Arvoisa puhemies! Eläkkeiden indeksikorotuksen leikkauksessa hallitus iskee kirveensä kiveen, koska työeläkkeiden osalta indeksin leikkaus ei vaikuta valtiontalouteen — se vaikuttaa vain pienituloisen eläkeläisen toimeentuloon. Sitä paitsi noin 90 prosenttia eläkkeistä on työsuhteissa karttunutta työeläkettä, ja tästä johtuen suurimman osan maksavat yksityiset työeläkeyhtiöt. Eläkkeiden indeksikorotusten leikkauksien taloudellinen hyöty ei siis ohjaudu valtion kassaan vaan yksityisille eläkelaitoksille ja sitä kautta myös eläkepomoille, joilla on jo nyt käsittämättömän suuret palkkiot. Hallitus on monilla päätöksillään heikentänyt eläkeläisille tarkoitettuja palveluita. Kysynkin nyt asianomaiselta ministeriltä: miksi olette eläkeläisten kimpussa kurjistamassa heidän elämäänsä tällä toimenpiteellä, joka on täysin merkityksetön valtiontalouden kannalta?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tuossa pari viikkoa sitten hallitus teki kehysriihipäätöksessään lukuisia menoleikkauksia ja verojen korotuksia, ja ne kohdistuvat käytännössä kaikkiin suomalaisiin jossakin muodossaan. Me emme pystyneet välttämään sitä tilannetta, että emme olisi kajonneet etuuksiin. Kun pienennämme indeksitarkistusta kaikissa etuuksissa, se silloin tarkoittaa, riippuen inflaatiosta, muutaman kymmenen sentin tai euron vuotuista menetystä. Näissä talkoissa ovat myös eläkkeensaajat mukana. Kaikkein suurituloisimmat kansalaiset, jotka eivät ole etuuksien varassa, maksavat korkeampia veroja. Näin ollen jokainen näistä yksityiskohdista, jotka sinänsä ovat ikäviä, on perusteltu sen takia, että valtiontalouden velkaantuminen pitää saada taittumaan. Jos se halutaan vakavasti tehdä, se vaatii konkreettisia tekoja.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Vielä tähän lisään, kun viittasitte siihen, että näitä myöskin yksityisiin eläkkeisiin tulee, niin kyllä, aivan totta, ja sitten kun viittasitte siihen, että niillä nyt sitten kerrytettäisiin työeläkelaitosten palkkoja ja johtajien palkkoja, niin ei todellakaan. Nämä kaikki valmistellaan yhteistyössä ensiksikin työmarkkinajärjestöjen kanssa, ja aivan varmasti näillä kaikilla toimilla pyritään nimenomaan siihen, että me pystyisimme säästämään, ja sitten me myöskin pystymme tällä tavalla tekemään eläkkeisiin näitä puskureita enemmän, että meillä ei olisi painetta nostaa näitä erilaisia eläkemaksuja.

Arvoisa puhemies! Tuskinpa hallitus pystyy sitä päättämään, miten työeläkeyhtiöt rahojaan siellä sisällä käyttävät. Mutta hallituksen luovuus kehysriihipäätöksissä urautuu, ja se osuu sekä sattuu useassa kohdassa kasvavaan kansanosaamme: eläkeläisiin. Heitä verotetaan moninkertaisesti. Heidän verotuksensa on muun muassa korkeampaa lähtökohtaisesti kuin palkkatyöläisen verotus. Sen lisäksi sähkön hinta, kiinteistöverot, autonkäyttökustannukset, sairauksien hoito, korvauksien leikkaus, kaikki nämä, vain nousevat, ja ne kaikki käyvät eläkeläisen kukkarolle. Eläkeläisten tilinauhaan ei plusmerkkistä väriä varmasti tule koskaan. Eläkeläisiä köyhdytetään kylmän silmän katseessa ja pohjoisen puhurituulen puhaltaessa. Kysynkin ministeriltä: Miksi hallitus on ottanut pienituloisen eläkeläisen valtiontalouden sopeuttajaksi, Suomen talouden pelastajaksi? Olisiko eläkkeiden ostokyvyn leikkaamisen sijaan kiinnitettävä huomiota niihin rahavirtoihin, jotka valuvat maamme rajojen ulkopuolelle, kuten Kreikka-paketteihin ja verovaroihin, jotka virtaavat veroparatiiseihin?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin tuossa aikaisemmin totesin, jokaista leikkauspäätöstä voidaan perustella ihan hyvin argumentein. Jos hallitus ottaisi huomioon eduskunnan kaikki mielipiteet eli kaikki ne ajatukset, mitä leikkausta ei saa tehdä, ja kaikki ne mielipiteet, joissa sanotaan, että tätä veronkorotusta ei saa tehdä, niin silloin me tietäisimme, että Suomi tukehtuu ylivelkaan. Me olemme tämän vaalikauden aikana sopeuttaneet taloutta eli leikanneet menoja, nostaneet veroja noin 7 miljardin euron edestä, ja näin suuri summa tuntuu — se tuntuu ihan jokaisen suomalaisen elämässä. Eli ymmärrän hyvin sen huolen yksittäisen ihmisen kohdalla, kun joku vero kiristyy tai etuudet eivät nouse samassa tahdissa kuin aikaisemmin, mutta toivon vain, että jokainen meistä ymmärtää, että velkaantumista ei taiteta vain puhumalla vaan se taitetaan vain ja ainoastaan tekemällä (Puhemies koputtaa) konkreettisia päätöksiä ja aikaansaamalla uutta kasvua.

