Tapani Tölli /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on kysymyksessä ulkomaalaislain muutosesitys. Euroopan unionin tavoitteena on yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä. Tämän tavoitteen saavuttaminen on välttämätöntä. Kaiken kaikkiaan tarvitaan yhtenäistä eurooppalaista turvapaikkapolitiikkaa.

Hallituksen esitykseen sisältyvällä lakiehdotuksella pannaan kansallisesti täytäntöön turvapaikkamenettelydirektiivi, joka merkitsee askelta kohti yhtenäistä turvapaikkapolitiikkaa Euroopan unionissa. Paljon tosin jää vielä tehtävää.

Käsiteltävänä olevalla lakiehdotuksella saatetaan ulkomaalaislaki vastaamaan turvapaikkamenettelydirektiivin säännöksiä. Niin kuin totesin, direktiivillä puolestaan pyritään yhtenäistämään unionin jäsenvaltioissa käytössä olevia kansainvälistä suojelua koskevia menettelyjä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hallituksen esityksessä ulkomaalaislakiin ehdotetut muutokset vastaavat pääosin vakiintunutta soveltamiskäytäntöä ja tulkintaa. Lakiin otettavat säännökset vahvistavat kansainvälistä suojelua hakevien ulkomaalaisten oikeusturvaa, yhdenvertaista kohtelua sekä päätöksenteon avoimuutta ja ennakoitavuutta. Lakiin esitetään lisättäväksi säännökset tietojen antamisesta kansainvälistä suojelua hakevalle, kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen peruuttamisesta ja raukeamisesta, turvapaikkapuhuttelusta, tiedon hankkimisesta yksittäisessä kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa sekä kansainvälistä suojelua koskevan asian raukeamisesta hallintotuomioistuimessa.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta pitää välttämättömänä, että unionin jäsenmaat huolehtivat hyväksyttyjen unionitason normien asianmukaisesta noudattamisesta. Huomattava osa Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista tulee toisesta unionimaasta. Lähtökohtaisesti tämä tarkoittaa sitä, että hakijan turvapaikkahakemus tulee käsitellä muualla kuin Suomessa, sekä sitä, että hakija on tullut rekisteröidä turvapaikanhakijaksi jo aiemmin.

Suomi on tehnyt puheenjohtajuuskaudellaan merkittävän aloitteen, joka koskee yhteisvastuullisuutta turvapaikkamenettelyssä. Kyse on siitä, että unionimaa, johon turvapaikanhakija saapuu ensimmäisenä unionin ulkopuolelta, saa rekisteröityään hakijan kompensaatiota turvapaikkamenettelystä johtuvista kustannuksistaan unionilta sitä mukaa kuin turvapaikkaprosessin todetaan edenneen asianomaisessa valtiossa. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että turvapaikkahakemukset käsitellään asianmukaisesti ja samalla mahdollisimman nopeasti. Hallitus on politiikkariihessään viime helmikuussa asettanut tavoitteeksi perusteettomasti turvapaikkaa hakevien määrän vähentämisen. Samalla hallitus varautuu lisäämään resursseja turvapaikkatutkinnan ruuhkien purkamiseksi.

Edelleen hallintovaliokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös siihen, että turvapaikkamenettelydirektiivissä mahdollistetaan lääketieteellisten tutkimusten käyttö ilman huoltajaa olevan alaikäisen iän määrittelemiseksi turvapaikkatutkinnan yhteydessä. Suomeen yksin saapuneiden alaikäisten tai alaikäisinä esiintyvien turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut viimeisen vuoden aikana merkittävästi. Pääosalla turvapaikanhakijoista ei useinkaan ole henkilöllisyyttä osoittavia luotettavia asiakirjoja. Mikäli lääketieteellisellä tutkimuksella voidaan edesauttaa henkilön iän määrittämistä, tuleekin hallituksen ryhtyä pikaisesti toimenpiteisiin tällaisen järjestelmän vaatiman lainsäädännön valmistelemiseksi eduskuntakäsittelyä varten.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta pitää tätä lakiesitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa tämän hyväksymistä pienin muutoksin, ja valiokunta oli asiassa yksimielinen.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Eduskunnassa käytiin varsin laaja keskustelu ulkomaalaislain kokonaisuudistuksesta viime talvena, ja itse asiassa hallituksen ministeri Thorsin johdolla antamat esitykset olisivat johtaneet Suomen EU:n yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan linjausten osalta varsin vakavaan tilanteeseen. Oleskeluluvan myöntämisen kriteereitä olisi väljennetty ja nimenomaan tältä osin myöskin olisi hallitsemattoman maahanmuuton vaikutuksia kasvatettu. Tältä osin ulkomaalaislain käsittely sai eduskunnassa asiallisen korjauksen.

Hallintovaliokunta jatkaa mielestäni kyllä varsin hyvää linjaa tuoden tämänkin ulkomaalaislain muutosesityksen yhteydessä esille Suomen puheenjohtajuuskauden peruslinjaukset, joissa nimenomaan korostetaan määrällisen ja laadullisen maahanmuuton kansallisissa käsissä pitämistä ja EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan peruslinjauksia. Suomihan on ollut tähän asti sitoutunut siihen EU:n peruslinjaan, että samalla kun tuetaan aktiivisempaa työperäistä maahanmuuttoa, on laitonta maahanmuuttoa ja siihen liittyvää ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa määrätietoisesti torjuttava.

Nyt hallituksen signaalit ja menettelytavat myöskin turvapaikkakäsittelyssä ovat valitettavasti johtaneet sellaiseen kierteeseen, jota ei turvapaikkajärjestelmässä eikä hallituksen ja sisäministeriön osalta nyt hallita. Sisäministeriöhän jaettiin viime kauden jälkeen kahteen osaan, eli maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat tulivat Rkp:n ministeri Thorsille, sisäministerille jäivät sitten pelastus, poliisi ja Raja, ja aikaisemmin korostettu sisäisen turvallisuuden kokonaisuus on näin jaettu kahtia. Kun sisäministeri Holmlund vielä julkisesti on linjannut, että hän edeltäjästään poiketen ei puutu toisen tontille, niin ei myöskään käydä laittoman maahanmuuton torjunnan ja maahanmuuton hallinnan sisäisen turvallisuuden vaikutuksia riittävästi läpi.

Nyt tältä osin on erittäin tärkeää, että meidän EU-puheenjohtajuuskaudellamme johdollani linjattu laajennettu maahanmuuton yhteisvastuun aloite on hallintovaliokunnan toimesta nostettu ensimmäisen kerran tämän hallituksen aikana esille. Se on aika yllättävää, koska Eurooppa-neuvosto kirjasi tämän sisäasiainministerineuvoston puheenjohtajuuskauden ykkösaloitteen laajennetusta yhteisvastuusta myöskin Eurooppa-neuvoston päätelmiin joulukuussa 2006.

Siinä on nimenomaan takana se, että keskeistä on kansainvälisen suojelun turvaaminen siihen oikeutetuille toteuttamalla täysimääräisesti Geneven sopimusta, nykyistä konkreettisempi taloudellisen taakanjako turvapaikkakysymyksiin sekä laittomaan maahanmuuttoon ja rajavalvontaan liittyvissä asioissa sekä yhteisesti sovittujen sääntöjen todennettavissa oleva noudattaminen niin, että muun muassa laittoman maahanmuuton osalta ja perusteettomien turvapaikanhakijoidenkin osalta rekisteröinti tapahtuisi, jotta myöskin vältettäisiin se tilanne, joka Espanjan ja Italian osalta Välimerellä on ollut. Käytännössä turvapaikanhakijat lähtevät EU:n sisällä eteenpäin eikä päästä noudattamaan myöskään Dublin-periaatteita. Tämä aloite tähtää nimenomaan suojelun parempaan antamiseen mutta myöskin jokaisen EU-maan velvollisuuteen noudattaa rajavalvonnan ja myöskin laittoman maahanmuuton torjunnan keskeisiä periaatteita.

On ollut hämmästyttävää, että hallituksen taholta ei ole, ei ministeri Thorsin julkisissa kirjoituksissa eikä missään kannanotoissa, kannettu huolta laittoman maahanmuuton torjunnasta, joka on olennainen asia, jos halutaan torjua ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa, joka oli meidän EU-puheenjohtajuuskautemme 2006 keskeisiä painopisteitä.

Joulukuussa kirjatuissa päätelmissä Eurooppa-neuvosto totesi, että muuttoreitteihin liittyvää käytännön työskentelyä on tehostettava yhdessä kolmansien maiden kanssa. Sillä pyritään erityisesti ehkäisemään ja torjumaan ihmiskauppaa ja ihmisten salakuljetusta. Samalla pyritään varmistamaan tehokas kansainvälinen suojelu sitä mahdollisesti tarvitseville henkilöille ja haavoittuvimmille ihmisille, kuten naisille, ja toteuttamaan erityistoimenpiteitä ilman huoltajaa olevien alaikäisten hyväksi. Vahvistettiin laittoman maahanmuuton torjuntaa koskevaa jäsenvaltioiden keskinäistä yhteistyötä nimenomaan tehostamalla laittoman työnteon vastaisia toimenpiteitä sekä jäsenvaltioiden että EU:n tasolla sekä hyödynnetään täysimääräisesti nykyisiä ja uusia mahdollisuuksia rajavalvonnan tehostamiseksi ja henkilöiden luotettavassa tunnistamisessa.

Nämä painotukset ovat jääneet täysin ilman huomiota, ja ne ovat kuitenkin EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan keskeinen lähtökohta. Tehokkaat palautukset ja laittoman maahanmuuton torjunta ovat aktiivisen työperäisen maahanmuuton onnistumisen edellytys.

Nyt tilanne on riistäytynyt väärien signaalien ja myöskin käsittelyn ja päätöksenteon heikkouden takia siihen, että meillä on lähes 4 000 turvapaikanhakijaa haastattelematta. Meillä sotketaan keskustelussa turvapaikanhakija, pakolainen ja maahanmuuttaja, ei erotella näitä asioita. Jotta voidaan koko maahanmuuton hyväksyttävyys säilyttää, on laittoman maahanmuuton torjuntaa tehostettava ja palautusten oltava tehokkaita.

Nyt meillä ovat muun muassa käsittelyt venyneet sillä tavalla, että kun ministeri Itälän jälkeen huomasin, että puolitoista vuotta jopa perusteettomia turvapaikkahakemuksia käsiteltiin, niin Ulkomaalaisviraston tehostamisprojektilla tämä määräaika saatiin kolmeen kuukauteen. Pystyttiin hallitsemaan tällä tavalla nimenomaan perusteettomien turvapaikanhakijoiden vyöryä. Nyt tämä aika alkaa mennä yli vuoteen, ja se osoittaa sitä, että asia ei ole käsissä. Pitäisi perustaa kaksi vastaanottokeskusta joka kuukausi. Kymmenen henkilöä käsittelyyn voi maksaa 600 000, mutta sillä säästettäisiin 5 miljoonaa euroa. Turvapaikanhakijoista noin 20 prosenttia on Dublin-tapauksia eli ensimmäiseen maahan palautettavia, mutta puolet muista turvapaikanhakijoista on perusteettomia.

On perustellun suojelun tarpeessa olevien etu kuten myös koko järjestelmän uskottavuuden kannalta tärkeää, että käsittely nopeutuu. Tältä osin nämä periaatteet, joita on muun muassa ikätestien suorittamisesta henkilön iän määrittämiseksi muun muassa lasten osalta, pitäisi pikaisesti panna toimeen. On pelkkää vetkuttelua ministeri Thorsin ja hallituksen taholta, ettei näitä asioita panna pikaisesti nyt kuntoon. Myöskin täytyy sanktioida väärien tietojen antaminen turvapaikan hakemisen ja turvapaikkakäsittelyn yhteydessä. Sinisillä silmillä ei tätä asiaa saada haltuun, ja tämän vaikutukset myöskin sisäiseen turvallisuuteen ja koko maahanmuuton hyväksyttävyyteen menevät, jos kansalaiset eivät voi luottaa siihen, ettei turvapaikkajärjestelmää käytetä väärin.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kiitän hallintovaliokuntaa, joka on kiinnittänyt aiheellisesti huomiota siihen, että nämä turvapaikkahakemukset pitäisi käsitellä huomattavasti nykyistä nopeammin. Pidän myös tärkeänä sitä, että hallitus niin sanotussa politiikkariihessään helmikuussa asetti tavoitteeksi perusteettomien turvapaikkahakemusten määrän vähentämisen. Odotan, että ministeri Thors, joka juuri poistui salista, toimisi entistä pontevammin tämän hallituksen asettaman tavoitteen realisoimiseksi eli toteuttamiseksi.

Mutta, herra puhemies, pelkään, että ministeri Thorsilla ja hänen lähimmillä virkamiehillään on asenneongelma suhteessa perusteettomiin hakemuksiin ja yleensäkin hakemusten käsittelyn nopeuttamiseen. Tätä asenneongelmaa osoittavat esimerkiksi sen kaltaiset puheenvuorot julkisuudessa, joissa he, siis ministeri ja hänen virkamiehensä, toteavat, että eivät Suomen turvapaikanhakijoiden määrät ole suuria, kun niitä verrataan esimerkiksi Ruotsiin tai Norjaan tai Tanskaan. Eivätkö ministeri ja hänen virkamiehensä ymmärrä, että me nimenomaan Suomeen emme halua niitä ongelmia, joita jo naapurimaissamme olemme nähneet tilanteessa, jossa tämä turvapaikkapolitiikka on lähtenyt käsistä? Me emme halua tänne lähiöitä, joissa mellakoidaan tai joissa aiheutetaan huomattavia ongelmia kiitos huonosti onnistuneen turvapaikkapolitiikan tai epäonnistuneen kotouttamisen.

Toinen tällainen mielestäni vääränlaista asennoitumista osoittava julkinen argumentti ministerin toimesta on ollut se, että me emme Suomessa muka pysty vaikuttamaan turvapaikanhakijoiden määrään. On se sitten kumma, että Ruotsi ja Norja esimerkiksi ovat pystyneet näihin määriin vaikuttamaan.

Herra puhemies! Lopuksi totean, että tärkeätä on se, että tämä asia pysyy Suomen ja sen viranomaisten omissa käsissä.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz puhui tärkeitä asioita ja vihdoin. Hallituskausi on puolessavälissä, ja jo keväästä ja kesästä 2007 lähtien muun muassa henkilökohtaisesti yritin eri medioiden välityksellä varoittaa siitä, että olemme menossa Ruotsin tielle. Nyt täytyy sanoa, että ministeri Thorsin johdolla hallitus on menossa vanhalle Ruotsin tielle. Pohjoismaat ja Ruotsi ovat muuttaneet käytäntöjään. Jokainen maa ottaa asiat vastuullisesti, selvittää muun muassa alaikäisten osalta heidän matkareittinsä, selvittää iät, torjuu laitonta maahanmuuttoa Euroopan unionin yhteisten linjausten mukaan. Meillä, ed. Zyskowicz, ei voida mennä nyt ministeri Thorsin selän taakse hallituksessa. Te vastaatte siitä, että oikeata muutosta tapahtuu. Valitettavasti on merkkejä siitä, että tämä kaikki on silmänlumetta. Te puhutte nyt, kun näette, että tilanne on riistäytynyt käsistä. Nyt on erittäin tärkeätä saada tämä käsittely nopeasti kolmeen neljään kuukauteen. Muussa tapauksessa tästä on monenlaisia sisäisen turvallisuudenkin kannalta vakavia vaikutuksia.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ei ole tarkoitus mennä ministeri Thorsin selän taakse. Päinvastoin, hallituksen piirissä juuri näiden ongelmien vuoksi muut voimat ovat ottaneet aktiivisemman roolin koko tässä ministeri Thorsin toimialaan kuuluvassa turvapaikkapolitiikassa. Siitä osoituksena on myös hallituksen puoliväliriihessä tekemä ratkaisu, johon puheenvuorossani viittasin.

