Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 10.2 artiklan muuttamisesta annetun valtion ja hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuvan neuvoston päätöksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräyksien hyväksymisestä.

Herra puhemies! Jos joku ymmärsi, mitä otsikko sanoo, niin hyvä on, on jo paljon ymmärretty. Tämä on monimutkaista kieltä.

Herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan luotavaksi Euroopan keskuspankin neuvostoon kansallisten keskuspankkien pääjohtajien äänioikeuksien vuorottelujärjestelmä, joka otetaan asteittain käyttöön euroalueen laajentuessa. Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin kymmenen vuotta sitten, sitä perusteltiin sillä, että meidän pitää olla mukana sellaisessa yhteisössä, joka tekee päätöksiä, jotka koskevat meitä joka tapauksessa, olemme mukana tai emme. Siis eräänlainen ydinajattelu oli silloin jo voimassa, ja niinpä sitten Suomi liittyi unioniin saadakseen päätösvaltaa. Myöhemmin Schengen-sopimuksen osalta perustelu oli sama: pitää olla siellä mukana, missä päätöksiä tehdään niistä asioista, jotka meitä koskevat. Euroopan talous- ja rahaliittoon liityttiin myös, johon ei esimerkiksi Ruotsi liittynyt, juuri samalla periaatteella eli Suomen pitää olla ytimessä, siellä, missä meidän talous- ja rahapolitiikkaamme koskevat päätökset tehdään. Tällä hetkellä näyttää olevan vahva halu, että Suomen pitää liittyä sotilasliittoon, jotta ollaan mukana siellä, missä tältä osin tehdään päätöksiä, jotka meihin vaikuttavat. Monet ajattelevat näin, mutta kansan enemmistö toki ei.

Herra puhemies! Tämä Euroopan keskuspankkijärjestelmään ja Talous- ja rahaliittoon liittymisasia käsiteltiin täällä eduskunnassa muutama vuosi sitten ja siinä todellakin oli vahvana periaatteena se, että meidän tulee olla täysivaltaisesti mukana siinä pöydässä, jossa näistä tavattoman tärkeistä talous- ja rahapolitiikan päätöksistä päätetään. Tämä oli sinänsä looginen ja järkevä peruste, mutta tämän perusteen pitäisi olla tänä päivänä ja tästä eteenpäinkin selkeä ja johdonmukainen ja tulisi pitää siitä kiinni. Tällä nyt käsittelyssä olevalla asialla, hallituksen esityksellä, tästä periaatteesta luovutaan. Tässä tehdään kansallisten keskuspankkien pääjohtajien äänioikeuksien vuorottelujärjestelmä eli jaetaan kansalliset pankit eriarvoiseen asemaan: osalla on aina päätösvalta, osalla ei. Tämä murtaa tämän periaatteen, jolla mentiin keskuspankkijärjestelmään, yhteiseen rahaan ja Talous- ja rahaliittoon. Mielestäni näin ei ole perusteltua tehdä. Tämä järjestelmä tulee voimaan, jos tämä tulee hyväksytyksi, sitten kun on enemmän kuin 15 jäsenmaata Emussa, eli ei vielä ole mikään kiirekään tämän asian käsittelylle.

Toisaalta, herra puhemies, korostan, että tässä on kysymys päänavauksesta sillä tavalla, että jos nyt annetaan periksi Ekp:n osalta päätösvallan murentamisessa, niin on odotettavissa, että komissioon rakennetaan vähintään kahden kerroksen järjestelmä, superkomissaarit ja tilipäiväkomissaarit, tai sitten kaikille jäsenmaille ei anneta komissaareja ollenkaan. Tämä ei lisää Euroopan unionin yhtenäisyyttä, ei niiden jäsenmaiden tasavertaisuutta, vaan murtaa sitä, ja tälle tielle mielestäni ei ole mitään perusteita lähteä. Siksi, herra puhemies, ehdotan, että tämä hallituksen esitys kaikkinensa hylätään.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tässä on nyt meillä käsitteillä tyypillinen sellainen esitys, jonka epäkohdista ollaan laajasti samaa mieltä, eli kun pienien maiden vaikutusvaltaa, tässä tapauksessa välillisesti Suomen, ollaan vuolemassa pois ja supistamassa, niin sitä paheksutaan mutta ei tehdä mitään. Tästä on kysymys, että mallioppilas Suomi repii ryhtiä jakkaralla ja on valmis tämänkin nielemään. Kun suuret maat taas EU:ssa talous- ja rahapolitiikassa rikkovat häpeämättömästi vakaussopimusta, niin menee kuin vesi hanhen selästä: ei kiinnitetä huomiota, ja Suomen hallituskin on kuin mykkä, ei puhu mitään, pitääkö viedä tuomioistuimeen vai ei.