Arvoisa puhemies! Huolestuttavia uutisia vanhusten vuokrien korotuksista on ollut toistuvasti esillä. Korotukset ovat olleet palveluasunnoissa jopa kymmeniä prosentteja kerralla.

Olen jättänyt aiheesta myös kirjallisen kysymyksen. Saadussa vastauksessa todettiin muun muassa seuraavaa: "Jos palvelutalossa tehtävät vuokrankorotukset eivät pysy lain edellyttämän kohtuullisuuden rajoissa, vuokralainen voi viedä asian tuomioistuimen tutkittavaksi. Vuokralaisella on myös mahdollisuus viedä asia kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi." Sekä: "Voimassa oleva huonevuokralainsäädäntö antaa vuokralaisten käyttöön oikeusturvakeinot vuokranantajan tekemiä kohtuuttomia vuokrankorotuksia vastaan."

Pienituloisen eläkeläisen kynnys lähteä käräjille ja ottaa kuluriskiä prosessista on suuri, puhumattakaan prosessin kestosta. Monessa kunnassa palveluasunto voi muutoinkin olla se yksi ja ainoa asuinpaikka, jota vastaan pitäisi lähteä oikeuteen taistelemaan, mutta toisaalta pitäisi sitä samalla pitää myös kotinaan. Kysynkin ministeriltä: sälytättekö te nyt kaiken vastuun tässä asiassa eläkeläisille ja tuomioistuimille?

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Tämä on tärkeä kysymys siinä mielessä, että kaiken kaikkiaan tänä päivänä asuminen on kallista ja vuokrat monesta syystä nousevat kovasti. Mielestäni on tärkeää huomioida, että esimerkiksi valtion tukeman asuntotuotannon osalta näitä vuokria, omakustannusperiaatetta, valvoo Ara, ja on hyvin tärkeää, että vuokrien korotukset noudattavat yhteisesti sovittuja raameja. Tietenkin sitten sellaisissa asunnoissa, missä näitä valtion tukia ei ole, monta kertaa erilaiset elämisen ja asumisen kustannusten nousut vaikuttavat näihin vuokriin ikävällä, nousevalla tavalla.

Se, mikä on tärkeää myös, on se, että me pystymme turvaamaan ihmisille riittävästi asuntoja. Jos meillä on kylliksi kohtuuhintaisia asuntoja, se myös omalta osaltaan ehkäisee hintojen nousua pilviin. Tästä asiasta meillä on myönteistä kerrottavaa riihestä. Tulemme lisäämään valtion tukia kohtuuhintaisten asuntojen, ihmisten kotien, rakentamiseen sekä lisäämme tukea erityisryhmien palveluasumiselle, muun muassa juuri (Puhemies koputtaa) näille vanhusten, ikäihmisten asunnoille.