Ei ole, ed. Rajamäki, myöskään niin, että minä tai me kokoomuslaiset olisimme vasta nyt heränneet näistä ongelmista puhumaan. Päinvastoin, olemme näihin kiinnittäneet huomiota jo aikaisemmin. Mutta tosiasia on se, ja se on myönnettävä, että hallituksen päävoimien, kokoomuksen ja keskustan, on entistä vahvemmin otettava näissä asioissa vastuuta, ellei ministeri Thors näissä asioissa toimi riittävän ripeästi ja tarmokkaasti hallituksen yhteisten tavoitteiden puolesta.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Todellakaan ei ministeri Thorsin selän taakse pidä mennä. Enemmänkin pitäisi miettiä sitä, minkälaisen lain kanssa me elämme. Me elämme sellaisen lain kanssa kuin silloisen ministeri Rajamäen aikana oli aikaansaatu. Viime syksynähän eduskunnassa, kun käsiteltiin hallituksen esitystä 166 ulkomaalaislaista, keskustelu virisi hallintovaliokunnassa ja hallituksen piirissä siitä, mikä on tilanne Suomen suhteessa Ruotsiin. Asiallinen keskustelu on käynnistynyt, ja on tehty politiikkariihen päätökset siltä osin, että tarkistetaan tilannetta, kuten ed. Zyskowicz totesi, muiden Pohjoismaiden kanssa samalle tasolle, että se ei saa erota siitä, vaan pitää rinnastaa pohjoismaista käytäntöä, ja tässä tapauksessa sitä työtä ollaan tekemässä ministeri Thorsin johdolla hyvässä hengessä. Korostan sitä, että se lainsäädäntö, minkä varassa tähän saakka on eletty, on edellisten hallitusten aikaansaannosta.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ennen EU:n laajennusta oli tärkeätä viedä ulkomaalaislain tietyt korjaukset läpi ja erityisesti se oli tärkeätä, että vietiin ne ministeri Itälän aikaansaamassa muodossa, koska muussa tapauksessa ennen EU:n laajenemista ei olisi voitu ulkomaalaislakia korjata.

Ed. Mäkinen, joka kuuluu ulkomaalaislain epäkohtien osalta jälkiherännäisten joukkoon, onneksi kuitenkin hallintovaliokunnan pääjoukon mukana, unohtaa sen, että kyllä tässä puhtaasti se, ettei ole kiinnitetty huomiota turvapaikkajärjestelmän toimivuuteen ja käsittelyyn, on luonut nämä ongelmat. Edellisen hallituksen aikana me lyhensimme käsittelyt kolmeen kuukauteen. Se oli myös sen järjestelmän toimivuuden yksi lähtökohta. Te voitte katsoa tilastoja alaikäisten lasten ja perusteettomien turvapaikanhakijoiden osalta ja verrata niitä teidän hallituksenne aikaisiin pylväisiin.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota siihen, että tämä on tällä viikolla jo toinen kerta, kun olemme tilanteessa, että keskustelua käydään ilman, että ministeri on paikalla, kun hänen asiaansa käsitellään. Eilen oli oikeusministeriön esittelyssä oleva asia, jossa keskustelua jouduttiin käymään ilman ministerin läsnäoloa, ja tänään näyttää siltä, että ministeri Thors jostain syystä on poissa, kun tätä tärkeää asiaa käsitellään.

Tämä on sikälikin erittäin hämmentävää ja kummallista, että olemme juuri kuulleet ed. Zyskowiczilta, että keskusta ja kokoomus ovat ottaneet näiden asioiden hoidon ministeri Thorsilta hoidettavakseen, ja hän ei ole itse tässä lausumassa käsitystään ollenkaan. (Ed. Zyskowicz: Joutuvat ottamaan!) Hallituksen politiikka tällä alueella jää kyllä tämän keskustelun pohjalta enemmän kuin hämärän peittoon. Mikähän tätä hallitusta maahanmuuttopolitiikassa oikein nyt ohjaa?

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maahanmuuttoasioiden hoitamisessa on erittäin keskeistä, että turvapaikkahakemusten käsittelyyn on osoitettavissa riittävät resurssit, jotta käsittelyaika on mahdollisimman nopea.

Toinen merkittävä asia on se, mihin tuossa esittelypuheenvuorossanikin viittasin, että mahdollisimman selkeä käytäntö tulee Euroopan unionissa yhtenäiseksi, jotta vältytään siltä, että samat ihmiset kulkevat maasta toiseen hakien turvapaikkaa, vaan pystytään käsittelemään asia siinä maassa, jossa ensimmäiseksi turvapaikkahakemus on esitetty.

Maahanmuuttotilanne on muuttunut varsin nopeasti. Turvapaikanhakijoiden määrä on nopeasti kasvanut. Hallintovaliokunta on kiinnittänyt hyvin selkeästi tähän asiaan huomiota, että tähän käsittelyyn ohjataan riittävät resurssit, jotta asia tulee mahdollisimman hyvin hoidetuksi sekä yksilöiden että koko yhteiskunnan kannalta.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhteinen huoli on nyt siitä, että käsittelyajat ovat kohtuuttoman pitkät. Jo tämän vuoden budjettia käsiteltäessä tämä asia nousi esiin. Ensimmäisessä lisäbudjetissa lisättiin määrärahoja, jotta voidaan palkata lisähenkilöstöä sekä turvapaikkahakemusten käsittelyyn että poliisille, mutta ne eivät ole riittäviä. Tärkeä viesti on nyt, että me saamme resurssit sellaiseen kuntoon, että käsittelyajat saadaan sellaisiksi, mitkä tavoitteet ovat, selvästi ainakin puolitettua tästä vuodesta, missä ne ovat. Ne uhkaavat vielä vaan pidentyä. Samoin kuntien mahdollisuuksia ottaa vastaan pakolaisia pitää edesauttaa. Niiden korvausten perusteet, mitkä annetaan, ovat viime vuosikymmeneltä eivätkä vastaa tämän hetken kuluja.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä asia ei ratkea sillä, että me hyvin pikaisesti yritämme perustaa mahdollisimman monta vastaanottokeskusta, vaan se ratkeaa sillä, että sen asian alkujuurille paneudutaan. Silloin nimenomaan tulee kysymykseen se, kuinka nopeasti näitä hakemuksia voidaan käsitellä ja kuinka tehokkaasti voidaan sieltä ne perusteettomat hakemukset ja perustellut hakemukset erotella. Tässä, kuten ed. Nepponen sanoi, oli aivan olennaista se, että eduskunta lisäsi rahaa tähän käsittelyprosessiin, ja siihen tarvitaan sitten myöskin vielä jatkossa lisää.

Mutta haluaisin myöskin sen tässä todeta, että kun meitä verrataan suhteessa muihin maihin, niin muissakin maissa on tapahtunut muutoksia. Esimerkiksi erityisesti Ruotsi on tiukentanut tässä käytäntöään, ja se vaikuttaa suoranaisesti meihin. Sen takia oli aivan oikein se, että hallitus puoliväliriihessään teki sen ratkaisun, että me hyvin pikaisesti siirrymme pohjoismaisiin käytäntöihin, ja se tulee jo suoranaisesti vaikuttamaan, näin uskon, myöskin hakijamäärien vähenemiseen.

Ulla-Maj Wideroos /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ed. Heinäluoman kanssa samaa mieltä siitä, että olisi hyvä, jos asianomainen ministeri olisi paikalla silloin, kun näitä esityksiä käsitellään. Nyt joudun kuitenkin toteamaan, että hallituksen ministerityöryhmä Halke kokoontuu tällä hetkellä ja meidän ryhmämme ainoana edustajana ministeri Thors joutuu olemaan siellä paikalla.

Mutta jos on niin, että halutaan nopeuttaa käsittelyaikoja, siihen tarvitaan lisää rahaa. Varmaan on niin, että meidän ryhmämme on valmis tukemaan sitä, jos tämä talo on valmis siihen lisäämään rahaa.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Maahanmuuttotilannehan on muuttunut hyvin nopealla tavalla, kuten valiokunnan puheenjohtaja ed. Tölli täällä totesi.

Mutta, ed. Rajamäki, eihän ulkomaalaispolitiikka sen enempää kuin maahanmuuttotilanne elä tavallaan hallitusperiodissa. Tämä tilanne on nyt muuttunut edellisen hallituksen jälkeen, ja sen takia on turha muistella sitä. Minäkin voisin palauttaa mieliinne vaikkapa ajan, jolloin ulkoministeri Väyrynen ja maahanmuuttoasioista vastannut paljon parjattu Eila Kännö asettivat hyvin tiukkoja rajoja maahanmuutolle, ja silloin teidän suunnastanne kuului sitä ulkomaalaispolitiikkaa kohtaan erittäin kovaa kritiikkiä.

Nyt me pystymme tunnistamaan nämä kaikkein tärkeimmät haasteet, mitkä meillä tällä hetkellä on. Ne liittyvät nimenomaan tähän määrään, resurssikysymykseen sekä alaikäisten lasten tavallaan yllättävänkin suureen määrään suhteessa kokonaisuuteen. Silloin on tärkeää pystyä edistämään resurssien lisäämisen kautta heidän identifikaatiotaan ja niitä ratkaisuja, joita voidaan sitten rakentavan ja kestävän maahanmuuttopolitiikan ja ulkomaalaispolitiikan sisällä tehdä. Tämä kiteytyy selkeästi muutamaan keskeiseen kohtaan, ja eräs keskeisimmistä on tämän pitkän ajan torjuminen, ja sitähän ei pystytä hoitamaan millään muulla kuin resurssien lisäämisellä.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tietysti laittoman muuttoliikkeen syitä on poistettava vaikuttamalla lähtömaiden sosiaalisten, taloudellisten ja oikeudellisten olojen parantamiseen. Se on tietysti lähtökohta, ja siinä EU myöskin tekee työtä.

Mutta minä haluan kiinnittää huomion siihen, että ministeri Thors ja hallitus eivät ole tuoneet esille meidän puheenjohtajuuskaudellamme laittoman maahanmuuton torjuntaan liittyneitä linjauksia ja aloitteita. Myöskään Prümin sopimusta, johon Suomi tuli mukaan jo ennen perustajamaita, tähän rajat ylittävän rikollisuuden, terrorismin ja laittoman muuttoliikkeen torjuntasopimukseen, ei tämä hallitus ole tuonut esille. Ei sitä ole tuotu ministerineuvostossa esille. Se on erittäin tärkeä keino kuitenkin operatiivisesti toimia.

Maahanmuutto- ja nimenomaan turvapaikkakäsittely on kaivannut lisää resursseja, voimakkaita lisäresursseja. Maahanmuuttovirasto, Ulkomaalaisvirasto, olisi tarvinnut 5,2 miljoonaa euroa välittömästi nyt rahaa. Hallituspuolueet olivat valmiit vain 2 miljoonan euron lisäykseen. Tämä on erittäin huonoa toimintaa, koska 600 000 euron panostuksella säästetään 5 miljoonaa euroa. Nyt on hyvin tärkeätä, että nimenomaan otetaan haltuun tämän järjestelmän toimimattomuus.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos ed. Rajamäki yrittää tehdä tästä sosialidemokraattisen oppositiopolitiikan välinettä, niin on pakko muistuttaa, että kun ed. Rajamäki oli sisäministeri ja teki näissä asioissa hyvää työtä, niin hän sai tukea lähinnä muualta kuin oman eduskuntaryhmänsä ja oman puolueensa piiristä.

Mutta varsinainen asia, herra puhemies, on nämä resurssit. Mielestäni on ihan oikein, että resursseja pitää antaa lisää, niin kuin täällä on todettu. Mutta lisäresurssit eivät voi riittää, jos suomalaisessa käytännössä, mitä tulee käsittelyaikoihin ja mitä tulee alaikäisten turvapaikanhakijoiden kohteluun, on sellaisia vetovoimatekijöitä, jotka merkitsevät, että Suomi on houkuttelevampi maa turvapaikan hakemiseen kuin esimerkiksi Ruotsi. Jos käytäntö, olotila, on sellainen, että henkilöt, jotka ovat tulleet ensin muihin Pohjoismaihin, hakevat sen jälkeen turvapaikkaa nimenomaan Suomessa, ja jos sitä ei muuteta, niin silloin mitkään lisäresurssit eivät käytännössä auta.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ihan aiheellisesti kyseltiin ministerin läsnäolon perään. Viittaan vielä eiliseen: Moni meistä kyseli sitä, kuka oli sinänsä hyvän hallituksen esityksen isä tai äiti, ministeri Kiviniemi vaiko sitten valtiovarainministeri Katainen. Täällä tämä asia ei selvinnyt, koska ministereitä ei ollut paikalla.

Mutta tähän tämänpäiväiseen maahanmuuttokysymykseen: Olisi erittäin tärkeätä, että eduskunta ei tee eikä säädä lakeja ennakkoluuloihin ja ksenofobiaan pohjautuvalla tavalla. Näin ollen tämän pitäisi olla sekä opposition että hallituspuolueiden yhteinen linjaus. Ihmisarvo ja ihmisten oikeudet ovat jakamattomia tällä planeetalla, ja silloin on myöskin katsottava näitä isompia kysymyksiä, kuten esimerkiksi sitä, mitä tapahtuu, jos ilmastonmuutos etenee esimerkiksi Afrikassa ja Aasiassa.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen verran ed. Zyskowiczille, että kun kauniisti sanotaan, että Suomi on houkuttelevampi — ja miksei myös edelliselle puhujalle, ed. Tiusaselle — niin miten nyt voitaisiin sanoa, että pohjoismaiset demokratiat Tanska tai Ruotsi olisivat nyt ruvenneet vihaamaan jotenkin ulkolaisia, kun ne tiukentavat lakeja? Kai se on sitä viisautta, jota monet ovat ihailleet, USA:n presidentit, ja kaikkea muuta. Sanoisinkin sen takia justiin teille joillekin edustajille, että kun te käytätte tätä sanaa, että Suomi on "houkuttelevampi", niin se kuulostaa kyllä ihan siltä kuin Rkp olisi saamassa just sen, mitä se haluaa, koska jonkunhan tätä on haluttava. Tai jos ei se ole niin, niin sitten suomalainen tämänhetkinen päättäjäporukka on tyhmempi kuin koskaan, koska miten me voimme olla tämmöisiä, että kun muut ja EU selkeästi tekevät päätöksen ja mekin voisimme seurata heitä, niin me jätämme tämän niin kuin auki, aiheutamme itsellemme tilanteen, joka rahalla muka korjattaisiin? Hah!