Aivan kuten ed. Kankaanniemi totesi, tässä on merkittävä periaatteellinen päänavaus, ja kun tämä hyväksytään, niin tätä tullaan käyttämään mallina, että näinhän tämä menee. Kun unioni laajenee, kun rahaliitot täydentyvät, niin sitä mukaa pienten maiden vaikutusvalta, meidän suomalaisten vaikutusvalta siellä ytimessä vähenee. Tällaista eivät perussuomalaiset voi hyväksyä, ja siksi kannatan ed. Kankaanniemen hylkäysehdotusta.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Mietintö on mielenkiintoinen luettava, myöskin se, että valiokunta suhtautuu kriittisesti, mutta sitten päätösehdotus on kuitenkin, että hyväksytään muuttamattomana hallituksen esitys.

Eräs asia, joka minua hämmästyttää tässä myös, on se, niin kuin ed. Kankaanniemi totesi, että kun on yli 15 jäsentä, niin sen jälkeen, kuten täällä todetaan, ennalta määriteltyjen sääntöjen mukaisesti tulee tämä kiertojärjestelmä. Tämähän tarkoittaa sitä, että me emme eduskunnassa tiedä, minkälaiset säännöt sieltä tulevat ja millä tavoin esimerkiksi suomalaisia kohdellaan siellä, eli tämä on avoin valtakirja kaikkinensa. Me emme tiedä loppujen lopuksi yhtään mitään, annetaan vain avoin valtakirja.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Edelliset puheenvuorot ovat aivan oikeassa siinä, että se pyrkimys, joka on ihan yhteinen ja jota on pyritty toteuttamaan, siis että kaikilla mailla olisi näissä instituutioissa ja niiden hallinnossa tasavertainen edustus niin komissaareina kuin muutenkin, liittyy tähän kysymykseen. Viime vaalikaudella tätä on käsitelty hallituksessa ja eduskunnassa muun muassa suuressa valiokunnassa moneen otteeseen, ja tämä on ollut vaikea, koska kaikki tietävät kuitenkin sen, että siinä vaiheessa, kun euroalue laajenee ja siihen tulee runsaasti uusia jäseniä jatkossa, niin Euroopan keskuspankin rahapolitiikan ja koko pankkijärjestelmän tehokkuuden, toimivuuden ja ehkäpä jossain määrin myöskin uskottavuuden kannalta on suurta merkitystä sillä, kuinka tehokas ja johdonmukainen tämä varsinainen päätöksentekojärjestelmä on.

Minä tiedän, että hallituksen sisällä viime kaudella tästä käytiin kovaa keskustelua, ja tiedän myös sen, että silloinen ministeri Siimes oli aika pitkälti sitä mieltä, että jossain vaiheessa tämän tyyppisessä asiassa pitäisi vetää eräällä tavalla tiukempaa linjaa, mutta tässä vaiheessa, kun eduskunta tätä päätöstä on omalta osaltaan tekemässä, ollaan kyllä, niin kuin on tapana sanoa, aika lailla iltajunassa.

Mitä tulee niihin vaihtoehtoihin, niin toki teoriassa olisi ollut mahdollista se, että mikään ei muutu ja kun jäsenmäärä kasvaa, niin nykyinen päätöksentekojärjestelmä säilyy, mutta sille ei niiden selvitysten ja niiden keskustelujen mukaan, joiden edessä myöskin hallitus aikanaan oli ja myöskin suuri valiokunta, kun sitä informoitiin tästä prosessista, näyttänyt syntyvän minkäänlaista tukea nykyisten euromaiden osalta tai ei ainakaan riittävää tukea.