Arvoisa herra puhemies! Tilanteessa, jossa budjetin alijäämä on miljardiluokkaa, tarvitaan päätöksiä. Mutta pelkkä sen hokeminen, että päätöksiä on tehtävä ja vaikeita päätöksiä on tehtävä, ei riitä, koska ne vaikeatkin päätökset vaikuttavat ihmisten arjessa, kun mennään sinne takuueläkkeen, kansaneläkkeen saajan tasolle. Tunnistamme keskustassa täysin sen, että helpot päätökset on tehty. Vaikeat päätökset ovat aina arvovalintoja. Te olette nyt tehneet ratkaisuja, jotka muuttuvat todellisuudeksi tilanteessa, jossa lait ovat eduskuntakäsittelyssä: mitä se, että indeksejä on jäädytetty tai pienennetty, todellisuudessa tarkoittaa. Arvoisa hallitus, perusturvan varassa olevilla ihmisillä ei ole juurikaan mahdollisuuksia omaa elintasoaan parantaa tilanteessa, jossa nämä indeksit on jäädytetty tai niitä ollaan jäädyttämässä. Mihin toimenpiteisiin, arvoisa hallitus, te ryhdytte siinä tilanteessa, että leipä maksaa liikaa tai maitotölkkiä ei ole varaa (Puhemies koputtaa) ostaa?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tässä varmaan kannattaa laittaa asia mittasuhteisiin. Meistä aika moni tuolla toreilla kiertäessään on saanut vastaansa kysymyksiä — kun on tullut indeksikorotus johonkin etuuteen, vaikkapa eläkkeeseen — että minulle tuli indeksikorotus, joka on 80 senttiä, mitä minä nyt tällä teen. Eli ihmiset ovat olleet pettyneitä, että se täysi indeksikorotus on ollut esimerkiksi 80 senttiä. Ja nyt se tulevana vuonna onkin vaikkapa 40 senttiä. Tästä tässä on kysymys. Eli se 80 senttiä jonakin vuonna muuttuu 40 tai 20 sentiksi. Näin suuresta, tai näin pienestä, asiasta on kysymys.

Mutta tosiasia on se, että me emme enää halunneet leikata valtionosuuksia eli heikentää palveluja, jotka kohdistuvat sekä lapsiin että vanhempiin ihmisiin. Jotta saisimme riittävästi säästöä aikaiseksi, tällä kertaa meidän piti (Puhemies koputtaa) jäädyttää myös etuuksien indeksit.

Arvoisa puhemies! Pääministeri ja muukin hallitus on moneen otteeseen kertonut, että kun on vaikeat ajat, niin silloin kaikilta täytyy ottaa, ja periaatteessahan se on juuri noin. Se tässä kuitenkin ihmetyttää, että kun te nyt kerrotte, että näitä etuuksien indeksejä ei täysimääräisesti koroteta, niin miksi ihmeessä te sitten kohtelette yhtä etua eri tavalla. Eli kun muut indeksit ainoastaan jäädytetään eli etuudet eivät nouse, niin miksi te kohtelette lapsiperheitä sitten toisella tavalla ja heiltä leikkaatte?

Ja tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun te olette lapsiperheitten kimpussa, arvoisa pääministeri. Jo aiemmin te jätitte pienimmät isyys-, äitiys- ja vanhempainpäivärahat jälkeen, kun työttömyysturvaa oli vielä varaa nostaa, ja kotihoidon tukeen suunnittelette leikkauksia. Miksi te kohtelette yhtä väestöryhmää eri tavalla kuin muita etujen saajia?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä olen useampaan kertaan todennut, me tarvitsemme myös menojen leikkauksia. Pelkästään veroja korottamalla ei ole mielekästä tasapainottaa taloutta. Kun menoja leikataan, silloin leikataan käytännössä kaikkialta. Aiemmin on tehty varsin merkittäviä valtionosuussäästöjä, jotta menoja saadaan alas. Nyt leikataan ihan jokaiselta hallinnonalalta, mukaan lukien etuuksista.

Jos ajatellaan sitten lapsiperheitä: Jos me olisimme valinneet sen, että nostetaan arvonlisäveroa, niin se olisi iskenyt aivan samalla tavalla niin lapsiperheisiin kuin vanhempiin. Tai jos olisimme nostaneet palkkaveroa, niin se olisi kohdistunut niihin, jotka palkkaa saavat, muun muassa pienten lasten vanhempiin.

Eli semmoista politiikkaa ei ole, joka ei suoraan tai välillisesti koskettaisi ihmisiä. Jos menoja leikataan, joku saa vähemmän tai teitä rakennetaan vähemmän. Jos veroja korotetaan, joku maksaa enemmän. Tässä suhteessa kehyspäätös on kohtuullisen tasapuolinen, eli kaikki ovat omalla tavallaan talkoissa mukana.

