Arvoisa puhemies! Sote-uudistus aiheuttaa pelkoa myös siitä, tulevatko mielenterveyspalvelut toteutumaan ja riittämään kaikille tasapuolisesti ja oikean aikaisesti. Kysyisin asianomaiselta ministeriltä: kuinka uudessa sote-työryhmässä on huomioitu se, että mielenterveyspalvelut toteutuvat jatkossakin tasapuolisesti?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntoonsaattaminen on varmasti tässä salissa aivan jokaisen sydämenasia. Sen vuoksi, kun hallitus on nyt hyvin ripein askelin valmistelemassa tätä lainsäädäntötyötä, uskon, että me saamme myöskin tämän sosiaali- ja terveydenhuollon rakennelain aikataulussaan etenemään niin, että meillä on eduskuntakäsittely edessä jo heti ensi vuoden puolella ja laki pääsee astumaan voimaan vuonna 2015.

On selvää, että edustaja Niikon spesifinen kysymys totta kai otetaan huomioon myöskin tässä rakenteellisessa uudistuksessa. Kysehän on siitä, että meillä tänä päivänä on monin paikoin Suomea sellaisia alueita, joilla mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, lastensuojelupalvelut, lääkärille pääsy, muut sosiaali- ja terveyspalvelut, perheille annettava tuki matalalla kynnyksellä eivät ole kovin hyvissä kantimissa. Sen vuoksi tämä uudistus on tarpeellista tehdä.

Arvoisa puhemies! Mielenterveyden keskusliiton mukaan viidennes alaikäisistä lapsista elää perheissä, joissa vanhemmilla on mielenterveyden ongelmia. Samoin joka viides suomalaisnuori on saanut 21 ikävuoteen mennessä hoitoa mielenterveysongelmiinsa. Mielenterveysongelmat sukupolvittuvat. 20 vuotta sitten noin 60 000 lapsiperhettä sai kunnalta apua arjen haasteisiin tilanteissa, joissa perheen voimat loppuivat sairauden, uupumuksen tai muun ongelman kohdatessa. Kodinhoitajan apu auttoi perhettä vaikean tilanteen yli. Nyt tukea saa lähinnä vasta, kun perhe on lastensuojelun asiakkaana. Kysyisin asianomaiselta ministeriltä: mitä aiotte tehdä niitten perheitten hyväksi, jotka tarvitsevat tätä tukea kotiin, mutta eivät sitä kuntien taloustilanteiden johdosta saa juurikaan?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Edustaja Paloniemi tässä kertoikin, että meillä sosiaali- ja terveysministeriössä on nyt valmisteilla lastensuojelun laatukriteerit, ja ehkä tässä yhteydessä voin hieman avata, mitä tämä valmistelu tarkoittaa. Kysehän ei ole nyt siitä, että pelkästään katsotaan niitä perheitä, jotka lastensuojeluapua tarvitsevat, vaan siitä, että löydetään ne perheet, jotka mahdollisesti tarvitsisivat niitä raskaimpia tukitoimia, mikäli ne eivät sitä apua saisi oikea-aikaisesti. Ja kuten edustaja Paloniemi totesi — täytyy muuten kiittää, että olette lähtenyt mukaan tähän työryhmään — työrupeama on todella mittava, ja tuloksia pitää saada hyvin nopeassa aikataulussa aikaan, jotta vielä tällä hallituskaudella me saisimme täytäntöön nämä laatukriteerit ja meidän koko lastensuojelukentän parannettua.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä levottomuus on nyt vellonut sosiaali- ja terveyskentässä ja ihmiset ovat huolissaan, että mitä tästä kaikesta tulee. Teitä on kaksi ministeriöstä sosiaali- ja terveysuudistusta tekemässä, vielä samassa ministeriössä. Kyllä tätä joutui viikonloppuna ihmettelemään, että twiiteistä, blogeista, twittereistä, valtiosihteereiltä tuli tietoa, että keskustelkaa nyt hyvän tähden keskenänne.