Se vaihtoehto, jota rivien välissä itse asiassa enemmän vaihtoehtona tälle vuorottelujärjestelmälle väläytettiin, oli järjestelmä, jossa olisi syntynyt tällainen pysyvä byroo, pysyvä hallintoelin, jonne eivät välttämättä pienempien maiden edustajat olisi äänioikeutettuina jäseninä päässeet koskaan, elikkä ei tämä nyt varmasti kirkko keskellä kylää -ratkaisu ole eikä tyydyttäväkään kompromissi, jos otetaan lähtökohdaksi se, että kaikkien jäsenmaiden koosta, kansantalouden koosta ja keskuspankin koosta riippumatta pitää olla aivan samalla tavalla päätöksenteossa mukana. Siinä mielessä tämä on tietysti aikamoinen periksiantaminen, mutta ne kaikki vaihtoehdot, joita silloin keskustelussa oli, eivät olleet varmaan senkään vertaa siedettäviä kuin tämä. Sen vuoksi kritiikkiä on syytä varmasti osoittaa, mutta iltajunassa ollaan, niin kuin, arvoisa puhemies, totesin.

Jouko  Skinnari  /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä asiahan on ollut eduskunnassa monesti esillä, ei ainoastaan talousvaliokunnassa vaan suuressa valiokunnassa ja tässä salissakin. Talousvaliokunnassahan on lähdetty siitä, että tätä asiaa niin sanotusti seurataan koko ajan ja etsitään sitä poliittista tilannetta, jossa tähän äänestysmenettelyyn voitaisiin puuttua, jos se on käytännössä mahdollista, mutta Suomihan jäi tässä asiassa yksin. On vaikea silloin lähteä käytännössä toteuttamaan joitain muita ratkaisuja, ellei saa muiden tukea. Tässä mielessä tämä mietintö on laadittu siltä pohjalta, että jos tällaista poliittista voimaa löytyy Euroopan unionin laajentuessa 25 jäsenvaltioon ja jos sitten Suomi tällä 1 prosentin kansantuoteosuudellaan pystyy neuvottelemaan sellaisen tilanteen, joka nyt tällä hetkellä on olemassa, se on täysin mahdollista. Sitähän ei tiedetä käytännössä, tuleeko tämä järjestelmä, josta tässä on nyt kysymys, edes koskaan toimimaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi päätösehdotuksensa perusteluissa puhujakorokkeelta totesi historiallisesti suuren totuuden. Asiat ovat juuri niin kuin ed. Kankaanniemi sanoi. Tämän päätösehdotuksen hyväksymisellä, kun ei voi enää mitään, kun kaikki on jo tapahtunut käytännön tasolla, sinetöidään vuoden 1994 valehtelijoiden klubin koostumus.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Euroopan unionin tulee olla kaikilta osiltaan valtioiden välistä yhteistyötä, ja tästä isosta periaatteesta tulee pitää kiinni hyvin johdonmukaisesti. Silloin se tarkoittaa sitä, että kaikilla valtioilla pitää olla edustajansa silloin, kun isoja päätöksiä tehdään, jotka valtioitten ja kansojen elämään vaikuttavat. Jos me nyt annamme ikään kuin antautuneina kaikki periksi sille, että Ekp:n osalta tehdään tällaisia valikoivia järjestelmiä, tämän asian edessä ollaan vielä vakavammin sitten, kun komission kokoonpanosta päätetään. Siellä on kovat paineet siihen, että myös komission osalta supistetaan komission kokoonpano siten, että vain osa on tekemässä Euroopan kannalta ratkaisevia päätöksiä. Tämä asia tässä on taustalla, tämä EU:n luonne.