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Rajamäki ihan asiallisesti totesi, että Suomessa keskustelu sekaantuu monesti maahanmuuttajien ja eri ryhmien termien ja käsitteiden välillä. On tärkeää todeta, että kansainväliset ihmisoikeussopimukset edellyttävät sivistysvaltioilta muun muassa pakolaisten kohtelua niin, että ihminen, jolla ei ole kotimaata, voi suojautua jonkun maan, järjestäytyneen maan, järjestelmään. Toisaalta turvapaikanhakijan, jolla on oikeus saada turvapaikka, tulee se saada. Sitten jos on aiheeton turvapaikanhakija, joka esimerkiksi on hakenut turvapaikkaa muissa Euroopan unionin maissa, niin hänet voidaan nopeasti käännyttää tai palauttaa siihen maahan, missä hän on ensimmäiseksi hakemuksen jättänyt. Kolmas ryhmähän on nämä maahanmuuttajat, jotka eri syistä tulevat tänne maahan.

Tietysti Suomella on suuret haasteet näistä lisääntyvistä ryhmistä, mutta haluan vielä todeta sen, että ed. Rajamäen ilmaisu hänen omassa puheessaan ei ollut kyllä ihan täysin paikkansa pitävä, että hallitus ei ole tehnyt mitään, kun nimenomaan politiikkariihessä 24. helmikuuta ...

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Wideroosille, joka ei näytä enää olevan paikalla — hänkään, sen paremmin kuin edustamansa ryhmän ministeri — toteaisin, että ei hänen selityksensä kyllä tyydyttänyt: että vastuuministeri on jossakin muualla, jossakin hallituksen kabineteissa. Hänen paikkansa on olla täällä esittelemässä omia esityksiään eikä missään muualla. Lääkärintodistus kelpaa selitykseksi, ja hallitus muuten tietää eduskunnan täysistuntoajat. Pitäisikö varmuuden vuoksi vielä ilmoittaa, että tunnilla tuli siirto? Pitäisikö varmuuden vuoksi ilmoittaa, milloin eduskunta pitää täysistuntoja? Tämä kuvaa konkreettisella tavalla sitä vähättelevää asennetta, mikä hallituksella ja sen ministereillä on eduskunnan asioitten käsittelyä kohtaan. Tähän toivoisi kyllä nyt kohennusta ja parannusta.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys sinällään on tarkoitusperiltään varmasti ihan hyvä ja puolustettava, mutta kun tässä puhuttiin yleisesti ulkomaalaispolitiikasta ja viitattiin siihen, että hallitus on politiikkariihessä 24. helmikuuta tänä vuonna kiinnittänyt huomiota perusteettomasti turvapaikkaa hakevien määrän vähentämiseen, niin mitään konkreettista ei ole tapahtunut. Käykää, hyvät ystävät, edustajakollegat, katsomassa tilastoja, paljonko on kolmen ensimmäisen kuukauden aikana tullut tähän maahan, ja verratkaa sitä aikaisempaan. Siis jossakin on tieto siitä, että Suomeen tällä hetkellä päästään ihan vapaasti, ja miten tänne alaikäisiä voi tulla, jos ei sana ole kiirinyt? Nämä henkilöt maksavat näille ihmisvälittäjille siitä, että tänne päästään.

Ed. Kaltiokumpu, onko Norja sivistymätön maa? Kun ankkurilapset tulevat, siellä on tehty päätös, että perheen yhdistämisiä ei enää tehdä, ja siinähän on syy, minkä takia Suomeen tulee tällä hetkellä ankkurilapsia. Sen jälkeen koko suku pääsee Suomeen.

Pertti Virtanen /ps:

(Ed. Kanerva: Ihan lyhyt vaan!) — Ei ole rkp:läisiä ollenkaan! — (Ed. Kanerva: Jätä väliin kokonaan!) — Näin on!

Arvoisa puhemies! Täältä on tosiaan yksi puoluekin kokonaan häipynyt, likaisen työn tekijät, jos näin huumoria saisi; "humör" på svenskahan onkin enemmän semmoinen mielentila, eikä se ole ainakaan vitsailevaa loukkaamista.

Eli kun me tiedämme nämä syyt tässä, kaikki selkeästi tiedostavat, niin kai täällä nyt jotain taustallakin on sitten, ettei tässä nyt ketään syyllistetä. Mutta jos vähänkin seuraa sitä, mitä lyhyessä suomalaisessa poliittisessa historiassa on tapahtunut sen jälkeen, kun tämä EU tuli, niin kun hallitus on menettänyt valtaansa tietyissä asioissa, niin nykyäänhän te teette semmoisen neljän vuoden sopimuksen, että kaikki saavat jotain, että nämä pikkupuolueet, vihreät ja Rkp, pysyvät hallituksessa, jolloin kyllähän me nyt kai oppositiossa tajuamme sen, että keskusta ja kokoomus ovat tässä tavallaan vähän panttivankeina, että on tämmöinen surkea laki tietyllä tavalla — en puhu tästä, vaan tästä kokonaisilmiöstä — miten sitä edellistä lakia surkeennutettiin viime hetkellä, sitä 166:ta, joka liittyy tähän. Se on selvästi pakko meidän todeta, että te olette nytten tämän tilanteen panttivankeina Rkp:nne kanssa, joka haluaa kyllä mielellään pysyä hallituksessa. Vai väitättekö te nyt jotain muuta kekseliästä heti siinä eturivissä?

Takanahan se, minkä takia Suomea tällä hetkellä käytetään hyväksi ja mihin ei hallitukselta riitä rohkeus, ei siis niin, että päästetään ihmisiä tänne niin paljon, että sitten kun me rahalla maksamme kymmeniä ... Ministeri Thors sanoi justiin Aamulehdessä, Iltalehdessä, että kymmeniä uusia pakolaiskeskuksia tarvitaan parin vuoden sisällä. Silläkö se tilanne nyt paranisi sitten, että saisimme rahaa niiden perustamiseen? Kyllä fiksu hallitus tekisi niin kuin EU ja muut Pohjoismaat ovat näyttäneet ja täysin humanitäärisistä syistä pistäisi rajat kiinni, ettei tämä kostautuisi meille kohta, vähän ajan päästä.

Syyhän on, minä vielä kerran toistan sitä — jopa Helsingin Sanomat uskalsi kirjoittaa tämän, mitä täällä muuten ei ole selkeästi myöntänyt edes hallintovaliokunnan puheenjohtaja — että silloin, kun tämä onneton lakiuudistus — ed. Heli Järvinen kyllä istuu vihreistä tuolla paikalla — toi tämän muutoksen siihen, mikä oli aikoinaan sovittu, niin sanamuoto, kuinka meille pääsee sotaan ja vainoon liittyen sisään humanitäärisen maahanmuuton perusteitten mukaan, niin se muoto oli, arvoisa puhemies: "vaikea turvallisuus- ja ihmisoikeustilanne", "vaikea turvallisuus- ja ihmisoikeustilanne". Ja sitten se muutettiin viimeisenä aamuna tämmöiseksi: "vaikeasta ihmisoikeustilanteesta johtuva huono turvallisuustilanne", ja sitten kun ei kunnon ohjeistusta ole sisäministeriön virkamiehillä, miten tätä tulkitaan, niin melkein kuka tahansa pääsee tänne. Tämähän muistuttaa niin kuin joittenkin teidän perhetilannetta kotona, että kun on vähän niin kuin jotain tämmöistä epämääräistä kuin tässä sanottiin, niin Suomi ottaa vastaan ja alkaa tutkia, onko tässä jotain takana vai ei. Eli ongelma on se, että rohkeus puuttuu siihen, että epäselvissä tapauksissa käännytettäisiin sitä mukaa kuin muutkin Pohjoismaat antavat meille mallia.

Se tosiaan, mitä ex-sisäministeri Rajamäki totesi tässä, että kyse on sinisilmäisyydestä, on minun mielestäni löysästi sanottu. Kyse on hallituksen sisäisestä sopimuksesta. Ja nyt tässä voisikin, arvoisa puhemies, spekuloida sillä, minkä takia sitten oikeastaan, kun Aamulehti aika kokoomuslaisena lehtenä julisti tänään tässä tilanteessa, kun Suomessa lomautetaan ihmisiä jatkuvasti ja kohta meillä on kymmeniätuhansia uusia työttömiä, niin Aamulehden isossa kannessa isolla luki eilen, että Suomi tarvitsee 10 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuodessa, että me selviämme eläkkeistä — tässä tilanteessa. Eihän tämä nyt kuulosta siltä, että Rkp tai vihreät olisi Aamulehdestä saaneet etusivun, vai mitä, arvoisat kollegat? Kyllä tämä kuulostaa enemmänkin siltä, että joku muu on selkeästi pannut jonkun toisen hoitamaan, joka mielellään myös hoitaa sen jonkin toivossa, varsinkin kun ajatellaan tämmöistä, että kriittisesti tähän suhtautuvat tai ne, jotka näkevät tämän lain lävitse, leimataan niin kuin ministeri Thors löysiä puhuessaan syksymmällä leimasi yhden suomalaisen demokraattisen puolueen rasistiseksi puolueeksi, ja siihen ei pääministeri esimerkiksi kyselytunnilla vastannut oikeastaan mitään eikä vaatinut ministeriä tilille. Tämä sama juttu jatkuu edelleen.

Tällä hetkellä Rkp pomputtaa jopa EU:ta. Nimittäin EU:ssa 1998 kaikki suomalaiset ja täälläkin olevat puolueet panivat nimensä semmoiseen paperiin, että me vastustamme rasismia. Tänä päivänä te jotkut onnettomat olette menneet puheenjohtajinenne allekirjoittamaan, että Suomessa taas täytyy uudestaan vastustaa rasismia, ikään kuin EU ei olisikaan nyt mitään, ja aina te vetoatte siihen EU:hun. Eli on käsittämättömän lepsu hallitus. Jonkun ainakin olisi täytynyt ohjata teidät siihen, kapellimestaroida, että joku pitäisi kuria, että ne puheet näyttäisivät edes jotenkin, että ne tulevat yhdestä rintamasta eikä niin, että täällä aina äkkiä joku nokkelasanaisin keksii jonkunlaisia verukkeita ja sitten pahimmassa hädässä sanoo "ja niin, ja te rasistit ja muut, jotka tänne olette tulleet jostain kumman syystä Suomeen, vaikka täällä ei sitä pitäisi olla". Eli kyllähän tässä selkeä tämmöinen, arvoisa puhemies, linja on.

Niin kuin täällä ed. Vistbacka sanoi, tämä on ihan oikean suuntainen laki, ei tässä sinänsä ole mitään. Mutta tämän ongelman synnyttäminen on ikään kuin käsien pesemistä, että jos nyt lapsia menee käsienpesuveden mukana rajan ylitse, jos sitten ovat sen ikäisiä kuin ovat, niin ajatelkaa nyt sitä, että ministeri kehtaa sanoa, että viime vuonna pääsi kolme alaikäistä Suomeen, vaikka kaikki tilastot todistavat, että noin 150, vähän eri nimikkeillä, mutta sillä samalla idealla, että kaikki nämä 150 ovat sen kaltaisia, että heidän perheitään voidaan tässä maassa ruveta yhdistelemään. Niin kuin tiedätte, kun ei papereita ole näillä lapsillakaan, niin ei ole sedillä ja tädeilläkään kauheasti papereita tuolla ympäri maailmaa, eli suomalainen käsittämätön sinisilmäinen, jonkunlainen talouspoliittinen, isolle rahalle kumartava lepsuus. Tässä jotenkin kaikista kaunein humaaninen aate yhdistyy siihen, että äärikapitalisti vedättää niin, että seinät paukkuu, jotain yksinkertaista, ja sitten leimataan kevyesti ne, jotka tätä vastustavat. Eli tämä on ihan okei- laki, mutta sitä edellistä voisi vähän ... Siinä mielessä hallitus on oikeilla linjoilla, että aloitte vähän vauhdilla muuttaa ja tiukentaa tätä. Katsokaa nyt ihmeessä, ettei se levähdä käsiin. Ette te kuitenkaan sitä halua, vaikka te rahalle kumarrattekin.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä nykypäivän maailmassa ihmiset liikkuvat maista toiseen ja myöskin eri syistä. Toiset lähtevät pakosta, toiset lähtevät onneansa etsimään, toiset lähtevät töihin. Tämä on tosiasia. Se ei koske pelkästään Suomea, niin kuin täällä hyvin voisi sellaisenkin johtopäätöksen tehdä. Esimerkiksi Ruotsin maahanmuuttomäärä on monin-, moninkertainen Suomeen tuleviin verrattuna. Mutta olennaista on se, että maat yhdessä löytävät sivistyneen tavan käsitellä ihmisiä, jotka eri syistä siirtyvät eri maihin ja maanosiin.

Euroopan unioni on tehnyt hyvää työtä yhteisten pelisääntöjen löytämiseksi, ja näiden toteuttamiseksi myös Suomi on ollut erittäin aktiivinen ja nopeasti toimiva. Vastoin kuin Virtanen täällä äsken juridisesti (Ed. Pertti Virtanen: Edustaja!) yritti todistella, niin täällä eduskunnassa suurella enemmistöllä hyväksytty laki ei suinkaan tarkoittanut sitä, mitä ed. Virtanen täällä väitti sen tarkoittavan. Tämä laki, joka ei ole edes vielä tullut voimaan ja jolla ei ole mitään tekemistä tämän maahanmuuton ja näiden ihmisten kohtaloiden kanssa, koska se ei ole voimassa, mukautti Suomen ulkomaalaislainsäädännön EU:n vaatimuksiin ja toteutti sen Suomen oikeuskäytännössä olevan menettelyn, jota tähän mennessä Suomessa Suomen oikeuslaitos on toteuttanut. Eli eduskunnassahan perussuomalaiset ainoastaan äänestivät sitä vastaan ja kaikki muut ymmärtääkseni olivat tämän lakimuutoksen puolesta.

Olennaista on siis se, että kun ihminen tulee maahan, niin joko hänellä on lailliset oikeudet jäädä maahan, mikä selvitetään, tai sitten maalla on lailliset oikeudet hänet käännyttää. Se, että meille tulee näin paljon erilaisia maahanmuuttajia kuin nyt on tullut, on aiheuttanut, se on totta, ongelmia Suomen yhteiskunnassa, viranomaisissa, lähinnä resursseissa, käsittelyajoissa. On aivan kohtuutonta, että tänne tullut maahanmuuttaja odottaa ratkaisua vuoden, jopa pidempäänkin. Se on yksinkertaisesti kiinni resursseista. Meillä on hyvä ulkomaalaisviranomaisten tietotaito ja henkilöstö, mutta nämä resurssit eivät vastaa nykypäivän tarpeita.

