Arvoisa puhemies! Jokaisella suomalaisella, jokaisella kansalaisella on oikeus hyvään ikääntymiseen, joka tarkoittaa hyviä palveluita ja hyvää hoivaa. Te, ministeri Guzenina-Richardson, otitte tänään vastaan ohjausryhmän esityksen tästä vanhuspalvelulaista. Tässä pitkin matkaa vuosien ajan sekä ikäihmiset itse että heidän omaisensa ovat olleet erittäin huolestuneita siitä, onko siellä hoivatyössä riittävästi käsipareja, onko riittävästi ammattitaitoista pätevää henkilöstöä. Me tiedämme tässä salissa ja varmaan laajemminkin, että te olette pitänyt sydämen asiana sitä, että tämä henkilöstömitoitus tulee kirjoitettua tähän lakiin, olette monesti täällä suullisella kyselytunnilla sen todennut. Nyt kun olen tutustunut tuohon esitykseen, niin sitä henkilöstömitoitusta ei siellä todellakaan ole. Kysynkin sitä teiltä: miksi siellä sitä ei ole, ja aiotteko te sen sinne lisätä?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Kiitos hyvin tärkeästä kysymyksestä. Todellakin tuo ohjausryhmän lakiesitysluonnos minulle tänään aamulla luovutettiin ja sieltä nämä henkilöstömitoitukset puuttuvat. Viime keväänä, kun edellinen lakiluonnosesitys lähti lausuntokierrokselle, niin siitä tuli palautetta peräti 330 sivua melkein 150 eri taholta, ja kolmannes tuosta palautteesta koski juuri tätä henkilöstömitoitusasiaa. Ja itsekin, niin kuin edustaja totesi, olen peräänkuuluttanut ja todennut, että ne henkilöstömitoitukset pitäisi sinne saada. Tämä tänään luovutettu lakiesitys on hyvin monipuolinen, hyvin laaja-alainen, ja on äärimmäisen tarpeellista, että se lähetetään vielä lausuntokierrokselle, niin kun hyvään lainsäädäntötyöhön kuuluu, ja tehdään siitä sitten arvio. Ja aivan erityisesti toivon, että tähän esitykseen paneudutaan oikein huolella, ja toivon palautetta etenkin niiltä tahoilta, jotka ovat, niin kuin minäkin, näitä henkilöstömitoituksia tähän lakiin halunneet kirjattavaksi.

Arvoisa puhemies! Te, ministeri, ette vastannut tähän kysymykseen, ajatteko te niitä henkilöstömitoituksia tähän lakiin vai ette. Se jäi meille kaikille epäselväksi. Te viime viikolla sanoitte, että tästä laista tulee erittäin upea laki, ja nyt, kun itse olen siihen tutustunut tänään, niin minusta vähän näyttää siltä, että siitä on tulossa vesitetty versio rahanpuutteen vuoksi. Nyt kysyisinkin teiltä: minkä verran hallitus on sitoutunut laittamaan tämän vanhuspalvelulain toteuttamiseen, ja liittyykö se juuri tähän kysymykseen, että sen takia henkilöstömitoitusta ette enää ajakaan, kun rahaa on liian vähän käytettävissä?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Niin, edustaja kyllä hieman tuossa liioitteli, kun puhui vesittämisestä. Täällä on kyllä pykälätasolla hyvin tiukasti määritelty sitä, millä tavalla sitä henkilöstöä täytyy olla paitsi määrällisesti niin myöskin osaamisen näkökulmasta. Täällä on myöskin määritelty se, kuinka laajasti kunnan on pystyttävä vastaamaan siihen palveluntarpeeseen, joka siellä kunnan alueella on, ja millä tavalla täytyy huomioida se palveluntarpeen muutos yhden yksittäisenkin ihmisen kohdalla ja ottaa se huomioon, oli se hänen asumismuotonsa mikä tahansa, oli se palveluasumisessa tai sitten kotona. Kun meillä sitä painopistettä on kovasti haluttu siirtää sinne kotona asumisen tukemiseen, niin tähänkin tässä laissa todella intensiivisesti on pykälätasolla paneuduttu.

