siitä momentti, kohta tulee äänestykseen huomenna, ja Verohallitus on valmis tämän toteuttamaan. Ei kannata väittää, ettei ole, kun se kerta on mahdollista.

Mitä tulee tähän toiseen asiaan, ei ole kyse knoppologiasta, ministeri Pekkarinen. Tämä on hyvin oleellinen asia. Totta kai tasaisen vauhdin taulukolla tämä johtaisi siihen, että 1,12 miljardia euroa ylitetään vuonna 2007 tasossa, mutta en tiennyt, että hallitus on sitoutunut tässä asiassa vähintään tämän tasoiseen veronalennukseen vuosittain. Jos hallitus on näin päättänyt ja hallitus on tähän sitoutunut, se on uutinen. On hyvä, että Suomen Tietotoimisto on täällä paikalla. Se on todella uutinen, ministeri Pekkarinen, että hallitus olisi tällaiseen sitoutunut. Jos hallitus ei ole tällaiseen sitoutunut, mistä te tiedätte tänä päivänä, että veronalennukset tulevat ylittämään sen 1,12 miljardia euroa, joka on hallitusohjelmassa sovittu?

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz kovasti täällä korostaa tätä, että on mahdollista teknisesti tämä asia hoitaa. Huolta ei kanneta pienituloisista eläkkeensaajista eikä ilmeisesti kanneta huolta myöskään niistä aidoista ongelmista, joita valtiovarojen mietintöön sisältyy, jos eläkkeensaajille toteutettaisiin tällainen kaavamainen alennus. Teidän mukaanne tämä siis on teknisesti mahdollista, mutta, ed. Zyskowicz, entä nämä muut ongelmat, joita tässä meidän mietinnössämme on kirjattu? Eikö teille ole ongelma se, että tämä kaavamainen alennus johtaisi luultavasti ja erittäin suurella todennäköisyydellä suureen määrään virheellisiä tapauksia ja myöskin eläkkeensaajien epäoikeudenmukaiseen kohteluun? Nämäkö eivät ole, ed. Zyskowicz, ongelmia?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Huovisen kysymykseen ed. Zyskowiczille löytyy minusta vastaus kokoomuksen vastalauseesta. Siellä todetaan, että tämän ja tämän tapainen ongelma on, että tämä voi johtaa virheisiin ja että se voi johtaa tällaisiin ja tällaisiin takaisinperintöihin. Se on siellä sanottu. Minusta sitä ei tarvitse erikseen kysyä, mutta ihan hyvä, että se tuli kysyttyä, että minä pääsin vastaamaan siihen.

Mitä tulee taas siihen, mikä on tämä verotuksen alennuksen määrä, vielä kerran ed. Zyskowicz: Hallitus on sitoutunut siihen, että 1,12 miljardia on se kevennyksen määrä, eikä sitä ole edes sanottu, onko se tuloverotukseen kaikki vai mihinkä se on. Siihen on sitouduttu, eikö niin. Se, mitä tähän saakka on tehty, ne veronkevennykset, jotka henkilöverotukseen on nyt tehty, ovat enemmän kuin olisi se normaalilla vauhdilla kulkeminen siihen 2007:ään. (Ed. Zyskowicz: Mistä te tiedätte, että mennään yli?)

Ja, ed. Zyskowicz, ellen itse olisi ollut tätä hallitusohjelmaa kirjoittamassa näiltä osin, niin voisin kuvitella, että minä eksyn sanomaan tässä väärin, mutta en sano väärin. Täsmälleen tätä on hallitus tarkoittanut, mitä minä äsken kuvasin, ja se, mitä tähän asti on tehty, minusta kieltämättä poikkeaa henkilöverotuksen osalta siitä, jos joku olisi katsonut, että juuri henkilöverotuksessa on tarkoitus edetä tasaisesti joka vuosi. Ei sellaista valmista mallia missään koskaan ollut olemassakaan. Ei sellaista ollut koskaan olemassakaan.

Oikeusministeri Johannes Koskinen

Herra puhemies! Täytyy nyt sen verran hallitusohjelman puolesta sanoa, että missäänhän siellä ei ole kirjoitettu tällaisen tasaisen vauhdin taulukkoa, josta ministeri Pekkarinen puhui. Tämä sopii vallan hyvin hallitusohjelman kirjauksiin, mitä nyt etupainotteisesti tehdään työn verotuksen, henkilöverotuksen, keventämiseksi juuri näistä suhdannepoliittisista syistä.

Samalla huomauttaisin ed. Zyskowiczille, joka pakkolainasta riemuitsi, että kun kokoomus oli mukana Viinasen—Ahon hallituksessa, silloin tehtiin ei pakkolainaa vaan pakko-otto, 3 prosentin raippavero, ja sen palauttaminen, poistaminen, kesti kymmenen vuotta. Tässä on kysymys vuositasolla osalle eläkeläisistä 0,5 prosentin liikapidätyksestä, joka täysimääräisesti palautetaan jo seuraavan vuoden joulukuussa tai loppuvuodesta.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Esittelen ensin meidän vastalauseemme.

Vihreä eduskuntaryhmä on lähtenyt siitä, että veronalennuksia toteutetaan, mutta että niitä toteutetaan volyymiltaan pienempinä kuin mitä hallitus on esittänyt ja että ne kohdistetaan pieni- ja keskituloisiin ihmisiin. Esitetty malli on negatiivisen valtionveron malli, jota olemme esittäneet viime syksynä ja jossa yhtenä perusteena on ollut se, että tällaisen negatiivisen valtionveron avulla päästäisiin osittain niistä ongelmista, mitä on tullut siitä, kun on käytetty kunnallisveron ansiotulovähennystä.

Meidän mallissamme taulukko menee sillä tavalla, että veronalennuksia ei tule enää yli 31 200 euroa ansaitsevien piikkiin, vaan että veronalennukset kohdistuvat alemmille tuloille. Ehkä jotain esimerkkilukuja voisi ottaa: Kun tuloluokassa 0—14 400 euroa, niin kuin ed. Polvi totesi, hallitus tuo vuositasolla 14 euroa, tässä meidän mallissamme tässä tuloluokassa veronalennus on 200 euroa. Kun taas luokassa 14 400—20 000 hallituksen esitys tuo kevennyksiä 28—56 euroa vuositasolla, niin meidän esityksessämme tälle tuloluokalle tulee 100 euroa vuodessa. Hallituksen esityksessä kaikkein suurimmat alennuksethan tulevat niille ryhmille, jotka ovat kokonaan ulkopuolella meidän esityksemme, eli tuloluokkiin yli 31 200 euroa vuodessa.

Minkä takia sitten olemme lähteneet siitä, että veronalennuksia kohdistettaisiin nimenomaan pieni- ja keskituloisille? Työllisyys on ehdottomasti yksi syy siihen, koska on aika hyvää tutkimustietoa esitetty, perusteltuja arvioita, siitä, että kakkien veronalennusten työllisyysvaikutukset eivät suinkaan ole samanlaisia, ja näissä arvioissa on yleensä tultu siihen tulokseen, että mitä pienituloisemmille veronalennukset kohdistetaan, sitä parempi työllisyysvaikutus tällaisilla alennuksilla on. Oma lukunsa sitten tietenkin on vielä ne kysymykset, jotka liittyvät työnantajamaksuihin ja veronalennuksiin sitä kautta, joita toivon mukaan hallitus tulee myös tulevaisuudessa tutkimaan.

On ihan lohduttavaa kuulla se, että ministeri Pekkarinen totesi, että hallituksella on tästä ratkaisusta eteenpäin tarkoitus toteuttaa omaa ohjelmaansa, jossa myös puhutaan siitä, että veronalennuksia kohdistetaan pieni- ja keskituloisille, kun sitä kerran tässä kohtaa ei tehty. Tällaisia tasasuuria prosentteja ei kyllä edellisen hallituksen aikana minun muistikuvani mukaan ollut kertaakaan. Kyllä nämä prosenttialennukset menivät edellisen hallituksen aikana aina niin, että prosentuaaliset alennukset ainakin olivat suurempia pienemmissä tuloluokissa. Kun nyt hallitus on käyttänyt jo jonkinlaisen osan tästä itselleen asettamastaan veronalennusvarasta ja se on mennyt tällä tavalla tasasuuriin alennuksiin, niin sitä perustellumpaa olisi, että kun seuraavia ratkaisuja pohditaan, niin hallitus ottaisi tosissaan oman ohjelmansa ja pyrkisi siihen, että alennukset kohdistuisivat sekä työllisyyden kannalta että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tulonjaon kannalta paremmin.

Vaikka asia ei nyt tässä yhteydessä ole käsittelyssä, mainitsen sen silti, koska se on olennainen osa kokonaisuutta, mitä tullaan esittämään: Koska meillä veronalennusten volyymi, mitä vihreä eduskuntaryhmä esittää, on pienempi kuin hallituksella, niin tämä väli on käytetty lisätalousarvioesityksissä, ja meillä valtaosa itse asiassa siitä rahasta on haluttu käyttää kuntien valtionosuuksiin sekä sosiaali- ja terveyspuolella että sitten opetuspuolella, koska on katsottu, että myös kunnille tehtävät satsaukset tukevat työllisyyttä, parantavat palveluita ja voivat olla myös osa tällaista työllistävää, elvyttävää lisäbudjettia.

Arvoisa puhemies! Muutama sana tästä keskustelusta, mitä on käyty eläkeläisistä. Ministeri Pekkarinen taisi jo lähteä. Olisin halunnut hänelle todeta sen, että tässä varsinaisessa valiokunnan mietinnössä on kyllä, tosin ei kovin muhkealla lauseella, todettu tämä ongelma, ongelma näistä eläkeläisistä ja sanottu jotenkin niin, että sosiaalipolitiikan keinoin on etsittävä ratkaisuja pienempituloisille eläkeläisille. Tässä ehkä valtiovarainvaliokunta ei ole halunnut hypätä sosiaali- ja terveysvaliokunnan varpaille, mutta sillähän sitten tarkoitettaisiin sitä, että näitä eläkkeiden korotuksia aikaistettaisiin. Sitä varmasti nämä sosiaalipolitiikan keinot silloin tarkoittaisivat.

Aika mielenkiintoinen mielestäni oli ministeri Pekkarisen puheenvuoro moneltakin osin, koska minun korviini se kuulosti vähän siltä kuin hallitusohjelmaa olisi ruvettu kirjoittamaan uudelleen: Eläkeratkaisua aikaistetaan siitä, mitä on sovittu, ja veronkevennyksissäkin ikään kuin tämä linja, mitä nyt on toteutettu, olisikin hallitusohjelman vastainen. Se oli tältä osin ehkä jopa erikoista.

Mitä tulee ihan tähän kysymykseen, olisiko mahdollista ja pitäisikö tämä hallituksen esittämä veronkevennys tehdä jo nyt, hallituksen veroratkaisun sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta tai sosiaalisesta jakaumasta kertoo kyllä varmasti jotain se, että kun eläkkeensaajia on 1,2 miljoonaa, tämä hallituksen veronalennus kohdistuu heistä noin 150 000:lle, joiden kohdalta tässä nyt ratkaisusta puhutaan.

Itse sain valiokuntakuulemisessa sellaisen käsityksen, että teknisesti olisi mahdollista tehdä tämä alennus jo syksyn aikana eläkeläisille. Tosin se vaatisi näiltä eläkelaitoksilta aika paljon työtä ja ei ehkä siinä mielessä olisi aivan tarkoituksenmukaista. Asiantuntijat esittivät kyllä sellaisia arvioita, että jos se ratkaisu tehtäisiin nyt jo syksyllä, suurempi määrä tulisi virheellisiä verotuksia kuin sitten, jos tehdään näin hallituksen esityksen mukaan. Nämä näkökohdat halusin vaan tuoda esiin.

Yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulemme esittämään tätä omaa taulukkoamme, joka mielestämme on sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden että työllistävyyden kannalta parempi verotaulukko.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tyydytyksellä totean, että tämän päivän eduskunnassa oppositio esittää varteenotettavia vaihtoehtoja hallituksen esitykselle. Toivon todella, että media toteaisi tämän ja kertoisi Suomen kansalle, mitä vaihtoehtoja on olemassa.

Lyhyesti voisin sanoa, että hallitus esittää 300 miljoonan tuloveronalennusta ja jotain pientä muuta. Tämä rahoitetaan pääasiallisesti lainanotolla. Vihreät esittävät noin 200 miljoonan euron veronalennusta ja 80 miljoonaa muuhun, hyvin tärkeisiin kohteisiin. Vasemmistoliitto esittää myöskin noin 200 miljoonan tuloveronalennusta ja 100 miljoonaa muihin kohteisiin. Ihan konkreettisia esityksiä, toteuttamiskelpoisia esityksiä. Vasemmistoliiton ja vihreän liiton esitykset eivät ole kovin paljon ristiriidassa, jonkin verran kyllä, mutta eivät kovinkaan paljon. Kristillisdemokraatit esittävät yhtä paljon veronalennusta kuin hallitus esittää mutta niin, että se kohdistuisi yksinomaan elintarvikkeiden arvonlisäveroon. Elintarvikkeiden arvonlisävero pudotettaisiin 17 prosentista 12 prosenttiin. Se maksaisi 150 miljoonaa tältä vuodelta. Se erotus 150 miljoonaa käytettäisiin sitten sosiaalisiin tulonsiirtoihin.

Olisi hyvä, jos Suomen kansa saisi näistä neljästä vaihtoehdosta äänestää: hallituksen ja kokoomuksen linja, vihreitten linja, vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien linja. Kyllä minusta tässä on myöskin ideologisia eroja. Mutta on erittäin hyvä, että tämmöiset esitykset tulevat asiallisesti tässä salissa esille. Toivon todella, että media viestittäisi nämä vaihtoehdot suurelle yleisölle.

Me lähdemme siis siitä, ettei tuloveroa alenneta ollenkaan. Me tulemme sitten toisessa käsittelyssä esittämään, että hallituksen esitys tuloveroalesta hylättäisiin. Mutta siltä varalta, että se kuitenkin hyväksytään, olemme kyllä kokoomuksen kanssa samaa mieltä siitä, että tasapuolisuuden nimissä pitäisi myöskin antaa tämä ale ennakonpidätykseen eläkeläisille viimeistään syksystä lähtien. Onko se mahdollista vai ei? Totta kai se on mahdollista. On aivan uskomatonta, tekee mieli sanoa, väittää, että se ei olisi teknisesti mahdollista. Se on täysin mahdollista. Se ei vaadi mitään muuta, kuin että Verohallitus antaa eläkkeenmaksajille yleisohjeen: Vastaavan suuruinen alennus kuin palkansaajille toimitetaan myöskin eläkeläisten ennakonpidätyksessä siinä tapauksessa, että eläkeläiset maksavat valtionveroa. Kyllä me ymmärrämme, että voisi olla joskus vaikeaa laskea, maksaako eläkeläinen valtionveroa vai maksaako hän ainoastaan kunnallisveroa. Aivan varmasti tapahtuisi virheitä. Mutta onko sillä nyt niin suurta merkitystä, jos 10 prosenttia sen yleisohjeen tarkoituksesta menisi pieleen, jos 90 prosenttia osuisi oikeaan?

Se, mitä ed. Koskinen aikaisemmin totesi, on myöskin syytä painaa mieleen. Jos meillä on toista miljoonaa veroa maksavia eläkeläisiä ja 700 000 heistä saa veronpalautusta, sehän tarkoittaa sitä, että he ovat maksaneet liikaa ennakkoveroa. Jos ei heille nyt tule tätä prosentin alennusta, on aivan varmaa, että se on vielä suurempi virhe ensi vuonna, kuin mitä se on, jos ei tätä prosentin alennuksen yleisohjetta annettaisi. Eli kristillisdemokraatit tulevat kannattamaan yksityiskohtaisessa käsittelyssä tämän pykälän muuttamista.

Sanon siltä varalta, (Puhemies koputtaa) että esitystämme hallituksen esityksen hylkäämisestä ei hyväksytä, että kannatamme tätä muutosta yksityiskohtaisessa käsittelyssä.

Mutta tulemme myöskin esittämään perustelulausuman, joka velvoittaa eduskuntaa kompensoimaan seurakunnille sen 7 miljoonan euron menetyksen, minkä seurakunnat kärsivät ansiotulovähennyksen korottamisen johdosta. Olen aikaisemmin tässä salissa sanonut ja olen edelleen sitä mieltä, vaikka toinen valtiovarainministeri yritti tämän väitteen kiistää: Minä en muista tapausta, milloin kuntia ja seurakuntia olisi kohdeltu verotuksessa eri lailla. Useimmiten on käynyt niin, ettei kummallekaan ole kompensoitu, kunnille on kompensoitu kyllä sitä kustannusnousua indeksikorotuksella, mutta kun ansiotulovähennystä on korotettu, niin yleensä molemmat ovat jääneet ilman kompensaatiota. Tällä kertaa kompensoidaan ihan oikeutetusti kunnille, se on hyvä asia, mutta tulisi myöskin kompensoida seurakunnille, ja siitä me esitämme perustelulausuman.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Keskityn puheenvuorossani pelkästään eläkeläisten verotusproblematiikkaan. Sitä ennen haluaisin sanoa, että olen erityisesti vastalauseen 1 takana, joka on liitetty valiokunnan mietintöön.

Minun kysymykseni ylitse tämän asian on se, miksi hallitus syrjii eläkeläisiä eli niitä eläkeläisiä, jotka maksavat tällä hetkellä veroa. Näinhän tässä on käymässä. Yli miljoona eläkeläistä on varmasti pannut merkille, että lisätalousarvion kirjaus verojen kevennyksestä mainitsee sen suuntautuvan vain ansiotuloihin. Lopultahan kevennys tietysti tulee myös niille eläkeläisille, jotka maksavat veroa, mutta moni varmasti kokee nyt jo asian niin, että alennus koskee vain ansiotuloja eikä eläkkeitä ollenkaan. Näinhän normaali kansalainen monta kertaa meidän mediaamme lukee ja ymmärtää.