Arvoisa puhemies! Olen pääministerin kanssa täsmälleen samaa mieltä, että sellaista leikkausta ei ole, mikä ei kohdistu ihmisiin, mutta en minä sitä kysynyt, vaan minä kysyin, miksi te leikkaustilanteessa pistätte ihmiset eriarvoiseen asemaan. Jos saa eläkettä tai jotain muuta etuutta, jonka indeksikorotus nyt sitten ei tule täysimääräisenä, niin hyvä, se on sensuuntainen menetys näille ihmisille, (Ben Zyskowicz: Ei se Rehulan mielestä ollut hyvä!) mutta minkä ihmeen takia te lapsiperheiltä, kun te aiemmin jo jäädytitte indeksin, nyt tiputatte lapsilisää? Te kohtelette eri tavalla lapsilisiä kuin muita etuuksia. Oikeudenmukaista olisi se, että kaikkia etuuksia kohdellaan samalla tavalla. Miksi eriarvoisuus?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Lapsilisän kohdalla on kysymys noin 8 euron leikkauksesta. Se on paljon joidenkin kohdalla, ja taas toisten perheiden kohdalla sillä ei ole suurta merkitystä. Kuten tuossa olen useampaan kertaan todennut, menoleikkauksia ei saada riittävässä mittakaavassa tehtyä, ellei niitä tee niin kuin me olemme nyt tehneet. (Eduskunnasta: Rahat menee Kreikkaan!) Minä haluan ihan mielelläni kuulla keskustan vaihtoehdon siihen, kun te olette sanoneet, että veroja ei pidä korottaa, eli kaikki pitää tehdä menoleikkauksina. Nyt te tiedätte, mitä hallitus on tehnyt. Me olemme tehneet varsin merkittävän sopeutuspäätöksen, jolla pystymme helpottamaan tulevaisuuden suomalaisten velanmaksutaakkaa. Jos on vakavissaan velkaantumisen taittamisen suhteen, silloin pitää olla kykyä ja rohkeutta tehdä myös vaikeita päätöksiä.

Arvoisa puhemies! Eläkeläisten lisäksi leikataan myös työttömiltä ja opiskelijoilta perusturvasta. Jos ajatellaan kolmea vuotta, jotka hallitus on tähän asti tehnyt työtä, jokaisena vuonna, vaikka on tehty yli 5 miljardin sopeutukset, on pystytty huolehtimaan siitä, että perusturvaa ei heikennetä — päinvastoin, perusturvaa on parannettu. Esimerkiksi työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan tehtiin 100 euron tasokorotus.

Nyt hallitus tekee selkeän muutoksen siinä politiikassa, jossa keskeistä on ollut tuloerojen kaventaminen ja se, että perusturvasta ei leikata. Arvoisa pääministeri, ei ole niin, että tämä on ainoa vaihtoehto, että mistään muualta ei enää olisi voinut sopeuttaa, että oli pakko leikata myös perusturvasta. Menosopeutus — eli leikkaukset — on 900 miljoonaa, veronkorotukset 700 miljoonaa. Jos olisi tehty arvovalinta, korotettu hivenen enemmän veroja, oltaisiin voitu säästyä indeksileikkauksilta. (Puhemies koputtaa) Miksi teette enemmän menoleikkauksia kuin veronkorotuksia?

Pääministeri Jyrki Katainen

Kun katsotaan koko 7 miljardin sopeutuskokonaisuutta, se on puolet ja puolet -periaatteella, mutta tulevien vuosien uusien sopeutuspäätösten painopiste on jossakin määrin menopainotteisempi ja vähemmän veropainotteisempi. Miksi näin? Siitä syystä, että me tarvitsemme tähän maahan uutta talouskasvua. Tässä on perustellusti erilaisia poliittisia mielipiteitä. Toiset uskovat siihen, että verotusta voidaan nostaa ihan kuinka korkealle vain ja kassa vain kilisee. Pääsääntöisesti taloutta tuntevat ihmiset eivät usko tuohon ideologiaan. Me emme saa tukahduttaa tätä yhteiskuntaa siihen, että työnteko ei kannata, yrittäminen ei kannata, vaan päinvastoin meidän pitää kannustaa ihmisiä siihen. Tästä syystä johtuen, samaan aikaan kun kiristämme joitakin veroja, me laskemme muun muassa pienten palkkatulojen verotusta ja myös perusturvan varassa elävien ihmisten verotusta. Siinä on sosiaalinen puoli, mutta siinä on myös kannustavuuspuoli. Ei kannata kuvitella, että vain veroja korottamalla tämä yhteiskunta (Puhemies koputtaa) kasvaa ja menestyy.