Terveyskeskukset ovat se paikka, jota pitää kehittää. Potilasturvallisuutta ei saa vaarantaa, ja sitten yksi keskeinen periaate on se, kuka järjestää terveyspalvelut ja kuka ne tuottaa. Nämä on ne ydinkysymykset, mihin teiltä pitää vastaukset tulla. Miten tässä nyt on mennyt jo vuosilinttuulla aikaa? Seuraava päivämäärä taitaa olla eduskunnassa 15.5. Kai nyt se edes pitää paikkansa.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Edustaja Soini, kaikella rakkaudella, nyt jos katsotaan, mitä tässä matkan varrella on tapahtunut ja millä tavalla hallitus on nyt aikatauluttanut tämän uudistuksen etenemisen, niin mehän olemme just jämptisti siinä aikataulussa, millä me saamme lain voimaan sen alkuperäisen tavoitteen mukaisesti vuonna 2015. On tärkeää, että on paljon erilaisia mielipiteitä, on tärkeää, että asiantuntijoidenkin joukosta löytyy erilaisia näkemyksiä. Nämä kaikki näkemykset on julkisesti myöskin esitetty, mutta sitten tulee se aika, kun hallituksen täytyy tehdä päätöksiä, ja nyt hallitus on nuo päätökset kehysriihessään tehnyt. Me jatkamme tätä valmistelua nyt lainsäädännön kirjoittamisen tasolla. Tässä työssä asiantuntija-, selvityshenkilötyöryhmän pohjaesitys on todella olennaisessa osassa, se heidän raporttinsa. Sen lisäksi hallituksen linjaukset otetaan tässä mukaan.

Me tiedämme, että meillä on kaksi isoa uudistusta nyt meneillään: kuntauudistus ja palvelurakenneuudistus. Nämä kaksi ovat naimisissa toistensa kanssa. Jos me irrotamme ne toinen toisistaan, niin kumpikaan uudistus ei pääse onnistumaan. Sen vuoksi me olemme nyt synkronisoineet nämä kaksi uudistusta, ja eduskunta tulee saamaan, (Puhemies koputtaa) aivan kuten oikeuskansleri on edellyttänyt, tarpeelliset tiedot sote-uudistuksen osalta tämän kuntarakennelain käsittelyyn.

Arvoisa herra puhemies! Sote-uudistuksessa on puhuttava myös äideistä, se on myös lastensuojelua, ja synnytyksistä. Tampereella 2.4. syntynyt vauva kuoli synnytyksessä saamiinsa vammoihin kahden vuorokauden ikäisenä, ja syyksi on epäilty tilanpuutetta ja henkilökunnan riittämätöntä määrää. Tapaus herättää suurta keskustelua synnytyssairaaloiden tilasta.

Myös Venäjältä Suomeen kohdistuvien synnytysmatkojen synnytyssairaaloille aiheuttamia kuormituksia on nostettu esille. Monet suomalaiset sairaalat ovat kieltäytyneet ottamasta vastaan venäläisiä synnyttäjiä.

Vaikka Suomessa on turvallista synnyttää, niin tämä resurssipula ja pitkät välimatkat sairaalaan voivat vaarantaa synnytyksen. Kysynkin teiltä, hyvä ministeri, sitä, millä tavalla sote-uudistus huomioi äitien tilanteen ja nämä pitkät välimatkat ja riskit ja asiakaspaikat sekä henkilöstön riittävyyden, mikä on kaiken a ja o siellä synnytyssairaalassa, että vauvat syntyisivät myös tulevaisuudessa turvallisesti eikä yksikään vauva ainakaan sen takia menehtyisi, että paikalla ei ole lääkäriä tai asianmukaisia hoitajia.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Meillä juuri eilen sosiaali- ja terveyspoliittisessa ministeriryhmässä käsiteltiin päivystysasetusta, ja samalla kun me puhumme nyt isosta sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellisesta uudistuksesta, niin on tärkeää huomioida myöskin asetukset ja muu lainsäädäntö, jotta se tukisi sitä, että meillä terveyskeskukset toimivat, jotta meillä aluesairaalat toimivat, keskussairaalat toimivat, synnytyssairaalat toimivat.

Tämä kyseinen tapaus, johon viittaatte, on todella todella surullinen ja todella todella valitettava, ja varmasti kaikki tässä salissa yhdymme siihen, että tällaista ei pitäisi päästä koskaan Suomessa tapahtumaan. Sen vuoksi esimerkiksi päivystysasetuksessa määritellään ne kriteerit, kuinka paljon henkilökuntaa pitää olla paikan päällä, minkälainen valmius pitää olla sitten kriisisynnytyksiin niin, että yksikään lapsi ei joutuisi sellaiseen tilanteeseen, että hän ei saisi sitä riittävää apua.