Nyt täytyy sanoa, että vesittäminen on tässä kyllä aika hurja superlatiivi, nimittäin kun eduskunnan entinen oikeusasiamies Paunio on tässä työryhmässä ollut, Sirkka-Liisa Kivelä, vanhusasioista erittäin ansioituneesti ääntä pitänyt professori on tässä työryhmässä ollut, ja he ovat muotoilleet tätä lakia ja todenneet tänään aamulla lehdistötilaisuudessakin, että tämä laki menee itse asiassa pidemmälle siinä velvoittavuudessa, (Puhemies koputtaa) millä tavalla kunnan täytyy se henkilöstömääränsä turvata sinne iäkkäiden ihmisten turvaksi, huomattavasti pidemmälle kuin vain se yksiselitteinen henkilöstömitoitus.

Arvoisa puhemies! Ikäihmisten hyvän hoidon lähtökohta on oikea asenne. Kun meillä yhteiskunnassa on asenne kunnossa, niin silloin myöskin ikäihminen saa erittäin hyvän hoidon. Tässä aikaisemmassa ministeri Risikon lakiesityksessä ja luonnoksessa oli pykälässä ihan tämä hyvä kohtelu, sekä ikäihmisen että myöskin hänen omaisensa hyvä kohtelu. Kysyisinkin: onko tässä uudessa esityksessä tätä samaa hyvää kohtelua, ja miten se asennemuokkaus näkyy tässä ehdotuksessa?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Työryhmä todellakin juuri tätä puolta painotti tänään aamulla tiedotustilaisuudessa. Se löytyy täältä lakipykälistä, ja se löytyy myöskin lain perusteluista, tämä ikääntyneiden ihmisten kunnioittaminen, heidän itsemääräämisoikeutensa kunnioittaminen, heidän kuulemisensa silloin, kun arvioidaan heidän palveluntarvettaan. Tässä yhteydessä itse asiassa haluaisin esittää kiitoksen sanat edeltäjälleni, ministeri Risikolle, joka hyvin ansiokkaasti laittoi tämän lain alulle omana aikanaan viime hallituskaudella. Ilman tätä työtä nimittäin me emme olisi tällä hetkellä tässä pisteessä tässä lainsäädännössä. Nyt on työryhmä jatkotyöstänyt, ja tämä laki tosiaan lähtee vielä lausuntokierrokselle, ja syksyllä eduskunta saa tämän sitten poliittiseen käsittelyyn.

Arvoisa puhemies! Suurimpia haasteita tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen ja erityisesti ikäihmisten palveluiden kannalta ovat muistisairauksien hoidon ennaltaehkäisy, sairauden varhainen diagnosointi, asianmukainen hoito ja kuntoutus. Samalla kun ikäihmisten määrä lisääntyy, myös muistisairautta sairastavien henkilöiden määrä lisääntyy. Muistisairaita voidaan hoitaa ja kuntouttaa. Muistiasiakkaan ja potilaan eheää hoitoketjua kuvataan pian valmistuvassa kansallisessa muistiohjelmassa. Käsittääkseni tämä työ ministeriössä on ihan loppusuoralla. Ministeri Risikko osaa varmaan vastata siihen, milloin kansallinen muistiohjelma valmistuu. Mutta erityisesti haluaisin kuulla: onko muistiohjelmaa ja ikälakia työstetty rinnakkain?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Ministeri Risikkokin varmasti mielellään tähän vastaisi, nimittäin hänen aikanaan tämä alulle laitettiin. Todellakin ministeriössä se on tällä hetkellä aivan viittä vaille valmis, ja kyllä, rinnakkain. Kaikki sellainen, mikä liittyy meidän ikääntyneeseen väestöön, on tässä laissa huomioitu erittäin ansiokkaasti.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Herra puhemies! Todellakin, tänä päivänä on saatu yksi askel kohti vanhuspalvelulakia, ja minä olen todella iloinen siitä, että se ryhmä on saanut siihen uusia askeleita, ja tästä sitten lähtee sellainen sosiaali- ja terveysministeriön sisäinen kierros. Ensin katsotaan, mitä siitä tuumataan, ja varmasti siinä vielä muutamia fiilauksia on, mutta sitten se lähtee lausunnoille ja toivottavasti myöskin joskus eduskuntaan.