Arvoisa puhemies! Jos ajatellaan, mistä meidän pitää huolehtia, niin meidän pitää huolehtia siitä, että meillä on kestävää taloudellista kasvua, joka tulee siitä, että meidän teollisuutta saadaan uudistettua ja vienti saadaan vetämään. Mutta sitä odotellessa meidän pitää huolehtia kotimarkkinoiden kysynnästä, ettemme tapa sitä ostovoimaa, sitä kehitystä, jolla on pystytty huolehtimaan työllisyydestä kotimarkkinoilla. Silloin kun mietitään veronkorotuksia ja leikkauksia, niin mitkä ovat kaikkein pahimpia ostovoiman kannalta? Leikkaukset perusturvaan. Ne eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, jotka elävät perusturvan varassa, käyttävät jokaisen euron ja jokaisen sentin kotimaiseen kysyntään, luovat kotimaassa työpaikkoja. Miksi te siis, jos haluatte huolehtia työllisyydestä ja talouskasvusta, leikkaatte nimenomaan perusturvaa, joka palautuu suoraan talouteen niin verotuloina kuin palveluiden ja muiden käyttäminä (Puhemies koputtaa) työpaikkoina?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kannattaa pistää taas asiat mittasuhteisiin. Jos puhutaan nyt vaikkapa näistä etuuksien leikkauksista, niin niiden arvo on joissakin sadoissa miljoonissa. Jos ajatellaan, että ne olisi jätetty tekemättä, olisi tehty leikkaukset jostakin muualta, niin minkähänlaista tuhoa se olisi saanut aikaiseksi kasvun ja tulevaisuuden kannalta. Nämä leikkaukset, niin kuin tuossa totesin, ovat kuukausitasolla ehkä noin muutamien kymmenien senttien, ehkä euron kohdalla. (Paavo Arhinmäki: Euroja!) Näin ollen en usko, että tällä on kovin suurta vaikutusta kotimarkkinakysyntään. Jos taas halutaan lisätä kotimaista ostovoimaa, niin tuloveronkevennys olisi sitä tuonut. Minä en usko, että sekään olisi ollut kovin järkevää tässä tilanteessa, jossa meidän täytyy vakavasti pystyä osoittamaan, että me taitamme velkaantumisen. Näin ollen me tarvitsemme yhdistelmän menojen leikkauksia ja verojen korotuksia. Vain toisen instrumentin valitsemalla emme pärjää.

Arvoisa herra puhemies! Kun oppositio, edustaja Tolppanen, aloitti tämän kyselytunnin, niin kysymys kuului: miksi leikkaatte työeläkeläisiltä? Sen jälkeen edustaja Arhinmäki kysyi, miksi leikkaatte kansaneläkeläisiltä, opiskelijoilta ja vielä työttömiltä. Sen jälkeen edustaja Tiilikainen kahteen kertaan sanoi, että miksi te leikkaatte vain lapsiperheiltä. Eikö tämä nyt jo osoita, että kaikilta leikataan, kaikki osallistuvat tavalla tai toisella näihin yhteisiin talkoisiin, jotta lapsemme ja heidän lapsensa eivät joutuisi niin paljon velkaa maksamaan? Minun mielestäni tämä näkyy myös siitä, että suunnilleen kaikki eturyhmät ovat arvostelleet tätä hallituksen kehysratkaisua, että väärin leikattu. Mutta kysyn: jos leikkauksia ei olisi voinut tehdä lapsiperheisiin, ei eläkeläisiin, ei opiskelijoihin, ei työttömiin, ei perusturvalla eläviin, niin mikä olisi ollut suunnilleen niiden suomalaisten määrä, joihin näitä leikkauksia olisi voitu kohdentaa, ja kuinka paljon olisikaan silloin pitänyt leikata (Puhemies koputtaa) per nenä?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Silloin tietysti leikkaukset olisivat kohdistuneet ihmisryhmistä hyvin, hyvin pieneen joukkoon. Pitää huomioida silloin myös se, että suurituloisimmathan eivät ole etuuksien varassa, eli suurituloisimmat olisivat olleet leikkausten ulkopuolella. Heille tulee korkeampia veroja. Sitten nämä äsken mainitut ihmisryhmät olisivat olleet leikkausten ulkopuolella. En tiedä, jääkö siihen väliin nyt sitten vielä... Ehkä semmoiset niin kuin keskituloiset ihmiset (Ben Zyskowicz: Joilla ei ole lapsia!) olisivat tavalla tai toisella voineet jäädä siihen väliin, ja heitä olisi sitten pitänyt rokottaa entistä kovemmalla kädellä. Tai sitten toinen vaihtoehto: olisimme suunnanneet leikkaukset palveluihin, terveyspalveluihin, päiväkotipalveluihin, kouluihin. Tätäkö täällä halutaan? (Välihuutoja) Ei varmasti.

