9) Laki kotitalousvähennyksen laajentamisesta Kainuun
maakunnan alueella
jatkuu:
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Lakialoitteen lähetekeskustelu
jäi todella perjantai-iltapäivällä kesken
ja siirrettiin tähän istuntoon. Vaikutti kuitenkin
jo perjantaina siltä, että tähän lakialoitteeseen
suhtauduttiin hieman pilkallisesti ja ylimielisesti. Olinkin harmistunut
ed. Ala-Nissilän käyttämästä puheenvuorosta,
kun hän niin vähätteli tätä aloitetta
ja sen työllistävää merkitystä.
Ihan lyhyt katsaus siihen, miten tämä vähennys
aikanaan syntyi. Nimittäin kotitalousvähennys
otettiin käyttöön vuonna 97 tukikokeiluna Etelä-Suomen,
Oulun ja Lapin lääneissä. Verosta tehtävän
vähennyksen rinnalla muualla Suomessa kokeiltiin suoran
yritystuen mallia. Kokeilun jälkeen kuitenkin päädyttiin
siihen, että verovähennysmallin käyttöönotto
on se parempi malli. Tätä mallia nimenomaan ajoi
kokoomus, kun taas toista mallia silloinen toinen merkittävä hallituspuolue
SDP. Verovähennys laajennettiin vuoden 2001 alusta koko
maahan ja suorasta tuesta luovuttiin.
Viime vuosina kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on
ollut 1 150 euroa vuodessa 100 euron omavastuun ylittävästä määrästä.
Jos työ on tehty palkkasuhteessa tai työsuhteessa,
vähennyksen perusteena ovat pakolliset sosiaalivakuutusmaksut,
joiden lisäksi vähennykseen oikeuttavaa on 30
prosenttia työntekijälle maksetusta palkasta.
Jos taas työ on teetetty yrityksellä, vähennys
on 60 prosenttia yritykselle maksetuista työkorvauksista.
Molemmat puolisot voivat tehdä tämän
vähennyksen erikseen. Viime kaudella hallitus paransi työntekijälle
maksetun palkan vähennysoikeutta 30 prosenttiin. Se oli
aikaisemmin ainoastaan 10 prosenttia ja johti eriarvoiseen asemaan
verrattuna siihen, että palvelu ostettiin suoraan yrityksiltä.
Edelleenkin täytyy kuitenkin todeta se, että vähennykseen
sisältyy useita eri omavastuita. Ensinnäkin meillä on
tämä omavastuu: vähennys 100 euroa ylittävästä osasta,
ja lisäksi vähennykseen oikeuttavaa on vain 60
prosenttia työn todellisista kustannuksista. Eli omavastuita
tulee toisensa perään, mikä tarkoittaa
sitä, että kyllä tässä kansalaisellakin
ja palvelunkäyttäjällä on merkittävä omavastuu
myöskin itsellään.
Kuitenkin kotitalousvähennyksen avulla on voitu edistää kotitalouksien
mahdollisuuksia käyttää ulkopuolista
työvoimaa kotona tyypillisesti tehtäviin töihin:
siivouksiin, kodinkorjaustöihin jne. Vähennys
on lisännyt selvästi palveluiden kysyntää ja
se on luonut alalle merkittävästi uusia työpaikkoja.
Kuten täällä jo perjantaina kerrottiin,
niin vähennys on ollut omiaan vähentämään
myöskin harmaata työtä ja harmaan työn
osuutta kotitalouksissa tehtävässä työssä.
Kotitalousvähennys on osoittautunut hyvin suosituksi
tuen muodoksi, ja vähennystä on viimeisimmän
tilastovuoden eli vuonna 2002 valmistuneen tilaston mukaan käytetty
noin 89 500 kotitaloudessa. Vähennyksiä myönnettiin
vuonna 2002 42,5 miljoonaa euroa. Vuodelta 2003 on kuitenkin saatu
jo ennakkotietoja, ja on epäilty, että vähennyksen
määrä on kasvanut jopa kaksinkertaiseksi.
Nyt kokoomuksen ryhmäaloitteessa esitetään,
että tätä hyvin suosittua ja työpaikkoja
nopeasti luovaa vähennysmallia kokeiltaisiin määräajan
nimenomaan Kainuun maakunnan alueella, koska siellä on
myöskin muuta maakuntakokeilua ja hallintokokeilua meneillään
ja saataisiin kiistattomasti luotettavaa tietoa siitä,
kuinka paljon kotitalousvähennyksen laajentaminen, ylärajan
poistaminen ja muut vaikuttavat työn kysyntään
ja työn tarjontaan.