Arvoisa herra puhemies! Tämä on surun päivä vanhuksille, hoitajille, heidän omaisilleen. Te esitätte siellä kiitosta ja luottamusta ja onnittelette toinen toisianne tästä lakiluonnoksesta. Tästä puuttuu kaikkein tärkein: hoitajamitoitus. Te olette, arvon ministeri Guzenina-Richardson, vastannut kyllä kirjalliseen kysymykseen, että tämä hoitajamitoitus on keskeinen asia tässä koko laissa. Näin ei ole. Täällä puhutaan omavalvonnasta. Minä ymmärrän sen ravintoloissa ja keittiötoiminnassa, mutta kirjoitetaanko sinne jotakin sellaista, että tänään vaihdettiin vaippa kerran ja eilen jäi vaihtamatta? Entä sitten vanhusneuvosto? Onko se joku päättävä elin? Sielläkö päätetään vanhusten asioista kunnassa? Missä viipyy vanhusasiamies? Nämä ovat ne asiat, joiden täällä luonnoksessa olisi suonut olevan. Miksi ne eivät siellä ole?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Todellakin nyt tässä työryhmässä muun muassa on istunut Sirkka-Liisa Kivelä, joka on tätä vanhusasiamiestä ollut ajamassa, mutta on päädytty siihen, että sitä ei tässä esitetä. Tämä lähtee nyt lausuntokierrokselle.

Mutta jälleen, nyt minä näkisin enemmänkin surun päivänä sen, ettei ymmärrettäisi, että tästä tämä kehittämistyö jatkuu. Tässä laissa, niin kuin ministeri Risikkokin totesi, me poliittisesti myöskin olemme valmiita viilaamaan. Tänään aamulla työryhmäkin totesi, että tässä on varmasti sellaisia kohtia, joita täytyy vielä tarkentaa.

Totean, että täällä on henkilöstöstä todettu näin: "Iäkkäälle henkilölle sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavassa toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, asiantuntemus ja tehtävärakenne vastaavat iäkkäiden asiakkaiden lukumäärää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palveluntarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut." Tämä on ainoastaan yksi pykälä, jossa viitataan tähän.

Täällä on myöskin viittaukset sanktioihin, eli jos ei hyvää hoivaa ole saatavilla jossain yksikössä, niin voidaan sanktioilla siihen puuttua. Täällä on myöskin tässä lakiesityksessä asetuksenantovaltuus eli se perälauta, jolla voidaan hyvin nopealla, ripeällä aikataululla ne henkilöstömitoitukset säätää sinne niin, että ne ovat velvoittavammat kuin tänä päivänä sitten tässä suosituksen tasolla.

Arvoisa puhemies! Vanhusten hoitoon ja hoivaan tarvitaan ilman muuta uusia vaihtoehtoja. Vanhusten perhehoidosta voisi tulla erittäin varteenotettava vaihtoehto nimenomaan muistisairaille vanhuksille ja vanhuksille, jotka kokevat turvattomuutta omissa kodeissaan kotipalveluista huolimatta. Myös omaishoitajien lomitus onnistuu lyhytaikaisen perhehoidon avulla, ja onneksi tämä onkin jo vähän lisääntynyt. Mutta nyt tarvitaan, ministeri Guzenina-Richardson, sitä perhehoitolain kokonaisuudistusta, jonka te olette luvannut tällä kaudella ja joka on myös hallitusohjelmassa mainittu. Koska te tuotte tämän perhehoitolain kokonaisuudistuksen eduskuntaan, jotta muun muassa perhehoitajien sosiaaliturvaa voitaisiin vihdoin laittaa kuntoon?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Kuten olen edustajalle aikaisemminkin todennut, niin se perhehoitolain valmistelu siellä ministeriössä kyllä etenee, ja toteaisin sen, että tässä lakiesityksessä on myöskin viittauksia omaishoitoon, josta toivottavasti sitten omaishoitajien monet tukijat löytävät itselleen myöskin sellaista hyvää. Täällä todetaan muun muassa, että vastuutyön tekijä on tarpeen erityisesti silloin, kun iäkäs henkilö saa runsaita ja säännöllisiä kotiin annettavia palveluita, ja hänen vastuullaan on myöskin katsoa, että omaishoidon tuella olevien asema on turvattu ja heille on riittävät tukipalvelut sitten annettu.