Tämän vuoden aikana tapahtuva yhden prosentin vähennys ansiotulon saajille koituu eläkeläisille verotuksen tarkistuksen jälkeen tilille vasta vuonna 2004 joulukuussa. Olisi mukava tietää, kuinka moni eläkeläinen on tämän asian itse sisäistänyt näin ja kuinka moni niistä eläkeläisistä hyväksyy sen asian, että se tapahtuu näin, siis itse asiassa puolentoista vuoden kuluttua.

Tämä on minun kysymykseni: Miksi tämä kaikki on tehty näinpäin? Moni kansalainen on ainakin minuun ottanut yhteyttä, ilmeisesti moneen muuhunkin tässä salissa, ja on hyvin yleisesti käytetty termiä "pakkolaina". Voidaan sanoa, että se on puolentoista vuoden pakkolaina tai kuuden kuukauden pakkolaina, joka tulee vasta ensi vuoden lopussa maksuun, joka tapauksessa tämä nimitys on oikeansuuntainen tässä asiassa.

Sitten aivan toinen näkökulma tähän asiaan on se, että palkansaajien tuloveron kevennystähän perustellaan elvytyksellä ja ostovoiman kasvulla, hyvällä asialla, ja tässä kansantaloudellisessa tilanteessa tämä poikkeuksellinen, kesken vuotta tapahtuva toimenpidehän on tehtykin. Ministeri Kalliomäki täällä asiaa esitellessään kertoi hyödyn koituvan koko väestölle, siis koko väestölle. On kuitenkin vaikeaa nähdä eläkeläisten hyötyvän tästä ratkaisusta, siis niiden eläkeläisten, jotka maksavat tällä hetkellä veroa. Sehän on hallituksen rajaus tässä asiassa. Miten he tästä voivat hyötyä ennen vuoden 2004 loppua, koska vasta silloinhan se heille lopullisesti realisoituu? Elvytys- ja ostovoimapuheilla olisi hieman enemmän uskottavuutta, jos tämä eläkeläisten osa olisi asetettu tasavertaiseen asemaan veronalennusten yhteydessä. He ovat käsittääkseni ryhmä, jos nyt kuka, joka varmaan laittaisi rahan heti kiertoon, kulutukseen, siihen, mihin ostovoimaa suunnataan. Harva käsittääkseni laittaisi tämän sukanvarteen tulevia aikoja varten. Kysymyksessä on selvitysten mukaan 30 miljoonan euron ostovoiman lisäys, ei siis mitätön asia.

Hallituksessa jostain syystä ei näytä olevan intoa eikä halua asettaa palkansaajia ja veroa maksavia eläkeläisiä — siis se on hallituksen linjaus — tässä samalle viivalle. Virkamiehet ja ministerit vetoavat kilvan teknisiin ongelmiin, jotka johtuvat muun muassa eläkkeitä maksavien tahojen hajanaisuudesta. Nämä ongelmat eivät ole ylitsepääsemättömiä, ja valiokuntakuulemisen yhteydessähän on selvitetty, että teknisesti tämä on mahdollista toteuttaa syyskuun alussa, vaikka tässä salissa onkin erilaisia mielipiteitä. Nykyisellä atk-tekniikalla aivan varmasti tämä olisi pystytty tekemään, jos olisi haluttu. Samanlainen kesken vuotta tapahtunut verotuksen muutos tehtiin kolme vuotta sitten, vuonna 2000. Kyllä silloin, jos olisi ollut toisenlainen suhtautuminen eläkeläisiin ja moraali sen mukaista, kun huomattiin, että se ei onnistunut, niin tietokoneohjelmien avulla tämä olisi voitu tehdä yhteistyössä työeläkelaitosten ja verohallinnon kanssa. Se on aivan selvä asia. Jos tämä tosiaan ei Suomessa ole mahdollista tämmöisessä tietoyhteiskunnassa ja jotkut hallituspuolueiden kansanedustajat väittävät näin, niin kyllä ihmettelen meidän tietohallintomme tasoa tässä maassa.

Kertaisin oikeastaan vaan loppuun, arvon puhemies, että se, että eläkeläiset suljetaan tämän verokevennysten vaikutuksen ulkopuolelle, ei ole perusteltua kolmesta syystä. Ensimmäinen niistä on se, että eläkeläiset asetetaan, kuten sanottu, tässä eri asemaan muiden palkansaajien kanssa. Se on ristiriidassa yhdenvertaisen kohtelun kanssa. Haluaisinpa kuulla, kuka kansanedustaja väittää, että tämä oli väärin sanottu. Yhdenvertaisen kohtelun pitäisi olla a ja o tässäkin asiassa.

Toinen seikka on se, että tämä verokevennysten toteuttaminen vasta vuoden 2003 lopullisen verotuksen yhteydessä tarkoittaa nyt ostovoimavaikutuksen siirtämistä puolentoista vuoden päähän. Ei toteudu se, minkä valtiovarainministeri sanoi olleen tämän hallituksen esityksen tarkoitus.

Ja kolmanneksi hallituksen perustelut teknisistä syistä eivät ole perusteltuja. On merkillistä, että tekniikkaan toistuen täällä vedotaan ja sen yhteydessä kompuroidaan. Kaksinkertaisen pohjaosan leikkauksen yhteydessä viime kaudella kuultiin aivan samanlaisia perusteluita, hyvin vakavalla tavalla, hyvin voimakkaasti, jopa uhkausluontoisesti, mutta kun eduskunta piti päänsä, niin kylläpä systeemit muuttuivat. Atk:han on sitä varten, että se palvelee kansalaisia, eikä toisinpäin.

Maija-Liisa  Lindqvist  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Akaan-Penttilä, kuten monet muutkin edustajat, on tuonut esille tämän tärkeän ongelman, joka on ollut valtiovarainvaliokunnan verojaostossa tiedossa. Verojaosto on tehnyt erittäin hyvää työtä yrittäessään löytää siihen ongelmaan ratkaisun. Näkisin kyllä, että tässä on ainoastaan yksi aivan selkeä ratkaisu, se, että eläkeläinen menee itse ja vaihtaa verotaulukkonsa 1.7. alkaen, jolloin hän varmasti ainakin saa sen silloin välittömästi eikä tule näitä ongelmia, jotka on kirjattu valtiovarainvaliokunnan verojaoston tekemään hyvään työhön. Sen sijaan hyvä hallitus tekee näitä hyviä parannuksia, joista eläkeläiset pääsevät parhaiten nauttimaan, eli terveydenhuoltoa ja vanhusten hoivaa tulee merkittävästi lisää, mitä ei kokoomuksen aikana tullut.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Nyt täällä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan sivulla 3, että 150 000 hyvätuloisinta eläkeläistä Suomen 1,2 miljoonasta eläkeläisestä voisi saada tämän ennakkoperinnässä noudatettavan säännösten mukaisen pidätysprosentin muutoksen, jota kuitenkaan hallitus ei ole katsonut niin kutsutusti teknisistä syistä mahdolliseksi. Eli tämä puolentoista vuoden pakkolaina koskee nyt kuitenkin vain 150 000:ta hyvätuloisinta eläkeläistä. Mutta oikeudenmukaisuusnäkökulmasta myös heitä pitäisi kohdella niin kuin palkkatulonsaajia, se on selvä, ansiotulonsaajia. Tämä on selvä asia, mutta edelleenkin jää kaiken kaikkiaan noin 800 000 eläkeläistä, joita tämä hallituksen veroale ei lainkaan koske. Tässä mielessä tietysti ministeri Pekkarisen esiintulo siinä, että hän olisi valmis lähitulevaisuudessa ajamaan eläketulovähennyksen korottamista, ja se, että ministeri Pekkarinen asettui vasemmistoliiton linjalle, koska vasemmistoliiton vastalauseessa nimenomaan eläketulovähennys on varsin painokkaasti huomioitu, on tietysti asia, jota on syytä tervehtiä myönteisesti.

Mutta kaiken kaikkiaan, puhemies, tilannehan on se, että valtio lainaa lisää rahaa, nimenomaan ennen muuta helpottaa nyt suurituloisten suomalaisten verotusta. Kaikkein pienituloisimmat, siis veroa maksavat pienituloiset ihmiset, ne, jotka maksavat vain kunnallisveroa esimerkiksi, eivät pääse ollenkaan tämän veronalennuksen piiriin.

Mutta edelleenkin ongelma on mielestäni se, että samaan aikaan pääministeri Jäätteenmäen hallitus ei kuitenkaan osoita kylliksi voimavaroja esimerkiksi sairaanhoidon, terveydenhoidon, vanhusten hoivan ja hoidon rahoittamiseen. Siis on kysymyksessä hankala yhtälö. Ja vielä voidaan todeta se, että tutkimuslaitosten osoittaman tuloksen mukaan veronalennuksilla yleensäkin hankittu työllisyyden parantaminen on varsin kallista, hyvin kalliiksi tulevat ne työpaikat, jotka tätä kautta syntyvät. Ja vielä kun on todettu, että veronalennuksen pitäisi lisätä kulutuskysyntää, niin edelleenkin toistan, että kaikkein pienituloisimmat ihmiset toki nimenomaan panisivat jokaisen euron kulutukseen. Kuitenkaan tämä hanke ei kohdennu heihin.

Puhemies! Tässä on kysymyksessä jälleen monella tavalla ristiriitainen toimenpide, jossa on todella jälleen esimerkiksi eläkeläisiä epäoikeudenmukaisesti kohtelevia ominaisuuksia, kuten kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten tai yleensäkin keskituloisten eläkeläisten ulosjäänti tämän piiristä ja sitten hyvätuloisimpien eläkeläisten muulla tavalla epäoikeudenmukainen kohtelu. On valitettavaa, että tämän tyyppistä toimintaa nyt tapahtuu, kun samaan aikaan tiedämme bruttokansantuotteen kiikkuvan lähinnä miinuksen puolelle ja pitäisi ehkä toisella tavalla valmistautua vaikeisiin taloudellisiin aikoihin kuin tällä veroalella.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Minusta tämä palautekeskustelu valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä antaa tässä kaikessa venkoilussaan, puheissaan, mitä parhaan kuvan siitä, miten hyvään tahtoon eduskunta pyrkii. Ehkä parhaimmillaan tätä käsitystä voi ajatella siitä, että ed. Tiusanen juuri kantoi huolta eläkeläisten asemasta, niistä 800 000 eläkeläisestä, joista ei oikein ole huolehdittu mitenkään, ja niistä 150 000 eläkeläisestä, joilta otetaan ikään kuin pakkolainana tätä veronalennusta, siirretään pidemmälle, etteivät he saa sitä heti käyttöön.

Vähän jäi sellainen vaikutelma, että ed. Tiusasen puheenvuorossa haluttiin hyvää kaikille, mutta selvä painopiste ja linja puuttui. Siinä oli huonotuloiset, keskituloiset, hyvät ja kaikki muutkin huomioitu, mutta ei kyllä minulle kuulijana selvinnyt, kehen tässä painopiste kohdistettiin. Valitettavasti en ymmärtänyt tätä asiaa oikein, mutta ehkä se tämän keskustelun aikana vielä tänään täällä paljastuu.

Sillä lailla ed. Tiusasen puheenvuorossa oli hyvä näköala siitä, että tässä mietinnössä, tässä hallituksen esityksessä, ei tule erityisiä voimavaroja ei sairaan- eikä terveydenhuoltoon, ja sen osalta näkisinkin niin, että koko tämä keskustelu, mitä tässä nyt on käyty, kaikki kun yhteen pannaan, luulen, että se yhdistämällä, jos sellainen nero poliittinen järjestelmä olisi olemassa, kyllä hyvä tulisi, viimeisen päälle hyvä tulisi.

Ed. Akaan-Penttilä kantoi huolta erityisesti eläkeläisten asemasta tämän hallituksen esityksen kautta. Siinä yhdyn viimeisen päälle siihen, että näin on olemassa, ja erityisesti sen pienituloisimman eläkeläisen asemaa ei ole tässä huomioitu ollenkaan.

Mutta siinä mielessä tämä linja, ed. Salo, siitä poikkeaa ja eroaakin sitten perusteellisesti, että tämä kokoomuksen rintama, joka erityisen voimakkaasti on puolustanut, vaatinut ja edustanut niin aikaisemmin kuin nytkin sitä näköalaa, että on hyvä näkemys, että tämä tuloveronalennus toteutetaan ja tehdään. Kyllä täytyy sanoa, että hyvähän se näin on olemassa, mutta se vaan, mistä jaetaan, jostakin pitää kerätä, ja verotus on hyvä tapa kerätä valtiolle tuloja, mitä voidaan jakaa. (Ed. Salo: Hyvähän se näin on olemassa!) Näin ollen täytyy sanoa, että kun itse edustan ainakin omassa ajatusmaailmassani sellaista mielipidekantaa, että pienituloisista, vähistä eläjistä, syrjäytyneistä eläjistä pitäisi kantaa erityistä huolta, niin kyllä tämä hallituksen esitys, mihin tämä mietintö kohdistuu, on valitettavasti vaan sellainen, että tässä on kannettu huolta hyvätuloisista ja pienituloisista ei vielä.

Mutta, herra puhemies, niin kuin ministeri Pekkarinen täällä totesi, pienituloisten huoli ei ole unohtunut, vaan se on siirretty myöhempään vaiheeseen. Siihen palataan elokuun lopun budjettiriihessä, ja sen jälkeen minä luulen niin, että nyt paikalla oleva väki voi todeta, että tämäkään keskustelu eikä puheenvuoro, ehkä omanikaan, ei ole mennyt hukkaan, koska nämä asiat ovat tulleet järjestykseen. Näin ainakin itse olen antanut itselleni ymmärtää ja näin tulen tuolla kentillä kertomaan, että tällaisia esityksiä hallitus tulee hoitamaan ja tekemään. Älkää olko huolissanne ja murheissanne, teidän asianne on hoidossa. Mutta jos ei näin olisikaan, sitten täytyy miettiä, että mikä on tullut tähän maailmantalouteen, mikä on estänyt tämän asian näin toteutumasta. (Ed. Salo: Puhutte niin totta kuin osaatte!) — Tämän osalta tässä, ed. Salo, eduskunnassa pitää pyrkiä totuuteen, jos se on suinkin vain mahdollista, ainakin puheissa. (Naurua) Tämän pohjalta voi ajatella ja nähdä, että näissä erilaisissa vastalauseissa, mitä täällä kerrotaan ja on tehty, pyritään kyllä hyvään lopputulokseen, mutta joskus se näyttää olevan vähän vaikeata toteuttaa.

Mutta oikeastaan niin kuin päällimmäisenä tätä mietintöä lukiessani läksin liikkeelle erityisesti siitä, että kuntakompensaatio, joka todetaan vuositasolla, tämä tuloveronalennus, mitä nyt esitetään ja päätetään, tekee 295 miljoonaa euroa. Tästä kohdistuu tälle vuodelle 113 miljoonaa euroa. Selkeästi todetaan, että se kompensoidaan täysimääräisenä, mutta jotenkin vain varoituksen sanana toteaisin tähän asiaan, että kun kuuntelemme syksyllä ja vuodenvaihteen jälkeen kuntien väkeä, ei ole mikään yllättävä tieto, että osa on siitä jäänyt matkalle, että siltä osin eduskunnan tahto ei ole varmasti toteutunut eikä käynyt. (Ed. Salo: Näin tulee käymään!) — Toivon, ed. Salo, että olen tässä erityisesti väärässä, mutta siltä varalta, että näin olisi, että olisin oikeassa, tulkoon pöytäkirjoihin todettua tämä pelko, että tämä oli epäiltävissä, että näin saattanee käydä.

Mutta mietintöä eteenpäin lukien todetaan kirkon asemasta, että ehdotetut tuloveronkevennykset vähentävät selvästi kirkollisverolla kirkon saatavaa verokertymää 7 miljoonaa euroa. Mietinnössä todetaan: "Valiokunta pitää tätä ongelmallisena ja katsoo, että verotulojen vähennys tulee kompensoida myös seurakunnille." Mielestäni tässä on tämä ydin ja sisältö olemassa. Kyllä se vaan on niin, että tämä yhteiskunta kun ei kovin vahva ole muutenkaan, niin sitä vahvuutta nimenomaan kirkon kautta, kirkon tulojen vakauden kautta, voidaan rakentaa niin, että tulevat sukupolvet olisivat terveempiä ja vahvempia ja henkisesti kestävämpiä, kun tämä muu sivistys- ja sosiaalitoimi ei kykene sitä asiaa paikkaamaan, mitä kirkon kautta on kautta aikojen jäänyt auki tavallaan.

En tarkoita tässä nyt sitä, että pitäisi palata siihen vanhaan lukkarin rippikouluun, koska siinä minä en olisi kuitenkaan itsekään pärjännyt, enkä toivo sinne ketään muutakaan, mutta kirkolla on paljon muutakin nuorisoon, kasvatukseen, kuten myös henkiseen terveydenhuoltoon liittyvää työtä, missä sen tuloista tulee kantaa erityisesti huolta.

Mutta sitten, kun tätä mietintöä luin pidemmälle, täällä todetaan ed. Kalliksen jättämässä vastalauseessa, että valiokunta edellyttää, että seurakunnille kompensoidaan edelleen tämä sama. Jos ei tämä asia nyt tule järjestykseen, kun se on mietinnössä sekä vastalauseessa, niin sitten minä en kyllä logiikkaa mitenkään ymmärrä, että miten tämä asia toteutuu ja käy. Siltä osin, jos oikein ymmärrän, niin kun tässä hyväksyttäneen hallituksen esitys, niin varmaan siinä samalla hyväksytään myöskin kristillisdemokraattien ed. Kalliksen vastalause, ja siltä osin tämä on varmaa budjettipolitiikkaa ja toteutuu varmasti.

