Arvoisa puhemies! Koulutusviennin potentiaalista on puhuttu Suomessa jo vuosia. Vaikka koulutusjärjestelmämme on jo useaan otteeseen todettu kuuluvan maailman parhaisiin, lainsäädäntömme asettaa tällä hetkellä merkittäviä esteitä alan viennin kehittämiselle. Jos koulutusviennin arvo vastaisi Suomessa väkilukuun suhteutettuna alan muita huippumaita, kuten Isoa-Britanniaa ja Uutta-Seelantia, olisi sen vuosittainen arvo jopa 2 miljardia euroa. Tällä hetkellä se on tilastosta riippuen joitakin miljoonia, korkeintaan joitakin kymmeniä miljoonia euroja. Tämä 2 miljardia euroa tarkoittaisi 30 000:ta työpaikkaa. Ulkomaiset yritykset saavat tarjota Suomessa yksityistä ja maksullista korkeakouluopetusta, mutta lakimme estää saman kotimaisilta yrityksiltä.

Kysymys nyt, arvoisa puhemies, opetusministeri Kiurulle: Vaikka hallitusohjelmaan on merkitty pyrkimys koulutusviennin edistämiseksi, asia ei ole vieläkään edennyt toivotulla tavalla. Millä keinolla kotimaisen lainsäädännön esteitä voitaisiin purkaa, (Puhemies koputtaa) jotta tämä asia järjestyisi?

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Minä yhdyn kyllä siihen edustajan yleiseen linjaan, että koulutusvienti on tärkeää, ja meidän on pakko pystyä tekemään koulutusviennissä isoja muutoksia siksi, että yksi Suomen tukevimmista maabrändeistä maailmalla on koulutus. Sitä ei tarvitse keksiä enää uudelleen, joten me joudumme hyödyntämään ja voimme hyödyntää tämän maabrändin varassa ympäri maailmaa myöskin meidän lukemattomia mahdollisuuksiamme tarjota meidän koulutusalan ammattilaistemme apua ja voimme saada siitä myöskin Suomessa jalostettua työpaikkoja.

Siitä minä olen kyllä eri mieltä, että koulutusviennin näkökulmasta ei olisi tehty mitään. Kyllä itse olen julkisesti asettunut sille kannalle, että koulutusvienti on tärkeää. Tämä hallitus on tehnyt toimenpideohjelman, ja siltä puolelta asiat kyllä etenevät, ja me olemme tehneet myöskin aika paljon koulutusvientiä ympäri maailmaa. Mutta se, mihin edustaja varmasti viittaa, on tämä lukukausimaksuasia. Tiedän, kuinka herkkä ja sensitiivinen teema se on, mutta minä en itse pelkää porttiteorioita. Minä uskon, (Puhemies koputtaa) että suomalaiset poliitikot ovat fiksuja. Mutta lukukausimaksuasioissa on myös edettävä, jotta tämä koko kuva tulee kuntoon.

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä tarkentaa tätä lukukausimaksuasiaa, koska Suomessa on tällä hetkellä 20 000 ulkomaista korkeakouluopiskelijaa, ja heistä noin kaksi kolmasosaa tulee EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta, lähinnä Kiinasta ja Venäjältä. Mitä aiotte tehdä — kun hallitusohjelmaan kerran on kirjattu, että tähän asiaan puututaan aivan konkreettisina toimenpiteinä — että tässä asiassa edetään?

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, meillä on tehty koulutusvientiin toimenpideohjelma ja sen keskeisiä linjauksia on kyllä käsitelty hallituksen muiden päätösten yhteydessä. Tällä hetkellä vielä ei ole löytynyt yhteistä selkänojaa sille, että tässä asiassa voidaan edetä, mutta koska lukukausimaksukokeilu päättyy ja me joudumme linjaamaan myöskin Suomen tien tällä rintamalla, siltä osin — hallitusohjelman mukaisesti — tulen viemään eteenpäin sitä, että tämä lukukausimaksukokeilu arvioidaan ja sitten pohditaan yhdessä, mitä se tarkoittaa käytännössä.

Itse edustan sitä kantaa, että 4 000 uudesta, jokasyksyisestä opiskelijasta jää kyllä tulematta meille todennäköisesti noin puolet, jos lukukausimaksut otetaan käyttöön. Nämä samat paikat olisivat käytettävissä opiskelijasuman purkamiseen meidän omien nuorten osalta, mutta toisaalta pitkällä tähtäimellä kansainvälistyminen olisi paljon huikeampaa, jos lukukausimaksuissa voitaisiin edetä. Tämä keskustelu toki tullaan käymään, mutta iso ongelma on se, että meidän korkeakoulupaikkamme suhteessa nuorten suomalaisten opiskelijoiden määrään (Puhemies koputtaa) ei ole noussut mutta suhteessa ulkomaalaisiin kyllä.