Täällä todetaan myöskin, että kiireellinen apu saattaa ilmetä myöskin omaishoitajien tilanteessa. Jos omaishoitaja sairastuu, silloin hänelle pitää tämän uuden tämän lakiesityksen puitteissa turvata myöskin ne nopealla aikataululla saatavat tukipalvelut niin, että omaishoidettava ei joudu vaikeaan asemaan. Tässä esimerkiksi juuri tämä lyhytaikainen perhehoito on yksi niistä muodoista, jonka nämä vastuuhenkilöt pyrkivät löytämään sieltä kunnan palvelurepertuaarista.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Edustaja Paloniemi kysyi juuri näistä sijaishoitajista, ja todella viime kaudellahan tehtiin laki siitä, että perhehoitajan sijainen voisi sijaistaa tällaisella toimeksiantosopimuksella. Tehtiin tähän omaishoitolakiin myöskin tällainen muutos. Siihen edustaja Paloniemi oli valtavan suuri vaikuttaja, että tällainen saatiin eteenpäin. Haluan nyt vain näin julkisesti sanoa, että tämä asia on edennyt, ja se on nyt käytössä kunnissa, ja se on iso juttu. On hyvä asia, että meillä on mahdollisuus myös tällaiseen, että sijaishoitaja menee kotiin, että ei tarvitse sitä omaistaan viedä, koska monesti omaishoitajalla jää käyttämättä vapaapäivät siitäkin syystä, että ei malta lähteä ja viedä sitä omaistaan minnekään. Mutta nyt tulee kotiin hoitaja. Hieno juttu. Tämä työ jatkuu tietysti kaiken kaikkiaan perhehoitolain valmistelussa, ja se on hallitusohjelmassa sovittu.

Arvoisa puhemies! Vuosikausia olemme saaneet kuulla tilanteesta, jossa vanhuspalvelujen laatu ja henkilöstömäärä eivät ole olleet kohdallaan eikä palveluja välttämättä ole ollut tarpeeksi saatavillakaan. Tämän vuoksi vasemmistossa olemme vuosikausia vaatineet erillistä vanhuspalvelulakia, jolla turvataan tasa-arvoisesti palvelut joka puolella maata. Onneksi tämä saatiin hallitusohjelmaan, ja tänään on siinä mielessä hieno päivä, että tämä lakiluonnos oikeasti on valmis ja se oikeasti on luovutettu. Puheista on tullut nyt jotain tekoja. Hienoinen pettymys oli kuitenkin se, että siellä ei ole lakipykälää, joka turvaa henkilöstömitoituksen, mutta siellä on kuitenkin asetuksenantovaltuus. Kysyisinkin nyt peruspalveluministeriltä: aiotaanko asetuksella turvata riittävä henkilöstömäärä ja onko asetus tarpeeksi voimakas keino ohjata kuntien henkilöstömäärää vanhuspalveluissa?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Edelleen painottaisin, että tämä on vasta ohjausryhmän esitys, joka tästä lähtee vielä lausuntokierrokselle. Se varmasti tästä nykyisestä muodostaan vielä tarkentuu, muokkautuu, ja sitten me vielä hallituksessa kuuden puolueen kesken käymme läpi ne kriittiset kohdat, jotka joka ikisessä puolueessa sitten mahdollisesti nousevat sellaisiksi. Sen jälkeen hallituksen esitys tänne eduskuntaan tuodaan, ja siinäkin vaiheessa vielä, kun eduskunta sitä käsittelee, voidaan niitä viilauksia tehdä, jos niikseen tulee. Pidän äärimmäisen tärkeänä ja hyvänä lainsäädäntötapana sitä, että kaikissa vaiheissa se saatu palaute otetaan ihan vakavasti huomioon, ja sitten valiokunnassa, kun asiantuntijoita kuullaan, toivottavasti siinä vaiheessa laki on muotoutunut sellaiseksi, että asiantuntijatkin voivat sanoa, että tämä on hyvä laki, pistäkää vaan eteenpäin.

Herr talman, arvoisa puhemies! Det är säkert så att det är bra att vi har kommit så här långt att vi har en arbetsgrupps förslag på vårt bord.