Herra puhemies! Näin lyhyesti muutamia epäkohtia täältä kaivaessani esiin.

Petri Salo  /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuuntelin ed. S. Lahtelan puheenvuoron ja mietin monta kertaa, onko hän hallituspuolueen kansanedustaja vai edustaako hän täällä oppositiota, niin monta epäilevää lausuntoa siellä tuli tällä hetkellä niin eläkeläisiä kohtaan kuin seurakuntia kohtaan kuin myös sitä vastalausetta kohtaan, minkä ed. Kallis on opposition edustajana täällä tehnyt. Hän kertoi, että nyt saadaan korjaus. Se korjaus saadaan ainoastaan tietenkin siten, että näissä kaikissa esittämissänne kohdissa tulette huomisessa äänestyksessä tukemaan näitä vastalauseita ja ajamaan ne korjaukset, mitkä omassa puheenvuorossanne totesitte. Nythän, ed. Lahtela, me seuraamme erityisen tarkkaan, minkälainen lamppu siellä palaa Lahtelan kohdalla, ovatko puheet puheita vai teot tekoja.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Seppo Lahtela, ei myöskään rikkaita saa huijata. Siinä mielessä parempituloisten eläkeläisten puolentoista vuoden pakkolaina ei ole oikeudenmukainen. Ja jos kuuntelitte puheeni, niin nimenomaan viittasin niihin 800 000 eläkeläiseen, joita tämä hallituksen esitys ei lainkaan auta, ei myöskään työttömiä pennin vertaa. Nimenomaan pienituloiset työttömät tai keskituloiset ovat myöskin ulkona tässä asiassa.

Mutta se on todella tärkeä huomio, minkä teitte puheestani, että nimenomaan sairaanhoito ja hyvä terveydenhoito on parasta, siis parasta todellakin, eläkeläisten ja vanhempien ihmisten turvaa.

Seppo Lahtela /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos minulla on ongelmia lukemisen ymmärtämisessä, niin huomaan, että myöskin salissa oli kuullun ymmärtämisessä ongelmia olemassa. (Ed. Pulliainen: Ei ollut!)

Ed. Tiusaselle toteaisin, että selkeästi puheenvuorossani yritin painottaa siihen näköalaan, että köyhistä, pienistä pitää kantaa huolta, ja se puuttuu tästä. Se on se 800 000 eläkeläistä, ja siltä osin meidän näkemyksemme ovat kyllä samanlaisia, mutta minun näkemyksessäni oli painopiste köyhässä ja pienessä eläjässä.

Ed. Salolle toteaisin, että kyllä se vaan niin on, ettei edustaja voi puhua mitä sattuu eikä vielä varsinkaan voi äänestää mitä sattuu. Kyllä hallituksen hyviä esityksiä on tuettava, muuten pitää miettiä, miten sitten äänestetään. Mutta kyllä tietysti äänestän mietinnön puolesta, ei tämä mikään salaisuus tässä vaiheessa ole olemassa.

Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Aivan yhtä laveaan ja värikkääseen puheenvuoroon kuin äskeinen ed. Seppo Lahtelan puheenvuoro kaikkinensa oli, en edes yritä päästä. Mutta muutamia huomioita valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä, jota olen verojaostossa saanut olla tekemässä.

Kuten mietinnössä todetaan, veronkevennysten yleiset vaikutukset on valiokunnassa todettu tarpeellisiksi ja myös suhdannepoliittisesti oikea-aikaisiksi. Meidän sosialidemokraattien linja on luonnollisestikin ollut se, että veronkevennykset on suunnattava erityisesti pieni- ja keskituloisille. Näin kesken vuotta tehtynä tällainen painotus ei nyt tällä kertaa kuitenkaan ollut mahdollinen. Kuitenkin kannattaa sillä tavalla tarkasti lukea valtiovarainvaliokunnan mietintö, että siellä todetaan, että yleisesti pidetään tärkeänä sitä, että tuloverotusta ja tulonsiirtoja koskevissa ratkaisuissa kiinnitetään huomiota työllisyys- ja kulutusmahdollisuuksien ohella myös siihen, että ratkaisut kohdentuvat oikeudenmukaisesti eri tulonsaajaryhmien kesken.

Kuntakompensaatio, joka mietinnössä on myöskin kirjattuna, on erittäin tärkeä juuri kuntien tuottamien palveluiden kannalta, jotka tässä keskustelussakin ovat nousseet jo useaan kertaan esille. Sen sijaan ongelmallisena olemme nähneet seurakuntien aseman varsinkin siksi, että nyt seurakuntien talousarviot on laadittu viime syksyn veroratkaisujen perusteella ja nyt tämä tehtävä ratkaisu eittämättä tulee aiheuttamaan seurakunnille muutoksia ja ongelmiakin. Toisaalta tätäkään ei pidä liioitella, mutta valiokunta on kuitenkin nähnyt aiheelliseksi kirjata, että myös seurakunnille tämä menetys tulisi tavalla tai toisella kompensoida.

Toinen ongelmallinen ja paljon täälläkin tänä iltana keskustelua herättänyt ja vastalauseitakin aikaansaanut asia on eläkeläisten asema. Tämä ongelma tai haaste on valiokunnan mietinnössä aika perusteellisesti selvitetty. Valitettavasti ainakaan itse, kun nämä vastalauseet olen lukenut läpi ja tämän tämäniltaisen keskustelun kuunnellut, en voi löytää kyllä näihin haasteisiin tai ongelmiin vastausta näiden opposition vastalauseitten ja lupausten tueksi. Eli mielestäni lupaus hoitaa 1.9. alkaen veronkevennykset on sillä tavalla turha lupaus, että yksikään näistä vastalauseista ei vastaa niihin kysymyksiin, joita mietinnössä aidosti esitetään näistä ongelmista, joita aivan eittämättä syntyisi siitä, että tämä kaavamaisesti toteutettuna tehtäisiin, mihin se johtaisi. Mietinnössähän todetaan, että tämä kaavamaisuus johtaisi valiokunnan saamien selvitysten mukaan suurempaan virheellisten tapausten joukkoon kuin hallituksen nyt esittämä menettely. Minusta tämäkin on ihan huomionarvoista tässä keskustelussa panna merkille.

No, sitten tullaan tähän keskusteluun, joka erityisesti vasemmistoliiton toimesta on täällä käynnistetty, eli huoleen palveluista ja kaikkein heikompiosaisista yhteiskunnassamme. Mielestäni on tärkeää pitää huolta taloudesta ja työllisyydestä, jotta sitten jää liikkumavaraa myös tärkeisiin tulonsiirtoihin, mutta ennen kaikkea juuri palveluihin.

Ed. Tiusanen juuri livahti ovesta ulos. Haluaisin todeta, kun hän sanoi täällä, että terveysprojekti (Ed. Pulliainen: Hän on nopea!) — hän on nopea mies liikkeissään — ei esimerkiksi tule nyt saamaan sitä tukea tai rahoitusta, joka sille olisi tarpeellinen, että tämähän ei pidä paikkaansa, vaan nimenomaan hallituksen antamissa kehyksissä, kuten valtiovarainvaliokunnassa olemme kuulleet, terveysprojektiin ja terveyteen panostaminen ovat juuri niitä painopisteitä, jotka hallitus haluaa hoitaa kunnolla. Tämä on varmasti yksi linjaus, joka oli jo vaalien alla hyvin paljon esillä, ja on kansalaisille erittäin tärkeä asia, myös juuri esimerkiksi ikääntyneemmille ihmisille, eläkeläisille, joista monet tarvitsevat kipeästi juuri näitä palveluita ja joista aivan varmasti monelle on paljon tärkeämpää saada ajoissa esimerkiksi lonkkaleikkaus kuin se, tuleeko sinne tilille nyt sitten 1 euro tai 2 euroa enemmän. Niitä yksiä ja kaksia euroja me olemme sitten saaneet palautuksina tuolla kuorissa, ja niitä on pidetty vähän kuin ei niin hyvänä tapana hoitaa myöskään tätä tulonsiirtopuolta.

Mielestäni tämä veroratkaisu tukee nyt kotimaista kysyntää, joka on aivan oleellisessa osassa silloin, kun viennissä on ongelmia. Suomi on edelleen hyvin vientiriippuvainen maa. Maailman taloustilannekaan ei kovin hyviä merkkejä itsestään anna. Siinä mielessä meidän on tärkeää paitsi tukea työllisyyttä tulevien aikojen valossa myös pitää huolta niistä työpaikoista, jotka nyt vielä ovat olemassa. Siinä mielessä myöskin tämä nyt tehtävä veronkevennys toivottavasti tulee sitten olemaan avuksi.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Huovisen puheenvuoron siihen osaan, joka koskee tätä Kansallista terveysprojektia: Minusta on nyt erinomaista, että hän hallituspuolueen kansanedustajana on sanonut meidän pöytäkirjoihimme, että hallituksella on semmoiset raamit, joilla Kansallinen terveysprojekti tulee toteutumaan. Minulla ikävä kyllä, ed. Huovinen, on erilainen käsitys, vaikka toivoisin, että te olisitte tässä asiassa oikeassa.

Meillä on Suomessa tällä hetkellä jonossa 142 000 potilasta. Jos pelkästään jo niistä 80 000 saadaan pois ennen vuoden 2005 alkua, se merkitsee 400 miljoonaa euroa. Minä olen yrittänyt selvittää, mistä tämä raha löytyy, ja näyttää siltä, että sitä rahaa ei löydy. Valtiopuoli tässä saattaa riittää, mutta kuntapuolen investointi tähän samaan yhteyteen on se suuri ongelma. Sen takia toivon, että vastaatte tähän vähän tarkemmin, miten te olette aikoneet turvata kunnallispuolen rahoituksen.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten varmasti ed. Akaan-Penttiläkin tietää, valtionosuuksia tullaan sosiaali- ja terveyspuolella nimenomaan lisäämään. Sen lisäksi, kun itsekin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin luottamustehtävissä saan tätä erikoissairaanhoidon tilannetta seurata, olen aivan samaa mieltä, että siellä kuntapuolella on nimenomaan se ongelma. Mutta itse näen kyllä niin, että myös meillä on mahdollisuuksia saada kustannussäästöjä vielä aikaan. Senpä takia haluankin painottaa sitä, että myös terveysprojektin rakenteelliset uudistukset on vietävä yhtä matkaa tämän nyt annettavan lisärahoituksen kanssa, jotta sitten kuntien välisen yhteistyön ja seutukuntayhteistyön kautta voidaan toteuttaa myös sellaisia uudistuksia, jotka osittain tulevat säästämään myös kuntien menoja, jotka menot sitten toivottavasti laitetaan tähän terveysprojektin toiseen puoleen eli kuntien panostukseen.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käsiteltävänä oleva asia on veropolitiikkaa ja veroratkaisusta on kyse. Koska eläkkeensaajista runsaat 20 prosenttia ei maksa eläkejärjestöjen mukaan lainkaan veroa, niin veropoliittisella ratkaisulla ei parhaimmalla tahdollakaan silloin voida auttaa, ainakaan verovelvollisen roolissa, kaikkein pienintä eläkettä saavia. Veroprosentti 0—5 on noin 30 prosentilla eläkkeensaajista ja silloin tietysti tässä olisi jonkinlaisia mahdollisuuksia, mutta pääosin eläkkeiden oikeudenmukaisuuskysymys käsitellään muualla kuin tämän lain yhteydessä. Tietysti se sivuaa eräiltä osin, niin kuin täällä on tuotu esille, myöskin tätä lakia, mutta nimenomaan kaikkein pienintä eläkettä saavien aseman korjaaminen liittyy kyllä eläkelainsäädäntöön ja muihin yhteyksiin. Siksi haluankin nyt keskittyä niihin vaikutuksiin, mitä tällä hallituksen esityksellä ja mietinnöllä, valtiovarainvaliokunnan mielestäni onnistuneella mietinnöllä, on kuntatalouteen ja seurakuntien kohdalle.

Pidän hyvin oikeudenmukaisena tätä periaatetta, että kunnallisverotuksen verotulojen vähennys korvataan kunnille täysimääräisesti. Pidän hyvin onnistuneena sitä, että näin on haluttu tehdä ja vielä laskennallisin esimerkein osoittaa. Kuntataloushan on hyvin tiukoilla, se kaipaa panostusta yhteiskunnalta, jotta se voi täyttää ne voimavarat, jotka ovat kansalaisten perustarpeitten hoitamisessa.

Mutta sitten tämä kirkon asema. Mielestäni mietintö on tässä suhteessa onnistunut. Se tuo ongelman esille ja edellyttää siihen kompensaatiota ja täydellistä korjausta myöskin. Ehdotetut veronkevennykset vähentävät kirkon kirkollisverokertymää noin 7 miljoonalla eurolla. Sehän ei tuohon esitykseen ole sisältynyt, mutta se on kyllä täällä mietinnössä tuotu esille. Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että seurakuntia kohdellaan tasavertaisesti kuntien kanssa ja että veroperusteitten muutoksen vaikutus seurakuntatalouteen olisi neutraali. Mielestäni tämä on oikein sanottu ja täsmälleen näin tulee toimia. Kunnat ja seurakunnat ovat molemmat paikallistasolla julkisoikeudellisia yhteisöjä, ja näin ollen nämä pitää aina katsoa rinnakkaisina. Mietinnössä nuo lauseet, joita siteerasin, ovat siinä onnistuneet.

Seurakuntien kaikista tuloista, niin kuin mietinnössä on sanottu, verotulojen osuus on 74 prosenttia. Tähän vielä lisään sen, että nimenomaan niissä seurakunnissa, jotka ovat suhteellisen köyhiä, verotulojen osuus on sitäkin suurempi. Kun ajatellaan, että monissa seurakunnissa, nimenomaan siellä, missä on muuttotappiota, seurakuntien jäsenet ovat juuri pienituloista väkeä, niin sitäkin korostuneempi on verotulojen kompensointikysymys.

Pidän välttämättömänä, että valtiovarainvaliokunnan mietinnössä esitetty ajatus myös seurakuntien tasavertaisesta kohtelusta kuntien tapaan toteutuu hallituksen seuraavissa ratkaisuissa, joihin suhtaudun luottavasti. Muun muassa ministeri Pekkarisen kanssa käymieni keskustelujen pohjalta tiedän, että hallituksen asianomaiset ministerit ovat kirkon eri tahojen kanssa keskustelleet, ja odotan, että nämä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä ja myös eri vastalauseissa aivan oikein esitetyt näkemykset myöskin toteutuvat.

Arvoisa herra puhemies! Toivon, että kunnat ja seurakunnat saavat täydet kompensaatiot ja että eläkkeensaajien kysymykset hoidetaan asianmukaisesti muissa yhteyksissä erinomaisen hyvin kuntoon.

Petri  Salo  /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jonkin verran korjausta ed. Oinosen käsitykseen verotuksen merkityksestä.

Viittasitte siihen, että näitä asioita voidaan korjata ainoastaan erillisellä eläkelainsäädännöllä. Tämä ei pidä paikkaansa. Nyt ovat kaikki ne lait auki, jotka koskettavat taulukkoja, vähennyksiä, eläketulovähennyksiä ja kunnallisverovähennyksiä. Jos hallituksella on halua, niin se pystyy ohjaamaan aivan täysin kaikki veronkevennykset niihin tuloluokkiin, mihin tällä hetkellä halutaan. Se ei ole kiinni mistään muusta eläketulolainsäädännöstä.

Toinen korjaus: Mietintöön ei sisälly velvoitetta siihen, että seurakuntien menetetyt verotulot korjataan tässä yhteydessä. Se sisältyy ainoastaan ed. Kalliksen tekemään vastalauseeseen. Mikäli haluatte tämän korjauksen täydellisesti, silloin teidän täytyy tukea ed. Kalliksen vastalausetta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensiksi on syytä todeta, että oli suorastaan herttaista todeta, että ed. Oinonen on siirtynyt jälleen takaisin hallituksen uskolliseksi soturiksi, mutta nyt onkin parillinen päivä elikkä se päivä tässä pariton—parillinen-systeemissä, jolloinka ed. Oinonen on hallituksen puolella. Sitten taas, jos huomenna olisi täysistunto — ai onkin — sitten on tilaisuus olla aivan toisin. (Ed. Kallio: Huomennahan äänestetään!) Todellakin, huomenna taas kuulemme sitten aivan toisenlaisesta Oinosesta ja hänen yhteiskunnallisista näkemyksistään.

Arvoisa puhemies! 80-luvun lopulla ministeri Liikanen toi tänne elvytysbudjetin noususuhdanteessa. Se tuotti katastrofaalisen tuloksen. Siinä käytettiin veropolitiikan keinoja ja budjettipolitiikan keinoja ja kaikkia mahdollisia keinoja. Silloin jos joku saattoi mennä pieleen, niin silloin meni kaikki mahdollinen pieleen, ja sen laskuja maksetaan tänäkin päivänä osana lamakauden tuotteita.