Arvoisa puhemies! Peruspalveluministeri totesi juuri, että sote-uudistus etenee just jämptisti aikataulussa. Viime maaliskuussa te lupasitte, että toukokuun loppuun mennessä, siis vuosi sitten toukokuun loppuun mennessä, sote-uudistuksesta on esitykset. Pääministeri lupasi, että täytyy olla ennen kuntavaaleja tiedossa, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään. Meni sekin määräaika. Seuraavan työryhmän määräaika oli vuoden loppuun. Se pystyi antamaan listan kysymyksiä, joka lähetettiin alueellisille selvitysmiehille. Tuli heidän työnsä yhteen vetävä työryhmä, ojensi teille esitykset. Te pistitte ne johonkin, en tiedä, mihin, ja nyt olette pitkän riitelyn jälkeen saamassa jo uuden työryhmän taas kasalle, hienoa, (Mauri Pekkarinen: Ja ison!) mutta kuka tätä soppaa johtaa? Kysynkin pääministerin sijaiselta ministeri Risikolta, joka on sosiaali- ja terveysministeriön ykkösministeri: kuka tätä soppaa johtaa?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! On toden totta. Te olette ihan oikeassa siinä, että tässä on ollut erilaisia käänteitä, mutta kyllä tämä nyt ei todellakaan ole mitenkään sekavassa tilassa. Päinvastoin me olemme esimerkiksi eilen illalla juuri tehneet sellaista aikataulutusta siitä, koska tänne taloon tarvitaan niitä tarkempia linjauksia, ja niitä kyllä tulee aivan varmasti, elikkä valiokunnat pystyvät pääsemään eteenpäin, totta kai, ja me olemme linjanneet muutamia sellaisia asioita, joihin pitää saada toki toki tarkennuksia, kuten rahoitukseen. Meidän pitää tietää se, miten järjestämisvastuu menee, miten yliopistosairaalat ja ervat ja sitten myöskin kaiken kaikkiaan tämä hallintomalli, ja varmasti te saatte tietoa tänne siitä tämän tulevan kuukauden sisällä.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Risikon vastauksesta, mutta kohdistan kysymykseni nyt ministeri Guzenina-Richardsonille.

Aamu-uutisten yhteydessä sanoitte, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistuksella tullaan vauhdittamaan kuntarakenneuudistusta. Miten voi olla niin, että merkittävintä uudistusta tullaan käyttämään välineenä johonkin toiseen? Aletaan liikkua perustuslain peruskysymysten äärellä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat perusoikeuksia. Jos tätä asiaa käytetään jonkun toisen vipusimena, sähköjäniksenä, liikutaan aika lailla arveluttavilla alueilla. Mitä te vastaatte tähän?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Edustaja nyt dramatisoi, ja ymmärrän sen, mutta me kaikki tässä salissa ihan aidosti, jos rehellisiä olemme, tiedämme sen, että se, minkälaiseksi kuntakenttä tulee muotoutumaan, määrittelee hyvin pitkälle sen, millä tavalla me pystymme myöskin sosiaali- ja terveyspalvelut rakenteellisesti järjestämään. Me puhumme rakenneuudistuksesta ja välillä sivuutamme tässä retoriikassa sen, että me puhumme aidosti kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluista. Me puhumme terveyskeskuksista, me puhumme lastensuojelusta, me puhumme kotiin vietävästä avusta.