Toisaalta se, mitä täällä on tuotu esille, on myöskin tärkeää: arvioida sitä Suomen suhtautumista maahanmuuttajiin, ulkomaalaispolitiikkaan yleensäkin. On aivan oikein, että Suomesta ei saa tulla sellaista maata, joka muita Euroopan maita löysemmin päästää tänne maahan ketä vaan tulemaan, ja toisaalta sitten myöskin meidän pitää pystyä estämään erilaisissa rikollisissa ja muissa tarkoituksissa maahan tulevien tänne saapuminen.

Meillehän on viimeisen vuoden aikana tullut näitä niin sanottuja ankkurilapsia 800. Heihin liittyy nimenomaan monenlaisia ongelmia. Voidaan kysyä, miksi näistä valtaosa on poikalapsia, muistaakseni 70—80 prosenttia, ja millä tavalla tämmöiset alaikäiset lapset ovat voineet saada matkalippunsa ja mahdollisuutensa matkustaa Suomeen. Kolmas kysymys on se, että voidaan esittää kysymys, liittyykö tähän maahanmuuttoon kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta ja lapsikauppaa. Näiden asioiden osalta on erityisen tärkeää, että hallitus ja ministeri nopeasti toimivat tässä suhteessa, jotta pystytään selvittämään näiden taustat ja toisaalta myöskin antamaan oikeutta näille ihmisille.

Otan vielä tässä keskeisen asian esille, joka koskee näiden nuorten tai lasten, eri syistä maahan muuttaneiden lasten, tulevaisuutta Suomessa. Jos ja kun tänne tulee eri perheiden mukana ja yksinkin näitä lapsia, jotka eivät välttämättä osaa suomea — eivät tietenkään osaa, eivät ole välttämättä käyneet kouluja — niin millä tavalla me pystymme kotouttamaan heidät niin, että nämä lapset voisivat menestyä aikuistuessaan tässä yhteiskunnassa? Kotouttamisen määrärahat ovat ehdottomasti liian pienet. Koulutusvaatimukset, joita viranomaisilta edellytetään kuntien ja opetusministeriön taholta, ovat liian löysät minun mielestäni. Näillä lapsilla, joilla on oikeus jäädä maahan, on oikeus saada kunnollinen perussivistys, oikea mahdollisuus sijoittua työelämään ja elämään, jotta he eivät syrjäydy tai sitten ole tuolla Helsingin tai Turun keskustassa lösseinä ja syyllistymässä mahdollisesti erilaisiin rikoksiin. Tämä ongelma olisi nähtävä nykyistä selkeämmin, ja siihen tulisi paneutua nykyistä selvemmin.

Vielä lopuksi totean, kun tuossa vastauspuheenvuorossa vastaukseni aika jäi kesken, että sanoin siinä ed. Rajamäelle, että hänen sitaattinsa siitä, että hallitus ei ole tehnyt mitään, ei pidä paikkaansa, vaan nimenomaan hallitus politiikkariihessä 24.2.2009 asetti tavoitteeksi perusteettomasti turvapaikkaa hakevien määrän vähentämisen ja varautuu lisäämään turvapaikkatutkinnan ruuhkien purkamista, ja tätä asiaa selvitetään. (Ed. Rajamäki: Pitääkö sitä selvittää?)

Vielä sanon sen, kun se täältä tuli aikaisemmin kokoomuksen edustajien osalta esille, että kun itsekin olin siihen aikaan näitä lakeja soveltamassa, niin nämä ovat nimenomaan silloisen sisäministerin Kari Rajamäen valmistelemat ja esittelemät lait, joista me nyt kärsimme. Se on tosiasia, se on fakta. Jos silloin olisi teillä ollut näkemystä tulevaisuudesta ja se viisaus, mikä teillä nyt on, niin meillä varmaan ei olisi tätä ongelmaa ilmeisesti, ymmärtäisin niin. (Ed. Rajamäki: Uskomatonta!) Eli kyllä nyt on hyvä puuttua näihin ongelmiin, mitä tässä nykyisessä lainsäädännössä on, ja seurata sitä ja tehdä sellaiset johtopäätökset, joita hallintovaliokunta useissa kannanotoissa ja myöskin hallitus on tehnyt.

Vielä lopuksi totean, että tämä direktiivin mukauttamislainsäädäntö, joka nyt on käsittelyssä, on juuri oikea. Tässä nimenomaan paneudutaan niihin asioihin, jotka EU:n eri direktiiveissä on määritelty ja joissa on myöskin Suomen aikaisemman hallituksen kanta.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kaltiokumpu, kun te sanoitte, että edellinen laki, hallituksen esitys 116, muutettiin vallitsevan oikeuskäytännön mukaiseksi, niin se ei vastannut sitä, mitä te sanoitte, että nykyisen ed. Kari Rajamäen mukaan se laki oli. Eli sillä lailla olisi pystytty hallitsemaan tämä maahanmuutto. Ja miettikää niitä tilastoja, mitä ex-ministeri Kari Rajamäki sai aikaiseksi, minkälaisia olivat luvut silloin verrattuna tähän päivään. Sana on kiirinyt, tänne pääsee vapaasti nyt.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Vistbacka, en oikein päässyt kärryille tästä teidän johdannostanne, koska te sekoititte olemassa olevan lainsäädännön ja sen lainsäädännön, joka on tulossa voimaan. Me toimimme nyt — juristina tiedätte — sen voimassa olevan lainsäädännön mukaan, joka on tehty jo aiemmin, ja tämä lakiuudistus, josta te puhutte, ei ole vielä edes voimassa. Ja nyt kun me tiedämme, että maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt, niin se ei ole yksittäisen asian syy, vaan se on yleensäkin seurausta tästä kansainvälisestä liikkumisesta eri maiden välillä. Lähtökohtaisesti en ole eri mieltä kanssanne siitä, etteikö Suomen tule hillitä perusteetonta maahanmuuttoa ja estää maahantulo tänne, jos ei ole maahantuloon laillisia edellytyksiä.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kaltiokumpu, kun te sanoitte, että oikeuskäytännön mukaiseksi muutettiin se laki, niin sehän tarkoittaa käsitykseni mukaan sitä, että voimassa olevan lain mukaan on syntynyt oikeuskäytäntö ja sen mukaiseksi muutettiin lakia, jotta saadaan ikään kuin loivemmaksi tämä nykyinen tilanne, mikä on voimassa olevassa laissa.

Petri  Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En ole huomannut kumminkaan keskustelussa viimeisten kymmenen vuoden aikana, että voitaisiin sanoa, että ihan yksittäinen pykälä olisi aiheuttanut sen, että meillä on vaikeuksia ulkomaalaispolitiikan hallitsemisessa. Me elämme tässä yli hallituskausien ja yli ministerikausien, mutta sen verran ihan puolustukseksi minun on pakko sanoa, oikeudentuntoni sanoo sen, että kyllä Kari Rajamäki edustajana ja ministerinä yritti kaikkensa tehdä onnistuneen ja hyvän Suomen ulkomaalaispolitiikan eteen Eurooppa-politiikassa. Se, onnistuiko hän tuomaan sellaista lainsäädäntöä, jossa olisi ajoissa voitu puuttua oikealla lailla oikeisiin asioihin, on toinen asia, mutta oma eduskuntaryhmäni on pääsääntöisesti koko ajan tukenut ed. Kari Rajamäen politiikkaa ulkomaalaispolitiikassa. Se, että hän jäi siellä omiensa keskuudessa kovin yksin, näkyy myöskin näissä käytetyissä puheenvuoroissa. (Ed. Rajamäki: Tuki tuli!)

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee tätä keskustelua, niin täytyy todeta, että siirtolaisuutta on aina ollut ja se on ollut maahanmuuttoa ja se on ollut maastamuuttoa ja Eurooppa ... (Välihuuto) — Niin, mutta he ovat kanssa näitä maahanmuuttajia ja maastamuuttajia. — Eurooppa oli maastamuuttoalue 1800-luvulle asti. Pääsääntö tässä on ollut se, että jos työtä on tarjolla, niin kuin täällä EU:ssa nyt on ollut tarjolla, ja on ollut hyvä aika, niin silloin syntyy muuttoliikettä tänne EU:n alueelle. Tutkimusten perusteella aina, kun on kiristetty maahanmuuttoa, on seurauksena ollut, että turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut merkittävästi ja on syntynyt laittoman maahanmuuton markkinat, eli rikollinen toiminta on lisääntynyt.

On hyvä asia, että saadaan nyt EU:ssa yhteisiä linjauksia, mutta täytyy ymmärtää se perussyy, minkä takia tämä muuttoliike on syntynyt ja ankkurilapset, joita on lähetetty. Seminaareissa on saanut kuulla, kuinka iän määrittäminen on aika vaikeata, koska ei ole mitään henkilöpapereita. Tällä tavalla syntyy joskus tilanne, että on vaikea uskoa, että kysymyksessä on kovin nuori lapsi.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tähän ed. Vistbackan ja ed. Kaltiokummun väliseen sanailuun liittyen: Turvapaikanhakijatilanteestahan on kysymys ja turvapaikanhakijoiden määrän voimakkaasta lisääntymisestä. Tämä on näissä keskusteluissa esille tullut. Mistä se johtuu? Niin kuin kuultiin ed. Salon puheenvuorosta, ed. Rajamäki aikanaan on tehnyt hyvää työtä ja nykyinen hallitus on tehnyt hyvää työtä. Niin nykyinen voimassa oleva hallintovaliokunnan esittämä ja eduskunnan hyväksymä laki kuin tämäkin esitys ovat ihan hyviä. Niiden kanssa voidaan hyvinkin elää. Kysymys enemmänkin on siitä tulkinnasta, kun määritellään, mikä on turvallinen maa ja mikä on suhtautuminen perheiden yhdistämiseen. Siitä on kysymys, ja nimenomaan tämän harmonisointi Ruotsin kanssa on tehtävä. Laissa ei ole mitään vikaa, mutta kysymys on näistä tulkinnoista. Ja tässä on myöskin tämä ankkurilapsiproblematiikka, missä määrin perheitä lähdetään yhdistämään siinä tilanteessa jne. Elikkä tämä on se iso kysymys, mutta onneksi hallitus on politiikan puoliväliriihessään päättänyt, että tämä asia tullaan saattamaan ajan tasalle ja harmonisoimaan muiden Pohjoismaiden kanssa.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä olevan esityksen tavoitteena on saattaa ulkomaalaislaki vastaamaan turvapaikkamenettelydirektiivin säännöksiä, ja sellaisena se on erityisen tarpeellinen. Tämä laki parantaa kansainvälistä suojelua hakevien ulkomaalaisten oikeusturvaa, yhdenvertaista kohtelua sekä päätöksen-teon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, ja se on meidän kaikkien etumme.

Mitä sitten tulee pakolaisongelmaan: Toivoisin tähän keskusteluun hieman laajempaa näkökulmaa turvapaikanhakijoista. Kun meillä heitä oli viime vuonna 4 000, tänä vuonna arvioidaan olevan yli 6 000, niin Espanjassa samaan aikaan esimerkiksi Katalonian alueella oli maaliskuussa pelkästään 18 000 turvapaikanhakijaa, Irakin naapurimaissa miljoonia. Eli me puhumme maailmanlaajuisesta ongelmasta, johon puuttumiseen kaivataan myös maailmanlaajuisia keinoja.

Toinen asia on se, että me kaipaamme ehdottomasti yhteistä EU-politiikkaa. Sääntöjen pitää olla yhteisiä. Olen iloinen siitä, että käsittelemme myös kotouttamisselontekoa. Nyt on erittäin välttämätöntä saada siinä selonteossa tuodut toimenpiteet käytäntöön.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvin lyhyesti. Tämä, mikä tämä käytäntö on ollut, johtuu tietysti ministeristä ja ministerijutuista, ja tiedätte, kuka on ollut ministerinä, ja sitten lainsäädäntöä on muutettu tähän.

Ja sitten minä kuulin ed. Salolta uskomattoman lauseen, että yksi pykälä tai yksi lauseke ei voi merkata jotain. Mutta kun kuuntelee vihreitten edustajaa, niin justiin näinhän tässä nyt on käynyt. Minä olen etsinyt EU-lainsäädännöstä tämän humanitäärisen maahanmuuton perusteita, arvoisat kollegat, ja siellä ei ole mitään näin idioottimaista, ei voi kääntää mitenkään näin, että "vaikeasta ihmisoikeustilanteesta johtuva huono turvallisuustilanne". Tämä tulkinnallisesti takaa juuri sen, mitä vihreät ja Rkp ovat halunneet, eli kuka tahansa pääsee Suomeen tutkittavaksi ja muuta, kun osaa tehdä ... — jos muistatte vaan Kari Suomalaisen, joka aikoinaan erotettiin Helsingin Sanomista, kun vähän somalien tarinoita liioitteli, ja tämä oli kärjistys. Eli tässä on kyse juuri yhdestä lausekkeesta, ja minä ihmettelen sitä, miten te olette voineet päästää tämän tähän, kun tämä on vielä EU-lainsäädäntöä vastaan, tämä ei tiukenna vaan just ratkaisevassa kohdassa väljentää.

Petri  Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti vielä ed. Pertti Virtaselle. Osoittakaa se pykälä, missä se virhe on ollut. Näyttäkää se pykälä, mikä olisi pitänyt ajoissa korjata. Minun mielestäni hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja Mäkinen totesi kaikkein olennaisimman asian: olennaisin asia on se, mitkä maat määritellään sellaisiksi maiksi, joissa on hengen ja terveyden vaara, eli mitkä ovat turvallisia maita ja turvattomia maita. Ja toinen asia: esimerkiksi näitten ankkurilapsien osalta nyt on laajennettu käsitettä siten, että myöskin kasvattilapset voivat hakea kasvattivanhempiansa ulkomailta perheenyhdistämiskysymyksessä, ja näistä johtuvat nämä ongelmat.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Olennaista tässä keskustelussa on se, että kansalaisille ei jää väärää käsitystä siitä, että — niin kuin täällä osoitetaan — hallitus ja valiokunta eivät ole millään tavalla ottaneet näihin kantaa ja tähän Suomen ulkomaalais- ja maahanmuuttopolitiikkaan. Kun edellistä lainsäädäntöä käsiteltiin, niin siellähän nimenomaan hallintovaliokunta ja eduskunta poistivat hallituksen esityksestä liian laajan perheenyhdistämismahdollisuuden ja laki mukautettiin nykyisen oikeuskäytännön mukaiseksi, ja se pitää kyllä paikkansa.

Ed. Pertti Virtaselle totean, että asia ei suinkaan ole niin, että tuolla teidän tulkinnallanne voidaan tehdä tuommoisia johtopäätöksiä, ja kansainvälisen oikeuden mukaan jokaisen maahantulijan osalta, joka esittää turvapaikkahakemuksen, turvapaikkahakemus on otettava käsittelyyn. Jos te menette, ed. Virtanen, Ruotsiin ja pyydätte turvapaikkaa, niin Ruotsin viranomaisten on otettava se hakemus vastaan. Kansainvälinen laki on sellainen.