Nyt täytyy kerrankin sanoa, että tämä niin sanottu elvytyspolitiikka on ihan kohdallaan. Kyllä talouden tunnusmerkit ovat juuri sellaiset. Myöskin se, että varsin poikkeuksellisesti tukeudutaan veropolitiikan keinoihin, on kokeiluna ihan okei. Se, mikä tässä nyt sitten todella ei enää olekaan ihan mennyt kohdalleen, on se, että silloin kun näitä veroaleja tarjotaan, niin juuri sen yhteiskunnan osan kohdalla, joka tulisi käyttämään, sanotaanko nyt näin, idioottivarmasti sen käytettävissä olevan tulonlisäyksen kulutukseen, siis elvyttämiseen, sen kohdalla tämä tekniikka pettää. Täällä on se todettu eläkeläisten jnp. osalta lähes jokaisessa puheenvuorossa. (Ed. Kallio: Ei veropolitiikkaa voi käyttää!) — Sitä voi, ed. Kallio, käyttää, kun valitsee oikean keinon. Siinähän se juuri on. Minä sanon vain sen, että täällä on näissä vastalauseissa kaksi mallia, joissa on osoitettu, että sitä voidaan käyttää. Toinen on kokoomuksen vastalause ja toinen on vihreitten vastalause. Myöskin vasemmistoliiton vastalauseessa löytyy näitä aineksia toki. Mutta kokoomuksen kohdalla se toimii sitten muulla tavalla, elikkä nyt olikin kysymys elvytyspolitiikasta eikä mistään muusta. Meidän näkemyksemme poikkeavat sitten itse asteikoista ja kevennysten sijoittamisesta, mutta sen takiahan juuri ollaan siinä tilanteessa, niin kuin ed. Kallis totesi, että seurakunta voi valita erilaisten vaihtoehtojen välillä.

Arvoisa puhemies! Se opetus, mikä tästä keskustelusta on, jota nyt olen yrittänyt aika tarkoin kuunnella, on se, että meidän pitäisi eräänlainen koplaus saada aikaan valtionverotuksen ja kunnallisverotuksen kesken. Se on se juju tässä. Se toteutuu tässä vihreitten negatiivisen verotulon mallissa suhteellisen hyvin, ja sitä kannattaisi miettiä jokaisen ryhmittymän ja sitten miettiä itse kunkin ryhmittymän omasta yhteiskunnallisesta näkemystaustastaan, mikä on se painotus, mutta joka tapauksessa koplata nämä keskenään. Mehän tiedämme aina sen, että Kuntaliitossa ollaan aivan vapisevin oloin aina, kun verotukseen puututaan ja ansiotulovähennykseen siellä kunnallisella puolella jnp., miten se kompensoidaan sitten kunnille se verotulon menetys. Meidän täytyy saada sellainen järjestelmä, joka toimii käytännön tasolla kaikissa tilanteissa, jotta tämän laatuiset eräänlaiset yhteiskunnalliset häiriötilat voidaan estää.

Minusta oli suorastaan erinomaista — käyttääkseni nyt ed. Oinosen ilmaisua kerrankin — se että ministeri Pekkarinen katsoi hallituksen olevan avoin erilaisille teknisille ratkaisuille, kun sitten hoidetaan se loppuosa tästä 1,12 miljardin euron luvatusta kokonaisveronkevennyksestä. Nythän siitä kai joku 300 miljoonaa euroa on käytetty tähän aikaistusoperaatioon. Silloin kannattaa miettiä nämä rakenteelliset näkökohdat hyvin tarkkaan, koska silloin tehdään tuleville ajoille aika hyvä palvelus, sillä, arvoisa puhemies, minä veikkaan, että asianlaita on niin, että se aika, johonka nyt pikkuhiljaa tässä siirrymme, ei ole enää sellaista ruusuista aikaa niin kuin tässä nyt tämä laman jälkeinen aikakin eräällä tavalla noususuhdanteena on ollut, vaan yhteiskunnalliset häiriötekijät maailmalla vaikuttavat myöskin vientiteollisuudesta riippuvaisten valtionverojen ja yhteisöverojen tuottoon jnp. siinä määrin voimakkaasti, että yhteiskunta omien rakenteittensa kautta joutuu välttämättömästi reagoimaan tähän tilanteeseen. Silloin voidaan olla siinä tilanteessa, olipa hallitus minkä värinen tahansa ja minkälaiseen eduskunnan enemmistöön nojautuva tahansa, että täytyy olla sellaiset verotusrakenteet, että niitten avulla voidaan vaikka kesken vuotta iskeä kiinni ja toimia.

Mehän tiedämme, että yhteiskunta reagoi näihin malleihin myöskin sanallisesti. Muistamme raippaverot ja nyt pakkolainat, ja kaikki mahdolliset sanat, jotka ovat mahdollisimman negatiivisia, ovat mukana. Mutta silloin kuitenkin on niin, että jos on kokonaisuutena toimiva järjestelmä, se on aina parempi kuin se, että on erilaisia osia tällaisessa mallissa. Siinä sitten sen hallituksen, joka istuu, neuvottelutulos politiikan yleisestä linjasta näkyy asteikkoratkaisussa jnp.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tätä verokeskustelua on syytä jatkaa, koska se on erittäin tärkeä ja ajankohtainen.

Kertauksen vuoksi paitsi että kokoomus kannattaa näitä esitettyjä veroratkaisuja sen takia, että suhdannetilanne sitä edellyttää, että saadaan lisää niin sanotusti vettä myllyyn, pitää myös muistaa se, että tällä myös tehdään niin sanottuja rakenteellisia ratkaisuja verotukseen. Ylipäätään Suomi on edelleen huippukireän verotuksen maa. Suomessa on erittäin tiukka progressio, jos verrataan eurooppalaisittain, ja kun meidän kuitenkin pitää kantaa huolta siitä, että ihmisiä kannustetaan tekemään työtä ja työn teettäminen olisi entistä kannattavampaa jotta sitä kautta syntyisi työpaikkoja ja yrityksiä Suomeen, niin tälläkin ratkaisulla kavennetaan jälleen kerran verokiilaa. Mutta verokiilaa pitää kaventaa myös tulevaisuudessa, jos aiomme pitää huolta koko kansantaloudesta ja jos hallitus tosissaan tavoittelee myös sitä hallitusohjelmaan kirjattua 100 000:ta uutta työpaikkaa, sillä veroratkaisut ovat yksi keskeinen osa sitä, millä tavalla kansantalous toimii.

Henkilöverotuksen osalta nyt tehdään tämä ratkaisu: taulukkoja alennetaan ja ansiotulovähennystä nostetaan. Toivottavasti tällä samalla linjalla hallitus jatkaa, mutta samalla toivon, että mahdollisimman nopeasti myös tänne eduskuntaan tulisivat ne esitykset, millä tavalla myös yritysverotusta tulevaisuudessa Suomessa hoidetaan, koska yritykset tällä hetkellä miettivät, millä tavalla investoida ja mihin investoida, ja he varmasti odottavat ratkaisuja samalla tavalla kuin myös sitä, millä tavalla sukupolvenvaihdoksia tulevaisuudessa helpotetaan.

Puhemies! Muutama sana vielä eläkeläisistä. Se asia, minkä takia kokoomus on kantanut huolta eläkeläisistä ja siitä, että myös ne eläkeläiset, jotka maksavat valtion tuloveroa, saisivat veronkevennyksen käyttöönsä 1. syyskuuta, lähtee siitä, että tasapuolisesti pitää kohdella kaikkia ryhmiä, niin eläkeläisiä kuin palkansaajiakin.

Toinen asia on se, että se ostovoiman lisäys, mikä tästäkin tulisi, sekin välittömästi kyllä tarvittaisiin käyttöön. Tällaista tilannetta ei ole ollut eikä ollut silloin, kun vuonna 2000 tehtiin vastaavanlaisia ratkaisuja. Silloin taloustilanne oli ihan toinen kuin se on tänä päivänä.

Myös eläkeläisjärjestöt, jotka ovat olleet aktiivisia, ovat olleet lähes yksimielisesti sitä mieltä, että eläkkeensaajien verotusta pitää keventää myös syyskuun alusta lähtien, kun se kerran teknisesti silloin on mahdollista. Tätä mieltä on ollut muun muassa Eläkeliitto.

Puhemies! Seurakunnista sen verran, että tämä 7 miljoonaa euroa tietysti koskettaa seurakuntia jonkin verran. 7 miljoonaa euroa ei tietysti ole paljon, mutta kun muistetaan, että Suomessa on ehkä 100—200 seurakuntaa, jotka ovat aika huonossa jamassa tällä hetkellä ja joissa mietitään aidosti, millä tavalla seurakunnat pystyvät huolehtimaan tehtävistään, millä tavalla ne huolehtivat arvokkaista rakennuksistaan, kuten seurakuntataloista tai arvokkaista kirkoistaan, niin kyllä sielläkin jokainen veroeuro varmasti tarvitaan.

Lopuksi, herra puhemies, teen myös esityksen eli esitän, että voimaantulosäännös tämän lain osalta saisi sen muodon, mikä on vastalauseessa 1 eli kokoomuksen vastalauseessa. Se tarkoittaisi sitä, että eläkkeenmaksajat alentaisivat eläkkeensaajien henkilökohtaisia ennakonpidätysprosentteja 1. päivästä syyskuuta 2003 alkaen yhdellä prosenttiyksiköllä niiden eläkeläisten osalta, joiden tulot ylittävät valtionverotuksen tuloveroasteikon alarajan.

Samalla esitän myös sitä, että mietintöön hyväksyttäisiin eduskunnan lausuma, jossa todettaisiin, että eduskunta edellyttää, että hallitus kompensoi täysimääräisesti seurakunnille kunnallisverotuksen muutosten aiheuttamat verotulon menetykset.

Reijo Kallio /sd:

Herra puhemies! Kun olen kuunnellut opposition edustajien puheenvuoroja, niin väkisinkin on jäänyt se vaikutelma, että väärinpä on sammutettu. Kaikki kuitenkin hyväksyvät sen lähtökohdan, että nyt, kun vienti ei vedä johtuen kansainvälisen talouden vaikeuksista, erityisesti Yhdysvaltojen, Japanin ja Saksan talousvaikeuksista, niin me tarvitsemme omia toimenpiteitä, joilla kulutuskysyntää lisäämällä saadaan vauhtia talouteemme. Talouskasvumme on nimittäin lähitulevaisuudessa kiinni kotimarkkinoistamme.

Oleellista minun mielestäni onkin se, että hallitus heti ensi töikseen on ripeästi ryhtynyt harjoittamaan elvyttävää finanssipolitiikkaa ja onneksi meillä on tähän varaa. Kiitos edellisten hallitusten, valtiontalous on tällä hetkellä kohtuullisen vahvassa kunnossa.

Nämä etupainotteiset veronkevennykset ovat tietenkin oleellinen osa elvyttävää finanssipolitiikkaa. Lisätalousarviossa on kyllä muitakin elvyttäviä elementtejä. Mielestäni myöskin veronkevennysten taso on suhdannetilanne huomioiden ihan oikeaa suuruusluokkaa, ja uskon, että jatkossa hallitus ohjelmansa mukaisesti tulee painottamaan veronkevennykset pieniin ja keskituloisiin, eli tältä osin arviointi voidaan tehdä vasta myöhemmin.

Haluan myöskin vielä painottaa sitä, että kunnallisen ansiotulovähennyksen korottamisesta aiheutuvat veromenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Tätä pidän erinomaisen hyvänä linjauksena.

Iivo Polvi /vas:

Herra puhemies! Haluan tässä yhteydessä aivan oikaisuna eduskunnan pöytäkirjaan todeta sen, että vasemmistoliiton jättämässä vastalauseessaan 3 2 §:n progressiivisessa tuloveroasteikossa viimeinen tuloryhmä on merkitty 55 200. Määräajassa kirjallisena toimitettuna ja myös sähköpostitse oikeellisesti toimitettuna luvut ovat toiset. Sen pitää olla 54 400. On ilmeisesti kysymyksessä kirjoitusvirhe. Haluan tuon lausua pöytäkirjaan, jotta tästä vasemmistoliiton tekemästä vastalauseesta ei jää väärää käsitystä.

Lisäksi tässä yhteydessä vielä kertauksenomaisesti totean sen johdosta, että minulle jäi jonkin verran epäselväksi ministeri Pekkarisen arviot tämän muutoksen vaikutuksista eri tulonsaajaluokkiin. 11 600 euroa vuositasolla ansaitseva ei saa sentinkään alennusta. 14 400 ansaitseva saa valtionverotuksessa 14 euroa, siis vuositasolla, 20 000 ansaitseva 62 euroa, 55 200 euroa ansaitseva saa 200 euroa. Sen lisäksi tulee tietenkin ansiotulovähennyksen muutos, joka tasasuuruisena korotuksena vaikuttaa riippuen siitä, mikä on veroprosentti kunnassa ja mahdollisessa seurakunnassa, ehkä 48—50 euroa. Tämäkään ei koske kuitenkaan alle 14 000 ansaitsevia. (Puhemies koputtaa) He eivät saa sentinkään hyvitystä.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys alentaa veroja on tullut ihan oikeaan aikaan ja on ihan oikea linja. Ihmiset tarvitsevat lisää rahaa käyttöönsä. He tarvitsevat sitä, että he voivat hankkia tavaroita tai ostaa palveluita. Kaikille lisääntynyt käteenjäävä tili tulee tarpeeseen. Tuloa tarvitaan. On ihan oikein, että näin tehdään.

Verotus koskee koko kansaa. Se koskee meitä kaikkia. Se on meidän kaikkien asia. Mutta en voi ymmärtää, miksi eläkeläisille ei voida tehdä heti veronalennuksia. Miksi juuri eläkeläisiä pitää kohdella eri tavalla? Minä en ymmärrä sitä, miksei tavallisilta veronmaksajilta, tavallisilta palkansaajilta, työikäisiltä, miksei heiltä vaadita, että he hakevat erikseen ennakonpidätysprosentin alentamista. Miksi eläkeläisten pitää niin tehdä, joilla on jo muutenkin ikää, vaivaa, sairauksia ja hankaluutta hoitaa asioita ehkä yleisen ikääntymisen ja sen tuomien vaivojen vuoksi? Miksi eläkeläiset taas laitetaan eri viivalle, ihmiset laitetaan eri viivalle? Mielestäni tämä esitys osoittaa kuppikuntaista ajattelutapaa. Mielestäni eläkeläisiä ei saa asettaa semmoiseen asemaan, että heidän pitää itse ruveta hakemaan ennakonpidätysprosentin alentamista, joskin se on mahdollista tänäkin aikana.

Kaikissa asioissa pyritään tasa-arvoon. Tasa-arvo on tärkeä asia, että naiset ja miehet pääsevät samalla lailla töihin. Otetaanpa esimerkiksi esimerkki hallituksesta. Siellä on pyritty myös tasa-arvoon. Siellä on puolet miehiä ja puolet naisia. Tässä valiokunnan lausunnossa myös lukee, että "Valiokunta pitää kuitenkin yleisesti tärkeänä lähtökohtana sitä, että eri veronmaksajaryhmiä kohdellaan tasavertaisesti". No, kun tässä ei nyt ole päästy tähän tasa-arvoon, pyrittäisiin edes siihen, että voitaisiin kohdella ihmisiä oikeudenmukaisesti. Mielestäni kaikkia ihmisiä on kohdeltava oikeudenmukaisesti. Tässä tapauksessa tämän hallituksen esityksen mukaisesti mielestäni eläkeläisiä ei kohdella oikeudenmukaisesti. Pelkään pahoin, että kun sen aika koittaa, että eläkeläiset saavat tämän veronalennuksen, kun heille koittaa se aika, että se raha tulee heidän tililleen ja he saavat sen, he maksavat veroja jo ihan muualle. Tämä alennus kohtaa heidät liian myöhään.

Varmuuden vuoksi, sitä ei tarvitse varmasti teknisesti tehdä, mutta haluan kuitenkin kannattaa ed. Jari Koskisen tekemää esitystä.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ensiksikin ed. Kalliolle, kun hän totesi, että oppositiosta on tullut kritiikkiä siitä, että veronalennukset toteutettaisiin meidän mielestämme suhdannepoliittisesti väärään aikaan. En kyllä muista ainakaan täältä kokoomuksen eduskuntaryhmän puolesta yhtään sen tyyppistä puheenvuoroa, jossa ei olisi selkeästi annettu tukea hallituksen tälle finanssipoliittiselle linjalle. Nämä tulevat nimenomaan oikeaan aikaan. Tulevatko ne ihan täysin oikein kohdistettuina ja oikeille ryhmille, siitä me vastalauseessa esitämme paremman vaihtoehdon. (Ed. Kallio: Tätä tarkoitin!) Eli halusin tämän korjauksen tähän aluksi, että tuemme hallituksen finanssipoliittista linjaa, koska tiedämme sen positiiviset vaikutukset kansantalouteen. Meillä on myöskin yhteistä kokemusta, ed. Kallio, sinipunan aikana, kun minitaantuma tuli. Silloinen oppositio kritisoi hyvin voimakkaasti Niinistön voimakkaita tuloveronalennuksia. Jälkeenpäin todettiin, että se tulonlisäys juuri siihen oikeaan minitaantuman aikaan aiheutti sen, että työttömyys ei lähtenytkään pahenemaan. Jälkeenpäin annettiin tunnustusta myöskin silloin. Luulen, että tämäkin toimenpide on aivan oikea ja oikein suunnattu.

Arvoisa puhemies! Se, mitä kokoomuksen eduskuntaryhmä ei voi hyväksyä, niin emme hyväksy sitä, että eläkeläiset sivuutetaan hallituksen veronalennusten yhteydessä. Se on puhuttanut paljon tätä salia. Niin kuin äsken kuulimme, myös Keskustan Eläkeliitto, joka on kaikkein suurin eläkeläisjärjestö, on ollut sitä mieltä, että nämä tulisi toteuttaa 1. syyskuuta. Jostakin syystä tässä nyt koko ajan halutaan vedota vain teknisiin syihin. Kysymys on luultavasti vain arvovaltakysymyksestä. Vain yksi pieni muutos aiheuttaisi sen, että nämäkin vastalauseet jätettäisiin täällä äänestämättä. Nimittäin kyllä tämä hallituksen kaavailema käytäntö, jolloin eläkkeensaajille veronalennusta ei anneta, on vaarassa muuttua ihan pakkolainaksi, kuten täällä on kerrottu.