Nyt hallitus on valinnut yhden lähestymiskulman viedäkseen tämän uudistuksen maaliin ja hyvään maaliin niikseen, ja esimerkiksi teillä keskustapuolueen edustajilla on ollut erilainen näkökulma siihen. Se, että kiisteltäisiin nyt, kumman näkökulma on parempi, ei vie tätä asiaa eteenpäin. Hallituksen täytyy tehdä päätöksiä. Hallituksen täytyy sitten viedä niiden päätösten mukaisesti uudistusta eteenpäin, ja tietenkin teidän pitää viedä sinne kuntakenttään myös sitä viestiä, että nyt hallitus on lähtenyt siitä, että me saamme vahvoja peruskuntia, me pystymme myöskin rakenteellisesti muokkaamaan tätä järjestelmää niin, että se on kestävällä pohjalla, (Puhemies koputtaa) niin että palvelut paitsi lähitulevaisuudessa myös pitkälle tulevaisuuteen täällä Suomessa tulevat toimimaan.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Hallitus uskoo suomalaiseen kuntapohjaiseen järjestelmään, ja meillä koko hallituksen kuntauudistus ja hyvinvointivaltion turvaaminen lähtee siitä lähtökohdasta, että jatkossakin suomalaiset kunnat järjestävät asukkaidensa keskeiset peruspalvelut ja kehittävät sitä omaa aluettaan demokraattisena yhteisönä. Siinä mielessä meidän lähtökohtamme on erilainen kuin keskustalla. Teidän lähtökohtanne on se, että kunnista viedään pois palveluiden järjestämisvastuu. Te haluatte tyhjentää kuntien valtuustojen esityslistat. Meillä olisi jatkossa teidän mallillanne pelkästään valtuustot. Niillä ei olisi päätettäviä asioita. Niillä ei olisi rahoitusta. (Mauri Pekkarisen välihuuto) Olisi kunnantalot, kunnanvaltuustot, kunnanjohtajat, mutta tosiasiassa kunnat eivät järjestäisi tehtäviä, ja hallituksen lähtökohta on toinen. Me haluamme kehittää suomalaista yhteiskuntaa kuntapohjaisella mallilla, ja silloin on selvää, että kaikki lainsäädännöt pohjautuvat siihen, että jatkossa meillä on vahvat, elinvoimaiset kunnat, jotka kykenevät rahoittamaan ja järjestämään kaikki keskeisimmät palvelut, ja siihen perustuu myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän uudistaminen.

Arvoisa puhemies! Molemmat äsken puhuneet ministerit ovat siinä oikeassa, että hallituksella on eri linja, ja Suomen Keskustalla on aivan erilainen linja kuin tuo teidän sekasortoon johtanut linja. Me lähdemme siitä, että kunnat ovat erittäin tärkeitä paikallisen demokratian suorastaan ikoneita, ja siellä pystyvät kuntakoosta riippumatta vastuulliset päättäjät päättämään ihmisten arkipäivän asioista: päivähoidosta, koulusta, sivistyksestä, kulttuurista, liikunnasta, vapaa-ajasta. Kun ikkunan avaaja katsoo asuinympäristöään ja sen viihtyisyyttä, siitäkin pystytään itsenäisissä kunnissa päättämään. Vain tähän raskaimpaan, eniten kustannuksia aiheuttavaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuuteen tarvitaan yhteistyötä, mutta se ei ole onneksi ihmisten koko elämä. Me kannatamme, että kunnat voivat tehdä yhteistyötä, turvaamme ihmisten terveydenhuollon, palvelut läheltä, (Puhemies koputtaa) hyvänlaatuisen hoidon ja terveenä kotiin.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kunnilla on tänä päivänä yli 500 lakisääteistä tehtävää, ja varsin suuri osa meidän kunnistamme on niin pieniä, että ne eivät kykene näistä palveluista juuri mitään järjestämään enää itse, vaan kaikki palvelut on viety erilaisiin yhteistoimintaorganisaatioihin. Te ette enää usko suomalaisiin kuntiin. Te olette viemässä kunnista palveluiden järjestämisvastuun pois. Te haluaisitte pitää suomalaista kuntakenttää, jonka tehtävä olisi järjestää vain päivähoitoa ja perusopetusta. Tosiasiassa tiedämme, että kunnistamme lähes puolet on niin pieniä, että ne eivät kykene enää tulevaisuudessa edes laadukasta perusopetusta järjestämään, koska syntyvät ikäluokat ovat niin pieniä. Olisiko todella mielekästä ylläpitää 300:aa itsehallinnollista kuntaa, joiden ainoa tehtävä olisi muutaman lapsen perusopetuksen ja päivähoidon järjestäminen? Hallituksen lähtökohta on se, että kuntien pitää olla niin vahvoja ja elinvoimaisia, että ne kykenevät järjestämään ja rahoittamaan kaikki asukkaidensa keskeisimmät peruspalvelut.

Arvoisa herra puhemies! Keskusta vaalii pieniä kuntia. Se on kaunis ajatus, ja me ymmärrämme se sinänsä, mutta kun me olemme huolissamme niiden pienten kuntien asukkaista. Pienet kunnat monesti ovat hyvin suurissa talousvaikeuksissa. Myöskin isompia kuntia on isoissa talousvaikeuksissa, ja me haluamme nimenomaan tehdä kuntauudistusta sen tähden, että kunnilla olisi, mitä päättää, olisi rahaa, millä järjestää niitä palveluita.