Mutta toivon, että ministeri tekee sen, mitä hän on nyt luvannut, elikkä kehittää vielä tätä ehdotusta, mikä meillä nyt on. Kysyisin kuitenkin, kun on ollut puhetta siitä, että velvoitettaisiin kuntia tekemään niin sanottuja hoitosuunnitelmia jokaiselle 80 vuotta täyttäneelle ihmiselle, mitä mieltä ministeri on siitä. Eikö tämä olisi hyvä asia tälle ihmiselle mutta myöskin kunnan näkökulmasta siinä mielessä, että kunta silloin voisi ennakoida, mitä tuleman pitää?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä kysymyksestä. Täällä todellakin lain 2 luvussa 3 §:ssä juuri tähän asiaan viitataan. Se on liian pitkä teksti luettavaksi, mutta tässä kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyväksi, ei ainoastaan siitä, millä tavalla hoito ja hoiva taataan, vaan laajemminkin siellä kunnan alueella eri sektoreilla hallinnonrajat ylittävällä tavalla pitää ottaa se huomioon, ja myöskin järjestötoiminta pitää pystyä ottamaan siihen ikääntyneiden ihmisten hyvän ikääntymisen ajan turvaksi.

Arvoisa puhemies! Hallitusneuvotteluissahan me saimme hallitusohjelmaan erittäin hyvän kirjauksen, että nimenomaan lailla — ja vielä suluissa siellä oli, että vanhuspalvelulailla — turvataan iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan. Miten se nyt taataan, tämä laadukas ja tarpeenmukainen hoiva? Olemme tässä salissa moneen kertaan odottaneet näitä mitoituksia, ja nyt niitä ei siellä ole.

Kysymykseni vielä haluaisin kohdistaa erityisesti siihen, että nyt tässä luonnoksessa ei määritellä myöskään sitä, minkä ikäisiin henkilöihin lakia sovelletaan. Siitä keskusteltiin hallitusneuvotteluissa erityisesti sen yhteydessä, kun keskusteltiin rahoituksesta. Nyt huoleni on, että kun ei ole tätä määrittelyä, niin miten turvataan, että todella nämä monipuolisuudet ja laaja-alaisuudet toteutuvat, kun se rahoitus ei edes sille (Puhemies koputtaa) ikäryhmälle, joka aikaisemmin oli keskustelussa, ollut riittävä. Tätä kysyisin.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Todellakin tämä oli yksi niistä keskusteluista, joita hallitusneuvotteluissa käytiin. Oikeusministeriö omassa lausunnossaan silloin, kun palautekierros tästä käytiin, totesi, että tämmöinen eksakti ikäraja on täysin mahdoton säätää. Se olisi syrjivä, ja ihmisen hoivan tarve ei voi määräytyä ikärajan perusteella. Sen vuoksi se ikäraja on täältä lakiluonnoksesta otettu pois, ja työryhmä on tehnyt myöskin aika mittavaa työtä kustannusten laskemisessa. Tässä työryhmässähän on Kuntaliitto ollut myöskin mukana, tässä on ollut valtiovarainministeriön edustaja myöskin mukana, ja on arvioitu, että tämä laki tällaisessa muodossa kuin se nyt täällä on kirjattuna tulisi maksamaan noin 100— 200 miljoonaa. Se 200 miljoonaa on Kuntaliiton arvio, sosiaali- ja terveysministeriön arvio on noin 100 miljoonaa, ja sitten valtiovarainministeriön arvio on siitä puolestavälistä, noin 150 miljoonaa.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä ehdotus saadaan eduskuntaan viimein, tai oikeastaan saadaan nyt eteenpäin lausuntokierrokselle ja toivottavasti pian myös eduskuntaan käsittelyyn. Mutta täytyy sanoa, että tämä ohjausryhmän esitys on herättänyt hieman kysymyksiä ja hämmennystä, kuten olemme kuulleet. Hallitusohjelmaan kirjattiin, että tällä lailla tultaisiin takaamaan ikäihmisille oikeus, nimenomaan oikeus, laadukkaaseen hoivaan sekä ikäihmiselle oikeus palvelusuunnitelmassa tähän hoivaan. Miten nämä kirjaukset nyt näkyvät tässä esityksessä, ja onko tarkoitus, että näitä tavoitteita tullaan jatkossa edistämään?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Todellakin, siis tämä on työryhmän esitys, ja työryhmä totesi tänä aamuna, että joitain kohtia on syytä tarkentaa ja viilata. Huomaan, että tässä lakiesityksessä 14 § on tällainen tulkinnanvarainen. Tässä puhutaan nimenomaan palvelusuunnitelmasta ja siitä, mihin se palvelusuunnitelma oikeuttaa. Täällä kyllä on aika vahvasti todettu, että viivytyksettä pitää suunnitelman mukaiset palvelut tälle iäkkäälle ihmiselle antaa. Jos se vaatii vielä tarkennusta, jos tässä on tulkinnanvaraa, sitten toki tässä sitä viilausta tullaan tekemään.