Outi Ojala /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä kritiikki on kyllä nyt valitettavasti hyvin jälkijättöistä. Ihmettelen myöskin ed. Kankaanniemeä, joka nimenomaan viime kaudella oli mukana suuressa valiokunnassa ja tietää erinomaisen hyvin, että ... (Ed. Kankaanniemi: En ollut!) — Ettekö ollut viime kaudella? (Ed. Kankaanniemi: Ed. Jääskeläinen oli!) — No, anteeksi, ed. Jääskeläinen. — Teidän edustajanne oli joka tapauksessa suuressa valiokunnassa, ja tätä käsiteltiin siellä moneen otteeseen. Aivan kuten täällä on tullut ilmi, Suomella oli toisenlainen tavoite ja on valitettavaa, että me emme sitä saaneet lävitse. Mutta ei teidän edustajanne silloin siellä jättänyt minkäänlaisia eriäviä mielipiteitä, kun tätä asiaa käsiteltiin. Me yritimme parhaamme mukaan tukea hallituksen tavoitteita, että olisi saatu parempi ratkaisu, mutta eihän se, että me nyt hylkäisimme tämän lakiesityksen tässä vaiheessa, tilannetta miksikään muuttaisi täällä. Päinvastoin, Suomi tietenkin joutuisi hyvin erikoiseen asemaan. Voitaisiin kysyä, voiko suomalaisten sanaan ollenkaan esimerkiksi ministerineuvostoissa luottaa, jos tehdään niin, että ensin ollaan hyväksymässä ja sitten ollaankin hylkäämässä.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Yhtyen ed. Outi Ojalan näkemykseen voi sanoa, että tämä juna on jo mennyt, ed. Kankaanniemi. Ei meillä ole todellisia vaihtoehtoja olemassa sen jälkeen, kun tätä asiaa on kuitenkin pitkälle valmisteltu EU:n elimissä. Ed. Kankaanniemihän on omalla tavallaan oikeassa siinä, että meillä saattaa Suomessa olla joskus vähän käsityksiä, että meillä on näihin päätöksiin suurempi vaikutusvalta kuin meillä todellisuudessa on. Aina me puhumme siitä, että meidän pitää päästä pöytiin päättämään. Mutta tämän asian osalta, niin kuin totesin, juna on jo mennyt.

Puhemies! En malta olla käyttämättä tätä tilannetta hyväkseni sanoakseni muutaman sanan myöskin Ekp:n johtokunnan nimityksistä. Näyttää siltä, että suuret ovat suuria Ekp:ssä ja pienet ovat pieniä. Sirkka-Liisa Hämäläinen korvattiin itävaltalaisella naisella, siis suhteellisen pienen maan edustajalla, mutta sen sijaan Espanjan edustaja korvattiin Ekp:n johtokunnassa Espanjan edustajalla.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Ei tämä juna mihinkään ole mennyt. Se seisoo nyt Arkadianmäen asemalla ja odottaa, saako se täällä Suomen kyytiin, kun eduskuntahan tästä asiasta päättää. Siksi se on täällä käsittelyssä. Ihmettelen, että täällä nyt viime kauden suuren valiokunnan jäsenet pesevät käsiään tästä asiasta. (Ed. Pulliainen: Joskushan niitä on pakko pestä!) Te olette vastuussa siitä, ettette viime kaudella hoitaneet tätä asiaa toiseen malliin. Nyt on koko eduskunta vastuussa siitä, hyväksyykö se tämän vai ei; voi hylätä myös aivan hyvin. Sitä on tämä EU:lainen yhteistyö.

Ed. Uotilan puheenvuoro jätti tietysti kysymyksiä. Hän puhui hyvin vaarallisesti. Hän puhui juuri niillä perusteilla, joilla nyt vaaditaan, että komissiossa ei saa olla jokaisella maalla edustajaa — tai he eivät ole muodollisesti maan edustajia, mutta joka kansallisuudesta. Juuri tästä on tässäkin kysymys. Jos Euroopan keskuspankin neuvosto ei voi kokoontua 16-jäsenisenä, mutta täällä vaaditaan, että komissio voi viikoittain kokoontua 25-jäsenisenä ja toimii — meidän kantamme on se kuin sen pitää olla — niin onhan aivan mahdoton ristiriita tässä asiassa.

Tämä esitys on esitetty nyt hylättäväksi, ja sitten se palautuu neuvoteltavaksi, jos näin käy, ja olisi varmasti Suomen kansan etujen mukaista, että se nyt hylättäisiin, neuvoteltaisiin uudelleen ja säilytettäisiin meillä päätösvalta aina myös rahapolitiikassa, talouspolitiikan perusasioissa, joista Euroopan keskuspankki itsenäisesti päättää meidän puolestamme.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Asia on juuri niin kuin ed. Kankaanniemi sanoi. Jos juna olisi mennyt, niin mitä me täällä asemalla sitten seisoisimme? Tämä on juuri se paikka, Suomen eduskunta. Me sanomme, että kaikki asiat pitää lopulta tuoda Suomen eduskunnan päätettäväksi. Siitä tässä on kysymys. Kun aina sanotaan, että mennään sinne ytimiin vaikuttamaan, sinne sitten mennään ja huomataan, että vaikutusvalta on nolla. Niin kuin ed. Skinnari sanoi: Suomi oli yksin siellä puolustamassa omaa vaikutusvaltaansa. Missä ne ystävät nyt ovat sitten ympäri rajojen? Meillä kirjoitetaan mietintöjä, tehdään tavoitteita, evästetään hallitusta, ja hallitus ottaa siellä sitten lusikan kauniiseen käteen ja sanoo, että ei voima riittänyt ja tässä sitä ollaan puhtaan paidan ja puhtaan kaulan kanssa. Tämä ei menettele eikä käy, ja sen takia me täällä tänään tästä äänestämme.