Toisaalta ed. Lipposelle toteaisin, että valiokunta on kiinnittänyt juuri tähän huomiota, että mikäli lääketieteellisillä tutkimuksilla voidaan edesauttaa henkilön iän määrittelemistä, tulee hallituksen ryhtyä pikaisesti toimenpiteisiin (Puhemies: Minuutti on kulunut!) tällaisen järjestelmän vaatiman lainsäädännön valmistelemiseksi.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan sanoa sen, että hallintovaliokunta on tehnyt tässä asiassa hyvää työtä, kun se on käsitellyt tätä lakiesitystä, ja lisäksi erityisesti siinä, kun valiokunnan kannanotossa on otettu esille näitä kehittämiskohteita, joista tässä on jo mainittu muun muassa tämä iän määritys ja toisaalta viittaus hallituksen politiikkariihen päätökseen siitä, että siirrytään pohjoismaisiin käytäntöihin. Tämä asiahan on valmistelussa ja koskee erityisesti tätä perheenyhdistämiskysymystä, jossa on niin, että meillä on selvästi liberaalimpi linja kuin on muissa Pohjoismaissa, ja tämä on aiheuttanut sen, tai luultavasti on aiheuttanut sen, että meille on myöskin Pohjoismaista tullut näitä hakijoita ja erityisesti näitä alaikäisiä nuoria. Tämä on nyt sillä tavalla minun mielestäni vakava kysymys, että ei se voi olla kenenkään kannalta järkevää, että meille näitä alaikäisiä nuoria yksin on tulossa maahan ja he liikkuvat maasta toiseen. Se ei ole niin järkevää, vaan siihen pitää löytää parempi ratkaisu. On myöskin niin, että jos me emme saa näitä määriä hallintaan, niin me emme myöskään voi onnistua tässä kotouttamisessa.

Minun mielestäni ratkaisu lähtee siitä, että meillä riman pitää olla oikealla korkeudella. Sen toki pitää olla sillä tavalla, että se täyttää kaikki Euroopan unionin, YK:n ja muiden kansainvälisten instituutioiden vaatimukset, mutta me voimme käyttää sen liikkumavaran, jonka esimerkiksi Ruotsi on käyttänyt. Eli rima oikealle korkeudelle, käsittelyprosessit nopeammiksi, sinne riittävästi resursseja. Siinä ed. Rajamäki on kyllä minunkin mielestäni oikeassa, että se, että se käsittelyprosessi käy riittävän nopeasti, säästää sitten siellä vastaanottokeskuksissa, ja se on inhimillisesti parempi ratkaisu myöskin turvapaikanhakijoille, erityisesti niille, joilla on oikeat perusteet saada se turvapaikka, että se käsittely tapahtuu mahdollisimman nopeasti. Eli käsittelyprosessi nopeaksi ja sitten tämä kotouttamisjärjestelmä nykyistä paremmaksi, koska niillä, jotka ovat sitten saaneet tämän luvan jäädä tänne, on oikeus saada myös sellaiset edellytykset, että he voivat tässä yhteiskunnassa pärjätä. Mutta jos tätä hakijamäärää ei saada pienemmäksi, niin me emme myöskään voi tarjota riittävästi resursseja kotouttamiseen, eli sen takia nämä kulkevat käsi kädessä ja tästä on tämä asian ratkaisun löydyttävä.

Sen haluaisin vielä, arvoisa puhemies, sanoa, että minä toivoisin, että tässä maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa päästäisiin joskus siihen vaiheeseen, että tätä turvapaikka- ja pakolaispolitiikkaa ei sotkettaisi työperäiseen maahanmuuttoon, kun ne ovat kaksi aivan eri asiaa, jotka eivät johdu yhtään toisistaan. Työperäiseen maahanmuuttoon meillä tulee paine, toivottavasti talous joskus vielä lähtee nousuun. Me tiedämme, mikä on meidän ikärakennetilanteemme. Meillä on nyt jo tietyillä aloilla työvoimapulaa — edelleen, vaikka työllisyystilanne yleisesti ottaen on tällainen. Esimerkiksi terveydenhuollossa meillä oli 2 616 työpaikkaa auki ennen pääsiäistä.

Tavallaan meillä on olemassa tämä asia yhdellä puolella ja toisella puolella on tämä turvapaikkapolitiikka, jossa meidän pitää tietysti täyttää ne kansainväliset velvoitteet, mutta myös käyttää se liikkumavara, jonka muut Pohjoismaat ovat käyttäneet. Mutta ei sitten työperäistä puolta sotketa tähän asiaan ollenkaan, vaan se kulkee täysin omaa latuaan, ja siellä mennään sen mukaan, mikä on työvoiman tarve, ja haetaan sinne sellaisia ratkaisuja, jotka auttavat Suomea selviytymään myöhemmin, sitten kun meillä on tarvetta ulkomaisesta työvoimasta.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun on tätä keskustelua kuunnellut, niin ei oikein tiedä, kummalle puolelle tässä asettuisi, asettuisiko tiukkapipojen puolelle vai vapaamielisten puolelle. (Ed. Pulliainen: Siinä se ongelma onkin!) Perinteisesti täytyy olla inhimillinen ja suvaitsevainen myös tässä turvapaikka- ja pakolais- ja maahanmuuttopolitiikassa.

Ed. Satosen äskeinen puheenvuoro oli erinomainen siinä mielessä, että tässä keskustelussa on koko ajan sotkettu kolme asiaa, kolme kriteeriä: On työperäinen maahanmuutto, joka on aivan eri asia kuin pakolais- ja turvapaikkapolitiikka, pakolaiset ja turvapaikanhakijat. Ja hekin ovat eri asioita, siis pakolaiset ja turvapaikanhakijat. Pakolaiset ovat niitä, joille me myönnämme turvapaikkaoikeuden, otamme jopa kiintiöpakolaisia, ja heillä on pakolaisstatus. Nämä ovat niitä, jotka ehdottomasti meidän täytyy ottaa, ja heidät täytyy tänne kotouttaa.

Tämä turvapaikanhakijoitten määrän lisääntyminen näin rajusti johtuu aika monesta syystä. Se johtuu siitä maailmanlaajuisesta talouskriisistä, jossa me elämme. Ja on totta se, mikä täällä sanottiin, että Afrikka on Euroopan ongelma, mutta eihän Eurooppa voi sulattaa kaikkia niitä, jotka todella haluavat tänne tulla. Joku globaali ratkaisu tähän ongelmaan on saatava. Ei Eurooppaan mahdu, emmekä me pysty sulattamaan ja kotouttamaan sitä määrää, mikä tänne on tulossa.

Sitten tässä keskustelussa on todella tuotu esiin ne ongelmat, mitkä tässä ovat. Meillä ei ole riittävän tehokasta palautusta, minkä johdosta turvapaikanhakijoitten asioitten käsittelyaika on liian pitkä. Mutta minä korostan edelleenkin, että jokainen hakemus, jokaisen ihmisen hakemus, joka meille tulee ja jossa haetaan turvapaikkaa, on käsiteltävä yksilöllisesti. Ei voi olla semmoista joukkopalautusta enkä hyväksy sellaista joukkopalautusta, että rajalta palautettaisiin takaisin.

Toinen, mihin on puututtava, on se, mihin edellinen sisäministeri, ed. Kari Rajamäki on moneen otteeseen puuttunut, eli laiton siirtolaisuus, ja se justiin on ankkurilapsien ongelma. Heidät tuodaan tänne laittomasti ja rikollisin menetelmin hyvin useissa tapauksissa. Ankkurilapsiongelman ratkaisuksi ei riitä, että me katsomme näitä järjestelmiä Pohjoismaitten kesken ja sopeutamme omat lakimme ja toimintaperiaatteemme pohjoismaisiin. Meidän täytyy katsoa koko EU:n tasolla sen takia, että esimerkiksi nyt Suomi ei palauta hakijoita Kreikkaan, ja Kreikka on kuitenkin Euroopan unionin jäsen. Ei näin voi yksikään EU-maa toimia, että sen ihmisoikeustilanne on sellainen, että siellä olevat pakolaiset ja turvapaikanhakijat joutuvat lähtemään pois ja hakemaan turvapaikkaa muualta. Tämä on tilanne, joka Kreikan on korjattava ja jossa EU:n komission ja EU:n on oltava tiukkana, että jokaisen maan täytyy hoitaa oma velvollisuutensa ja oma tehtävänsä tässä asiassa.

Se on aivan totta, mitä täällä ovat perussuomalaiset tuoneet esille, että Norja on tehnyt sellaisen päätöksen, että se ei anna tänne yksin tuleville alaikäisille lapsille perheenyhdistämismahdollisuutta. Mutta pitäisikö Suomen seurata Norjan esimerkkiä? Tässäkin asiassa minä toivoisin, että Euroopan unioni tekisi oman päätöksensä ja oman ratkaisunsa, jonka turvin myös me Suomessa toimisimme, että tässä ei olisi sellaista käytäntöä, että jos alaikäinen lapsi ei saa jossakin maassa perheenyhdistämismahdollisuutta, niin hän tulee siihen maahan, jossa sen saa. Sehän ilmeisesti on ollut juuri näissä ankkurilapsissa Suomen ongelma, elikkä täällä perheet automaattisesti yhdistetään, mutta joissakin muissa maissa tätä perheen yhdistämistä ei ole tai se on lopetettu.

Se, mikä tässä vielä on minun mielestäni ongelma, on se, että Suomen täytyy oppia hyväksymään vieraat ihmiset, muista maista tulevat ihmiset. Meidän täytyy oppia sietämään erilaisuutta, ja meidän täytyy pitää huoli siitä, että ne, jotka me tänne olemme ottaneet, hyväksyneet asumaan, ja joille me olemme myöntäneet niin pakolaisstatuksen kuin oleskeluluvan, täytyy kotouttaa tänne. Eihän se nyt vetele, että ihmiset otetaan tänne sisälle, mutta ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan.

Eilisessä keskustelussa oli esillä kieli, jonka osalta ed. Järvinen aika hyvin toi esille, että on erinomaisen tärkeää, että säilytetään äidinkieli niillä, jotka tänne tulevat. Mutta sitäkin tärkeämpää on, että he oppivat suomen kielen. Tässä meillä on tehty kyllä aikamoisia virheitä. Me olemme sallineet sen, että äidit on jätetty kouluttamatta, että äidit on hylätty, sitaateissa, suomalaiset ovat hylänneet ulkomaalaiset äidit koteihinsa. He eivät opi suomen kieltä eivätkä sillä tavalla pysty sulautumaan Suomeen.

Ihan lopuksi sanoisin vielä yhden asian. Meidän on syytä pitää järki päässä tässä maahanmuuttopolitiikassa. Minä en halua, että Suomeen syntyy samanlaisia gettoja kuin Ruotsiin tai Tanskaan tai Norjaan. Tämä on se asia, joka meidän täytyy pystyä etukäteen varmistamaan, ei kiristämällä eikä lähettämällä ihmisiä takaisin, vaan sopeuttamalla ja toimimalla Suomen sisällä järkevästi niin, että ihmiset eivät syrjäydy. Tämä on minusta se kaikkein tärkein asia.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan mietinnön mukaan nyt käsittelyssä oleva EU-direktiivi on osin hyvin yksityiskohtainen ja monimutkainen eikä kirjoittamistavaltaan vastaa Suomessa totuttua tapaa kirjoittaa lainsäädäntöä. Toivottavasti ministeri Thorsin vastuulla nyt tehtävät ulkomaalaislain muutokset ja niiden tulevat tulkinnat johtavat nykytilannetta parantaviin, konkreettisiin toimenpiteisiin.

Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että turvapaikkahakemukset käsitellään asianmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti. Jotta tämä tavoite saavutetaan, olisi valtion ja kuntien resursseja kohdistettava huomattavasti nykyistä enemmän maahanmuuttajien kotouttamiseen. On huolestuttavaa, että eduskunta tekee jatkuvasti tilkku-täkkiä muistuttavaan ulkomaalaislakiin muutoksia ja vasta muutosten tekemisen jälkeen, kun ongelmat ovat räjähtämässä käsiin, aletaan selvittää esimerkiksi sitä, poikkeavatko Suomen maahanmuuttopoliittiset linjaukset ja käytännöt muiden Pohjoismaiden vastaavista. Valitettavasti vasta nyt aletaan selvittää esimerkiksi perheenyhdistämiskäytäntöjä muissa Pohjoismaissa.

Arvoisa puhemies! Turvapaikanhakijoiden ja erityisesti yksin maahan tulevien alaikäisten kasvanut määrä on suuri haaste erityisesti nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa. Kaikkia halukkaita ei ole mahdollista ottaa vastaan, ja todelliset avuntarvitsijat onkin pystyttävä erottamaan väärin perustein maahan pyrkivistä. Apuna tässä tulee voida käyttää myös iän määritystä sekä kielitestejä, joilla selvitetään, tuleeko henkilö todella alueelta, jolta kertoo tulevansa. Useat hakijat ovat iältään 16—17-vuotiaita, ja he ovat oikeutettuja vastaanottojärjestelmän palveluihin, kunnes täyttävät 18 vuotta. Tullessaan täysi-ikäisiksi näillä nuorilla ei useinkaan ole valmiuksia järjestää itselleen opiskelu- tai työpaikkaa ja asuntoa, ja he ovatkin vakavassa syrjäytymisuhassa, ellei ulkopuolista apua ole saatavilla. Toivottavasti hallitukselta löytyy resursseja näidenkin nuorten auttamiseen riittävässä määrin ja ajoissa, jotta uusia syrjäytymisongelmia voitaisiin ehkäistä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä maahanmuuttoasia on asetettava oikeaan mittasuhteeseensa. Ei tämä ole räjähtämässä käsiin. Täällä ovat ihan muut asiat räjähtämässä käsiin, ennen muuta ilmastonmuutoksesta johtuvat tämän planeetan ongelmat. Ne ovat räjähtämässä käsiin, mutta niitä ei ymmärretä. Ne ovat jotenkin niin vaikeita asioita. Mutta se, että on joku vähän toisen näköinen ihminen ja sitten täällä Suomessa liikkuu muunlaisia ihmisiä kuin mihin on totuttu, on nyt se iso ongelma. Mielestäni, ed. Rajamäki, tämä keskustelu pohjautuu juuri tähän ksenofobiaan aika paljon. Se osa tästä, joka on sitä suurentelua ja tämän asian käyttämistä poliittisena välineenä, ed. Pertti Virtanen, se on se lähtökohta, ja tästä on monessa maassa, ed. Pertti Virtanen, esimerkkejä: Ranskasta, Italiasta ja Saksasta löytyy näitä poliittisia liikkeitä, jotka käyttävät tätä maahanmuuttoa poliittisena välineenä. Ja, ed. Pertti Virtanen, Weimarin tasavallassa oli eräs hyvin menestynyt liike, joka käytti vastaavaa asiaa aikoinaan poliittisesti hyväkseen.