Sitten kiireettömät palvelut: Täällä todetaan, että ne täytyy tehdä vähintään kolmen kuukauden aikana. Eli kyseeseen tulee esimerkiksi palveluasumispaikka. Sen löytäminen ei välttämättä onnistu ihan heti, mutta vähintään kolmessa kuukaudessa.

Sitten on näitä aikarajoja myöskin: on velvoitettu kunnat raportoimaan puolivuosittain siitä, kuinka nopeasti on päästy palveluiden piiriin. Nämä raportoinnit sitten toimivat paitsi itseohjaavina myöskin vanhusneuvostolla työkaluina ja valtuustolla työkaluina.

Arvoisa puhemies! Aivan toisin kuin edustaja Juvosella, tämä on minun mielestäni meille kaikille ilon päivä. Me olemme pitkään odottaneet vanhuspalvelulakia, ja nyt se on näin pitkälle valmisteltu. Haluaisin vielä kysyä ministeriltä, että lähteehän tämä laki siitä, että kuullaan ikäihmisten palveluntarpeesta, otetaan omaiset mukaan tähän hoitotyöhön, hoitoprosessiin, ja myös tehdään tarkkaa seurantaa tästä annetusta hoidosta.

Haluaisin vielä kiinnittää siihen huomiota, mistä ministeri puhui, että oikealla asenteella pystytään hoitamaan näitä ikäihmisiä ja pystytään luomaan tästä yhteiskunnasta ikäihmisille ystävällisempi. Ja sen kautta varmasti saadaan myös ikäihmisille sitä kunnioitusta, minkä he ansaitsevat, ja se näkyy varmaan sitten niissä toteutettavissa hoitopalveluissakin.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksen pykälässä todetaan, että iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaistensa ja läheistensä kanssa on neuvoteltava. Myöskin siinä vaiheessa, kun tarjotaan erilaisia palveluita, on neuvoteltava niistä vaihtoehdoista kokonaisuuden muodostamiseksi, ei ainoastaan yhden osa-alueen suhteen, vaan myöskin laajemmin, minkälaista tukea tarvitaan siellä iäkkään ihmisen selviytymisen edellytysten parantamiseksi.

Ja tätä todellakin seurataan. Tässä on kerran vuodessa raportointi, joka kattaa laajasti kaikki kunnan palvelut, resursoinnit, se, millä tavalla se vaikuttavuus on siellä tapahtunut. Se kaikki täytyy nyt tilastoida kunnissa tästä eteenpäin. Kuntaliitto ei ole tästä kovin kiitollinen, mutta tämä on välttämätöntä, jotta pystymme kehittämään näitä palveluita eteenpäin.

Tämä on todellakin aivan uudentyyppistä lakitekstiä siinä mielessä, että tähän sisällytetään huomattavasti laajemmin tämä ikääntyneiden terveyden edistäminen, hoito, hoiva, omaisten osallisuus, liikkumismahdollisuudet, harrastusmahdollisuudet, osallisuuden mahdollisuudet. Kannattaa perehtyä tähän lakiesitykseen. Tämän vuoksi tämä lausuntokierros tulee olemaan pitkä, kuusi viikkoa pitkä, jotta kaikki mahdolliset tahot, jotka haluavat tähän kommentoida, pääsevät osallisiksi.

Arvoisa herra puhemies! Sinänsä se oikeastaan yllättää, että te ette tuoneet tähän tätä henkilöstömitoitusta sitovaksi, sillä viime kaudella hallitus linjasi kunnille, että yli 75-vuotiaista vain 3 prosenttia voi olla laitoshoidossa, ja tätä on nyt lähdetty orjallisesti kunnissa toteuttamaan. Tässä tuleekin mieleen, että onko teillä halu lisätä yksityisiä palvelumarkkinoita, sillä nämä jonot laitoshoitoon ovat pitkät, ne ovat kasvamaan päin, ja maaseudulla esimerkiksi kotihoidon hinta on aika kallis, kun se on hyvin hajanaista se asutus, joten kyllä laitoshoito puoltaa paikkaansa.