Arvoisa puhemies! Suomalainen koulutusjärjestelmä on myöskin universaali. Se on maksuton ja painottaa opiskelua, oppimista, ei rahalla saatavaa palvelua. On tärkeää, kun keskustellaan koulutusviennistä, että erotamme keskustelun lukukausimaksuista ja erotamme keskustelun koulutusviennistä. Itse näen, että nämä voivat olla myöskin yhteensovitettavissa, mutta on tärkeää, että tutkintoon johtava koulutus Suomessa säilyy edelleenkin maksuttomana ja että kun tänne tulee opiskelijoita muualta, heillä on yhtä tiukat kriteerit päästä opiskelemaan suomalaiseen korkeakouluun kuin suomalaisillakin opiskelijoilla.

Meillä on kaksi ongelmaa tässä koulutusviennissä: Paljon taitavia opiskelijoita haluaisi tulla Suomeen, mutta he eivät saa tänne viisumia eri syistä. Ja toinen ongelma on, että meillä on tällä hetkelläkin EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulleita erittäin älykkäitä, lahjakkaita opiskelijoita, jotka päivittäin kamppailevat toimeentulonsa kanssa. Arvoisa ministeri, kuinka voimme tukea näitä opiskelijoita, jotka ovat jo Suomessa ja jotka haluaisivat (Puhemies koputtaa) vaikka väitöskirjansa saada päätökseen?

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Minä uskon, että kyllä tässä edustajan ideassa — siinä, että jos me otamme ulkomaalaisia opiskelijoita, niin sitten pitäisi pystyä myöskin tukemaan, jotta meille kansakuntana siitä hyötyä tulisi — yksi keskeisimpiä haasteita on se, että meillä on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita, jotka eivät ole koskaan päässeet kosketuksiin kotimaisilla kielillä opiskelun kanssa, ja se on yksi iso este, kun hakeudutaan työmarkkinoille, eli ei ole tarpeeksi riittävää mahdollisuutta suomen tai ruotsin kielellä operoida sitten työelämässä. Tähän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Toinen iso juttu on se, että niitä työllistymismahdollisuuksia pitäisi luoda.

Kaiken kaikkiaan olen eri mieltä siinä, että meiltä Suomesta ei isossa mittakaavassa koulutusvienti lähde koskaan eteenpäin rullaamaan, ellemme me pysty päättämään tästä lukukausimaksuasiasta. Minä olen sitä mieltä, että kun Euroopassa taidamme olla ihan viimeisiä linnakkeita enää, niin kyllä se vain niin on, että me joudumme myöskin katsomaan sitä eurooppalaista kehitystä. Itse en pelkää sitä, että Suomessa löytyisi sellaisia poliitikkoja, jotka panisivat suomalaisten opinnot (Puhemies koputtaa) jatkossa maksullisiksi.

Arvoisa puhemies! Lukukausimaksut liittyvät yhteistutkinnon suorittamiseen, ja se liittyy siihen, haluammeko me Suomessa, että meidän suomalaiset nuoret saavat semmoisen ammattitaidon ja osaamisen, jolla on mahdollisuus työllistyä niin Euroopassa kuin Aasiassa. Olisin halunnut kysyä ministeriltä: kuinka te aiotte edistää juuri yhteistutkintojen laajentamista, jotta suomalaiset nuoret saavat semmoisen osaamisen, että he ovat päteviä myös siellä Aasian työmarkkinoilla?

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Edustaja Lipponen puuttui hyvään asiaan, koska tässä on tällä hetkellä ongelmana se, että jos nuori haluaa tehdä kaksoistutkinnon myöskin sellaisen yliopiston kanssa, jossa on lukukausimaksut käytössä, niin me joudumme semmoiseen vinoumaan, että tämä nuori ei pysty tekemään tätä tutkintoa kaksoistutkintona, koska toisella puolella on maksut käytössä. No, olen itse ottanut tämän asian kyllä esille, ja me tulemme hakemaan myöskin hallituksen ratkaisua tähän ongelmaan, koska tämähän on nuorilta pois, ja siltä osin tämä ei ole ihan perinteinen lukukausimaksukeskustelu. Me olemme käsitelleet sitä kuluneella viikolla myöskin sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä, jossa näistä asioista haetaan poliittista selkänojaa. Toivon, että näissäkin asioissa voidaan edetä.