Meidän tavoitteenamme on luoda semmoinen Suomi, joka perustuu työnteolle — se tarvitsee talouskasvua — ja tasa-arvolle, jota tuotetaan ensi sijassa hyvien julkisten palvelujen kautta. Sitten kun ihmiset ovat joutuneet työelämän ulkopuolelle tai eivät saa työtä, heitä autetaan tulonsiirroilla. Mutta tässä leikkaus-, tasapainotuspolitiikassa (Puhemies koputtaa) on nyt jouduttu käymään ihan meidän jokaisen kukkarolla.

Arvoisa puhemies! Hieman tautologiaa koskien puoltatoista miljoonaa eläkeläistä, joiden toimeentulo viimeisten vuosikymmenien varrella on merkittävästi heikentynyt ansiotuloihin nähden. Tätä heikentää sekin, että hallitus viisaudessaan on leikkaamassa eläkeläisten eläkeindeksiä 75 prosenttia, jolloin se jää tasolle 0,4 prosenttia. Tänä vuonna inflaatio etenee 1,5 ja ensi vuonna 1,7 prosenttia, eli kyllä heikennystä tapahtuu voimakkaasti. Ja niin kuin täällä on todettu, vaikutus valtion kassaan on hyvin minimaalinen, koska useimmat meistä eläkeläisistä saavat vaatimattoman eläkkeen erilaisilta eläkeyhdistyksiltä. Kysyn tässä ja nyt: koska hallitus aikoo — jos aikoo — lopettaa eläkeläisten kurittamisen, varsinkin kun eläkeläiset ovat se kansanryhmä, joka on ollut luomassa tämän päivän hyvinvointi-Suomea?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalainen puolue näyttää olevan kiinnostunut vain työeläkeläisistä mutta ei kansaneläkeläisistä. Kun me päätimme leikata perusetuuksien indeksiä — siis indeksiä ei täysin jäädytetä, mutta se tulee samalle 0,4:n tasolle kuin oli palkansaajien peruskorotus — niin olisiko ollut oikein sitten, että kansaneläkeläisiltä olisi tämä leikkaus tehty mutta työeläkeläisiltä ei? (Ben Zyskowicz: Sitäkö Tuupainen haluaa?)

Kun me olemme tämmöisessä tilanteessa, jossa Suomen julkinen talous pitää saada kuntoon, jotta meillä on palveluja ja varaa maksaa tulonsiirtoja ja varaa satsata tuleviin työpaikkoihin, silloin se vaatii konkreettisia toimenpiteitä. Minä tiedän, että jokainen yksittäinen leikkauskohde saa tässä salissa arvostelua, mutta ajatelkaapa, jos me tottelisimme teitä. Miten tälle maalle sitten kävisi?

Arvoisa puhemies! Eläkkeensaajien ja kaikkien pienituloisten toimeentulo pitää turvata, ja me pienennämme indeksejä, mutta kuitenkin niitä korotetaan sen verran kuin työmarkkinaratkaisussa yleinen taso on eli 0,4 prosenttiyksiköllä. Mutta henkilön toimeentulon ratkaisee se, mikä on etuuden koko, ja myös se, paljonko sitä verotetaan. Hyvä oppositio, tässä kehysratkaisussa verotetaan sillä periaatteella, että hyvätuloiset kantavat isomman taakan kuin pienituloiset eli suurituloisten verotus kiristyy ja pienituloisten verotus kevenee. Me kevennämme perusvähennystä ja ansiotulovähennystä yhteensä 100 miljoonalla, mikä kohdistuu nimenomaan kaikkein pienituloisimpiin.