Mutta haluan vastauksen siis siihen, hyvä ministeri, oletteko te nyt tosiasiassa edellisen hallituksen linjaa tässä jotenkin jatkamassa. Haluatteko te lisätä yksityistä palvelutuotantoa, vai mikä siinä on, että te ette tuoneet tätä henkilöstömitoitusta sitovaksi?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Pidän hyvin tärkeänä, että tässä lakiluonnoksessakin tämä perälauta on. Nimenomaan työntekijätahot ovat tätä edellyttäneet ja omissa lausunnoissaan pitäneet myöskin hyvänä. Esimerkiksi Tehyn tämänpäiväinen kannanotto on puuttunut juuri tähän asiaan, ja siellä todetaan, että ollaan tyytyväisiä siihen, millä tavalla tässä lakitekstissä on määritelty se riittävän henkilökunnan määrä ja sitten se riittävä monialaisuus, miten eritasoisia ja eri ammattikuntaan kuuluvia osaajia sinne tarvitaan, jotta nämä palvelut aidosti, täysimääräisesti toteutuvat.

Täytyy tässä sanoa, että ehdottomat kannat ovat hyvä renki mutta huono isäntä. Silloin kun eteen tuodaan todella perusteellinen lakiteksti, minun mielestäni siihen täytyy pureutua ennakkoluulottomasti ja katsoa, saattaisiko se kenties olla parempi kuin se eksakti numeerinen henkilöstömitoitus. Mutta juuri tästä asiasta toivon sitä keskustelua ennakkoluulottomasti, ja tätä varten tämä palautekierroskin, lausuntokierros, on minun mielestäni äärimmäisen tärkeä tehdä hyvinkin kattavasti.

Arvoisa puhemies! Te, peruspalveluministeri, vastaatte nyt tästä vanhuspalvelulain esitetystä versiosta. Te toivotte ja haluatte tehdä siihen viilauksia ja höyläyksiä, ja totta vieköön niitä tarvitaan. Juuri tästä vanhustenhoidon henkilöstömitoituksesta kaikki asiantuntijat lähestulkoon ovat antaneet jo nyt lausunnon, että se pitäisi asettaa lain tasolle. Nykyiset suositukset henkilöstön määrästä eivät ole riittäviä, ja tämä viesti on tullut varmasti jo teillekin selväksi. Kunnat saavat myös uusia velvoitteita, ja palaan siihen kysymykseen: kuinka iso hintalappu kunnille tästä vanhuspalvelulaista tulee?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Tässä työryhmässä, joka tämän lakiluonnoksen on tehnyt, on todella laajaa osaamista ollut. Siinä ovat olleet Sirkka-Liisa Kivelä, professori, Riitta-Leena Paunio, oikeustieteen lisensiaatti, entinen eduskunnan oikeusasiamies, Arja Ojala Eläkkeensaajien Keskusliitosta, EKL:stä ja Eetu ry:stä ja Vappu Taipale, joka on puheenjohtajana Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitossa. He ovat päätyneet siihen, että tätä henkilöstömitoitusta ei tarvita. Nyt minä en sano, tarvitaanko sitä vai ei, vaan minä peräänkuulutan sitä, että ennakkoluulottomasti me kaikki nyt pureudumme tähän lakiehdotukseen ja katsomme sen ihan aidosti läpi, kun se sinne lausuntokierrokselle nyt lähtee. Sitä saa sitä palautetta antaa, ja se palaute täytyy myöskin herkällä korvalla ottaa vastaan.

Arvoisa herra puhemies! Silloin on syytä olla iloinen, kun siihen on aihetta, ja kyllä tänään on syytä olla iloinen. 2004 vasemmistoliitto teki lakialoitteen vanhuspalvelulaista, ja tänään se menee taas yhden pykälän eteenpäin. Totta kai siellä on ongelmia sisällä. Varmaan sitä korjattavaa sinne jää, ja siihen pitää suhtautua vakavasti.

Mutta kysymys kuuluu tietenkin kahdelta osin. Me olemme kuulleet nyt, että ministeri sanoi, että sitä korjaushalukkuutta hallituksessa on, ja näin minä luotan, että sitä on, että pystytään tätä viemään parempaan suuntaan siitä, mitä tämä pohjaesitys on. Mutta tämä resurssikysymys on todella ison luokan kysymys ja se, onko hallitus nyt valmistautunut siihen, että me voimme riittävästi resursoida, kun tämä laki astuu voimaan. Onko se valmius meillä nyt olemassa? (Timo Soini: Pistäkää suursäätiöt verolle, niin on!)