Kuntakentässä kuntajohtajat tietävät, että ongelma on ilmeinen. Ainoastaan 10 prosenttia kuntajohtajista vastasi kyselyssä, että nykyinen kuntamäärä on hyvä. 37 prosenttia kuntajohtajista sanoi, että 100—200 on oikea kuntamäärä, ja kolmannes kuntajohtajista oli sitä mieltä, että 200—300. Siellä tiedetään, että kunnat ovat liian pieniä, ne ovat liian heikkoja päättääkseen niistä asioista, joista edustaja Tiilikainen täällä kertoi. Arvoisa ministeri, kysyisin teiltä vielä: mikä on tämän hetken näkymä siitä, millainen on kuntien talouden tilanne jatkossa ja miten ne pystyvät vastaamaan näistä palveluista, joita edustaja Tiilikainen täällä luetteli?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kyllähän tilanne tällä hetkellä on se, että koko julkisen talouden tilanne on erittäin vakava. Kunnat saavat pääosan tuloistaan verotuloina, ja kuten tiedämme, verotulojen kertymä on ollut todella huonoa viime vuosina. Myös valtio on omasta velkaantumiskehityksestään johtuen joutunut vähentämään kuntien valtionosuuksia. Toki valtionosuuksien merkitys on vain viidennes kuntien tuloista, mutta joillekin kunnille se osuus on todella merkittävä, ja se on tärkeä osa asukkaiden peruspalveluiden järjestämistä. Se tarkoittaa sitä, että meidän on tehtävä merkittäviä rakenteellisia ja toimintatapoihin liittyviä uudistuksia seuraavina vuosina, jotta kykenisimme kantamaan tulevaisuudessa vastuun julkisista palveluista, koska tiedämme, että palveluiden tarve tulee nyt jatkuvasti kasvamaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Eli on tehtävä merkittäviä rakenneuudistuksia, uudistettava toimintatapoja, mutta myös hallitus on omassa kehysriihessään sitoutunut siihen, että tulemme käymään tarkasti läpi kuntien velvoitteet ja normit siten, että tavoittelemme näillä kuntatalouteen noin miljardin euron tuottavuushyötyä vuoteen 2017 mennessä.

Arvoisa puhemies! Katson varmuuden vuoksi Paras-lakia helmikuulta 2007, keskustan valmistelema. Sen toinen luku on otsikoitu "Uudistuksen toteuttamisen keinot" ja 4 §:n otsikko on "Keinot". Siinä lukee: "Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin." Kysyn nykyiseltä hallitukselta: onko nykyisen hallituksen linja sama kuin 2007 hyväksytty keskustan johdolla tehty laki?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Keskustan johdolla vuonna 2005 aloitettu Paras-hanke pyrki hyvin paljon samoihin tavoitteisiin, joita hallitus haluaa nyt omalla kuntauudistuksellaan olla edelleen vauhdittamassa, eli tavoitteena oli saada tulevaisuuden kannalta riittävän elinvoimaisia alueita, pystyä järjestämään palvelut tulevaisuudessa, mutta valitettavasti tuon Paras-hankkeen aikana etenemisvauhti eri alueilla oli hyvin erilainen. Monilla alueilla saatiin merkittäviä rakennemuutoksia aikaan. Silloinkin tavoiteltiin hyvin isoja kuntaliitoksia. Paras-hankkeessahan muun muassa yhdistymisavustusta suunnattiin enemmän niille kunnille, jotka muodostivat heti riittävän suuria kokonaisuuksia. Viime vuosina kuitenkin tuo uudistustahti on hiipunut, ja sen johdosta on tarpeen taas vauhdittaa rakenneuudistuksia niin, että saisimme kuntakentän sellaiseen asentoon, että olisimme valmiita vastaanottamaan nuo 2020-luvun erittäin isot haasteet. Tässä keskusta teki merkittävää pohjatyötä, ja nyt on tärkeää vauhdittaa tätä kehitystä.