Arvoisa pääministeri, joko me olemme saaneet laskelmat valmiiksi siitä, kuinka paljon pienituloisten toimeentulo paranee sillä, että verotusta nimenomaan pienituloisiin kohdentuen kevennetään? (Välihuutoja)

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minulla ei ole muita laskelmia kuin tämän veropäätöksen osalta. Silloin kun päätöksiä tehtiin, nähtiin, että veroratkaisut ovat lievästi tuloeroja kaventavia. Mutta kun jokainen päätös tehdään sitten lainsäädännön muotoon ja tuodaan eduskunnan käsittelyyn ensi syksynä budjetin yhteydessä, niin silloin meillä on tarkemmat vaikutusarviot eri toimenpiteistä.

Arvoisa puhemies! Muistuttaisin arvoisaa pääministeriä, että tässä maassa on 2 400 000 ihmistä, jotka tekevät töitä. Perussuomalaiset ovat aikaisemmin esittäneet viidettä, selkeää veroluokkaa, joka iskisi siihen ryhmään, joka tienaa yli 70 000. Heitä on paljon.

Te olette tänään sanonut useampaan kertaan, että kipeitä leikkauksia pitää tehdä. Miksi te ette uskalla leikata sitten sellaisista paikoista, mistä voisi leikata? Te hyväksyitte tammikuussa muun muassa yhdistelmälupadirektiivin, joka aukaisee suomalaisen sosiaaliturvan EU:n ja Eta-maiden ulkopuolisille maahan tulleille työtä tekeville ihmisille, kun he ovat olleet maassa vain neljä viikkoa. Sen lisäksi te maksatte 10 miljoonaa joka vuosi ihmisille, jotka eivät ole koskaan Suomessa käyneetkään, lapsilisiä ja kotihoidon tukia sillä perusteella, että yksi perheestä on täällä töissä. Meillä on ollut hyvä asumisperusteinen sosiaaliturva. Nyt te murennatte sen työperusteiseksi ja sitä kautta virtautatte meidän rahamme ulos tästä maasta.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! En tiedä, oliko tuossa puheenvuorossa nyt kovinkaan paljon totta. (Pentti Kettunen: Ohhoh!) Sanon tämän ihan vain sen takia, kun te sanoitte, että me puramme asumisperusteisen sosiaaliturvan. Ei meillä mitään semmoisia päätöksiä ole. Jos siitä halutaan keskustella, niin sitä varmaan kannattaa arvioida, kumpiko on parempi järjestelmä, mutta hallitus ei ole mitään semmoista päätöstä tehnyt, että asumisperusteinen sosiaaliturva puretaan.

Toiseksi, kun te mainitsitte nuo pari esimerkkiä: Jos te haluatte sieltä leikata, niin kyllä, mutta sen jälkeen on vielä pari miljardia leikkaamista. Eli ei kannata sotkea pieniä asioita isoihin asioihin. Isot purot tulevat yksittäisistä päätöksistä, ja ne pitää uskaltaa tehdä. Semmoinen rehellinen vaihtoehtojen arviointi on se, mitä minä toivon, että tässä salissa käydään, puhutaan oikean mittaluokan asioista, ja tarvittaessa valtiovarainministeriö voi tälläkin kertaa arvioida oppositiopuolueitten toimia, mikäli niin haluatte.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Haluan vain todeta edustajalle, että ei missään nimessä olla asumisperusteista sosiaaliturvaa muuttamassa työperusteiseksi. Mutta nämä kaikki, mistä te nyt puhuitte, liittyvät siihen, että kun aikoinansa on tehty sopimus EU:hun menosta, on tehty myöskin sosiaaliturvan koordinaatiosopimus, ja siihen liittyy hyvin monia sellaisia sitoumuksia, missä Suomi on. Mutta me olemme tekemässä sellaista selvitystä, jolla me voimme varmistaa sen, että me pystymme pitämään siitä kiinni, mitä on sovittu, että me voimme sosiaaliturvan puolella oman kansallisen lainsäädäntömme itse päättää. Siitä me haluamme pitää kiinni, ja sellaista selvitystäkin nyt tehdään, mitä lainsäädäntömuutoksia me tarvitsemme, että me myös pystymme pitämään siitä kiinni.