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Tämä on todella perustavanlaatuinen kysymys, ja itsekin kysyin sitä tänään virkamiehiltäni, ja sitä on jumpattu myöskin valtiovarainministeriön kanssa ja Kuntaliitonkin kanssa ja pyritty ihan aidosti saamaan semmoinen selvyys, kuinka paljon rahaa tähän ihan aidosti tarvitaan. Se hinta-arvio todellakin on sen 100 miljoonan ja 200 miljoonan välillä. Hallituksella on budjetoitu siihen 72 miljoonaa euroa valtionosuuksiin 50 prosentin mukaisesti. Pitää myöskin muistaa, että kaikki ei ole tässäkään rahasta kiinni. Nimittäin toimintatapoja on muutettava, millä tavalla siellä kohdennetaan siellä kunnassa niitä resursseja, koska meillä on kuntia, joissa on samalla rahasummalla saatu aivan erityisen hyvää hoivaa, ja sitten mennään sinne jonnekin toiseen kuntaan ja huomataan, että siellä on jäänyt se kehittämistyö tekemättä. Eli nyt täytyy myöskin tätä kehittämistyötä tehdä, ja tähän on rahaa kunnille osoitettu nyt myöskin Kaste-rahoituksen kautta. Kaste-hankkeen kautta on jo etupainotteisesti lähdetty tietyillä paikkakunnilla (Puhemies koputtaa) alueellisesti pilotoimaan tämän lakiesityksen joitain osia, ja tältä osin sitten se implementointi toivottavasti myöskin helpottuu.

Arvoisa puhemies! Ministeri otti nämä Kaste-rahatkin esille. Tehän leikkaatte siellä kehysriihessä ja leikkasitte juuri näitä Kaste-rahoja. Saitte sanottua vihdoin tämän, että 72 miljoonaa euroa on varattu tähän hallituksen puolelta. Kyllä se niin on, että kun katsotaan tämän lain sisällön kehittymistä ja tätä keskustelua, niin te olette kyllä ollut vesittämässä ja antaneet tämän työryhmän vesittää tätä lakiesitystä. Se on tullut esille tämän henkilöstömitoituksen osalta. Nyt puolustaudutte ja sanotte, että perälauta on auki, että mahdollisesti asetuksella voidaan sitten myöhemmin laittaa näitä tarkempia säädöksiä.

Mitä sitten tulee kaiken kaikkiaan tämän keskustelun osalta tähän, miten mennään eteenpäin, niin minulle jäi kyllä edelleenkin epäselvä olo siitä, mikä tästä vanhuspalvelulain sisällöstä loppujen lopuksi tulee. Te kerroitte, miten paljon on asiantuntemusta kaiken kaikkiaan työryhmässä, sitä ei meistä kukaan kiistä, mutta teidän omat kannanottonne jäivät vielä hämäriksi, ja kysyn vielä uudestaan alkuperäisen kysymyksen: oletteko luopunut ajamasta henkilöstömitoitusta tähän lakiin? (Eduskunnasta: Kyllä vai ei?)

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! En minä puolustaudu, koska ei tässä ole mitään puolustautumisen syytä. Kertakaikkisesti työryhmä on tehnyt aivan erinomaista työtä. Tässä on tehty sellaista uraauurtavaa lainsäädäntötyötä, joka täällä tekstissä kyllä sitten tulee vastaan, kunhan edustajat vain tähän nyt pureutuvat, paneutuvat. Tämä lausuntokierros todellakin järjestetään sen vuoksi, että tätä palautetta voi antaa, ja hyvään lainsäädäntötyöhön kuuluu se, että palaute myöskin otetaan vastaan, niin kuin se edellisen kierroksenkin palaute otettiin, ja se laki siitä sitten muokkautui siihen muotoon kuin se tällä hetkellä tässä on.

Mitä tulee näihin henkilöstömitoituksiin, niin tätä minä itsekin juuri nyt pohdin, onko tässä tekstillisesti nyt niin järeä ase. Esimerkiksi eduskunnan entinen oikeusasiamies Paunio minulle tänä aamuna totesi, että sinä et osannut olla riittävän tiukka. Kun minä luulin, että minä olen liian tiukka, niin hän sanoi, että ei, et sinä osannut olla riittävän tiukka, nimittäin tässä mennään huomattavasti pidemmälle kuin se yksiselitteinen henkilöstömääritelmä.