Kuluvan vuoden verotus valmistuu noin vuoden päästä. Veronpalautukset maksetaan vasta joulukuussa 2004. Kyllä tällainen käytäntö on aika pahassa ristiriidassa veronkevennyksen varsinaisen tavoitteen kanssa, mistä me varmasti olemme hallituksen kanssa yhtä mieltä. Eikö nyt ole nimenomaan tarkoitus epävarmassa taloustilanteessa saada nopeasti ostovoimaa markkinoille ja samalla kotimaista kysyntää nousuun? Kaikki nämäkin kymmenet miljoonat eurot, mitä tätä kautta saataisiin kansantalouteen, tarvittaisiin, että sitten olisi halvempaa myöhemmin paikata näitä asioita.

Valtiovarainvaliokunnalle on kuulema kerrottu asiantuntijakuulemisessa useita kertoja, että eläkeläisten ennakonpidätystä on mahdollista alentaa syksyllä, jos siihen on halua. On kuitenkin kerrottu, että eläkeyhtiöt ovat sanoneet, että ennakonpidätyksen muutos jo heinäkuun alussa ei onnistu. Siihen minäkin uskon, mutta 1. syyskuuta se olisi kuitenkin mahdollista. Me kokoomuksen eduskuntaryhmässä tulemme työskentelemään sen eteen, että eläkeläisille tehdään sama veronkevennys kuin muillekin tulonsaajaryhmille mainitusta päivämäärästä alkaen. Se on jo koko verotuksen perusteiden ja tasapuolisuudenkin kannalta aivan välttämätöntä.

Eli tässä asiassa me oppositiosta nyt tarjoamme hallitukselle yhteistyön kättä ja toivomme, että hallitus nyt tinkisi tästä omasta jyrkästä kannastaan eikä pitäisi arvovallastaan kiinni ja tulisi edes tässä asiassa vastaan eläkeläistä ja samalla varmaan myöskin Suomen kansantaloutta. Nimittäin kyllä eläkeläiset tällä hetkellä ansaitsevat tämän tulonlisäyksen. Viime eduskuntavaaleissa varmaan huomasitte, että silloinen oppositio lupaili eläkeläisille niin parempaa kansaneläkkeen pohjaosaa ja työeläkeindeksiä sekä merkittäviä tasokorotuksia kansaneläkkeeseen. Ei sitä ostovoimaa ainakaan siellä tuloryhmissä liikaa ole.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä totean sen, että kokoomus on myöskin sitä mieltä, että ei voi olla oikein, että ensimmäisiä kertoja eduskunnan historiassa ne menetykset, mitkä tästä veroratkaisusta aiheutuvat, jätetään kompensoimatta seurakunnille. Yhdyn ed. Jari Koskisen tekemiin ehdotuksiin ja kannatan niitä.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Salo puhui eläkeläisistä, että heidät pitää huomioida, mutta kokoomuksen eläkeläisryhmä on nyt se 150 000 eläkeläistä 1,2 miljoonasta eläkeläisestä. Haluaisin, että huomioitaisiin kaikki eläkeläiset ja nimenomaan ne 800 000, jotka eivät maksa valtionveroa. Silloin olisi johdonmukaista vaatia nimenomaan eläketulovähennyksen korottamista, sen asettamista samaan asemaan, jossa on ansiotulovähennys. Tässä mielessä silloin voisi puhua eläkeläisistä eikä vain siitä pienestä ryhmästä, joka hyötyisi tästä taulukkopidätyksen muutoksesta, jossa sinänsä ollaan ihan oikeilla jäljillä — ei myöskään näitä 150 000:ta henkilöä pidä huijata — mutta kaikista eläkeläisistä, koska nimenomaan pienituloisimmat eläkeläiset ovat se suuri joukko, enemmistö, joka ei hyödy tästä hallituksen esityksestä. Hallituksen esityksen nimenomaan sosiaalisuus olisi paljon parempi ja sen vaikutus myös kotimarkkinoihin olisi paljon suurempi, jos se suuntautuisi pienituloisiin ihmisiin. Tämä on keskeistä.

Hallituksen esityksessä ja myöskin hallituspuolueiden joidenkin edustajien puheenvuoroissa on selvä priorisointi. Priorisoidaan nyt hyvätuloiset ja sitten myöhemmin katsotaan pienituloiset. Siis toisin sanoen suurituloisten ihmisten, ovatko ne nyt ongelmia vai mitä, ovat tärkeämpiä. Vanha sanonta on, että niin suuria tulojahan ei olekaan, ettei lisää pitäisi saada, sinänsähän tämä tarve on loputon.

Petri Salo  /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Tiusaselle sanoisin vain näin, että ei tämä vasemmistoliitonkaan vastalause puutu kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten toimeentuloon, niiden satojentuhansien eläkeläisten joukon, jotka eivät maksa valtionveroa eivätkä myöskään kunnallisveroa. Jos me haluaisimme liikkua esimerkiksi eläketulovähennyksen osalta, se tietäisi myöskin sitä, että se aiheuttaisi sitten kompensaation valtiovallalta myöskin kuntien verotulojen menetykseen entistä suurempana eli siirrettäisiin tietenkin myöskin rahaa toisesta taskusta toiseen taskuun. Paras ratkaisu näiden kaikkien pienituloisimpien ihmisten toimeentulon parantamiseksi on hoitaa se jollain muulla politiikalla kuin veropolitiikalla, koska esimerkiksi sellaisten ihmisten tulotasoa ei pystytä verotuksella parantamaan, jotka eivät maksa mitään veroa, ainoastaan palveluiden ja hintojen kautta arvonlisäveroa.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusaselle vähän samalla lailla kuin ed. Salo sanoi: Tässähän puhutaan yhdestä tietystä kohderyhmästä, eläkeläisistä, niistä, jotka tällä hetkellä maksavat veroa, ja heille yritetään saada verohelpotusta samanaikaisesti kuin ansiotuloa hankkiville. Ed. Tiusanen tietää varmasti aivan hyvin sen. Me emme puhu tässä nyt kokoomuksen eläkeläisryhmän puolesta, niistä pienistä eläkkeensaajista, joita tämänpäiväinen keskustelu ei lainkaan koske. Heidän asiansa ovat toisenlaisia, ja itse koen niin, että heidän kohdallaan monet terveyspoliittiset ratkaisut ovat paljon tärkeämpiä.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä tuli edellisessä puheenvuorossani aikaisemmin puhujakorokkeelta esille, nimenomaan tämä sama asia, että terveyspolitiikan toteuttaminen onnistuneesti on parasta eläkeläisten, vanhojen ihmisten tukemista, koska nimenomaan he kärsivät tästä huonosta politiikasta kaikkein eniten, jonoista jne., vaikeasta hoidon saavuttamisesta.

Mutta, puhemies, meillähän on koko joukko eläkeläisiä, jotka maksavat ainoastaan kunnanveroa, ovat valtionveron 11 000 euron vuositulon alapuolella mutta maksavat kunnallisveroa. Heille eläketulovähennys on tärkeä asia. Nyt koska — niin kuin ed. Akaan-Penttilä sanoi — puhumme nimenomaan veropolitiikasta, tässä mielessä tietysti esimerkiksi kansaneläkkeen tasokorotus ja sen vaatiminen on tärkeä asia, se olisi juuri se, mitä ed. Salo hakee. Tätä olemme varmaan valmiit yhdessä ajamaan ja hallitusta kiirehtimään tässä asiassa. Mutta jos verotulot kovasti vähenevät, millä nimenomaan niitä palveluja toteutetaan?

Maija-Liisa Lindqvist /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on ollut mielenkiintoista todella kuulla kokoomuslaisten eläkeystävällisyyttä ja muutenkin, kuinka kannetaan huolta siitä, että ihmisille jäisi varoja kulutukseen. Täytyy muistaa, että kun tämän vuoden budjetti on kokoomuslaisen valtiovarainministerin tekemä, olisi ollut todella suuri mahdollisuus laittaa sinne vaikka minkälaisia lukuja, jos ne olisivat menneet silloisessa hallituksessa läpi.

Mutta siitä asiasta voinemme olla kaikki yhdenmielisiä, että oikeudenmukaisuuden nimissä, jos se on toteutettavissa, se tulisi toteuttaa niin, että eläkeläiset saisivat — myös nämä 150 000, joita suunnilleen koskee tämä helpotus — yhtaikaa sen. Todellisuudessahan he saavat sen periaatepäätöksen, mutta jos se ei onnistu sillä tavalla tässä aikataulussa, he joka tapauksessa saavat sen jälkeenpäin tai sillä tavoin kuin täällä sanoin, vaikka tiedän, että siitä on vaivaa, mutta jokainen, joka menee verotoimistoon, saa sen silloin välittömästi. Se ei tietysti ole oikeudenmukaista, että toinen joutuu sen erikseen hakemaan, mutta jos se ei teknisesti kerta kaikkiaan onnistu, en voi ymmärtää sitä, että jos meillä valtiovarainvaliokunnan väki on kuullut kaikki asiantuntijat ja on päätynyt tällaiseen ratkaisuun — ja uskon, että jokainen kansanedustaja varmasti haluaa noudattaa sitä oikeudenmukaisuutta — tämä asia olisi ratkaistu. Jos näinä päivinä löytyy vielä ratkaisu siihen, että tämä onnistuu, uskon, että siihen löytyy enemmistö.

Lyly Rajala /kd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lindqvist puhui, kuinka vaikeata näitä asioita on näköjään ratkaista. Kristillisdemokraattisen ryhmän ryhmäpuheenvuorossa tulin kertoneeksi ratkaisumallin, jolla olisi kaikki nämä huonompiosaiset otettu kerralla huomioon. Kansaneläkeläiset, työttömät, opiskelijat, lapsiperheet ja sellainen kansanosa, joka elää kädestä suuhun, jonka kaikki tulot menevät ruokaan ja asumiseen, olisi voitu hoitaa sillä tavalla, että tätä tuloveronalennusta ei olisi annettu ollenkaan vaan se rahamäärä olisi siirretty ruuan arvonlisäveron alentamiseen. Tällä tavalla olisi tullut otettua huomioon nämä kaikki kerralla.

Tony Halme /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen kuunnellut tässä kolme tuntia tätä jaarittelua. Ed. Tiusanen sanoi, että rikkaita ei saa kiusata, eli saako köyhiä silloin kiusata ja heille valehdella? Tässä on nyt se, että 400 miljoonaa haettiin tähän eläkerahastoon. Sehän löytyy helposti. Annetaan köyhille vähän lisää rahaa. Meillä on 500 miljoonaa kehitysapuun ihan turhaan menossa, annetaan siitä 500 miljoonasta kansaneläkkeeseen köyhille. Sillä tämä homma on ihan selvitetty. Ei tässä mitään ongelmaa ole.

Petri Salo  /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Lindqvistille vain vastauksena, että pitää paikkansa, että me olemme olleet mukana tekemässä tämän vuoden budjettia. Tämän vuoden varsinainen budjetti sisälsi aika suuria ratkaisuja, joita eläkejärjestöt ja myöskin Eläkeliitto ovat pitäneet pitkään esillä. Ylimääräinen sairausvakuutusmaksu saatiin kokonaan poistettua. Tämän vuoden budjetissa tulee mukaan myöskin kansaneläkkeen pohjaosan tarkistus 12 euroa, jos oikein muistan.

Nyt ministeri Hyssälä on kuitenkin luvannut, että keskustan vastaus ja tämän hallituksen vastaus eläkeläisille on 8 euron korotus vuonna 2006. Samanaikaisesti hän vaaliesitteessään, josta minulla on tässä nyt värillinen jäljennös, itse on pitänyt tärkeimpänä sitä, että lähiajan kiireellisin toimenpide on pienimpien eläkkeiden korottaminen, minimieläke on saatava nykyisen 400 euron tasosta noin 700 euroon kuukaudessa. 300 euroa keskustalainen peruspalveluministeri omassa vaaliesitteessään esittää. Nyt hän tarjoaa vuonna 2006 heille 8 euroa. (Eduskunnasta: 7 euroa!) — 7 euroa. No, euro sinne sun tänne. — Samalla hän esittää tietenkin, että indeksin käyttöönotto, joka otettiin käyttöön, pitää purkaa. Näitäkään ei ole hallitusohjelmassa. Nyt, ed. Lindqvist, minä kyllä toivoisin vastausta siihen, millä lailla viime hallituksen eläkepolitiikka on ollut virheellistä.

Iivo Polvi /vas:

Herra puhemies! Veronmaksajien yhdenmukainen kohtelu tietenkin edellyttää sitä, että niiden eläketuloa saavien alennus, jotka yltävät valtionverotuksessa tuohon alennukseen, toteutetaan samalla tavalla. Vasemmistoliiton vastalauseessa on kylläkin sitä koskeva maininta, se on veroasteikkolain voimaantulosäännöksen yhteydessä.

Mutta mitä tulee eläkeläisten aseman parantamiseen, siinä olen samaa mieltä kuin täällä muutamassa puheenvuorossa, että sitä ei veroratkaisulla kyetä hoitamaan, pelkästään veroratkaisulla. Sen vuoksi vasemmistoliitto jätti tänään kansaneläkkeen tasokorotusta koskevan lakialoitteen, jonka toteutuminen merkitsee sitä, että samalla myös ne, jotka saavat pientä ansiotuloa, saavat verotuksessa lisää vähennystä eläketulovähennyksen kasvun seurauksena. Toivottavasti sille löytyy tukijoita niistä, jotka ovat täällä huolensa esittäneet pieniä eläketuloja saavien kohtelusta.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Nyt käsillä oleva tuloverotuksen keventäminen yhdellä prosenttiyksiköllä kautta linjan tuloveroasteikossa on kokoomuksen mielestä hyvin perusteltu toimenpide hallituksen puolelta, kuten jo silloin tämän lakiesityksen ja lisäbudjetin lähetekeskustelussa totesimme. Näin kun tuloverotusta kevennetään, hallitus sillä toimenpiteellä pyrkii tukemaan kotimaista kysyntää, vahvistamaan kansalaisten uskoa talouteen ja näin tukemaan talouskehitystä, vahvistamaan talouskasvua ja edistämään työllisyyttä. Tätä samaa kokoomus esitti eduskuntavaalien alla. Sanoimme, että verotusta tulee maltillisesti keventää noin prosenttiyksikkö vuodessa kautta linjan, kautta tuloveroasteikon, ja näin verotusta keventämällä voidaan tukea talouskasvua ja työllisyyttä ja siten pidemmällä aikavälillä parantaa yhteiskunnan edellytyksiä turvata kansalaisille heidän tarvitsemansa peruspalvelut.

Vaalien alla kaikki puolueet oikealta vasemmalle melkein kokoomusta lukuun ottamatta, Suvi-Anne Siimes, Osmo Soininvaara, keskustan edustajat, sosialidemokraattien edustajat sanoivat, että kokoomuksen veronalennusvaatimukset pitää torjua, ne ovat vaarallisia, koska ne johtavat peruspalvelujen murentamiseen, hyvinvointiyhteiskunnan rapautumiseen. Nämä samat puolueet, muun muassa nykyiset hallituspuolueet, keskusta ja sosialidemokraatit, sanoivat, että me asetamme palvelut veronalennusten edelle, emme hyväksy kokoomuksen vaatimia veronalennuksia. Nämä samat puolueet sanoivat, että veronalennusten tekeminen uhkaa hyvinvointipalveluja. Nyt nämä samat puolueet hallitusvastuusta käsin toteuttavat kokoomuslaista vero-ohjelmaa, ovat alentamassa kansalaisten tuloverotusta ja vieläpä suunnilleen sillä mallilla, jota kokoomus vaalien alla esitti.

Ed. Lindqvist ja ed. Valpas, miksi nyt veronalennukset kelpaavat? Miksi alennetaan tuloverotusta? Siksikö, että halutaan heikentää kansalaisten peruspalveluja, halutaan huonontaa yhteiskunnan mahdollisuuksia pitää palveluista huolta? Siksikö te alennatte tuloverotusta? Vasemmistoliitto ja osin kristilliset sanoivat, että näin tulee käymään, kun te näin toimitte. Mutta eihän se ole teidän motiivinne. Teidän motiivinnehan on tukea talouskasvua ja työllisyyttä ja sitä kautta parantaa yhteiskunnan mahdollisuuksia pitää huolta peruspalveluista, eikö totta?

Kokoomus sanoi tätä samaa vaalien alla, silloin se ei ollut totta teidän mielestänne, nyt se ilmeisesti on totta teidän mielestänne. Pääministeri sanoi, että yhtäältä ovat veronalennukset, toisaalta ovat palvelut, ei hän ymmärrä, että näiden välillä olisi olemassa ristiriita. Erinomainen asia, että hän sanoo nyt niin. Tämä samainen pääministeri, silloinen oppositiojohtaja, puhui aivan muuta vaalien alla julistaessaan, että keskusta asettaa palvelut veronalennusten edelle. Ainoa veronalennus, joka kunnolla tuntui keskustalaisille kelpaavan vaalien alla, oli elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen, ja se on juuri se asia, mistä hallitusohjelmassa ei sanota sanaakaan.

Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Jos nyt kokoomuslainen veropolitiikka kelpaa nykyisille hallituspuolueilla, niin me kannustamme teitä jatkamaan valitsemallanne tiellä. Me kannustamme teitä jatkamaan myös ensi vuonna ja lähivuosina tällaista veropolitiikkaa. Voi olla, että näin olette tekemässä, koska se, mitä ministeri Pekkarinen aikaisemmin tänä iltana täällä sanoi, eli että tuloveronkevennykset ovat ylittämässä sen, mitä hallitusohjelmassa sovittiin tuloveronkevennysten, siis ansiotuloihin kohdistuvien veronkevennysten, osuudeksi, viittaa siihen, tämä ministeri Pekkarisen lausunto, että hallituspuolueet ovat jatkamassa nyt omaksuttua linjaa ansiotuloverotuksen keventämisessä. Se on politiikkaa, jota kokoomus tukee ja linja, jolle hallituspuolueita kannustamme.