Arvoisa herra puhemies! Tässähän nyt on kysymys siitä, mikä tämän koko asian tehtävä ja tarkoitus on. Se on tietysti se, että sairaat hoidetaan, haavat sidotaan, hoitohenkilökunta viihtyy työssään, pystyy tekemään työnsä, tehtävänsä, hoitajat pysyvät hoitotöissä, lääkärit eivät karkaa terveyskeskuksista — kuka järjestää, kuka tuottaa, ja kuka rahoittaa? Tässä oli todellinen syöttö lapaan. Kun tähän vastaatte oikeudenmukaisesti, niin siinähän teillä on oikeudenmukainen sosiaali- ja terveysuudistus.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteet ovat juuri ne, mitkä edustaja Soini on lukenut ilmeisesti tänään julkistetusta lainvalmistelutyöryhmän toimeksiannosta — siinä mielessä hyvä, että ollaan tästä asiasta samaa mieltä.

Mutta kaiken kaikkiaan täytyy muistaa, että jos me emme saa myöskään kuntakenttää kuntoon, me emme tule saamaan sosiaali- ja terveyspalveluja kuntoon. Meillä on yli 200 pientä kuntaa, joista osa ei tänä päivänä pysty järjestämään kansalaisille tasa-arvoisesti sosiaali- ja terveyspalveluita, ja tämä on tämän uudistuksen se kaikkein syvin päämäärä, että me pystymme tarjoamaan tuonne pitkälle tulevaisuuteen — vastaten niihin haasteisiin, joita Suomella on vastassa — sellaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka palvelevat kansalaisia tasavertaisesti. Tämä on koko meidän hyvinvointimme kivijalka, se, millä tavalla sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat, ei niin, että ihmisen kukkaron paksuus määrittelee, pääseekö lääkärille vai ei, vaan että meillä on toimivat julkiset terveyspalvelut, toimivat julkiset sosiaalipalvelut.

Arvoisa puhemies! Minä ymmärrän, miksi ministerit vääristelevät keskustan linjaa: siksi, että teitä pelottaa. Teitä pelottaa, että sen sotkun ja sekamelskan, jonka olette aiheuttaneet, jonka keskusta näkee, jonka tämän maan terveysalan ja kunnallisalan asiantuntijat näkevät, myös kansalaiset kohta näkevät ja teiltä häviää viimeinenkin kannatus.

Ihmiset ovat ne, joita varten palveluja tarvitaan. Tuo teidän kahden vuoden hämmennyksenne ei ole parantanut terveyspalveluita lainkaan, päinvastoin, henkilöstö uupuu sen myllerryksen alla ja odotuksessa ja pakenee yksityiselle puolelle. Teidän leikkauksenne sen sijaan on huonontanut ihmisten palveluita, kun kunnat joutuvat entistä ahtaammalle ja suurkaupungit siinä ahtaudessa etunenässä.

Selvitysmies Myllymäki kysyi: mihin tarvitaan STM:n (Puhemies koputtaa) tai THL:n asiantuntijoita, jos poliittinen viisaus kävelee kaiken yli? Kysyn ministeri Risikolta: mihin tarvitaan asiantuntijoita, mihin tarvitaan kansliapäällikköä?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kyllä me tarvitsemme tokikin asiantuntijoita, ja sitä asiantuntijatyötä, mitä on tehty tässä nyt viime aikoina, tullaan todellakin hyödyntämään tässä työssä. Esimerkiksi tällä hetkellä, kun peruspalveluministeri on tänä päivänä nimittänyt sen työryhmän, siellä on nimenomaan sitä asiantuntijuutta haettu, niin että katsotaan nyt sitten vielä se lakikin.

Nyt kyllä muistuttaisin siitä, että ei pidä odottaa sitä, että tämä hanke menee maaliin, koska nyt pitää laittaa niitä terveyskeskuksia siellä kunnissa kuntoon, ja meillä on ihan terveydenhuoltolaki, joka normittaa sitä. Siellä sanotaan, että erikoissairaanhoidon pitää auttaa kuntia selviämään myöskin näistä perusterveydenhuollon toimista yleensäkin. Ja niitä järjestämissuunnitelmia, jotka on pitänyt tehdä nyt tätä valtuustokautta varten, mehän tulemme nyt katsomaan: miten kunnat ja miten sairaanhoitopiirit yhdessä kuntien kanssa ovat nyt vastanneet tähän terveydenhuoltolain haasteeseen ja normiin. Siellä on työkalu, ei kannata jäädä odottamaan tätä, vaan kannattaa laittaa niitä terveyskeskuksia jo kuntoon.