Täysistunnon pöytäkirja 39/2010 vp

PTK 39/2010 vp

39. TIISTAINA 20. HUHTIKUUTA 2010 kello 14.02

Tarkistettu versio 2.0

10) Hallituksen esitys laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

 

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys julkisen työvoimapalvelulain muuttamiseksi ja nimenomaan palkkatukisäännöksiä koskevat muutokset merkitsevät suomalaiselle hyvinvointijärjestelmälle, jossa kolmannella sektorilla on hyvin keskeinen merkitys, perustavaa laatua olevia ongelmia ja muutoksia.

Lainmuutoksella, mikäli se nyt toisessa käsittelyssä hyväksytään, tultaisiin vaikeuttamaan merkittävästi nykyistä palkkatukijärjestelmää ja järjestöjen työllistämismahdollisuuksia. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat tärkeä vaikeasti työllistettävien ihmisten työllistämismahdollisuus. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan käsittelyssä valiokunnan enemmistö päätyi korostamaan, etteivät tukipaikat lainmuutoksen seurauksena vähene. On kuitenkin vaikea ymmärtää, miten tämä voitaisiin estää, jos tämä hallituksen esitys nykymuodossaan hyväksytään.

Tämä oli myös keskeisten asiantuntijatahojen ja kuultujen lausuntojen yksiselitteinen johtopäätös. Tämä merkitsee satojen, tuhansien työpaikkojen vaarantumista. Pahimmillaan tämä lainmuutos merkitsee sitä, että kasvava määrä ihmisiä, jotka voisivat työllistyä nykyisen käytännön mukaisesti järjestöihin, jäisivät täysin tyhjän päälle. Eli nämä palkkatukimuutokset vaarantaisivat tuhansia työpaikkoja. Järjestöt ovat laajalti vastustaneet lakiesityksen palkkatukisäännöksiä, eivätkä yrityksetkään ole ainakaan laajemmin katsoneet nykyjärjestelmän vääristävän kilpailua. Järjestöjen toimintaedellytysten rajaaminen samalla, kun työttömyys on kääntynyt voimakkaaseen kasvuun, on huonoa politiikkaa.

Euroopan unionin tasolla, arvoisa puhemies, Lissabonin sopimus luo mahdollisuuksia nykyistä paremmin ottaa huomioon perusoikeudet sisämarkkinavapauksien rinnalla. EU:n valtiontuki- tai muistakaan kilpailu- ja sisämarkkinasäännöistä ei voi johtaa suoraan tulkintaohjetta ""puhtaan" yleishyödyllisen toiminnan eikä yleishyödyllisen taloudellisen toiminnan määrittelylle". Siten kansallisella tasolla on täysin mahdollista hyväksyä myös yleishyödylliselle elinkeinotoiminnalle erilainen asema ja kohtelu kuin muulle liiketoiminnalle.

Arvoisa puhemies! Kukin EU:n jäsenvaltio saa ensisijaisesti omalla lainsäädännöllään ja omilla ratkaisuillaan edelleen määrätä, mikä on yleishyödyllistä palvelua tai yleishyödyllistä taloudellista palvelua, johon sovelletaan kilpailu- ja sisämarkkinasääntöjä, ja mikä sitä ei ole. Yleishyödylliset järjestöt eivät pyri toiminnassaan voittoon myöskään silloin, kun järjestöjen toiminta liittyy elinkeinotoimintaan, koska "tulokset" ohjautuvat takaisin toimintaan. Myös yleishyödyllisten järjestöjen taloudelliseksi määriteltävään toimintaan liittyy poikkeuksetta ei-taloudellisen toiminnan tunnusmerkkejä. Ainakin yleishyödyllisten järjestöjen erityisaseman tunnustamiselle lakiesityksen palkkatukiratkaisuissa olisi löytynyt hyviä perusteita.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit ja koko oppositio, näin ymmärrän, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa vaativat näitä palkkatukisäännöksiä uuteen valmisteluun. Lakiehdotuksen perusteluihin sisällytetyt ylimalkaiset kommentit EU:n perustamissopimuksen keskeisten artiklojen sisällöstä antavat sen kuvan, ettei niissä ole sen paremmin tulkinnan kuin joustamisenkaan varaa. Tämä kuva on virheellinen, sillä kumpikin on mahdollista. Nykyjärjestelmän säilyttämistä ei ole kuitenkaan edes haluttu yrittää. Lakiesityksen palkkatukisäännökset on palautettava uuteen valmisteluun. Työ- ja elinkeinoministerin tulee yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa valmistella perustelut palkkatukijärjestelmän ilmoittamiselle etukäteen EU:n komissiolle eli niin sanotulle notifioinnille.

Sitten, arvoisa puhemies, asia, mikä on jäänyt liian vähälle huomiolle juuri tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa, on se, että myös EU:n komission taantumaan liittyvät poikkeussäännöt antavat mahdollisuuden kansallisiin joustoihin yritystuissa. Komissio on hyväksynyt Suomen väliaikaisen yritystukiohjelman, joka on voimassa vuosina 2009 ja 2010. Sen tavoitteena on elvyttää reaalitaloutta yritysrahoituksen saatavuutta parantamalla ja turvata työllistämistä talouskriisin olosuhteissa. Tämäkin antaisi, ja antaa, mahdollisuuden lykätä valmisteltua lakimuutosta ja hakea tosiasiallisesti tähän aikalisää.

