Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen, teidän hallituksenne lupasi suomalaisille nuorille töitä ja opiskelupaikkoja, siis parempaa tulevaisuutta. Todellisuudessa ongelmat pahenevat. Nuorisotakuu on epäonnistunut. Nuorisotyöttömyys on lisääntynyt koko nuorisotakuun voimassaolon ajan kaikilla mittareilla mitattuna. Nuorille annetut lupaukset on petetty. Miten te selitätte tämän suomalaisille, ja mitä te vastaatte niille nuorille, joilla ei ole työtä eikä opiskelupaikkaa? Vai onko kyse siitä, että tässäkin asiassa te väännätte mustaa valkoiseksi, kun sanotte, että Suomen asiat menevät hyvään suuntaan ja hallituksen työt on tehty? Eivät mene. Pääministeri Katainen, oletteko todella sitä mieltä, että nuorisotakuu on onnistunut?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Itse asiasta vastaava ministeri ei ole nyt paikalla. Hän osaisi varmaan tuohon vastata vielä paremmin. (Välihuutoja) Asiat ovat menneet nuorisotakuun osalta hyvään suuntaan mutta eivät varmasti riittävän hyvään suuntaan. Yksi keskeinen haaste on se, että Suomen talous muun muassa ulkopuolisista tekijöistä johtuen ja Suomen teollisesta rakenteesta johtuen on mennyt huonompaan suuntaan kuin mitä täällä olevista puolueista yksikään ennusti vielä muutama vuosi sitten. Näin ollen työpaikat eivät ole lisääntyneet samassa tahdissa kuin mitä kaikki täällä ovat olettaneet. Tämä on yksi tekijä.

Mutta nuorisotakuussa on monia muitakin ulottuvuuksia, joissa on päästy eteenpäin. Tämä on varsin uusi hanke. Suomessa ei ole koskaan aikaisemmin yksikään hallitus vastaavaa edes yrittänyt tehdä. Nyt se on tehty ja asiat kulkevat parempaan. Mutta ehkä opetusministeri voi omalta osaltaan opetuspuolelta sanoa.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Minun täytyy kyllä sanoa, että missään päin Suomea, kun olen kiertänyt, kukaan ei ole tullut siihen tulokseen, että nuorille ihmisille ei haluttaisi tarjota opiskelupaikkaa ja työtä. Ensimmäistä kertaa tämä hallitus haluaa kantaa siitä vastuun, että jokainen nuori voisi saada itselleen ja elämälleen suunnan. Siksi minä kyllä hämmästelen hirvittävän paljon sitä, että keskusta ei pidä onnistuneena nuorisotakuun käynnistämistä tällä hallituskaudella. Nuorisotakuu on vuoden vanha laki, jonka pohjalta me olemme pystyneet muuttamaan koko suomalaisen ajattelun siinä, että jokaiselle nuorelle pitäisi järjestää kohtuullinen tie eteenpäin. Minä pidän kyllä mahdottomana niin ajattelemista, että nämä alkuvaiheen kokemukset eivät olisi positiivisia. Meidän täytyy myös muistaa, kuinka vaikeassa taloudellisessa tilanteessa me olemme, ja antaa myös armoa sille, että kaikille nuorille ei ole ihan vielä töitä järjestynyt.

Herra puhemies! Arvoisa pääministeri, en tiedä, oletteko lukenut sitä raporttia, jossa eilen tuli tietoa siitä, mitä nuorisotakuulle on tapahtunut. Jos ette, minä kerron sieltä muutaman kohdan: Alle 25-vuotiaiden työttömien lukumäärä kasvaa. 25—29-vuotiaiden valmistuneiden työttömyys kasvaa. Nuorten työttömyys on kasvanut kaikilla koulutusasteilla. Alle 25-vuotiaita työttömiä on yhä enemmän 3, 6 tai 12 kuukauden pitkässä työttömyysjaksossa. Sama koskee 25—29-vuotiaita. Siis kaikki mittarit menevät heikompaan suuntaan. Eihän tässä nyt niin voi ajatella, että kaikki on hyvin, että mennään tällä tavalla, vaan tarvitaan nopeasti toimenpiteitä. Nuoret itse sanovat, että he eivät ole edes nähneet tuota takuuta, koska he eivät seuraa tiedotusvälineitä. Sehän on suorastaan sydäntäsärkevää nähdä. Mihin toimiin te, pääministeri, aiotte ryhtyä, että nuorisotakuu aidosti toteutuu?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Se, että Suomeen ei synny työpaikkoja tällä hetkellä suhdanteesta ja Suomen rakennemuutoksesta johtuen, on surkeaa. Siitä kärsivät sekä nuoret työtä hakevat että sitten vanhemmat työtä hakevat ihmiset.