Ed. Ukkola totesi täällä, että Afrikka on Euroopan ongelma. Ed. Ukkola on tällä hetkellä tavallaan oikeassa, näin on. Mutta Eurooppa on ollut Afrikan ongelma. Lähtökohta on kuitenkin täällä eikä Afrikassa näiden ongelmien pohjalla, jotka ovat tällä hetkellä Afrikassa luonnon ja ympäristön tuhoutuminen, ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset muun muassa Marokon rannikolla, Mauritaniassa, muualla, missä on nyt niitä työttömiä nuoria miehiä, jotka ovat pyrkimässä pohjoiseen. Se on aivan yhtä ymmärrettävä pyrkimys kuin se, että Irlannista lähti 1840-luvulla perunaruton aikana satojatuhansia ihmisiä länteen Amerikkaan taikka Suomen Pohjanmaalta lähdettiin Amerikkaan — aivan samoja inhimillisiä pyrkimyksiä mennä paikkaan, missä elämä on parempaa kuin siellä, missä ne ongelmat ovat.

Näihin nämä EU:n ja Suomen maahanmuuttopolitiikan niin sanotut ongelmat nyt pohjautuvat. Tällä hetkellä Afrikan ongelmista voi sanoa, että suurten järvien alueella aiheuttajat ovat nimenomaan pohjoisessa: rikkaassa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Afrikassa on strategisten mineraalien alueita. Näiden avulla rahoitetaan sisällissotia, luodaan pakolaisuutta aivan samalla tavalla kuin veritimantit johtivat siihen Länsi-Afrikassa, Sierra Leonessa ja erityisesti Liberiassa jne. Siis nämä ongelmat on Euroopasta viety Afrikkaan ja nyt sitten tavallaan feedbackina Eurooppa kärsii niistä.

Tässä olen maininnut ilmastonmuutoksen moneen kertaan. Jos me todella haluamme taata maapallolla ihmisille alueet, joilla he voivat elää, niin me tekisimme tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi emmekä veistelisi. Hallituksessa ja eduskunnassa olemme hyväksymässä sellaista ilmasto- ja energiastrategiaa kuin olemme, jolla ei ole hampaita asian parantamiseen, siis ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Jos ilmastonmuutos etenee, niin varmasti pakolaisuutta löytyy, ekologista pakolaisuutta Aasiasta ja Pohjois-Afrikasta alueilta, joilla merenpinta nousee, alueilta, joilla sateisuudet muuttuvat ja autiomaat laajenevat. Nämä ovat todella satojatuhansia, miljoonia ihmisiä liikkeelle laittavia ongelmia. Silloin todella räjähtää käsiin. Niitä ongelmia ei kylläkään rajapoliisia vahvistamalla ratkaista.

Täällä mielestäni puhuttiin aivan oikein tästä segregaation ongelmasta, joka on, voi sanoa, paikallinen. Se on hyvin vahvasti näkyvissä jossain Malmössä, Pariisissa, ehkä Saksan Berliinissäkin. Nimenomaan, kuka pystyy Suomessa estämään segregaation? Kunnalliset päätöksentekijät niin, että maahan muuttaneita ihmisiä ei asuteta niihin kaupungin vuokra-asuntoihin samoihin taloihin, vaan pyritään jakamaan se ihmisten asumisen alue järkevällä tavalla, jolla estetään tämä niin sanottu gettoutuminen. Tämä on ajankohtaista asiaa tietysti, ed. Rajamäki, koska tämä on luonnollista kunnan, kaupungin, yhteiskunnan kehittämistä, ettei synny segregaatiota, ei myöskään sosiaalista segregaatiota niin, että köyhät asuvat yhdessä paikassa ja rikkaat jollakin kultahammasrannikolla toisessa paikassa.

Näin ollen palaan vielä tähän suomalaisten suhtautumiseen asioihin. Tietysti on totta, että joidenkin eläkeläisten mielestä esimerkiksi heidän pienen eläkkeensä syy on ulkomaalaisissa, tai on työttömiä, jotka ovat sitä mieltä, että heidän työttömyytensä johtuu siitä, että Suomeen on tullut ulkomaalaisia. Kutsutaan nyt tätä ryhmää tällä nimellä ulkomaalaiset. Tosiasiassa pienet eläkkeet tai huono sosiaaliturva, kenen syytä ne ovat? Syy ei ole ulkomaalaisten, vaan se on eduskunnan, meidän. Meidän tulee katsoa peiliin. Mistä johtuu, että Suomessa on liian pienillä eläkkeillä sinnitteleviä ihmisiä tai liian huonolla työttömyysturvalla tai muulla sosiaaliturvalla sinnitteleviä ihmisiä? Tämä ei siis johdu ulkomaalaisten täällä olosta, määrästä, vaan se johtuu meistä päättäjistä.

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä on tarpeellista sanoa myös ääneen.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun on kuunnellut tätä keskustelua, ei uskoisi äkkiä, että tässä on pohjana valiokunnan yksimielinen mietintö, joka tultaneen hyvin yksimielisesti myöskin hyväksymään. Tästä keskustelusta voisi päätellä jotakin muuta, vähän samaan tapaan kuin kotipitäjäni mies tuli kerran suuresta kokouksesta, ja kun kysyttiin häneltä, mitä siellä tehtiin, hän vastasi, että herrat haukuttiin ja ponnet hyväksyttiin. Tässä on vähän samalla tavalla.

Nyt kuitenkin tämä keskustelu on tuonut esiin hyvin tärkeitä asioita. Yksi asia on se, että turvapaikanhakijoiden käsittelyyn on ohjattava riittävästi resursseja ja osaamista, jotta hakemukset käsitellään riittävän nopeasti.

Toinen asia, jota on syytä korostaa ja johon kaikkien on syytä vaikuttaa, on EU-maiden yhtenäinen turvapaikkahakemusten käsittelymenettely. Tämä asia on esillä esimerkiksi poikkeuksetta jokaisessa EU-jäsenmaiden sisäasiainvaliokuntien puheenjohtajien kokouksessa. On syytä korostaa, että jokaisessa jäsenmaassa noudatetaan jo hyväksyttyjä normeja. Se vaikuttaa myös siihen, millä tavalla meillä toimitaan.

Lopuksi: Nyt hallitus on parasta aikaa selvittämässä Pohjoismaiden yhtenäistä käytäntöä, ja kun tämä selvitys lähiaikoina valmistuu, sen jälkeen vedetään siitä johtopäätöksiä.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tietenkin ed. Tiusanen oli siinä oikeassa, että eurooppalaisten ongelmahan aikanaan oli se, miten Afrikkaa kohdeltiin, ja nyt me tietenkin saamme maksaa tästä. Jos historiaa katsotaan, niin kansainvaelluksia on ollut aina ja niitä varmaan tulee olemaan aina. Historia tässäkin asiassa toistaa itseään.

Mutta olisin vielä tähän keskusteluun puuttunut sillä tavalla, että on tärkeää, että olemme inhimillisiä. Mutta yhtä tärkeää on, että meidän järjestelmämme on niin läpinäkyvä ja niin oikeudenmukainen, että se ei synnytä rasismia tähän maahan. Sitä minä olen pelännyt tässä viime aikoina, mitä tapahtuu, jos meillä on liian vapaa ulkomaalaispolitiikka tai jos se poikkeaa liiallisesti esimerkiksi Ruotsista tai Norjasta. Seuraukset voivat olla sitten Suomessakin aika järkyttäviä. Tätä minä en todellakaan toivo. (Puhemies: Nyt minuutti on kulunut!) Siksi meidän täytyy olla paitsi suvaitsevia myös järkeviä ja tiukkoja.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos käytetään tosiaan kyseistä rasisti-sanaa tai rasismi-sanaa noin ympäripyöreästi kuin sitä viime aikoina on käytetty, niin lähinnähän ed. Tiusanen ja Rkp ja jotkut vihreät ovat syyllistyneet rasismiin lähinnä perussuomalaisia kohtaan, koska perussuomalaisten mielipiteet ovat tässä olleet hyvinkin maltillisia. Tämäkin laki on tullut hyväksyttyä. Mutta ed. Tiusasen mielipiteet ovat jostain 1950—1960-luvulta sosialistipsykologian ajoilta, jolloin agitoitiin tyhmiä. Väitän just, että jos Rkp ja esimerkiksi vasemmistoliiton äärisiipi ja osa hesalaiskiihkeistä naisvihreistä eivät osaa käsitellä tätä asiaa, niin he ovat vastuussa siitä, että he kiihottavat kansaa rasismiin. He kiihottavat ulkomaalaisia, jotka tänne tulevat, siihen, että suomalaiset ovatkin rasisteja, vaikka suomalaiset ovat ehkä maailman yksi suvaitsevimpia porukoita. Täällä ei yleensä lue mitään tämän kaltaisista rikoksista, mutta nämä kolme porukkaa jatkuvasti lietsovat tämän kaltaista juttua, että jos yrittää turvautua Euroopan lainsäädäntöön (Puhemies: Minuutti on täysi!) ja sanoo, että meillä on oltava sama juttu kuin Euroopalla, niin silloin löytyy tämmöinen edustaja, joka ryhtyy puhumaan jostain Hitleristä.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Soini ei käsittääkseni tässä salissa ole koskaan käyttänyt yhtään puheenvuoroa, jossa hän ei mainitsisi EU:ta ja EU-peikkoa. Käsittääkseni myöskin ed. Tiusanen, vaikka puhuttaisiin sakon muuntorangaistuslaista, varmasti tuo mukaan ilmastonmuutoksen. Olen siinä mielessä samaa mieltä, että meidän tulee saada tähän maahan maahanmuuttoilmastonmuutos.

Kommentoin muutaman muunkin edustajan puheenvuoroa. Täällä muun muassa ed. Kaltiokumpu puhui siitä, että ihmiset ovat liikkuneet maasta toiseen vuosituhannet, vuosisadat, vuosituhannetkin. Totta kai. Niin tehdään edelleenkin, mutta tässä laissa ei ole kyllä mistään tämän tyyppisestä maasta toiseen liikkumisesta kysymys. Ed. Lipponen puhui myöskin siirtolaisuudesta. Totta kai meiltä on lähdetty aikoinaan Amerikkaan, Australiaan ja jopa lähes puoli miljoonaa ihmistä on lähtenyt Ruotsiin, mutta sinne lähdettiin kaikissa näissä tapauksissa töihin, ei sinne lähdetty elämään kyseisen maan sosiaaliturvan varassa.

Meillä räjähtää käsiin tämä maahanmuuttokuvio johtuen tietenkin siitä, että me olemme Schengen-maa. Täällä Pohjolassa ja Euroopassa saa liikkua ihan vapaasti missä tykkää. Nämä niin sanotut Dublin-hitit lisääntyvät huimasti. Toissa vuonna meillä oli näitä turvapaikanhakijoita 1 500, viime vuonna 4 000, nyt niitä on jo 6 000.

Juttelin tuossa eilen lentokentältä tullessa Oulun pakolaiskeskuksen johtajattaren kanssa, ja hän sanoi, että heilläkin on Oulun Heikinharjun entinen sairaala tupaten täynnä. Tällä hetkellä sinne on kirjattu jo 600 henkilöä, vähän yli 600 henkilöä oli eilinen saldo ja lisääntyy päivä päivältä. Mitä se tarkoittaa? Minä kysyin, mistä nämä kustannetaan. Piikki on auki. Tänne saa tulla, hakea turvapaikkaa, ja valtio maksaa, Suomen valtio kustantaa. Tuolta Haaparannasta Ikean nurkalta on 200 metriä matkaa. Sieltä saa tulla vaikka divisioona yli. Ei ole tullia, ei ole rajapoliisia, ei ole rajavartiostoa, ei mitään. Sieltä saa kävellä vaikka divisioonan verran — Tornion poliisilaitokselle ei ole pitkä matka Ikean nurkalta esimerkiksi Haaparannan puolelta — ja hakea turvapaikkaa, ja tänne jäädään. Tällä hetkellä meidän ongelmamme on siinä nimenomaan, että Ruotsista tänne tulee huima määrä. Ruotsin suuren pakolaiskeskuksen johtaja sanoi, että heidän ongelmansa tällä hetkellä on niin suuri, käsittelyaikojen ongelma, että vaikka Ruotsista palautettaisiin yksi charterkoneellinen, noin 350 henkeä, päivässä, niin se tilanne ei paranisi vielä, vaan täytyisi palauttaa vielä enemmän. Näin sanoi suuren pakolaiskeskuksen johtaja Ruotsista muutama viikko sitten.

Tämä meidän murheemme on tietenkin ulkomaalaispoliisin resurssit. Sinne on kyllä annettu hiukan lisää, mutta sinne on annettu todellakin vain hiukan lisää. Sinne tarvitaan ehdottomasti, että me saamme tämän kolmen kuukauden määräajassa nämä palautukset niiltä osin, joilla ei ole oikeutta tänne jäädä. Totta kai meillä on erilaisia statuksia. On aivan oikeat kiintiöpakolaiset, joita otetaan edelleenkin kohtuullisen pieni määrä, vähän yli 700 vuodessa, ja tämä ryhmähän käydään suomalaisin voimin valitsemassa pakolaisleireiltä. Sitten tämä turvapaikkaturismi kuitenkin, uskallan käyttää sanaa "turvapaikkaturismi", sitähän se on, kun tällä hetkellä voidaan ... Suomi saattaa olla toinen maa, aika harvoin ensimmäinen maa, mutta se toinen, kolmas, neljäs, jopa kahdeksas maa, kun täällä saa reissata edestakaisin, ja aina joka maassa käsittelyajat venyvät, mutta Suomessa näyttää räjähtävän tuolta Ruotsin kautta tämä homma käsiin.

Tässä laissa ei sinällään ole mitään moitittavaa, mutta millä tavalla me saamme, vaikka me teemme minkälaiset lait ja yhtenäiset käytännöt, muut maat toimimaan sitten samalla tavalla kuin lakiesityksessä? Aivan viisaasti valiokunnan kannanotoissa on kysymys siitä, että unionimaa, johon turvapaikanhakija saapuu ensimmäisenä unionin ulkopuolelta, saa kompensaatiota turvapaikkamenettelystä johtuvista kustannuksistaan unionilta. Tämä on hyvä alku, mutta me olemme monessa muussakin asiassa tämmöinen EU:n partiopoikamaa, edelläkävijä, ja meidän on varmasti hyvin vaikea saada muita maita toimimaan sillä tavalla kuin me haluaisimme.

Täällä ed. Ukkola sanoi, että me olemme jättäneet ulkomaalaiset äidit kotiin. Siellä on myöskin hyvin paljon sellaisia syitä varmasti, että uskonnollisilla ja kulttuurisilla perusteilla äidit eivät saa lähteä sieltä kotoa mihinkään, jos vaikka heitä kuinka yritettäisiin kotouttaa. Siellä on tämän tyyppisiäkin syitä.

Sitten täällä puhuttiin slummiutumisesta. Olin Pohjoismaiden neuvoston jäsenenä kerran Manner-Euroopan läntisimmässä pisteessä Islannin Isafjördurissa, joka on 3 000 hengen kylä. Sinne oli tullut kymmenisen vuotta aikaisemmin ensimmäiset pakolaiset, 50 henkeä. En muista mistä maasta. Siellä oli sitten perustettu pakolaistoimisto, ja se oli minun mielestäni erinomaista työtä. Siellä ei ollut slummiuduttu vaan siellä oli tehty päätös, että yhteenkään kerrostaloon ei asuteta kuin korkeintaan yksi perhe. Kyseisten talojen vakituiset islantilaiset asukkaat olivat itse kantaneet kotoaan näihin tulijoitten huoneistoihin sohvia, pöytiä, tuoleja, kaiken näköistä, sopisikohan tämä, tykkäisivätköhän he tästä taulusta. Se on tehty siellä tällä tavalla. Minun mielestäni erinomainen keino.