Kun sanotaan, että puhetta riittää, se on sama kuin jos perusteluteksteillä yrittäisit naimisiin päästä: puhetta tulisi vaan, kuinka olisi kiva, jos päästäisiin ja mentäisiin, mutta jos et kosi ja käy alttarilla, et pääse. Näin tämä on tässäkin asiassa olemassa, että silloin, kun on päätöksen aika ja ratkaisun aika, se on tehtävä, ja se ratkaisun aika on nyt. Tämä on Suomen kansan ja vaikutusvallan kannalta huono esitys, ja sen takia se pitää hylätä.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Puheenvuoron käyttäjillä pitäisi nyt olla sen verran rehellisyyttä ulospäin, että he tunnustaisivat sen tosiasian, että Suomen Pankin pääjohtajahan näiden säännösten mukaan ei edusta siellä Suomea, vaan hän on henkilökohtainen Suomen Pankin pääjohtaja, kuka nyt sitten tähän tehtävään valitaankin. (Ed. Pulliainen: Henkilökohtaisen pankkinsa johtaja vai?) Tässä on kysymys äänestyksen vuorottelujärjestelmästä, siitä, millä tavoin päätöksentekoa tehdään ja vuoron perään tässä päätöksentekojärjestelmässä ollaan mukana.

Ei Suomen valtio tässä luovuta mitään sellaista valtaa, jota meillä tällä hetkellä on, vaan kysymys on siitä, millä tavoin päätöksentekojärjestelmää kehitetään, niin että asioita voidaan hoitaa joustavasti silloinkin, kun elimessä on 25 jäsentä, kuten on Suomen eduskunnan suuressa valiokunnassakin, jossa on myös oma päätöksentekojärjestelmä. Ed. Soini istuu siellä, niin kuin juna-asemalla istuu. Mitä ed. Soini on tehnyt asian hyväksi, kun tässä tilanteessa ollaan?

Outi Ojala /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemelle toteaisin vain sen, että suuren valiokunnan jäsenet eivät ole täällä pesemässä käsiään. Meillä on käsittelyssä talousvaliokunnan yksimielinen mietintö. Tiedoksi vaan ed. Kankaanniemelle se.

Totean myöskin, että teidän edustajanne ed. Jääskeläinen viime kaudella, kun tämä asia oli esillä moneen otteeseen, jolloin me jouduimme todellakin harkitsemaan sen, hyväksymmekö me hallituksen linjan tilanteessa, jossa tiesimme, että Suomen tavoitteet eivät mene lävitse, ei ollut asiassa vastaan. Onko nyt niin, että kristillisten kannat muuttuvat sen mukaan, kuka teillä on edustajana suuressa valiokunnassa?

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Ed. Outi Ojala aikaisemmassa puheenvuorossaan totesi, että suuri valiokunta viime kaudella päätti siitä, että tähän mennään, ja te olitte siellä jäsenenä. Silloinen ministeri Siimes, joka on teidän puolueenne puheenjohtaja, ajoi tätä asiaa ja neuvotteli tämän onnettoman sopimuksen. Teillä on suuri vastuu, ja te pesette siitä nyt kätenne. Se ei ole kunniaksi teille. Teille voi käydä niin kuin meidän edustajallemme kävi vaaleissa. (Naurua) On syytä olla nyt tavattoman huolellinen ja seurata, miten asiat menevät eteenpäin. Suomen kansa seuraa, kuka tekee Suomen puolesta Suomen Pankin nimissä päätöksiä raha- ja talouspolitiikan perusasioista, koroista ja muista. Se on vakava asia, ja siitä tässä on pohjimmiltaan kysymys.