Ed. Valpas kirjoitti kolumnissaan Demarissa, että hallituksen nyt toteuttama veronalennus on maltillisempi kuin kokoomuksen vaalien alla vaatima. En ymmärrä miten se, että hallitus alentaa tuloverotusta prosentilla kautta linjan tuloveroasteikossa, on maltillisempi kuin se kokoomuksen vaatimus, että alennetaan verotusta prosenttiyksikkö kautta linjan valtion tuloveroasteikossa. Mutta ehkä ed. Valpas pystyy tämän minulle selittämään.

Yksi selvä puute kuitenkin tässä hallituksen esityksessä on, ja se on tietysti se, että kun tämä laitetaan palkansaajien osalta voimaan jo ennakonpidätyksessä, niin että palkansaajat saavat tämän veronalennuksen edukseen jo heinäkuun 1. päivästä lähtien, ja tällä tavoin tietysti tehdään tämä etupainotteisesti ja tuetaan sitä varsinaista tavoitetta, eli kulutuksen ja ostovoiman vahvistamista, niin eläkkeensaajien osalta tätä ei laitetakaan ennakonpidätyksessä voimaan, vaan eläkkeensaajat tulevat tähän verotuksen keventämiseen osallisiksi vasta lopullisessa verotuksessa noin puolitoista vuotta myöhemmin. Puhun siis niistä eläkkeensaajista, joita hallituksen tuloveronalennus koskee.

Eläkeläiset ovat olleet tyrmistyneitä tästä heihin kohdistuvasta syrjinnästä. Selasin tämän aamun Suomenmaan, niin kuin päivittäin teen, ja en ehtinyt siihen paneutua sen enempää, mutta sen huomasin, että koko etusivun kattava pääjuttu oli se, että keskustan eläkeläisjärjestössä, joka on koolla, en muista missäpäin Suomea taitaa olla parisentuhatta eläkkeensaajaa, siellä näytti olevan päällimmäisenä vaatimuksena se, että näin eläkeläisiä syrjivällä tavalla ei tässä asiassa saa toimia, vaan eläkkeensaajienkin tulisi saada tämä veronalennus edukseen jo ennakonpidätyksen yhteydessä. On hienoa, että keskustan eläkeläisjärjestö yhtyy kokoomuksen vaatimukseen. Toivon hartaasti, että keskustan kansanedustajilla olisi kanttia, voimaa, yhtyä tähän meidän vaatimukseemme ja tehdä tältä osin eläkkeensaajille oikeutta.

Täällä on sekä lähetekeskustelussa että tänään haluttu väittää, että eläkkeensaajien osalta ei olisi teknisiä mahdollisuuksia saattaa tätä asiaa voimaan jo ennakonpidätyksen yhteydessä. Tämä ei tietystikään pidä paikkaansa. Olemme asian selvittäneet, ja ne selvitykset antoivat sen vastauksen, että tekniset mahdollisuudet ovat, mutta ei vielä heinäkuun alusta, johtuen muun muassa niistä kiireistä, joita eläkelaitoksilla on liittyen pohjaosan kaksinkertaisen leikkauksen palauttamiseen ja eräisiin muihin tekijöihin, mutta eläkelaitokset ovat valmiit toteuttamaan tämän muutoksen ennakonpidätyksen yhteydessä syyskuun 1. päivästä lukien.

Niinpä vastalauseessamme esitämme, että tämä toteutettaisiin eläkkeensaajien osalta syyskuun 1. päivästä lukien. Tämä on teknisesti siis täysin mahdollista, ja olemme kirjoittaneet pykälän siitä, miten tämä tulisi säätää, jotta tämä asia toimisi. Ei se vaikeata ole. Verohallituksesta olemme vahvistaneet, että Verohallitus pystyy eläkelaitoksille toimittamaan tarvittavat tiedot.

On sanottu, että tätä ei voi oikeudenmukaisella tavalla tehdä, koska osa näistä eläkkeensaajista tulisi silloin saamaan liian suuren alennuksen ennakonpidätykseen, josta olisi seurauksena jälkiverot. Mutta kuten verojaoston ed. Jari Koskinen on täällä jo todennut, niin vuosittain hyvin suuri osa palkansaajista ja eläkkeensaajista joutuu maksamaan jälkiveroa tai saa veronpalautusta. Ei se voi olla mikään ongelma. Siis syy olla tekemättä eläkkeensaajille ratkaisua, joka on yhdenvertainen palkansaajien kanssa, ei voi olla se, että sitten lopullisessa verotuksessa se ei kaikkien kohdalla täsmää ja joudutaan sitä tilannetta korjaamaan jälkiverojen kautta. Näin tapahtuu vuosittain jo ihan normaalissa verotusmenettelyssä.

Mutta, arvoisa puhemies, se, että eläkeläiset ovat olleet tyrmistyneitä siitä, että palkansaajille annetaan etu ennakonpidätyksen yhteydessä ja heiltä otetaan pakkolaina, ei ehkä sittenkään ole ollut enää heille tässä vaiheessa kovin suuri järkytys, koska jo hallitusohjelma oli eläkkeensaajille erinomaisen suuri pettymys. Monet eläkeläiset olivat luottaneet ennen kaikkea hallituspuolue keskustan vaalilupauksiin, lupaukseen siitä, että pohjaosa palautetaan; lupaukseen siitä, että taitetusta indeksistä luovutaan; ja lupaukseen siitä, että kansaneläkkeisiin tehdään kunnollinen tasokorotus. Nyt me tiedämme, että hallitusohjelmassa pohjaosaa ei palauteta; taitetusta indeksistä ei luovuta; ja kansaneläkkeeseen tehdään erittäin vaatimaton, 7 euron, korotus ja sekin vasta vuonna 2006, jolleivät hallituspuolueet nyt uudelleen toisin sovi, mihin mahdollisuuteen ministeri Pekkarinen omassa puheenvuorossaan vähän viittaili.

Kuten ed. Salo totesi, tämä 7 euron korotus kansaneläkkeeseen kuukaudessa on naurettavan pieni summa, siis en sano, että se on naurettavan pieni, mutta se on naurettavan pieni, jos ja kun sitä vertaa ministeri Hyssälän lupaukseen. Ministeri Hyssälä lupasi eläkkeensaajille 300 euron korotuksen kuukaudessa heidän kansaneläkkeeseensä, siis 300 euron korotuksen kuukaudessa, ja nyt hän on toteuttamassa 7 euron korotuksen. (Ed. Salo: Se on täällä kirjallisena! [Ed. Salo näyttää ministeri Hyssälän vaaliesitettä])

Voi kysyä, kuinka suuri ero, kuinka suuri kuilu, voi olla poliitikon lupausten ja tekojen välillä, ennen kuin poliitikko menettää uskottavuutensa. Minä kysyisin tätä ministeri Hyssälältä, mutta hän ei valitettavasti ole nyt paikalla. Kyllä minä tiedän, että 300 euroa on mahdotonta, ja ministeri Hyssälä tiesi, että 300 euroa on mahdotonta. Pahinta onkin se, että hän lupasi sen varsinaissuomalaisille eläkeläisille, vaikka hän tiesi, että se on mahdotonta. Sitä kutsutaan petokseksi, vaalipetokseksi, (Ed. Salo: Hän sai ministerin paikan!) ja sen ministeri Hyssälä, silloinen kansanedustaja ja kansanedustajaehdokas Hyssälä, teki vaalien alla varsinaissuomalaisille eläkeläisille. En ymmärrä, miten hän kehtaa katsoa silmiin näitä ihmisiä Turun torilla tai Laitilan tai Kiskon tupailloissa, en ymmärrä, ihmisiä, joille hän on luvannut 300 euroa ja toteuttamassa 7 euroa. Mutta se ei ole minun päänsärkyni, minulla on ihan muut päänsäryt. Se on ministeri Hyssälän päänsärky.

Kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, totean, että tämä hallitus, jolta eläkkeensaajat ovat ilmeisesti odottaneet paljon, on aloittanut työnsä pettämällä vaalilupaukset hallitusohjelmassa ja toteuttamalla veronalennuksen eläkkeensaajia syrjivällä tavalla.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä veroseikkailu on saanut nyt oudon hahmon. Aivan niin kuin ed. Zyskowicz totesi, vaalien alla sekä SDP että keskusta ilmeisesti galluptiedusteluihin perustuen ajattelivat, että kansa ei tykkää verohelpotuksista, niin että eipä kannateta niitä. No nyt sitten kuitenkin talouspolitiikan realiteetit painavat päälle ja nyt niitä kannatetaan. Tästä farssista puuttuu enää se, että kokoomus ilmoittaisi vastustavansa omaa vaaliohjelmaansa. Sitten tämä soppa olisi jotakuinkin täydellinen.

Perussuomalaisten linjahan on tietysti ollut kirkas kuin timanttipora. Se on sitä, että verot asetetaan maksukyvyn mukaan, ja se on selvä asia.

Mutta sanoisin ed. Zyskowicizille ja kaikille muillekin, kun olen tätä keskustan linjaa seurannut pitkään, että keskustalainen taktiikkahan on se, että kannatetaan ja vastustetaan kaikkia asioita samanaikaisesti. Siksi keskustasta löytyy aina ydinvoiman kannattaja ja ydinvoiman vastustaja, EU:n kannattaja ja EU:n vastustaja, eläkeläisten edun kannattaja ja sitä harhautuksella tukeva. Joka asiassa tämä vedetään läpi. Taktiikka on se, että äänet kasaan ja sitten tehdään paketti ja sanotaan lopuksi, että tältä pohjalta, eikä kukaan tiedä, miltä pohjalta. (Naurua)

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Heinäkuun alussa toteutettava verohelpotus antaa työttömälle 0 markkaa lisää kuukaudessa, samoin pienituloisimmalle eläkeläisryhmälle. Siivoojan tulotasossa käteenjäävä korotus tulee olemaan 10 euroa kuukaudessa, mutta esimerkiksi kansanedustajien käteenjäävät tulot tulevat lisääntymään 30 euroa kuukaudessa. Veroale on siis erittäin epäsosiaalinen. Se selvästikin lisää tuloeroja.

En yhtään ihmettelekään, että oikeistokokoomuslaiset tukevat tätä hallituksen veroesityslinjaa hyvin innokkaasti, kuten ed. Zyskowiczin puheesta kuultiin, sillä, niin kuin sanottu, veroesitys suosii selvästikin suurituloisimpia. Tällainen verolinja tukee myöskin näitten oikeistokokoomuslaisten päätavoitetta: ajaa alas julkista sektoria, sillä sitähän pidetään yllä verorahoilla. Jos jatketaan tätä alituisten verohelpotusten linjaa, niin pohja pettää, se nävertyy sieltä pois. Minä näenkin, että tässä hallituksen veroesityksessä jatkuu tietynlaisen hiipivän uusliberalismin politiikka, jota meillä on jo aiemminkin harjoitettu. Se heikentää julkista sektoria ja haperoittaa sen pohjan.

Vasemmistoliiton linja ja vasemmiston linja on toinen. Me haluamme korotuksia pienimpiin sosiaalietuuksiin, parannuksia terveyspalveluihin ja tehoa työllistäviin toimiin. Se kaikki edellyttää varsin vahvaa verottamista ja tämmöisten epäsosiaalisten veroratkaisujen torjumista. Itse asiassa pitää nostaa keskustelu siitä, miten verotuloja valtion osalta lisätään. Tässä minä palaan jo ennen vaaleja esille tuomaamme ajatukseen siitä, että osinkotulot pitää laitta verolle. Siellä on se oikea porukka, jota pitää vielä kireämmin ruveta verottamaan.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Talouden tilanne on aika vakava tässä maassa ja laajemminkin Euroopassa ja maailmalla, ja se edellyttää varmasti toimenpiteitä, jotta saataisiin taloudellista kasvua liikkeelle. Alkuvuoden luvut ovat olleet varsin synkkiä Suomenkin osalta. Tätä tilannetta ajatellen tarvitaan tietysti hyvin harkittuja ja tarkoin kohdennettuja elvytystoimia, niitä toimenpiteitä, joilla todellakin voidaan lisätä toisaalta kansalaisten kulutuskysyntää ja toisaalta työllisyyttä. Tähän hallitus on lisätalousarviolla ja siinä yhteydessä annetulla veropaketilla pyrkinyt. On annettava tunnustus siitä, että hallitus nopeasti tämän esityksen teki, mutta nyt on käsittelyssä vain tämä vero-osa tästä paketista.

Verotusta ei kuitenkaan voida eikä ole syytä tässäkään tilanteessa, niin kuin ei koskaan, katsella irrallisena asiana yhteiskunnassa ja tässä kansantaloudessa. Nytkin meidän on katsottava laajemmin, niin kuin tässä keskustelussa on katsottukin, näitä asioita. Sitä laajempaa katselukulmaa noudattaen on nostettava esille kaikki väestöryhmät ja tämä kokonaisuus ja sen vaikutus toisaalta oikeudenmukaisuuteen, toisaalta talouden kehitykseen.

Oikeudenmukaisuuden kannalta hallituksen veropakettia ja lisäbudjettia on vaikea pitää oikean suuntaisena. Erityisesti tänään käsittelyssä oleva tuloverolain muutos on rakennettu kokoomuslaisen linjan mukaisesti, eli tämä noudattaa todellakin kokoomuksen vaalilupauksia, joihin siis keskusta ja sosialidemokraatit ovat yhtyneet nyt vaalien jälkeen. Se on kyllä suuri hämmästyksen aihe, että näin on tapahtunut näin nopealla aikataululla ja näin kivuttomasti. Kun näin on tapahtunut, se merkitsee sitä, että todellakin kaikkein hyvätuloisimmat saavat roimasti, moninkertaisesti, suuremmat veronkevennykset euromääräisesti kuin pienituloiset palkansaajat, tulonsaajat. Sitten se jättää ulkopuolelle kaikkein heikoimmassa asemassa olevat: pieneläkeläiset, työttömät ja eräät muutkin ryhmät, joilla ei tuloja ole. Tätä kokonaisuutta ajatellen tätä mallia, jonka hallitus esittää ja joka on nyt mietinnöksi muotoutunut kokoomuksenkin tuella, on kerta kaikkiaan mahdoton hyväksyä.

Silloin on katsottava, mikä on vaihtoehto. Täällä on muutama vastalause jätetty, ja niistä täytyy etsiä niitä parhaimpia vaihtoehtoja, joilla voidaan tämä verotuksen osa, josta tässä nyt on kysymys, hoitaa oikeudenmukaisemmin kuin on tapahtumassa mietinnön mukaan.

Olen tarkkaan lukenut sekä vasemmistoliiton että vihreitten vastalauseet, ja molemmista on sanottava, että ne ovat oikeudenmukaisempia kuin hallituksen kokoomuslainen linja. Huomenna, kun äänestetään, ilmeisesti puhemies panee vastakkain vasemmistoliiton ja vihreitten vaihtoehdot ensin ja sitten voittaneen mietintöä vastaan. Kyllä täytyy todeta, että on sitten kumpi tahansa näistä siinä viimeisessä äänestyksessä, sen puolesta on sydämen pakosta, sydämen vaatimuksesta, äänestettävä, koska en voi nähdä oikeudenmukaisena tässä talouden tilanteessa tässä kansalaisyhteiskunnassa sitä, että nyt jaetaan kaikkein suurituloisimmille todella mahtavia veronkevennyksiä kesken vuotta nopeassa aikataulussa.

Näitä kevennyksiä kannattaa jäädä miettimään ja pohtimaan, ja sitten kun ensi vuoden alusta uudet verolait jälleen tulevat voimaan ja ne syksyn aikana käsitellään, miettiä siihen asti, onko joitakin perusteita antaa kaikkiin tuloluokkiin yhtä suuret prosentuaaliset kevennykset. En usko, että sille löytyy silloinkaan perusteita. Nimittäin on aivan selvä asia, että kohdennettuina pieni- ja keskituloisiin veronkevennykset lisäävät työllisyyttä, lisäävät kulutusta ja ostovoimaa ja sitä kautta hyödyttävät kansantaloutta selvästi enemmän kuin se, että kaikkein suurituloisimmat saavat mittavat kevennykset. He eivät niitä tarvitse ja he eivät niitä kotimaassa kuluta myöskään niin tehokkaasti kuin ne, joilla on jokapäiväisestä toimeentulosta kysymys.

Työllisyyden kannalta katson, että näihin matalapalkkaisiin töihin, joita tässä maassa on, työvoiman työllistyminen helpottuu ja sitä edistetään parhaiten sillä, että niissä tuloluokissa verotusta kevennetään, jolloin työntekijä saa enemmän käteensä ja houkuttelevuus paranee samalla, kun oikeudenmukaisuus myös lisääntyy. Työllisyydenkin kannalta tämä hallituksen linja on mielestäni kestämätön. Hämmästelen todella sitä näin poliittiselta näkökulmalta, miten ihmeessä sosialidemokraatit ja keskusta tälle linjalle lähtivät tällä kiireellisellä vauhdilla.

Oma lukunsa on sitten täällä paljon keskusteltu eläkeläisten kohtelu, joka ei kyllä ole kunniakasta. Kuinka paljon vaalityötä tehtiin eläkeläisten avulla, kuinka paljon eläkeläisille luvattiin! Äsken ed. Zyskowicz mainitsi nämä kolme asiaa: pohjaosan, indeksin ja pienten eläkkeitten tasokorotuksen. Kaikki luvattiin niidenkin toimesta, jotka vaaleissa menestyivät, mutta mitään ei ole tulossa, päinvastoin niitäkin eläkeläisiä, jotka nyt toki ovat kyllä vähän paremmassa asemassa olevia eläkeläisiä, joita verotus yleensä koskettaa, kohdellaan epäoikeudenmukaisesti suhteessa palkansaajiin. Tämä on käsittämätöntä. Tämä on, voisi sanoa, tuomittava menettely.