Eipä tässä sen kummempaa. Mutta mikäli me emme saa ulkomaalaispoliisiin lisää resursseja, niin se on ... Ed. Pertti Virtanen sanoi, että rahalla tätä ei ratkaista. Minun mielestäni tämä ratkaistaan rahalla. Jos me saamme tarpeeksi resursseja elikkä rahaa, enemmän ihmisiä käsittelemään näitä asioita, niin tämä asia ei kaadu aivan päälle.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pertti Virtanen käytti aikaisemmin puheenvuoron. Siihen viitaten totean, että en maininnut perussuomalaisia nimeltä enkä puhunut rasismistakaan mitään. Puhuin siitä, mitä kuvataan sanalla "ksenofobia" eli erilaisuuden pelko.

Tähän, mitä ed. Rajala totesi: Pakko on vaan todeta, että ilmastonmuutos, jos se näin etenee, tulee olemaan tekijä, joka lisää pakolaisuutta, ekologista pakolaisuutta, ja tämä on valitettava tosiasia. Se ei helpota tilannetta, että siitä vaietaan.

Olen itse toki sitä mieltä, että suomalaisten oikeustajuun pitää mahtua tämä meidän suhtautumisemme maahanmuuttajiin. Jos se on sen kanssa suuressa ristiriidassa, niin se ei ole hyväksi maahanmuuttajille eikä suomalaiselle alkuperäisväestölle.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rajala oli puheenvuorossaan huolissaan siitä, että turvapaikanhakijat eivät tule tänne tekemään töitä vaan oleskelemaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että puhutaan ihmisryhmästä, joka on kokenut usein raiskauksia, henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Puhutaan ihmisistä, jotka ovat monin eri tavoin vakavasti traumatisoituneita ja joiden ensimmäinen tarkoitus ei voi olla hakea itselleen työpaikkaa.

Tämä laki, jota nyt käsitellään, on ehdoton parannus siihen, että me saamme oikeusturvaan yhdenvertaista kohtelua mutta myös päätöksentekoon avoimuutta ja ennakoitavuutta, ja se on paras ase myös suomalaista rasismia vastaan.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! On erittäin tärkeätä, että eduskuntasalissa on keskusteltu ainakin joltain osin kokonaisvaltaisesti maahanmuuttokysymyksistä, ja tässä suhteessa Euroopan unioni on ollut hyvin aktiivinen. Muun muassa Afrikka-yhteyksillä on pyritty vaikuttamaan nimenomaan muun muassa laittoman maahanmuuton synnyinsyihin. Tämä on koko kansainväliselle yhteisölle erittäin tärkeä kysymys.

Olen hyvin iloinen siitä, että hallintovaliokunta on nyt, kun kaksi vuotta on mennyt aikaa, nostanut esille tämän puheenjohtajuuskautemme Eurooppa-neuvostossa hyväksytyn aloitteen eurooppalaisen yhteisvastuun syventämisestä maahanmuutto-, rajavalvonta- ja turvapaikkapolitiikassa, ja minusta suomalaisten pitäisi pitää vahvasti nyt tätä puheenjohtajuuskautemme aloitetta esillä. Siinähän oli nimenomaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tavoitteena löytää kestäviä ratkaisuja kansainvälistä suojelua Euroopan unionin alueelta hakeville ihmisille, vahvistaa Geneven pakolaissopimuksen täysimääräistä soveltamista ja ihmisten oikeutta hakea turvapaikkaa, kunnioittaa sitä Euroopan unionin alueella ja sopia myöskin sitten, että laittomasti saapuneista aiheutuvia kustannuksia muun muassa korvattaisiin enemmän ja merkittäviltä osin EU:n varoista. Mutta rahoituksen vastapainoksi luotaisiin menettely, jolla varmistettaisiin maahanmuutto- ja rajaviranomaisten toiminnan yhdenmukaisuus yhdessä hyväksyttyjen eurooppalaisten menettelyjen soveltamisessa, ja tähän liittyy nimenomaan myös laittoman maahanmuuton torjuntaan liittyvät Eurodac-rekisteröinti ja viranomaiskontrolli, jotka tehdään yksiselitteisen läpinäkyväksi jäsenmaiden ja instituutioiden kesken.

Herra puhemies! Maahanmuuton määrällinen ja laadullinen hallinta on erittäin tärkeätä niin kotouttamisen onnistumiselle, työmarkkinoiden vakaudelle kuin sille, että ei esimerkiksi synny laittoman työvoiman markkinoita, halpatyömarkkinoita. Se on tärkeää sisäisen turvallisuuden näkökulmasta, ja ennen muuta se on meille välttämättömän työperäisen maahanmuuton yleisen hyväksyttävyyden kannalta tärkeätä, ettei turva-paikkajärjestelmää käytetä väärin.

Nyt tässä tilanteessa meillä ei ole vieläkään rehellisesti ja rohkeasti käyty läpi sitä tilannetta, joka on nyt syntynyt pitkälti hallituksen otteen menettämisen seurauksena, väärien signaalien seurauksena, jossa muun muassa selvästi osin organisoidusti alaikäisiä lapsia käytetään turvapaikanhaussa. Perheenyhdistämiskäytäntö poiketen muista Pohjoismaista vetää nimenomaan nyt Suomeen, ja tämä tulee muun muassa vaikuttamaan kustannuksiin. Todellisista kokonaiskustannuksista vastaanottotoiminnasta, kuntakorvauksista, sosiaali- ja terveydenhuollon menoista, tulkkipalveluista, alaikäisten avustajista, kieltenopetuksesta, poliisin dna-näytteistä ei puhuta täällä mitään.

Kun nyt tämän tilanteen löystymisen eli otteen kirpoamisen seurauksena on tullut yli vuosi ilmeisesti käsittelyaikoihin lisää, niin tämä merkitsee nyt yli 70:tä miljoonaa euroa kustannuksia, kun kolmesta kuukaudesta mennään yli vuoteen näissä turvapaikanhakukäsittelyissä. 20 prosenttia on tällä hetkellä Dublin-tapauksia ja sitten lopuista puolet on perusteettomia turvapaikanhakijoita. Tämä on ehdottomasti asia, joka pitää saada käsiin. Meillä on 4 000 haastattelema-tonta henkilöä. Nyt pitäisi perustaa vastaanottokeskuksia kaksi kuukauteen. Tämä on asia, joka myös vaatii ehdottomasti pikaisesti voimavaroja Ulkomaalaisvirastolle.

Meillähän on yksilöllinen käsittely, mutta tähän pitää saada mukaan myös tehokkaat palautukset ja EU:n yhteinen linjaus siitä, että muun muassa työnantajien osalta laittoman työvoiman valvonta ja rikosoikeudelliset sanktiot EU:n osalta viedään eteenpäin.

Ongelmahan on se, että oikeus- ja sisäasiainministerineuvostossa on nyt ministerit, jotka eivät hyväksyneet viime kaudella muun muassa alaikäisten lasten taustojen ja vanhempien selvittämiseen liittyvää viranomaisyhteistyövelvoitettakaan. Sitäkin vastustettiin täällä salissa, vaikka se EU-direktiivin mukaan täällä säädettiin. Toinen asia oli sitten myöskin Prümin sopimus, jota ministerit Thors ja Brax vastustivat, joka on nimenomaan tärkeä laittoman maahanmuuton torjunnan kannalta.

Näitä ei ole haluttu pitää esillä Suomen taholta oikeus- ja sisäasiainministerineuvoston työssä. Tässä suhteessa on hyvä, että hallituksen sisälläkin on nyt herätty siihen, että pitää saada tämä asia käsiin, koska minä sanon, että on järkyttävä karhunpalvelus nimenomaan meidän välttämättömän maahanmuuton hyväksyttävyyden kannalta myös se, että turvapaikkajärjestelmään eivät kansalaiset voi luottaa. Sitten siihen liittyy erittäin paljon kielteisiä ilmiöitä myöskin turvallisuuden osalta.

Mutta kyllä tässä hallituksen ulkomaalaisasioiden käsittelyssä on myös se perustavaa laatua oleva ongelma, että eihän ministeri Thors anna hallituksen yksimielisiä esityksiä, vaan hallitus antaa, ja hallituksissa on kullakin hallitusryhmällä varmasti vastuuhenkilönsä käsittelemään asioita. Kyllä tästä ulkomaalaislain muutoksesta, joka tänne tuli, jossa oltiin höllentämässä nimenomaan oleskeluluvan myöntämisen kriteereitä ja sitten jo teknisen palautusesteen vuoksi oltiin myöntämässä jatkuva oleskelulupa välittömästi — tällainen käytäntö, jota ei ole yhteistä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa kehittävässä EU:ssa missään muualla — oltiin yksimielisiä hallituksessa, esitettiin eduskunnan hyväksyttäväksi, ja hallintovaliokunta ja myös sen hallitusryhmät yhdessä sosialidemokraattien kanssa saivat tämän asian sitten korjattua.

Minusta on nyt tärkeätä, että maahanmuuttoasioita käsiteltäisiin entistä laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin, ja katson kyllä, että nyt esimerkiksi iän määrittämisen, perheen yhdistämisen ym. käytäntöjen pohjoismainen ja sitten EU:n yhteisten linjausten käsittely pitäisi ottaa aivan hallituksen taholta myöskin yleisemmin esille, ettei tämä keskustelu nyt jää silmänlumeeksi.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä on kysymys EU-direktiivin implementoinnista Suomen lainsäädäntöön ja siitä, millä tavalla pakolaisen statuksen kanssa kussakin tapauksessa käy.

Arvoisa puhemies! Tälle direktiivi-implementoinnille tulee tarvetta vain siinä tilanteessa, että on sellaisia henkilöitä, jotka haluavat tulla tällä tavalla tutkituiksi ja käsitellyiksi. Näin minä tämän ymmärrän. Ja se määrä riippuu hyvin paljon siitä, mitä Euroopassa ja maapallolla tapahtuu. Täällä on puhuttu hyvin paljon näissä puheenvuoroissa — olen hyvin tarkkaan kuunnellut paikaltani joka ikisen puheenvuoron — siitä, mitkä ovat oikeita määriä, mitkä ovat oikein tunnistettuja trendejä. Yksi hyvin mielenkiintoinen on tämä ankkurilasten määrä. Jos minä olen oikein siepannut lukuja ilmasta, niin hajonta on tällä hetkellä 300—800. Se on varmasti ihan riittävä hajonta tälle asialle. Ja niiden määrät, jotka tänne ovat siis ihan vuoden aikana tulleet maahanmuuttopyrkimyksissä, olkoon sitten nyt taustalla ihan mitä tahansa, niin trendi on ollut 1 500:sta, joka on lähtöluku, ja 6 000:ssa ollaan jo nyt menossa sitten tämän vuoden puolella.

Arvoisa puhemies! Ovatko nämä pieniä vai suuria lukuja? Sinä aikana, kun olen ollut tilapäistehtävissä tässä laitoksessa, instituutiossa, näitä asioita on käsitelty jonkun kerran aikaisemminkin. Muun muassa 1980-luvun lopussa oli semmoinen keskustelu täällä Eduskuntatalon eräässä kabinetissa, jossa oli Saksan ulkoministerin lähettämä edustaja, ja hänen viestinsä oli yksi ainut, lyhyt ja ytimekäs, ja se oli, että tarvitaan taakan jakoa, burden sharing, ja sen takia, että Saksaan — oli sitä Länsi-Saksaa silloin — on tullut viikossa, viikkopyrkijöitten määrä vaihtelee, 20 000—40 000. Siis toisin sanoen kysymys voi olla hyvinkin massiivisesta kansojen liikkeelläolosta. Sen jälkeen on tapahtunut valtioitten romahtamisia, Afrikan maanosassa muun muassa, mikä merkitsee sitä, että eihän heillä ole mitään tulevaisuutta kotimaassaan, koska siellä on jatkuva sotatila. Mitä tämä taas merkitsee?

Täällä oli yksi hyvin merkittävä ministerin kantoihin liittyvä puheenvuoro. Se oli ed. Wideroosin siteeraus siitä, mitä ministeri Thors pitää ongelmana, ja se oli se, että tarvitaan ehdottomasti ja pikaisesti lisää resursseja. Arvoisa puhemies! Näin se juuri on. Siinä kiteytyy koko tämä asia. Pelisäännöt kehittyvät näköjään koko ajan. Niiden täytyy olla Euroopan laajuisesti mahdollisimman paljon samanlaiset ja ihmisoikeussopimukset ja muut oikein huomioon ottavat ja kansainväliset jo saavutetut tulokset huomioon ottavat, ja niitten mukaan pitää pystyä toimimaan kaikissa olosuhteissa. Siis pitää varautua siihen, että käsiteltävien tapausten määrät lisääntyvät, runsastuvat erittäin nopeasti ja lyhyessä ajassa, ja jo pelkästään humanitääriset syyt velvoittavat pitämään sen järjestelmän yllä ja hankkimaan niitä kokemuksia, että ihmiset tulevat oikein kohdelluiksi. Sillä tavalla estetään kaikki sellaiset, sanoisinko nyt — varovaisesti pitää täällä sanoa, kun täällä on eurovaalit kuulemma tulossa, niin täällä innostutaan kaikesta — semmoiset äärikannanotot, jotka eivät ole sitten kuitenkaan ehkä Suomelle lisää kunniaa ja mainetta tuottavia.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä nämä ongelmat ovat aika pienet täällä Suomessa verrattuna siihen, mitä ongelmia löytyy Afrikasta, mitä ongelmia löytyy Ruotsista, mitä ongelmia löytyy Tanskasta. Etelä-Afrikassa on viisi miljoonaa pakolaista Zimbabwesta, Etiopiassa on miljoonia pakolaisia ja todella pakolaisia Somaliasta, Pohjoismaissa on suhteellisen vähän.

Mutta, arvoisa herra puhemies, kyllä minä luulen, että myöskin meidän lainsäädännössämme on edelleen joitakin aukkoja ja epäonnistunut politiikka johtaa ongelmiin. Ei kai kukaan voi kieltää, etteikö esimerkiksi Ruotsin maahanmuuttopolitiikassa, Tanskan maahanmuuttopolitiikassa ongelmat olisi johtuneet osittain siitä, että lainsäädännössä on ollut aukkoja, on ollut puutteita, ja niitä yritetään nyt korjata. Minä luulen, että me kaikki emme ole kaikista asioista ihan perillä emmekä me ole tietoisia kaikista asioista ja ongelmista.