Ed. Skinnari kyllä perusteli jälleen hyvin vaarallisesti, kun ajatellaan, että komission kokoonpanosta paraikaa neuvotellaan. Tästä vedetään johtopäätöksiä, että kun olette valmiit luopumaan kerran keskuspankin edustajan äänivallasta, kyllähän teiltä komissaarinkin voi pois ottaa. Sillä tiellä on vaarallista edetä.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Täytyy muistuttaa isojen puolueitten edustajille siitä, mitä on olla pienessä puolueessa. Esimerkiksi talousvaliokunnassa, kun tämä asia käsiteltiin, en itse pystynyt osallistumaan sen käsittelyyn, koska olin Pohjoismaiden neuvoston virkamatkalla. Kun pyysin tämän asian ja erään toisen asian kohdalla, olisiko niitä voitu lykätä sen yli, että olen palannut sieltä reissulta, näin ei voitu menetellä, vaan ne käsiteltiin sillä aikaa. Minun mielestäni täytyy ottaa huomioon — en tiedä, onko ed. Jouko Jääskeläinen ollut aikoinaan siinä ratkaisevassa käsittelyssä paikalla — että meillä ei ole varaihmisiä, joita voitaisiin heittää näihin valiokuntiin, vaan silloin, kun me olemme poissa, ne asiat menevät sellaisenaan. Sen tähden esimerkiksi se, että tämä on yksimielinen lausunto, ei välttämättä pidä paikkaansa, koska siihen olisi haluttu jättää eriävä mielipide, jos se olisi ollut mahdollista.

Arja Alho /sd:

Arvoisa puhemies! On äärettömän epärehellistä ja epäreilua rinnastaa komissiosta käytävät neuvottelut ja Euroopan keskuspankki ja sen päätöksentekojärjestelmä toisiinsa. Kysymys on kahdesta aivan erityyppisestä systeemistä. Maastrichtin sopimuksessa, josta Suomen kansa on antanut myönteisen neuvon, on jo aikanaan sovittu, että liitymme Euroopan unioniin, ja sen jälkeen on vielä monta muutakin keskustelua käyty siitä ja me olemme Suomen eduskunnassa hyväksyneet, että Euroopan keskuspankkijärjestelmä toimii riippumatta EU:n päätöksentekomekanismeista, riippumatta maiden kansallisesta päätöksentekojärjestelmästä. Se edustaa rahapolitiikassa itsenäisyyttä. Tietysti tästä asiasta voi olla eri mieltä, onko tämä ratkaisu ollut oikea vai ei, mutta näin se on.

Sen takia, kun nyt päätetään, mitenkä keskuspankkijärjestelmässä päätökset syntyvät, ei sieltä nyt Suomelta ole menossa yhtään mitään paikkaa pois, koska ei siellä Suomella ole ollutkaan. Siellä on toki ollut Matti Vanhala, mutta se ei ole sama asia, kuin että Suomella olisi ollut edustaja. Näin vaan asia on.

Outi Ojala /vas:

Arvoisa puhemies! Haluan nyt vielä kerran korostaa sitä, että me olemme luoneet Suomeen järjestelmän, josta me käymme ulkomailla sanomassa, että se on Euroopan paras järjestelmä, ja muun muassa Viro ja Slovenia ottavat käyttöön vähän vastaavanlaisen järjestelmän kuin meillä on. Suuressa valiokunnassa todellakin myös kristillisten edustaja on ollut tämän asian takana. Minä kysyn nimenomaan siltä kannalta, miten te ajattelette, miten Suomen uskottavuudelle käy, jos suuren valiokunnan yksimieliset linjaukset, suuren valiokunnan, jonka tehtäväksi on annettu neuvoa hallitusta, joko hyväksyä hallituksen linjaukset tai ei — sen takia juuri suureen valiokuntaan on koottu kaikki poliittiset ryhmät eduskunnasta, jotta se edustaa koko joukkoa — jos sen yksimieliset linjaukset sitten istuntosalissa sen jälkeenkin vielä, kun valiokunnan mietintö on yksimielinen, täällä kaadetaan.