En myöskään usko, ettei olisi voitu järjestää tätä veronkevennystä niin, että myöskin eläkeläisten verotukseen olisi heti annettu nämä ennakonpidätykseen tulevat kevennykset. Tätä ei haluttu hallituksen puolelta todellisuudessa tutkia ja viedä eteenpäin.

Sitten on vielä se kolmas kysymys, joka on erittäin vakava, että todellakaan eläkeläisille ei hallitusohjelmassa luvata mitään muuta kuin vuonna 2006 se pieni ripe tasokorotukseen, siis pieniin eläkkeisiin. On laskettu, että summa, joka salaisen lisäpöytäkirjan mukaan siihen on osoitettu, olisi 7 euroa kuukaudessa eläkeläistä kohti. Se on neljän vuoden aikana, kun muille annetaan satojen eurojen vuotuiset veronkevennykset, jopa enemmänkin, häpeällisen pieni ja tulee ihan vasta tulevien vaalien alla.

Todellakin vetoan, että ministeri Pekkarisen puheissa olisi enemmänkin katetta. Hän totesi ja korosti moneen kertaan, että hänen mielestään pitää tutkia, voidaanko pienten eläkkeitten tasokorotusta aikaistaa hallitusohjelman lupauksista, mutta hän korosti, että se on vain hänen näkökulmansa. Vastustavatko sosialidemokraatit sitten näitten ihmisten, äitiemme ja isiemme, matalimpien etuuksien korottamista, parantamista, mahdollisimman pian? Jos näin on, niin ihmettelen. Mutta arvojärjestys ja kiireellisyysjärjestys on käsittämätön, kun kaikkein hyvätuloisimmille viedään läpi veronkevennykset äärimmäisellä nopeudella ja näitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kunniakansalaisia kohdellaan niin, että he jäävät sitten kaikkein viimeisimmiksi, jos sattuu varoja olemaan, ja näillä näkymin niitä varoja ei taida silloin enää olla.

Arvoisa puhemies! Nämä ajatukset johtavat siihen, että menettelen äänestyksessä niin kuin edellä kerroin.

Klaus  Pentti  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täällä edustajat Zyskowicz ja muun muassa Kankaanniemi ovat arvostelleet sitä, että hallitus on lähtenyt tähän kaikkia väestöpiirejä koskevaan tuloveron kevennykseen huolimatta siitä, että se ei hallitusohjelmassa ollut eikä myöskään näitten puolueitten vaaliohjelmissa. Mutta ei myöskään ollut vaalien aikaan ja ennen vaaleja tiedossa tämä talouspoliittinen tilanne ja taantuma. Ymmärrän, että tässä tilanteessa hallitus kantaa vastuuta työllisyydestä, ja tämä on ensimmäinen keino, jolla hallitus nopeasti on voinut tähän tilanteeseen reagoida, elikkä halutaan parantaa kysyntää ja työllisyystilannetta tällä tuloveron kevennyksellä, joka nyt tässä hallituksen ensimmäisessä lisätalousarviossa on ohjelmaan otettu.

Uskon, että jatkossa, kun varsinaista hallitusohjelmaa lähdetään budjeteissa toteuttamaan, silloin nämä veronkevennykset tulevat kohdistumaan keskituloisiin ja pienituloisiin, niin kuin hallitusohjelmassa on sovittukin.

Täällä on arvosteltu sitä, että tuloveron kevennys ei koske nyt sitten suoraan eläkeläisiä. En usko, että hallitus sinänsä yhtään sen enemmän vastustaisi tätä eläkeläisten veronkevennystä, vaan kysymys on tosiaan verotusteknisistä asioista, ja varmaan niin pian kuin se on käytännössä mahdollista, tämä asia toteutetaan. Uskon myös, niin kuin ministeri Pekkarinen täällä toi esiin, että eläkevähennys myös toteutetaan sitten jatkossa.

Petri Salo  /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ei kokoomuksen kritiikki kohdistu tähän ratkaisuun yleensä. Tämä on suhdannepoliittisesti täysin oikea ratkaisu oikeaan aikaan. Ed. Zyskowiczhan puheenvuorossaan äsken korosti sitä, että hän erityisesti moittii sitä, että näin tehdään, vaikka vielä vaalien alla keskusta ja sosialidemokraatit eli päähallituspuolueet irtisanoutuivat kaikista veronkevennyksistä. Nimittäin vielä Veronmaksajain Keskusliiton tilaisuudessa, joka oli ensimmäinen vaalitilaisuus, he olivat mukana ja kaikilla kolmella suurella puolueella oli esittää vaalikaudelle noin 2 miljardin markan veronalennukset. Mutta tilanne muuttui, vaaliasetelma muuttui ja niistä irtisanouduttiin ja kokoomus jäi yksin puolustamaan tätä ratkaisua. Mutta kysymys on vain siitä, että äänet otettiin talteen, ikään kuin katsottiin, että kokoomuksen veronalennukset ovat vaarallisia veronalennuksia, ja nyt nämä hallituksen tekemät veronalennukset eivät olisi yhtä vaarallisia. Prosenttikin oli sama, prosentti per vuosi per tuloluokka. Eli tässähän on tullut tehtyä niin kuin sanotaan jonkinlainen vaalipetos. Sen takia me arvostelemme tätä nykyistä ratkaisua, miksei sitä sanottu heti vaalien alla.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Salolle totean, että en tiedä, mitä te yritätte todistaa, en ensinkään pääse kärryille, mutta tosiasia oli se, että kansa vaaleissa ei tukenut veronalennuslinjaa. Mistä te syytätte nyt keskustaa ja sosialidemokraatteja? Kansa ei tukenut veronalennuslinjaa, jota te tuitte, mutta ette saaneet sille linjalle erityisen isoa kannatusta. Nythän kansan tahto on siis selvästi se, ettei pidä lähteä veronalennuslinjalle vaan pitää parantaa julkisia palveluja, jotka olivat siinä vaalikeskustelussakin se vaihtoehto, erityisesti terveyspalvelujen parantaminen.

Petri Salo  /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tennilälle toteaisin ainoastaan sen, että meidän mielestämme myöskin vaalien alla olisi ollut syytä kertoa, minkälaista veropolitiikkaa isot puolueet tulevat harrastamaan seuraavassa hallitusohjelmassa, mikäli ne pääsevät valtaan. Annettiin ymmärtää, että se on toisen tyyppistä veropolitiikkaa kuin kokoomus on esittänyt, mitä on esittänyt muun muassa valtiosihteeri Sailas, mitä ovat keskeisimmät Suomen ekonomistit esittäneet, jotta me saamme pidettyä kansantalouden pystyssä, saamme turvattua palvelut, saamme pidettyä maassa ne rahavarat, jotka ovat vaarassa siirtyä pois, mikäli esimerkiksi yritysverotus kohtuuttomasti kiristyy. Tästä ne irtisanoutuivat. Mutta nyt vaalien jälkeen tilanne on toisin. Me vain toteamme, että me olimme ennen vaaleja jo oikeassa näissä asioissa.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minä en jatka pitempään inttämistä, mutta nyt on kuitenkin, ed. Salo, tilanne se, että kansa tukee sitä verolinjaa, jota vasemmistoliitto edusti ennen vaaleja ja vaalien jälkeen, eli että ei lähdetä veronalennusten linjalle. Minä en ymmärrä, mihin te pyritte tällä kritiikillänne. Ei teidän kova veronalennuslinjanne ole koskaan saanut kansalta valtakirjaa. Näin ainakin uskallan tulkita.

Seppo  Särkiniemi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä on ollut värikästä ja mielenkiintoista keskustelua. Ystävälleni ed. Soinille voisin muutaman sanan sanoa, kun hän totesi, että keskustasta löytyy aina joka lähtöön sopiva linja ja sitä sitten sovelletaan aina tilanteen mukaan. Älkää olko huolissanne, jos käy niin, että perussuomalaisten joukko tästä kasvaa, niin erilaisia mielipiteitä löytyy myöskin teillä. Se lienee normaalia poliittisessa puolueessa ja niin saa olla.

Tämä keskustelu on siinäkin mielessä mielenkiintoista, että vaaleissa varmaankin kansa antoi selvän luottamuksen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiselle. Siitä meillä lienee kohtuullinen yksimielisyys. Jos me eläisimme sellaisessa maassa, jossa saisimme olla ihan yksin eikä olisi ympärillä muita valtioita, niin se, mitä ed. Tennilä ihan oikein sinänsä korosti, varmasti pitäisi paikkansa. Mutta kun tilanne nyt vain on sellainen, että muun muassa globalisaatio ja verokilpailu vievät meidät sellaiseen tilanteeseen, että me emme voi entisellä linjalla jatkaa, niin meidän on pakko katsoa, kuinka hyvinvointipalvelut tuotetaan ja miten me pystymme lunastamaan sen, mitä me vaaleissa sanoimme. Tässä hallitus on mielestämme valinnut ihan oikean linjan, kun se lähtee tukemaan yrittäjyyttä, sitä kautta työllisyyttä ja sieltä hyvinvointipalveluita. En minä näe, mitä ristiriitaista tässä on.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! En malttanut enää olla hiljaa, kun olen lähes kolme tuntia kuunnellut mielenkiintoisia kannanottoja siitä, mitä on luvattu ennen vaaleja ja sitten tehty. Mutta on eräs asia, jota minä en ymmärrä ja jonka muun muassa ed. Pentti toi esiin.

Minä en ymmärrä sitä, että on suhdannepoliittisesti oikein, että hyvätuloisille annetaan verohelpotuksia. Vaikka heille jää enemmän käteen, niin eiväthän he käytä enempää, kun heillä on riittävästi jo muutoinkin sitä rahaa. Mutta kannatan niitä ajatuksia, joita täällä on esitetty, eli että olisi annettu pienituloisille eläkeläisille ja muille jonkin verran. Ne kaikki rahat olisivat menneet kulutukseen ja se olisi edesauttanut työllisyyttä. Näin minä itse talonpoikaisjärjellä ajateltuna ymmärrän tämän asian.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllä se näin on, että kun kokoomus vaati vaaleissa tuloverotuksen keventämistä, niin tämä linja vastaa täsmälleen sitä, mitä kokoomus vaati. Me puhuimme prosenttiyksiköstä vuodessa, nyt ollaan juuri sillä linjalla, ehkä hieman jopa ennakkoaikaisesti.

Mitä sitten tulee keskusteluun, niin vaaleissa kaikki olivat samaa mieltä kokoomuksen kanssa ensin, mutta sitten demarit ja kepu sanoivat, että ei nyt ihan ehkä näin voida ollakaan samaa mieltä, vaan alennusten pitäisi olla pienempiä. Lopputulos on kuitenkin kaikesta huolimatta se, että kokoomus on oppositiossa ja kepu ja demarit ovat hallituksessa ja kokoomuksen verolinjaa täsmälleen meidän vaatimustemme mukaisesti noudatetaan.

Mutta ongelma on kyllä se, että kyllähän alennuksen pitäisi olla kaikille ja hallitus ei anna eläkeläisille sitä alennusta, mikä heille kuuluu. Tätä en ymmärrä, koska teknisesti on täysin mahdollista tehdä tämä alennus, jos siihen on vain poliittista tahtoa. Miksi hallituspuolueet eivät halua antaa eläkeläisille tätä kevennystä? Se minua askarruttaa.

Kyösti  Karjula  /kesk:

Arvoisa puhemies! On erittäin merkittävä asia, että tämän lisäbudjetin yhteydessä on onnistuttu toteuttamaan tähän suhdannetilanteeseen täsmäasein veronalennus, joka tulee vaikuttamaan työllisyyteen, joka tulee vaikuttamaan hyvinvointiyhteiskunnan kehittymiseen ja tasapainottamiseen. Meidän on hyväksyttävä se tosiasia, että tämä hallitus on joutunut aloittamaan työnsä vaikeammissa olosuhteissa kuin yksikään puolue ennen vaaleja osasi kuvitella tätä tilannetta, ja jopa sanon näin, että se perintö, mikä edelliseltä hallitukselta jäi, on heikompi kuin miksi sitä vielä kuvattiin elikkä meillä ei ole ollut vuoden alkukuukausina talouskasvua, vaan talouskasvu on ollut negatiivinen. Sen vuoksi minusta on äärimmäisen tärkeää, että tällä lisäbudjetilla lähdetään liikkeelle ja ensi vuoden varsinaisessa budjetissa toteutetaan sitten myös pienituloisia ja keskituloisia suosiva veroratkaisu. Tältä pohjalta meidän on hyvä edetä, vaikkakin tähän liittyy näitä muutamia epäkohtia, jotka ovat tässä keskustelussa toki tulleet esille, mutta nimenomaan ensi vuoden varsinaisessa budjetissa myös näihin kysymyksiin palataan.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllä kokoomus tiesi, mikä oli taloustilanne ennen vaaleja, ja siitä syystä meillä oli maltillinen verolinja, ja sitä pyrimme edustamaan, mutta te veditte välistä ja sanoitte, että veronkevennyksiä ei voida tehdä. Vaalien jälkeen te tunnustatte sen talousarvionäkemyksen, mikä meilläkin oli, että tarvitaan elvytystä, tarvitaan veronkevennyksiä. Mutta miksi te ette puhuneet tästä ennen vaaleja? Me olimme rehellisiä, mutta demarit ja keskusta, te välttelitte totuuden kertomista, te pyritte saamaan kannatusta sillä, että ei puhuta veronkevennyksistä. Me olimme rehellisiä, ja nyt ollaan sillä linjalla, mitä kokoomus aikoinaan edusti.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nyt tässä keskustelussa lähestytään vähän sellaista filosofista ja periaatteellista kysymystä, mikä on vaalikampanjan tarkoitus. Minun pitää myöntää, että keskusta oli kyllä siinä asiassa oikeassa, koska kyllä kai se on niin, että vaalikampanjan tarkoitus on voittaa vaalit. Vaalikampanjan tarkoitus ei ole yrittää muuttaa niitä kansalaisten mahdollisesti vähän heiveröisellä pohjalla olevia käsityksiä, joita ihmisillä on esimerkiksi veronkevennysten vaikutuksesta palveluihin, tulonsiirtoihin, talouskasvuun, työllisyyteen. Tässä asiassa, jos lähdetään siitä, että vaalikampanjan tarkoitus on voittaa vaalit, keskusta oli oikeassa, kokoomus oli väärässä. Keskusta voitti vaalit, me hävisimme vaalit. Ilmeisesti minunkin pitää vähän miettiä neljän vuoden päästä uudelleen, mitä vaalikampanjassa tulee ja mitä kannattaa tehdä.

Keskusta valitsi linjan, jossa vielä veronmaksajien paneelissa oli samaa mieltä kuin kokoomus siitä, että noin 2 miljardin euron veronkevennykset ovat sitä, mitä tämän maan talouskehitys ja työllisyyskehitys tarvitsevat. Sitten keskusta siitä sanoi, että okei, kaikkea ei panna tuloveronkevennykseen, vaan osa käytetään työnantajamaksujen alentamiseen. Demaritkin olivat siinä paneelissa samaa mieltä. Sen jälkeen Helsingin Sanomat muun muassa julkaisi gallupin siitä, mitä kansalaiset arvostavat, mitä he eivät arvosta. Vasemmistoliitto teetätti gallupin, jossa kysyttiin kansalaisilta, veronalennukset vai palvelut. Taas kävi selville, että kansalaiset arvostavat palveluja veronalennusten edelle.

Me luimme nämä aivan samat gallupit kuin ed. Tennilä ja edustajat, ystävät, kollegat keskustassa ja demareissa ja muut. Vaikka luimme nämä gallupit, mutta kun meillä on vakaa näkemys siitä, että tarvitaan tuloverotuksen keventämistä, koska sillä tuetaan talouskasvua ja työllisyyttä ja sitä kautta tuetaan itse asiassa palvelujen parantamista ja ylläpitämistä, niin lähdimme siitä, että on realistista, rehellistä kertoa kansalaisille tämä käsityksemme ja pyrkiä perustelemaan kansalaisille, minkä vuoksi veronalennukset eivät ole ristiriidassa palvelujen kanssa ja minkä vuoksi veronalennuksia päinvastoin tarvitaan talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi ja sitä kautta viime kädessä palvelujen parantamiseksi. Eihän palveluja, ed. Tennilä, voida parantaa vain veroilla, vaan tarvitaan sitä talouskasvua, jolla rahoitetaan viime kädessä ne palvelut. Ei niitä viime kädessä veroilla rahoiteta.

Vaalien jälkeen tiedämme, että kokoomuksen strategia oli väärä. Ei pidä mennä kansalaisille heidän uskomustensa ja ajatustensa vastaisesti selittämään, että ei se asia ihan näin yksioikoinen ole. Ei ole niin, että mitä kireämpi verotus, sitä paremmat palvelut. Jos olisi niin, niin kiristetään verotus nykyisestä 45:stä vaikka 85 prosenttiin, ja meillä on aivan loistavat palvelut, maailman parhaat. Eihän se näin ole. Mutta me lähdimme siitä, että rehellisesti kerrotaan, miten asiat meidän mielestämme oikein ovat. Tätä yritimme viestiä, ja huonosti kävi. Lopputuloksen tiedämme kaikki. Tässä sitä ollaan oppositiossa.