Olin mukana muutaman kansanedustajan kanssa ja parin virkamiehen kanssa viime viikolla Afrikassa, ja siellä minun mielestäni aika suuret asiantuntijat eli lähetystön väki ihmettelivät, miten sinisilmäisiä me voimme olla ja olemmekin tässä maassa, ja kertoivat, että on pykäliä, mitä pitäisi meidän laissamme muuttaa, ettemme saisi sellaisia ongelmia, jotka nyt ovat tulossa Suomeen ja joita nähdään jo selvästi suuremmassa mittasuhteessa Tanskassa ja Ruotsissa. Ihan konkreettisena esimerkkinä he ilmoittivat ja kertoivat, miten viime viikolla olivat olleet saattamassa Suomeen matkustavaa 15 hengen (Puhemies: 2 minuuttia!) perhettä, johon kuului yksi adoptiolapsi ja kaksi ottolasta, ja hetken kuluttua tulee käymään niin, että ankkurilapsi Suomessa kutsuu uusia perheitä Suomeen. Tämä on ongelma, johon meidän tulisi puuttua.

Antti Vuolanne /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Mielestäni Suomen eduskunnassa on käsitelty maahanmuuttokysymystä, ulkomaalaiskysymystä, hyvin vähän siihen nähden, miten isosta ja tärkeästä asiasta on kysymys.

Itse haluan osallistua tähän keskusteluun ainakin toteamalla sen, että mielestäni suomalaiset ovat hyvin oikeudenmukaisia ja reiluja ja hyväksyvät sellaisen maahanmuuton, joka perustuu selkeisiin, yhdessä sovittuihin sääntöihin ja joka on ymmärrettävää, avointa ja realistista. Itse kannatan maahanmuuttopolitiikassa sellaista tiukkuutta, joka koskettaa erityisesti niitä pelisääntöjä, joita sovelletaan. Kannatan tiukkuutta erityisesti sen suhteen, että tarjoamme turvapaikanhakijoille selkeän ja hyvän oikeusturvan, tietyt oikeudet, mutta myös selkeästi ennakoitavat pelisäännöt ja velvollisuudet, sekä tiukkuutta sen suhteen, että meillä olisi inhimilliset ja kohtuulliset käsittelyajat turvapaikkahakemusten käsittelyssä.

Mielestäni on hyvin outo tilanne, ja ei voi olla kansanedustajienkaan eikä Suomen eduskunnan tahdon mukaista se, että meillä hakemusten käsittelyajat viivästyvät. On erikoista pitää yllä sellaista tilannetta ja asiantilaa, mikä ei hyödytä ketään osapuolta mutta on haitaksi kaikille osapuolille, niin tälle hakijalle kuin vastaanottajillekin.

Lisäksi meidän täytyy pohtia sitä, miten otamme ihmisen vastaan maahamme. Meidän täytyy tarjota ihmisarvoisen elämisen mahdollisuudet ja mahdollisuudet integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Kielikoulutus on tässä ykköskysymys.

Erityisesti nämä ovat ne kaksi asiaa, jotka minun mielestäni pitäisi saada mahdollisimman nopeasti ja viivytyksettä kuntoon: Se, että turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin mahdollisimman nopeasti ja viivytyksettä, ja sitten toinen, että suomen kielen koulutusta lisätään huomattavasti ja koulutuksen saantia helpotetaan. Näin voimme luoda selkeitä pelisääntöjä, myönteistä ilmapiiriä sekä työperäisen maahanmuuton että myös näiden kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden osalta, kun suhtaudumme näihin kysymyksiin mahdollisimman realistisesti, käytännönläheisesti ja pyrimme hyvään ennakointiin ja olemme vähäsen nykyistä kunnianhimoisempia siinä, että pyrimme saamaan näitä kysymyksiä paremmin haltuun.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tähän tärkeään ulkomaalaislain muuttamiseen kolme kohtaa.

Todella toistan sen, että maahanmuuttopolitiikan pitää olla suomalaisen oikeustajun hyväksymää, se on tärkeätä. Se on myös ksenofobian hillitsemisen kannalta hyvin tärkeätä.

Toiseksi auttaminen, mihin ed. Rajamäki viittasi: Euroopan unionin mittakaavassa pitää suunnata sinne, missä ovat ongelmat. Eli nimenomaan tässä tapauksessa hyvin läheinen alue politiikassa on Afrikka. Sinne pitää saada resursseja, jotta tämä maahanmuuttopaine pienenee ja siellä voidaan auttaa ihmisiä alueilla, joilla ovat ongelmat. Se on erittäin tärkeätä. Siihen liittyy myös kehitysapu ja siihen liittyvät kysymykset. Tähän liittyy myös omalta osaltaan ilmastonmuutoksen hillitseminen.

Kolmas asia: Aivan oikein täällä todettiin se, että ei ole mitään järkeä pitää pitkiä käsittelyaikoja. Ne eivät tue sen enempää hakijaa kuin suomalaista yhteiskuntaakaan. Molempien näkökulmasta ne ovat huonot.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on tämä hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta. Olen pannut tyytyväisyydellä merkille, että kaikki keskeiset eduskuntaryhmät pitävät tätä hallintovaliokunnan mietintöä oikean suuntaisena ja se on hyväksytty yksimielisesti. On tietenkin luonnollista, että kun ulkomaalaislain muuttamisesta on kysymys, salissa herkeää laajakin keskustelu Suomen ulkomaalaispolitiikasta. Kun nyt puhun tässä ilman paperia omia ja paljon myöskin ryhmäni ajatuksia ulkomaalaispolitiikasta, niin haluan ihan muutamia näkökulmia heittää asioihin.

1980-luvun lopulla Helsingin ylipormestarina oli puolueemme jäsen Raimo Ilaskivi. Hän piti paljon puhutun ulkomaalaispolitiikkaa koskettavan puheen uutenavuonna, ja hän sanoi suomalaisille uudenvuodenyönä: "Älkäämme olko hyväuskoisia hölmöjä." Silloin ulkomaalaisten määrä Pääkaupunkiseudulla ja muutenkin Suomessa oli huomattavasti vähäisempi kuin tänä päivänä. Tänä päivänä esimerkiksi Helsingin alueella asuu ulkomaalaisia jo lähes 10 prosenttia. Panin merkille myöskin, että nykyinen ylipormestari Jussi Pajunen huolestuneena kiinnitti noin kuukausi sitten tähän samaan asiaan huomiota perustelluista syistä.

Olen itse ollut poliisimiehenä seitsemän vuotta ja käynyt ulkomaalaiskursseja, katsonut tätä kehitystä 1980-luvun alusta tähän päivään saakka ja olen huolestunut tilanteesta, aidosti huolestunut tilanteesta. Meille opetettiin aikanaan, että on aivan selvää, että se keskeinen pakolaispolitiikka, mitä Suomi harrastaa, siis ottaa vastaan sellaisia henkilöitä, jotka ovat sellaisessa elämäntilanteessa, että heillä on hengen tai terveyden vaara, heidät haetaan kansainvälisiltä pakolaisleireiltä ja tuodaan Suomeen ja kotoutetaan, on Suomen humanitääristä työtä, jota meidän kuuluu tehdä. Tänään saimme tietää myöskin jaostossa, että edelleen suojelupoliisi myöskin tutkii näitten henkilöitten turvataustat.

Toinen asia, mistä on paljon puhuttu, on tämä työperäinen maahanmuutto. Henkilö, joka tulee tänne töihin tai opiskelemaan, on täällä ehkä rajatun ajan, niin kauan kuin työsuhde kestää, ja tekee täällä työtään tai opiskelee. Suomalaiset suhtautuvat tällaiseen työperäiseen maahanmuuttoon positiivisesti johtuen siitä, että henkilö tekee töitä ja maksaa veroja.

Se kolmas ongelma on meillä sitten turvapaikanhakijoiden määrä ja laatu. Niin kuin ed. Kallis täällä kertoi, olimme hänen kanssaan viime viikolla Afrikassa, ja lähetystön vierailulla oli mahdollisuus keskustella pitkäänkin entisen suomalaisen poliisimiehen kanssa, joka oli tällä hetkellä Ulkomaalaisviraston palveluksessa. Hänet oli kutsuttu tehtävään eläkkeeltä, ja hän teki määräaikaista tehtävää ja puhutteli Etiopiassa Addis Abebassa muun muassa naapurimaista kuten Somaliasta tulleita turvapaikanhakijoita ja selvitti perheenyhdistämismahdollisuuksia.

Hänen viestinsä oli huolestuttava. Hän kertoi, että yhä enenevästi ankkurilapset tuovat Suomeen mukanaan kasvattivanhempiaan, joilla ei ole mitään yhteistä sukutaustaa, ja kysymyksessä ei ole enää sellainen turvapaikkahakemus, jossa henkilö olisi hengen tai terveyden vaarassa. Kysyin myöskin, ovatko kaikki nämä Suomeen pyrkivät lapset ja heidän mahdolliset kasvattivanhempansa tai jotkut muut vanhemmat tietoisia niistä etuisuuksista, mihin se johtaa, jos he pääsevät Suomeen. Hän sanoi, että ilman muuta, se on sisäänrakennettu tieto ja tämä ohjaa sitä käyttäytymistä. Jos Suomeen pääsee itäafrikkalainen, esimerkiksi ankkurilapsen kasvattivanhemmat, se tuntuu olevan kuitenkin heille suuri saavutus.

Turvapaikkahakemusten käsittely on pitkä, siihen on viitattu täällä jo moneen kertaan. Me tiedämme sen, että kun ensimmäinen epäävä päätös tulee, että hengen tai terveyden vaaraa ei ole, käsittelyaika on pitkä, haastattelu on pitkä, tutkinta on pitkä. Sen jälkeen kun Ulkomaalaisvirasto antaa epäävän päätöksen, valitetaan Helsingin hallinto-oikeuteen. Tästä päätöksestä valitetaan sitten vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Sitten tulee karkotusmääräys ja siitä valitetaan ja käytetään se aika hyväksi. Ja kun tämä aika on mennyt umpeen ja tiedetään, että poliisi esimerkiksi kaipaa tätä henkilöä, siinä vaiheessa kadotaan Ruotsiin tai muihin Pohjoismaihin ja koko prosessi pannaan toisessa maassa alusta alkaen uusiksi.

Tämä kahden maan prosessi saattaa kestää tänä päivänä jopa kolme, neljä, viisikin vuotta, ja sen jälkeen todetaan, että kun henkilö on asunut jo Pohjoismaissa niin monen vuoden ajan ja hän on kiinnittynyt niin moneen suomalaiseen ja hänelle on tullut ystävyyssuhteita ja tärkeitä kontakteja, niin katsotaan, että hänen pitää saada turvapaikka humanitäärisin syin, kun hänelle on muodostunut kiinnekohta esimerkiksi Suomeen tai muuhun Pohjoismaahan. Tilannehan on kestämätön.

Alkuperäinen ajatus silloin, kun haetaan turvapaikkaa, koetaan vainoa, ollaan sodan tilassa, hengen tai terveyden vaarassa, olisi se, että päästäisiin turvallisempaan maahan, turvallisempiin olosuhteisiin kokemaan inhimillistä politiikkaa. Mutta kuten huomaatte, tämä prosessi, minkä kerroin, on valitettavasti vaan täyttä totta. Eli Raimo Ilaskiven sanoin, olemmeko me Pohjoismaissa vähän hyväuskoisia hölmöjä? Minä väitän, että osin olemme.

Kaksi vuotta sitten eduskuntavaalien alla kiinnitin huomiota näihin ongelmiin ja kerroin Vaasassa vaalitilaisuudessa, että olen huolestunut myöskin suomalaisesta kotouttamispolitiikasta, joka näkyy esimerkiksi käymällä vaikka Helsingin rautatieasemalla ihmettelemässä, minkälaisia ilmiöitä tämän päivän Suomessa on. Kerroin myöskin, että aasialaisten osalta silloin, kun me otimme esimerkiksi niin paljon puhuttuja venepakolaisia, nämä aasialaiset ovat kotoutuneet Suomeen hyvin. He pääsääntöisesti tekevät Suomessa töitä, toimivat yrittäjinä, ovat oppineet kohtuullisen hyvin kieltä, ja suomalaiset suhtautuvat erittäin positiivisesti aasialaisiin venepakolaisiin.

Sen sijaan itäafrikkalaisiin emme suhtaudu yhtä positiivisesti, ja siinä piilee vaaran siemen, jos haluamme pitää suomalaiset lähiöt turvallisina ja haluamme kotouttaa kaikki kielitaitoisiksi, Suomen kulttuurin tunteviksi ja täysipainoisiksi suomalaisiksi veronmaksajiksi, painopiste sanalla "veronmaksajiksi". Tämä on se ulkomaalaispolitiikka, jota minä toivoisin, siis että mennään siihen alkuperäiseen syyhyn, hengen tai terveyden syyhyn, ja sitten jos täyttää ne edellytykset, annetaan se turvapaikka. Sen jälkeen henkilö kotoutetaan tähän maahan siten, että ei synny rasismia.

Sen johdosta pidän kyllä oikeanakin sitä kritiikkiä, että kyllä suurten hallituspuolueitten, varsinkin kokoomuksen ja keskustan, täytyy ryhdistäytyä tämän vaalikauden lopussa ja ottaa ohjausta myöskin sisäasiainministeriön siihen osaan, joka ei ole tällä hetkellä meidän hallinnassamme, ja linjata sellaista ulkomaalaispolitiikkaa, joka vastaa kansalaisten enemmistön tukea.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! En nyt käy kokoomuksen ja demarien väliseen intohimoiseen suhteen lämmittelyyn ja purkamiseen käsiksi, vaan kiinnitän yhteen yksityiskohtaan ed. Salon puheenvuorossa huomiota, nimittäin ylipormestari Jussi Pajusen esiintymiseen julkisuudessa pari kuukautta sitten ja sitten heti perään tarkastusvaliokunnassa samaan kertomiseen. Kun kuuntelin sitä puheenvuoroa, jonka ylipormestari käytti tarkastusvaliokunnan kokouksessa, niin minulle tuli semmoinen tunne, että tämä kotouttamispuoli meillä ei kyllä ole kunnossa, se ei ole kerta kaikkiaan kunnossa, ja siinä on kysymys osaamisesta ja resursseista, ja aivan samalla tavalla kuin maahan pyrkivien kohtelun osalta kysymys on kahdesta asiasta, resursseista ja osaamisesta. Nämä kaksi asiaa ovat samassa korissa omalla tavallaan, ja niihin pitää kiinnittää aivan vakavasti huomiota.

Petri  Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti ed. Pulliaiselle: Näin minäkin tarkastusvaliokunnan jäsenenä tulkitsin ylipormestarin puheenvuoron. Korostan tässä, että kun kaksi vuotta sitten vaalitilaisuudessa kiinnitin huomiota tähän kotouttamispolitiikkaan, se kuvattiin ja sen jälkeen seuraavana päivänä FST ja monet muut kertoivat, että Salo on rasisti. Tätä ei saanut kertoa, vaan se täytti rasismin tunnusmerkistön, kun kertoi, että suomalainen kotouttamispolitiikka on epäonnistunut. Puolueeni puheenjohtajaa haastateltiin, ja hän irtisanoutui Salon rasistisesta puheenvuorosta tietämättä, mitä olin tilaisuudessa kertonut. Panen tyytyväisyydellä merkille, että kaksi vuotta tämän jälkeen nyt kaikki käytännössä myöntävät sen, että suomalainen kotouttamispolitiikka on epäonnistunut ja pahasti.