Minä kysyn, mikä on se uskottavuus, miten Suomen neuvottelijoiden käy muilla foorumeilla esimerkiksi nyt, kun neuvotellaan meille tärkeistä asioista: uudesta perustuslaista; siitä että voimme pitää oman komissaarimme jatkossakin; siitä että meillä saadaan sellainen määräenemmistö ministerineuvostoon, joka tyydyttää myös pieniä maita, jotta me voimme säilyttää ed. Kankaanniemenkin tärkeänä pitämät sosiaali- ja terveys- ja koulutuspalvelut kansallisessa päätöksenteossa, mikä on se uskottavuus, jos me teemme niin, että ensin sanommekin yhtä ja ei kulukaan kovin kauan, kun meiltä annetaan aivan erilainen viesti, että emme me hyväksykään.

Toimi  Kankaanniemi  /kd:

Herra puhemies! Ensinnäkin, täällä on 70 edustajaa, jotka eivät olleet viime kaudella ollenkaan eduskunnassa, eivät voi olla millään lailla vastuussa siitä, mitä edellinen suuri valiokunta on suljettujen ovien takana päättänyt, niin kuin valitettavasti tärkeissä asioissa tapahtuu tänä päivänä. Meitä viedään kuin pässiä narusta, niin kuin Aittoniemi sanoi, suljettujen ovien takana tämmöisiin järjestelmiin ja vietiin ministeri Siimeksen johdolla tässä asiassa. Selittelyt ovat, ed. Outi Ojala, nyt kyllä myöhäsyntyisiä, ja nyt tehdään päätöksiä.

Ed. Pulliainen sanoi kyllä aivan oikein, kun hän sanoi, että vuonna 94 oli eräänlainen valehtelijoiden klubi, joka lupasi kaiken mahdollisen, ja nyt ollaan purkamassa, vetämässä mattoa alta kaikilta niiltä. Suomen kansa ei olisi äänestänyt sillä tavalla kuin äänesti, jos olisi tiennyt, että menee rahapolitiikka ja päätösvaltakin sen osalta ja menee komissaarit jne. Vaikka ne eivät ole Suomen edustajia, ne ovat suomalaisia ja tuntevat Suomen ja tuovat Suomen näkökulman sinne esille.

Ed. Alho puhui kyllä ihan pieleen, kun hän sanoi jotakin siitä, että siellä ei ajeta ... Tai en nyt tarkkaan muista, mitä sanoitte, (Naurua) mutta te voitte tarkistaa, että te puhuitte ihan toista kuin mikä on tosiasia siitä päätösvallan käyttämisestä.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyesti vielä siitä, että vaikutusvaltamme vähenee, toiveiden tynnyreitä tehdään ja mietintöjä kirjoitetaan ja sitten puhutaan ikään kuin rahapolitiikka olisi poliittisesti neutraalia tai komissio. Ranskan komissaari lähti Ranskan ulkoministeriksi ja toinen Espanjan komissaari lähtee sosialistihallitukseen. Täysiä poliitikkoja ne ovat. Herätkää nyt tähän totuuteen!

Oikeusministeri  Johannes Koskinen

Herra puhemies! Keskustelun lopuksi oikaisen yhden asian. Tätä asiaa Ecofin-neuvostossa ja eurokokoonpanossa on käsitellyt edellistä edellisen hallituksen aikana ministeri Niinistö. Tämä ei ole ollut ministeri Siimeksen toimialaa, jolla muuten kansallisesti nämä keskuspankkikysymykset ovat olleet.

Tämä asia, että olisi saatu vielä paremmin tavallaan pienet jäsenmaat huomioiva järjestely, pienet keskuspankit huomioiva järjestely, ei tullut eduskunta-aloitteesta, vaan itse muistan nostaneeni sen asian esille sekä EU-ministerivaliokunnassa että sitten hvk-prosessin yhteydessä, pitäisikö siinä yhteydessä saada korjattua tätä mallia, ja sekin on tullut jo tuolla ministerivaliokunnassa esille. Näitä kysymyksiä juuri sen kannalta, että olisi mahdollisimman pitkälle jäsenmaiden tasavertaisuuden takaava malli, on tutkittu pitkin tätä prosessia ja tehty kaikki voitava, ja tähän ei kuitenkaan sitten ollut tuolla EU-foorumeilla mahdollisuuksia. Tässä on toimittu ihan kansallisten etujen mukaisesti ja valtioneuvoston ja eduskunnan pelisääntöjä noudattaen, ja näin pitkälle on päästy.