Keskusta luki nämä samat gallupit. Heidän ekonomistinsa Vihriälän Vesa ja muut niskakankaat, joita he käyttivät vaalien jälkeen asiantuntijoina, sanoivat heille, että kyllä niitä veronalennuksia tarvitaan. Niillä tuetaan talouskasvua ja työllisyyttä. Keskustan poliitikot sanoivat, että joo, joo, mutta kun kansalaiset ovat sitä mieltä, että palvelut ja veronalennukset ovat vastakkaisia, niin me lähdemme tästä. Kun kansalaiset ovat sitä mieltä, että he asettavat veronalennukset takasijalle ja palvelut etusijalle ja palvelut veronalennusten edelle, niin me lähdemme tästä ja sanomme kansalle, että me olemme samaa mieltä. Ensin pidetään huolta palveluista, ja sitten tulevat mahdollisesti veronalennukset, ja palvelut ovat tärkeämpiä kuin veronalennukset.

Jos joku epäilee, että keskusta ei ollut vaaleissa tätä mieltä, niin minä voin sen tässä näyttää. Kävin työhuoneessani. Arkistoni ei ole kovin täydellinen, mutta sattui käteeni esimerkiksi tämmöinen Taloussanomien 11.2.2003 koko sivun kuva Anneli Jäätteenmäestä ja teksti: "Haastaja vaihtaisi veronkevennykset palveluihin."

Tai keskustan poliittisen kummisedän Kari Hokkasen kolumni 14. tammikuuta Ilkka-lehdestä, josta luen muutaman sitaatin kertoakseni, mitä keskusta sanoi ennen vaaleja kansalaisille. Keskusta eli Hokkanen Ilkassa sanoi näin: "Jos tuloveroja alennetaan, on joko leikattava palveluja tai korotettava kuntien veroja, elleivät ne kykene tarpeeksi leikkaamaan omia palvelujaan. Kyllä Niinistö olisi painanut tuloverot niin alas kuin se suuremmitta tuhoitta onnistuu, mutta pieneksi on tulos jäänyt korkeankin kasvun aikana, kun työttömyydelle ei ole mahdettu mitään." Edelleen Hokkanen kirjoittaa: "On silkkaa oikeistopopulismia uskotella" — ed. Pentti — "että tuloveroasteen laskeminen läpi asteikkojen lisäisi työpaikkoja." Tämä oli keskustan viesti ennen vaaleja. Edelleen Hokkanen kirjoittaa: "Amerikka on erikseen, mutta en usko Bushin veropuhalluksen sielläkään taloutta elvyttävän. Velka on kuitenkin joskus maksettava." Nyt alennetaan veroja velaksi. Siis tämä ei ollut Hokkasen tekstiä, vaan minun tekstiäni. Sitten Hokkasen tekstiä: "Sellaisesta" — siis että alennetaan velaksi — "ei rakennu valoisampaa vaihtoehtoa." Lopuksi hän sanoo näin: "Muu" — siis muu kuin mitä hän on edellä sanonut — "on kokoomusjohtajien sanoja lainaten söpöhöpöliirumlaarumia."

Tämä oli teidän viestinne kansalle ennen vaaleja. Se viesti puri. Vaalit voitettiin. Ehkä niissä auttoi sekin, että Hyssälä lupasi 300 euroa eläkeläisille tasokorotusta ja aikoo toteuttaa 7. Ehkä siinä auttoi sekin, että luvattiin eläkeläisille palauttaa pohjaosan leikkaus. Ehkä siinä auttoi sekin, että luvattiin eläkeläisille luopua taitetusta indeksistä. Ehkä siinä auttoi sekin, että luvattiin lapsilisät sitoa indeksiin. Ehkä siinä auttoi sekin, että luvattiin opintotukeen korotusta jne. jne., puhumattakaan nyt elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisesta. Mutta kuten sanoin, vaalikampanjan tarkoitus on voittaa vaalit. Keskusta toimi tässä suhteessa oikein.

Lopuksi: Ed. Tennilä kysyi, mitä me täällä yritämme nyt sanoa. Mikä on meidän viestimme? Meidän viestimme on se, että keskusta tiesi vaalien alla, mikä olisi oikeata ja järkevää talouspolitiikkaa veronalennusten suhteen. Se tämän tietonsa laittoi tuonne takataskuun ja tarjosi kansalle sitä, mitä kansa halusi kuulla. Vaalien jälkeen se vaihtoi paperit, laittoi nämä kansalle annetut lupaukset takataskuun, josta se ottaa ne ensi vaalien alla, ja otti sieltä takataskusta ne ekonomistien neuvot ja paperit, joissa sanotaan, että tarvitaan veronalennuksia talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi ja se ei ole palveluista pois, vaan pidemmällä aikavälillä se juuri turvaa mahdollisuudet palvelujen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Tätä me yritämme sanoa, ed. Tennilä. Viestimme on se, että — en tiedä, miten tämän kauniisti sanoisi — vaaleihin ratsastettiin valheella ja petoksella ja se toimi ja vaalivoitto saatiin. Sen jälkeen toteutetaan ihan muuta politiikkaa kuin vaalien alla luvattiin. Toimiiko tämä sitten neljän vuoden päästä? (Puhemies koputtaa) Se jää nähtäväksi.

Seppo  Särkiniemi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz kuuluu niihin puhujiin, joita hyvin mielellään kuulee. Hän on hyvä puhuja ja värikäs kielenkäyttäjä. Mutta nyt tässä asiassa minä kyllä ajattelisin niin, että kyse ei ole pelkästään vaalikampanjasta, vaan tulee palauttaa mieleen se 16 vuoden hallitustyö, jossa kokoomus on ollut mukana. Minusta on aika hätkähdyttävää, että uusi hallitus aloittaa työnsä nimenomaan parantamalla yrittäjyyden edellytyksiä.

Toinen asia. Talouskasvua oli kahdeksan viime vuoden, kymmenen viime vuoden aikana ainakin välillä aika mukavasti, mutta sinä aikana hyvinvointiyhteiskunnan perusteita ei pidetty ajan tasalla niin kuin olisi pitänyt, vaan tähän tasavaltaan kasvoi köyhyys. Minä ajattelen pikemminkin niin, että vaalikampanjan aikana keskusta onnistui puhumaan tämän asian esiin. Ihmiset huomasivat, että vaikka edellisissä vaaleissa myöskin kokoomus oli puhunut tästä asiasta, muutosta ei tapahtunut viimeisen hallituskauden aikana, ja sen takia tuli pettymys. Keskusta tarjosi tähän toisen vaihtoehdon, ja muutos on tapahtunut jo. Meillä on jo aivan toisenlainen linjaus hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteisiin, vaikkakin vaatimaton, erittäin vaatimaton, sen myönnän. Tässä mielessä minusta kannattaa, kun kerran politiikan rehellisyydestä puhutaan, palauttaa mieleen tällaisia yksinkertaisia perusasioita.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Ennen vaaleja käytiin kiista siitä, veroale vaiko hyvinvointivaltion, sosiaalivaltion kehittäminen. Kansan tuki oli selvä: hyvinvointivaltion kehittäminen. Tämä on kaikki varmasti meille nyt selvää. Eihän tätä tilannetta muuta miksikään se, että nyt sosialidemokraatit ja keskusta lähtevätkin kokoomuksen linjalle, mistä tulee seuraamaan se, että terveyspalveluja ei tulla juurikaan parantamaan. Ei niihin löydy sitten rahaa, kun tälle tielle on lähdetty, eikä pienten sosiaalietujen korottamiseen löydy ainakaan riittävästi rahaa, muutamat eurot sinne tänne siroteltuna vain. Eli nyt on otettu virhelinja, joka johtaa siihen, että sitä odotettua sosiaalivaltion kehittämistä ei tulekaan. Tästä me arvostelemme sosialidemokraatteja ja keskustaa, että te ette toimi siten kuin te puhuitte ennen vaaleja. Tämä pitää paikkansa. Mutta nyt te teette minusta virheratkaisun ja menette kokoomuksen linjalle, joka ei ole koskaan saanutkaan kansan tukea.

Mikä suhde on sitten verotasolla ja julkisilla palveluilla? Hyvän esimerkin tarjoaa Ruotsi. Siellä on yli 50 prosentin veroaste ja selvästi paremmat palvelut kuin Suomessa, ja myös työllisyysaste on erittäin selvästi parempi kuin meillä.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ei luulisi, että siinä on tiku ja taku, vasemmistoliitto ja kokoomus. Kahdeksan vuotta olitte samassa hallituksessa. Kumpi myi aatteensa ja kumpi periaatteensa, kun nyt on lähdetty tälle linjalle? Kansa rankaisi teitä molempia: siitä että vasemmistoliitto unohti köyhät; siitä että kokoomus veljeili kommunistien kanssa. Näinhän tässä kävi. Sitten vaalien alla haaleata Saludoa tarjosivat sosialidemokraatit ja tarjosivat, että nyt kannattaa heitä äänestää, köyhän tukea ja turvaa. Kyllä siinä juuri päinvastoin kävi.

Mutta eläkeläisiltä haluaisin myös kysyä, kun he ovat niin kuin vuodesta tai vuosikymmenestä toiseen poliittisina pelinappuloina, että kuinka kauan eläkeläiset antavat vanhojen puolueiden kunkin vuorollaan harhauttaa itseään. Sitä saa mitä tilaa. Tällä kertaa myrkyn on syöttänyt keskusta.

Kyösti  Karjula  /kesk:

Arvoisa puhemies! Minusta tässä keskustelussa, vaikka me varmasti itse kukin vähän kyselemme sitä, mikä tässä on tarkoituksenmukaista ja mikä on poliittista retoriikkaa, on erittäin hyviä ripauksia myös hienosta poliittisesta retoriikastakin, mutta silti arvostan myös oppositiosta tulleita puheenvuoroja, kun oma henkinen vilpitön haluni on hakea semmoista rakentavaa otetta, jolla tämä pieni kansakunta tulisi tulevina vuosina selviytymään. Nimittäin tunnistan sen niin ennen vaaleja kuin tälläkin hetkellä, että meillä on ihan todelliset haasteet edessä. Näihin haasteisiin keskusta haluaa nyt hallitusvastuuta kantaen pyrkiä löytämään parhaat mahdolliset vastaukset. Siksi minä hieman hämmästelen arvostamani ed. Zyskowiczin perälennolla viipymistä, koska kyllähän tätä viisautta meidän itse kunkin puheista löytyy varsinkin menneisyydestä.

Jos minä sen verran panen itseäni likoon: Julkaisin 98 kirjan, jossa otan erittäin voimakkaasti kantaa verotuksen alentamisen puolesta. Olin aikanaan mukana 96 siinä veroremonttiryhmässä, joka käynnisti keskustelua tuloverotuksen alentamisesta. Minulla oli aika vähän ystäviä siinä keskustelussa kokoomuksenkaan rintamassa. Jos me lähdemme hakemaan sitä, missä on oltu oikeassa, niin minusta tämä on jollakin tavalla aika kohtuutonta; elämä vaan on sitä, että se kulkee ja pitää katsoa mieluummin eteenpäin, koska menneisyyteen ei voida vaikuttaa. Tulevaisuuteen me jonkin verran voimme vaikuttaa. Sitä, kykenemmekö me vaikuttamaan riittävästi, sitä testataan kulloinkin niiden toimijoiden osalta, jotka kantavat päävastuuta.

Minusta se kolmio, missä joudutaan tekemään päätöksiä, jonka yksi sivu on työikäisen väestön väheneminen, yksi sivu on ikääntyvän väestön määrän voimakas lisääntyminen ja yksi sivu on hyvinvointiyhteiskuntien kilpailu, josta voidaan sanoa näinkin, että se on verokilpailu, minusta se kolmio haastaa meidät ihan aidosti keskustelemaan ja hakemaan ratkaisuja, mitkä ovat ne vastuullisen verotuksen periaatteet, joilla tulevaisuudessa selvitään. Jos minä sen verran katson perälennolle teitä arvoisia opposition kollegoja, niin kyllä viime kaudelta löytyy ratkaisuja, joita minä ihmettelen osaltani, miksi niitä ei tehty, kun kokoomus oli hallituksessa. Tällä tavalla tätä pallottelua me voimme kyllä loputtomiin jatkaa. Siksi minä vetoan ja toivon, että me pääsisimme keskusteluun, jossa yritetään edes aidosti löytää niitä yhteisiä pintoja, joilla me todella voimme tätä hyvinvointiyhteiskuntaa vahvistaa ja kehittää.

Siinä mielessä minä osin hyväksyn ed. Zyskowiczinkin kritiikkiä siihen, mitä tarkoittaa se, että me panemme ihan mustavalkoisesti vastakkain veronalennukset ja palvelut. Sitä en ole missään vaiheessa hyväksynyt, koska se, voisiko sanoa, asia, joka polttaa meidän jokaisen käsiä, on työttömyys. Tämä työttömyyden sietämätön yhteiskunnallinen kustannushan aiheuttaa sen, että me mielellämme puhumme siitä, että jos verotusta alennetaan, se tarkoittaa välittömästi sitä, että pitää tinkiä palveluista. Tosiasiahan on se, että tälläkin hetkellä tämä työttömyys on se, joka merkittävältä osalta edelleen vie myös meidän verovarojamme. Jos me löydämme ratkaisuja, siis sen vastuullisen verotuksellisen kokonaisuuden, jolla me eliminoimme työttömyyden, onhan ihan selvä asia, että hyvinvointiyhteiskunnan nykyistä paremmat palvelut pystytään tuottamaan alhaisemmalla kokonaisveroasteella, mitä tällä hetkellä tuotetaan. (Ed. Tennilä: Ei ne ikiliikkujat koskaan ole liikkuneet!) — Tässä mielessä, ed. Tennilä, jos me saamme edes vähän paremmin tämän liikkujan liikkumaan, mitä se tällä hetkellä liikkuu, se merkitsee sitä, että me kykenemme työttömyyttä alentamaan, osoittamaan useammille ihmisille työtä, mikä merkitsee laajempaa ehyttä, tervettä veropohjaa ja sitä kautta yhteiskunnan menestymistä ja ennen kaikkea kansalaisten menestymistä, hyviä palveluita. Tässä suhteessa hallitus hakee aktiivisesti ratkaisuja. Nyt on lisäbudjetti se, johonka on ladattu tällä lyhyellä aikajänteellä merkittäviä ratkaisuja, ja ensi vuoden budjetissa niitä tullaan rakentamaan lisää sekä työllisyyden, yrittäjyyden, että palveluiden vahvistamiseksi.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Kun olen kuunnellut tämän illan keskustelua, niin olen monta kertaa havainnut, että keskustapuolueen edustajat sanovat puheenvuoroissaan, että kun kokoomus oli 16 vuotta hallituksessa, niin miksi ei tehty niin ja niin. Keskustapuolue unohtaa hyvin lahjakkaasti, että se oli itse tuona aikana hallituksessa vuosina 91—95 ja pääministerinä oli Esko Aho. Juuri silloin tapahtui Suomessa suuri romahdus, kun pääministerinä oli Esko Aho. Työttömiä oli tuon hallituskauden alkaessa 180 000, ja kun tuo hallituskausi loppui, työttömiä oli Suomessa 500 000. Jyväskylässä esimerkiksi oli työttömyysaste huipussaan yli 27 prosenttia Esko Ahon hallituksen aikana pahimmillaan, enemmän kuin DDR:n alueella sen jälkeen, kun se romahti.

Keskustapuolue unohtaa myöskin hyvin lahjakkaasti näitä hallitusvuosia laskiessaan sen, että keskustapuolue sitä ennen 25 vuotta piti kokoomusta oppositiossa punamultahallituksen turvin, joka nyt on käynnistänyt toimintansa. Silloisen presidentti Kekkosen ja punamultahallituksen toimin ja yleisiin syihin vedoten kokoomus pidettiin hallituksen ulkopuolella. Minä vaan haluan muistuttaa näitä tiettyjä tosiasioita, kun puhutaan tämän päivän ongelmista. Silloisen punamultahallituksen aikana Suomessa tapahtui niin rajuja muutoksia, että niitä ei ole koskaan sen jälkeen tapahtunut, kun keskustapuolue — maalaisliitto oli tosissaan vallassa. Silloin syntyi unohdetun kansan puolue ja silloin valui pohjoisesta etelään väkeä enemmän kuin koskaan ja aina Suomesta ulkomaille Ruotsiin saakka, jopa yli kaksisataatuhatta ihmistä. Haluan vain muistuttaa näitä tiettyjä tosiasioita.

Nyt kun on sitten jälleen valitettavasti punamultahallitus ja pääministerinä Anneli Jäätteenmäki, niin nämä alkumetrit ainakin kahden kuukauden ajalta näyttävät valitettavasti siltä, että toistuvat monet sen pitkäaikaisen punamultahallituksen tapahtumat ja myöskin 90-luvun alun tapahtumat, kun oli pääministerinä Esko Aho. Tämän halusin tulla teille täältä muistuttamaan.

Kun kokoomuksen ehdokkaat ennen vaaleja kertoivat tavoitteistaan ja veronalennustavoitteistaan, minä olen aivan samalla tavalla saanut kuulla Keski-Suomessa siitä, että se oli erittäin vaarallista palveluiden osalta. Kansaa petettiin tiedotusvälineitten kautta — ei se ole sen vika — ovelasti kertomalla, miten vaarallista on alentaa veroja. Kokoomus silloin rehellisesti kertoi, niin kuin meidän ryhmämme puheenjohtaja täällä puheessaan mainitsi, sen, että veronalennuslinja on se oikea linja, ja sitä kokoomus kannatti ennen vaaleja ja on kannattamassa myöskin vaalien jälkeen.

Toivoisin, että kun vastaisuudessa puhutaan näistä aikajaksoista keskustapuoluelaisten suilla, niin muistetaan sitten menneet, että on paljon enemmän kerrottavaa, jos niihin halutaan palata. Henkilökohtaisesti en halua, koska olen itse ne kokenut ja nähnyt, mutta jos niihin tässä salissa palataan, niin niihin palataan puolin ja toisin.