Voi olla aika kova haaste saada kiinni joka ikinen suomalainen nuori ja selittää heille, mitä nuorisotakuu tarkoittaa. Mutta siihenkin yritys on kova. Niin kuin tässä kuultiin, nuorisotakuu on ollut voimassa vasta vuoden. Suomessa ei ole koskaan ollut mitään vastaavaa. Ja tämän aikana on tavoitettu valtaosa suomalaisista nuorista ja pyritty löytämään nuorelle joko opiskelupaikka tai joku muu hänelle paremmin soveltuva paikka, että hän ei olisi täysin tyhjän päällä.

Sellaisten nuorten, alle 25-vuotiaiden, lukumäärä, jotka eivät ole opiskelijoita, jotka ovat puhtaasti työttöminä, joista me kaikki olemme ehkä kaikkein eniten huolissamme, on ehkä noin 10 prosenttia ikäluokasta. Se on paljon, mutta kun nuorisotyöttömyydestä puhuttaessa yleensä käytetään vielä suurempia lukuja, niin täytyy huomioida, että niissä luvuissa ovat myös opiskelijat mukana.

Arvoisa puhemies! Oppivelvollisuutta ollaan pidentämässä vuodella ja syrjäytymistä yritetään myös sillä ehkäistä. Miten tämä vuosi on ajateltu suunnitella niin että siitä olisi todellista hyötyä nuorelle? Harva nuori haluaa pelkästään päntätä päähän lukuja, moni haluaisi tehdä jotain käsillä, jotain ammattimaista. Miten on mietitty tämä lisävuosi?

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Niin, arvoisa puhemies, minä kiitän Elomaata hyvästä kysymyksestä, että käydään keskustelua siitä, voisiko muitakin vaihtoehtoja olla kuin toisen asteen perinteinen lukio tai ammatillinen koulutus, ja osuitte minusta juuri oikeaan kohtaan. Meidän täytyy myöntää, että siitä nuorten joukosta, jotka heinäkuuhun mennessä vuosittain tippuvat — noin 4 000—8 000:kin nuorta vuosittain jää toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle — osa on nuoria, jotka eivät kykene syystä tai toisesta aloittamaan toisen asteen koulutusta.

Olemme pyrkineet oppivelvollisuudessa ottamaan juuri sen huomioon, että rakennetaan kahdenlaista väylää: niille, jotka pystyvät jo aloittamaan lukion tai ammatillisen koulutuksen, oppisopimuksen ja niin edespäin, ja sitten niitä nuoria ajatellen, että on valmentavaa, valmistavaa koulutusta, johon mennään hakemaan elämälle edellytyksiä jatkaa opinnoissa eteenpäin. Tällöin kaikki vaihtoehdot tulevat nyt kysymykseen. Eli laajalla rintamalla tulemme ottamaan myöskin perusasteen lisäopetuksen eli kymppiluokan vaihtoehdoksi mukaan, myöskin ammattistartin, maahanmuuttajille lukion valmentavan koulutuksen (Puhemies koputtaa) ja lopulta myöskin kuntoutuksen ja työpajat oppimisympäristöinä.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin tähän oppivelvollisuusiän pidentämiseen. Ministeri maalaili tuossa hienoja kuvia siitä, kuinka se toteutetaan, mutta tosiasia on se, että hallituksen sisällä ei olla vieläkään yksimielisiä siitä, millä tavalla tämä toteutus tapahtuu, kenttä on edelleen sekaisin, ketkä saavat järjestää tätä koulutusta, ja olisi mielenkiintoista tietenkin tietää, millä rahasummalla se aiotaan tehdä.

Arvoisa puhemies! Vielä tähän nuorisotakuuseen. Keskustan mielestä tämä malli oli tosi hyvä, mutta nyt on ilmennyt tuloksista päätellen, että se on kyllä työllistänyt virkamiehiä mutta ei suinkaan niitä nuoria, joille tämä malli oli tarkoitettu. (Välihuuto: Ohhoh!) On kysymys liian sektoroituneesta mallista liian pienellä rahasummalla tai väärin suunnatulla rahasummalla, ja tästä johtuu se, että nuoret eivät ole pystyneet hyödyntämään tätä nuorisotakuun mahdollisuutta. Kysymykseni kuuluu: olisiko järkevämpää kuitenkin työllistää ja kouluttaa nuoria (Puhemies koputtaa) kuin työllistää virkamiehiä tässä mallissa?

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Edustajan kysymys oli kaksiosainen, ja ensinnäkin totean siihen ensimmäiseen osaan, että itselläni on se hyvä puoli, että kuulun tähän hallituksen joukkueeseen ja tiimiin, jossa on sovittu noin 17-sivuisen muistion pohjalta, miten oppivelvollisuusikää tullaan pidentämään. Ja niin kuin olen julkisuudessa todennut, tulemme hallituksen esityksen antamaan lähiaikoina julkiseen keskusteluun kuulemiskierrokselle.