Toivoisin, että tähän lakialoitteeseen
suhtauduttaisiin vakavasti eikä sitä väheksyttäisi
ja pilkattaisi, kuten vielä perjantain lähetekeskustelussa
tehtiin.
Lauri Kähkönen /sd:
Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti olen koko ajan
ollut siinä eturintamassa, joka on puolustanut tätä kotitalousvähennystä.
Kyllä omasta puolueestani ja eduskuntaryhmästäni
löytyy myös muitakin henkilöitä.
Toki muunlaisiakin ajatuksia on ollut. Tämä kotitalousvähennys
on todella osoittautunut erittäin hyväksi vähennykseksi,
se on lisännyt työllisyyttä huomattavasti
ja vähentänyt tätä niin sanottua
harmaata taloutta. Itse en kuitenkaan voi olla tämän
lakiesityksen kannalla. Tässä esitetään,
että luovuttaisiin ylärajasta, vaikka kyse onkin
kokeilusta ja määrätystä alueesta
Suomessa.
Minusta tähdellisin ja kiireellisin asia, jonka olen
toistanut täällä muissakin yhteyksissä,
kun kotitalousvähennystä koskevia aloitteita on
käsitelty, olisi rajanveto siinä, mikä on
peruskorjausta ja mikä on uudisrakentamista. Se on erittäin vaikeaa.
Eri puolilla Suomea myös veroviranomaisten taholta on ilmaistu
se, että tämä kaipaisi täsmennystä.
Tämä on todella hyvin vaikeaa joissakin tapauksissa.
Toisaalta, jos ja kun, niin kuin uskon, tätä laajennetaan
jossakin vaiheessa, toivon, että harkittaisiin myös,
voidaanko myös niin sanottuun alenevaan polveen tätä laajentaa. Nythän
ylenevässä polvessa näitä palveluita,
joita järjestetään, asianomaiset maksajat
voivat vähentää verotuksessa. Mutta voisiko
myös laajentaa sitä, että mennään
alenevaan polveen?
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa herra puhemies! Työministeriön työryhmän
selvityksen mukaan kotitalousvähennystä hyödyntäneitä talouksia
oli 123 753 eli 5,2 prosenttia kaikista kotitalouksista.
Kaikkiaan kotitalouspalveluita ostettiin kotitalousvähennystä hyödyntäen
vuonna 2003 arviolta 260 miljoonalla eurolla. Vähennystä käyttäneiden
talouksien määrä on noussut vuodesta 2001
vuoteen 2003 lähes kaksinkertaiseksi ja verovähennysten
määrä lähes kolminkertaiseksi. Vähennystä tulevien
vuosien kuluessa käyttäviä potentiaalisia
kotitalouksia on reilut 400 000 eli joka kuudes talous.
Talousvähennyksen piirissä tehdyn työn
määrä vuonna 2003 oli arviolta 5 400—6 700
työvuotta eli noin 8 000 henkilötyövuotta.
Jos kotitalousvähennystä käyttäviä kotitalouksia
olisi kolminkertainen määrä, ne työllistäisivät
24 000 henkilöä. Tämä toteutunee vuoteen
2010 mennessä. Kotitalousvähennyksen seurauksena
syntyneet työpaikat ovat markkinaehtoisia ja pysyviä eivätkä ne
vie työpaikkoja jo työllistetyiltä. Ne
eivät ole myöskään vaatineet
tuekseen hallinto-, neuvonta- ym. resursseja eivätkä muita
työllisyyttä tukevia, usein kalliita toimenpiteitä tai
investointeja.
Arvoisa herra puhemies! Lisäksi valtaosa alalla ennen
pimeästi tehdystä työstä on
saatu kotitalousvähennyksen kautta laillisen toiminnan
piiriin. Yrittäjien oman arvion mukaan pimeän
työn suhteellinen osuus on vähentynyt kotitalouspalveluissa
jopa 60 prosentista neljäsosaan. Työministeriön
tekemä selvitys osoittaa hallituksen suhtautumisen kotitalousvähennykseen
vääräksi. Hallitus ei rohjennut vuoden
2005 budjetin käsittelyssä hyväksyä esitystä,
jonka mukaan vähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin
1 150 eurosta 2 300 euroon. Vähennyksen
korottamisella olisi luotu ennakoitua enemmän uusia työpaikkoja.
Kotitalousvähennysjärjestelmä on
osoittautunut toimivaksi ja vaikutuksiltaan kasvavaksi järjestelmäksi.