Sitten, arvoisa puhemies, tämä hallituksen esitys pitää sisällään myöskin merkittäviä heikennyksiä sosiaalisiin yrityksiin. On olemassa siis laki, joka koskee sosiaalisia yrityksiä, ja tämä on ollut minulle ja myöskin viime kaudella työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kaikille jäsenille oikein tämmöinen lempilapsi. Tämä hallituksen lakiesitys on myöskin heikentämässä sosiaalisten yritysten toimintamahdollisuuksia siten, että yritykset voivat saada palkkatukea pitkäaikaistyöttömän työllistämiseksi 12 kuukaudeksi aiemman 24 kuukauden sijaan.

Sitten, arvoisa puhemies, siunatuksi lopuksi: Tämän hallituksen esityksen kylkeen on tuotu sinällään myönteinen esitys, joka koskee nuorten palkkatuen ehtojen lieventämistä. Tässä on nyt vaan se ongelma, että tässä muodossa tämä hallituksen esitys tältä osin koskee vain alle 25-vuotiaita, jolloin muun muassa korkeakouluasteelta vastavalmistuneet eivät pääse tämän palkkatuen ehtojen lieventämisen piiriin.

Tässä yhteydessä ehkä on syytä todeta myöskin, mikä on tämmöisen porvarihallituksen ja ehkä sitten tämmöisen punamultahallituksen, punavihreän hallituksen ero. Viime vaalikaudella nimittäin yhteiskuntatakuu nuorten kohdalta toteutui lupaavasti niin, että kolme neljästä nuoresta pääsi sen piiriin. Tällä vaalikaudella apua löytyy hädin tuskin joka kolmannelle nuorelle, eli tämä nuorten yhteiskuntatakuu ei todellakaan toteudu.

Ja tänään viimeksi työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, kun asiantuntijoita kuunneltiin, jopa työ- ja elinkeinoministeriön virkamies totesi, että nyt tämän lisäesityksenkin jälkeen vielä hallituksen määrärahat nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyteen ovat alimitoitetut. Joka vielä sanoo, ettei politiikalla ja puolueilla ole eroja, niin hänen kannattaa sitten mennä asioissa vähän syvemmälle ja jättää iltapäivälehtien lööppien lukeminen vähemmälle.

Sitten, arvoisa puhemies, teen ehdotuksen, että 1. lakiehdotus hylätään vastalauseen 2 mukaisesti ja 2.—4. lakiehdotus voidaan hyväksyä. Lisäksi teen lausumaehdotuksen, joka kuuluu seuraavasti: "Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa lainsäädännön täytäntöönpanoa ja ryhtyy tarvittaessa pikaisesti toimenpiteisiin palkkatuen laajentamiseksi koskemaan myös alle 30-vuotiaita nuoria."

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Gustafssonin esitystä hallituksen esityksen mukaisen 1. lakiehdotuksen hylkäämisestä ja samaan syssyyn heidän vastalauseessaan 2 olevaa lausumaesitystä, jota on myöhemmin hieman muokattu, näin ymmärsin.

Samalla teen vastalauseen 1 mukaiset neljä lausumaehdotusta, joista ensimmäinen käsittää sen, että sosiaalisista yrityksistä tehtäisiin jatkossa rajoitettuja osakeyhtiöitä Irlannin mallin mukaisesti, mikä parantaa niiden työllistämismahdollisuuksia oleellisesti. Toisessa lausumassa edellytämme, että työ- ja elinkeinotoimistoille taataan riittävät henkilöresurssit, niin että työ- ja elinkeinotoimistojen osalta luovutaan valtion tuottavuusohjelman mukaisista supistuksista. Kolmannessa vaadimme, että työ- ja elinkei-noministeriöllä on riittävät resurssit huolehtia rakennemuutospaikkakuntien ja poikkeuksellisen korkean työttömyyden alueista. Ja neljäntenä vaadimme, että työ- ja elinkeinoministeriössä aloitetaan välittömästi lainsäädäntötyö, ettei tämä uusi työssäkäyntialueen määrittely rankaise niitä, jotka osallistuvat aktiivitoimiin.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kannatan ed. Mustajärven ponsiesityksiä.

Sitten itse tähän asiaan. Edelliset toverit puhuivat, ja erityisesti ed. Gustafsson pitkään perusteli, miksi tässä laissa on huonoja asioita. Seuraavana voisi todeta, jotta kun hallitus on kutistanut näitä aktiivisia työvoimapoliittisia rahoja, niin tässä tehdään kyllä karhunpalvelus kolmannelle sektorille tekemällä se, jotta nyt eivät ihan kaikki tiedä, mikä on mahdollista. Tällä ei ainakaan pyritä maksimaaliseen hyödyntämiseen tässä työvoimapoliittisten toimenpiteiden osalta. Sen takia, mitä tuossa edellä puhuttiin, ei ole enää yhtään lisättävää, ja odottaisin nyt, kun huomenna äänestetään, jotta meidän ponnet saisivat ainakin riittävästi tukea. Tosin näyttää aika heikolta, nimittäin kuulijakunta on aika harva tässä salissa.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Koska ei aina voi olla ihan varma siitä, miten arvostamani ed. Lahtela puhuu, niin varasin varmuudeksi myöskin itselleni näitten ed. Mustajärven tekemien ponsien kannatusehdotuksen, joten äärimmäisen lämpimästi myöskin haluan näin ihan pöytäkirjaan lausuen kannattaa ed. Mustajärven erinomaisia lausumaehdotuksia.

Keskustelu päättyi.