Toinen kysymys kosketteli sitä, ollaanko nuoria työllistetty vai niitä ihmisiä, jotka nuorten kanssa toimivat. Minun täytyy sanoa, että kyllä maalataan hyvin erikoinen ja surullinen kuva, jos nuorten aikuisten ja nuorten kanssa työskentelevät ihmiset eivät pidä sitä kohtuullisena, että niitä työskentelytunteja tulee. Sehän on nuorisotakuun parasta helmeä, että täällä istuu valtava rivi nuorisotakuusta vastaavia ministereitä, (Välihuutoja keskustan ryhmästä) jotka omalla sektorillaan tulevat viemään eteenpäin tätä moniammatillista yhteistyötä. Ja sen takia lopuksi totean, että melkein 77 prosenttia (Puhemies koputtaa) nuorista, alle 25-vuotiaista, on löytänyt työn, koulutuksen tai palvelun kolmessa kuukaudessa. Kyllä se kertoo, että hyvin menee.

Arvoisa puhemies! Totta kai nuorisotakuun toteutumista saa ja voi arvostella. Se on kuitenkin hallitukselta merkittävä, kunnianhimoinen yritys. Siihen on varattu hallitusohjelmassa 60 miljoonaa euroa joka vuosi. En ole lukenut sitä eilistä raporttia mutta muistan ulkoa tuoreeltaan, että yli 16 000 nuorta on saanut Sanssi-kortin kautta tai tukityöllistettynä työpaikan. Ilman tätä panostusta tämä määrä ei olisi saanut työpaikkaa. Älkää nyt, keskustapuolue, vähätelkö sitä, että lähes 20 000 nuorta on kuitenkin saanut työpaikan.

Sitten kysymys ministeri Vapaavuorelle. Nimittäin näitä Sanssi-kortteja on jaettu työvoima- ja elinkeinotoimistojen kautta noin 40 000, ja 9 200 nuorta on työllistynyt niillä, ja nyt tavallaan kysymys kuuluu: mitä te ajattelette tai (Puhemies koputtaa) mitä voisi tehdä vielä enemmän, että pienet ja keskisuuret yritykset työllistäisivät nuoria, kun he saavat 700 euroa (Puhemies: Aika!) kuukaudessa kymmenen kuukauden ajan?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Täällä ministeri Kiuru hetki sitten totesi, että nuorisotakuu kuuluu monen ministerin vastuualueelle. Se pitää paikkansa. Mutta taidan kuulua niihin harvoihin, joiden vastuualueelle se ei suoraan kuulu. (Jukka Gustafssonin välihuuto) Itse asiassa tämä kysymys, jonka esititte, kuuluu hyvin selkeästi ministeri Ihalaisen vastuualueelle, hän tosin nyt ei ole täällä paikalla.

On ihan selvää, että kun esimerkiksi Suomen arvokkaimmalla keskusteluareenalla eduskunnassa puhutaan nuorisotakuusta ja kun ymmärretään sen iso merkitys, niin tätä kautta välittyy viesti myös monille suomalaisille pk-yrityksille, jotka omalta osaltaan tekevät joka päivä arjessa ratkaisuja. Uskon, että tätä kautta, asennemuokkauksen kautta, välittämällä oikeata viestiä, myös suomalaiset pk-sektorin yritykset omassa ahtaassa raossaan kantavat sen vastuun, jonka pystyvät.

Arvoisa puhemies! Tuhansia nuoria joutuu vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle varsinkin mielenterveysongelmien vuoksi. Nuorisotakuu ei näitä nuoria pysty auttamaan. Tarvitaan täsmätoimia kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville ja ehdottomasti lisää voimavaroja esimerkiksi oppilashuoltoon ja mielenterveyspalveluihin.

Nyt hallitus on siis päättänyt nostaa oppivelvollisuusikää. Se edustaa mielestäni samaa epäonnistunutta politiikkaa kuin nuorisotakuukin. Kokoomuksessakin oppivelvollisuusiän pidentämistä kritisoidaan. Esimerkiksi edustaja Sarkomaa on kutsunut sitä raadoksi, joka on syytä haudata. Pääministeri Katainen, luovutteko oppivelvollisuusiän nostosta ja kohdennatteko apua ja tukea aidosti sitä eniten tarvitseville?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hallitus on omat päätöksensä tehnyt, ja siltä osin kuin asiat ovat vielä neuvoteltavissa, niistä neuvotellaan, ja muuten mennään eteenpäin.