Kotitalousvähennysjärjestelmää tulee
kehittää tavalla, joka kasvattaisi remontointipalvelujen
ohella myös siivous- ja hoivapalveluiden kysyntää.
Siksi ed. Kataisen aloite on hyvä, ja mielestäni
kokeilua pitäisi laajentaa muihinkin maakuntiin.
Matti Väistö /kesk:
Herra puhemies! Kotitalousvähennyksestä on
saatu hyviä kokemuksia. Keskusta oli edellisellä kaudella
alun alkaen sillä kannalla, että verovähennysmalli
on se malli, joka tulee toteuttaa. Tämän hallituksen
aikana kotitalousvähennystä on laajennettu. Me
olemme kokeneet hyvänä, että lapset voivat
käyttää omaa mahdollisuuttaan hankkia
vanhemmilleen palveluja. Suomalaiset ikääntyvät,
ja entistä tärkeämpää on,
että edistetään ikääntyvien
ihmisten kotona asumisen edellytyksiä. Siihen tämä kotitalousvähennys
soveltuu erinomaisesti.
En olisi valmis kuitenkaan poistamaan vähennyksen ylärajaa
enkä oikein näe, että meidän
nyt tulisi tässä vaiheessa yksin Kainuuseen kohdentaa
uusia laajennettuja kotitalousvähennysmalleja tai kotitalousvähennystä.
Kainuussahan jo nyt on kokeiltavana monia muita asioita ja myös
veropuolen osalta sosiaaliturvamaksun alennus tai poisto. Tässä mielessä siellä kyllä
edellytyksiä toki
yrittäjyyden edistämiseen on.
Minusta kuitenkin pitää tutkia ennakkoluulottomasti,
millä tavoin verotuksellisin keinoin kyetään
saamaan matalan tuottavuuden aloille lisää työpaikkoja
ja millä tavoin edistetään todella työn
vastaanottamista ja työn teettämistä.
Pienyrittäjyyden puolella ja palveluelinkeinojen puolella
meillä on ne parhaimmat mahdollisuudet, joilla työllisyyttä kyetään
parantamaan. Tämä on tärkeää myös
harmaan talouden näkökulmasta. Sitä sotaa
pitää jatkaa ja vahvistaa.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Kun ed. Väistö totesi,
että tässä tarvittaisiin ennakkoluulottomasti
halua lähteä myöskin tätä kotitalousvähennystä kehittämään,
tämä sama ajatusmalli liittyy tähän
puheenjohtaja ja edustaja Kataisen ja meidän ryhmäaloitteeseemme.
Jos te haluatte tätä mallia laajentaa muihinkin
maakuntiin kuin Kainuuseen, se varmasti meille sopii. Jos te haluatte
laajentaa sitä koko maahan tekemällä järjestelmään
muutoksia, sekin meille sopii. Jos te haluatte yhtyä kokoomuksen
malliin siitä, että yläraja nostettaisiin
2 300 euroon, sekin malli meille sopii.
Mutta yhtä asiaa me nyt odotamme teiltä päähallituspuolueelta
erityisesti, te olitte varmasti samaa mieltä meidän
kanssamme silloin, kun tämä vähennysmalli
luotiin, myöskin oppositiossa vaikuttamassa, että tämä parempi
malli voitti. Jatkakaa ennakkoluulottomasti, ed. Väistö,
niin kuin kerroitte, tämän vähennysjärjestelmän
kehittämistä. Kun tiedetään
Etlan tutkimuksen mukaan, paljonko yhden prosentin työllisyysasteen paraneminen
vaikuttaa Suomen valtiontalouteen, verotuloihin ja välillisiin
veroihin ja kuinka paljon se vähentää yhteiskunnan
kustannuksia, ne ovat mielettömän suuria lukemia.
Paljon rohkeampaa ja ennakkoluulottomampaa politiikkaa on parantaa
tätä vähennysjärjestelmää myöskin nostamalla
ylärajaa ylöspäin ja kannustamalla ihmisiä tekemään
niitä remontteja ja toimenpiteitä, mitkä ovat
tähän asti olleet siellä haaveiden tasolla.
Jos se vähentää harmaata taloutta ja
tuo kaiken tuloksen verotuksen piiriin, niin valtiovalta aina voittaa.
Tämä ei ole fiskaalisesti niin merkittävä vero,
että valtio menisi tämän kanssa konkurssiin,
koska se luo koko ajan uutta hyvää.
Keskustelu päättyy.