Arvoisa rouva puhemies! Maassa on ollut ylioppilastutkinnon rakennekokeilu nyt muutamia vuosia käynnissä. Parisenkymmentä koulua on kokeillut vaihtoehtoista muotoa järjestää ylioppilastutkinto.

Haluaisin kysyä ministeri Raskilta näkemystänne tämän rakennekokeilun vakinaistamisesta: Oletteko sen kannalla?

Toisaalta, minkälainen on näkemyksenne reaalikokeen uudistamisesta? Esillä on ollut vaihtoehto, että siirryttäisiin niin sanottuun ainereaaliin, jossa kokelas voisi suorittaa reaalikokeen yhden aineen kysymyksiin vastaamalla. Vai oletteko edelleen yleissivistävän reaalikokeen kannalla?

Opetusministeri  Maija Rask

Arvoisa rouva puhemies! Ylioppilastutkinnon rakennekokeilu on käynnissä. On tarkoitus ehkä tämän kevään aikana tehdä päätöksiä siitä, että kokeilu jatkuu. Olen kokeilun kannalla ollut aina sen tähden, että ne uhkatekijät, joita on pelätty, esimerkiksi ruotsin kielen valinnan vähäisyys, eivät ole toteutuneet ja rakennekokeilukouluissa on esimerkiksi matematiikkaa valittu enemmän kuin normaaleissa tavallisissa lukioissa. Rakennekokeilua ei tulla tämän hallituksen aikana vakinaistamaan, se on päätetty, mutta kokeilua on tarkoitus jatkaa.

Reaalikoetta on tarkoitus uudistaa. Työryhmän yksimielinen ehdotus oli, että siirryttäisiin niin sanottuun ainereaaliin. Minusta se on hyvä vaihtoehto, joka mielestäni ei vähennä yleissivistävyyttä, koska tälläkin hetkellä (Puhemies koputtaa) opiskelijalla on jo mahdollisuus keskittyä itse oman päätöksensä mukaan lukemaan vain jonkin aineen opintoja. Ainereaali tarkoittaisi (Puhemies koputtaa) sitä, että täytyisi olla ainakin kaksi päivää aikaa suorittaa reaalikoe.

Arvoisa rouva puhemies! Jos ajatellaan, että lukiokoulutuksen perustehtävänä jatkossakin on olla nimenomaan yleissivistävä koulutus ja toisaalta johtaa jatko-opintoihin, niin eikö voitaisi ajatella niin, että yhdistettäisiin ainereaali ja yleisreaali siten, että mikäli joku kokelas haluaa käyttää erityisosaamistaan hyväkseen pyrkiessään johonkin jatko-opintoihin, hän voisi suorittaa ainereaalikokeen, mutta sitä ennen hänen tulisi osoittaa yleissivistystä ja kokonaisuuksien hallintaa suorittamalla yleisreaalin? Tällöin lukiokoulutus säilyisi vahvasti yleissivistävänä eikä romuttuisi pelkästään yhden kapean osaamisen väyläksi.

Opetusministeri  Maija Rask

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni väite siitä, että ainereaali jollakin tavalla vähentäisi yleissivistystä, on väärä. Jo 70-luvulta on ollut ylioppilaskokelaille mahdollista vastata vain yhden aineen kysymyksiin. On voinut keskittää lukemisensa uskontoon, historiaan tai johonkin muuhun. Nyt mielestäni voi sanoa, että yleissivistys ehkä lisääntyy sen tähden, että opiskelija tietoisesti ajattelee kirjoittavansa esimerkiksi kolme tai neljä reaalikoetta. Mielestäni tämä ainereaali on silläkin tavalla tärkeä, että se tuo tasa-arvoa oppiaineiden kesken, koska tällä hetkellähän eri kieliä voi kirjoittaa lukemattomia määriä, mutta reaali on tällä hetkellä vain yksi koe.

Rouva puhemies! Ylioppilaskirjoituksissa on ihmettelyä herättänyt myös se, että niihin osallistuvilta peritään maksu. Sinänsä tämä maksu ei varmaan ole kenellekään kynnyskysymys, mutta koulun perusajatuksena tulisi olla taata kaikille opiskelijoille yhtäläiset mahdollisuudet ja yhtäläiset mahdollisuudet myös jatkokoulutukseen.

Milloin ja millä tavoin ylioppilaskirjoitusten maksullisuus aiotaan poistaa?

Opetusministeri  Maija Rask

Arvoisa rouva puhemies! Ei ainakaan tämän hallituksen aikana. En aio sellaista ehdotusta tehdä, koska mielestäni se maksu, jonka opiskelijat maksavat ylioppilastutkinnon kokeista, on kyllä pieni verrattuna siihen, mitä maksetaan oppikirjoista ja kaikesta muusta lukioon sisältyvästä. Opetus on maksutonta.

Mielestäni pitäisi enemmänkin olla huolissaan niistä maksuista, joita ylioppilailla on sen jälkeen, kun he saavat valkolakin päähänsä ja lähtevät hakeutumaan yliopistoihin ja maksavat valintakokeisiin valmistavista kursseista tuhansia markkoja.

Arvoisa puhemies! Ainakin eräässä vaiheessa lukuvuoden aikana pitkän espanjan lukijat olivat epävarmuudessa sen suhteen, järjestetäänkö pitkän espanjan ylioppilaskoetta ollenkaan. Tiedustelenkin:

Onko tämä ongelma ratkennut? Miten ylipäätään ylioppilaskokeessa tulevaisuudessa aiotaan ottaa huomioon se, että globalisoituvassa maailmassa Suomessa pitäisi olla mahdollisuus myös ylioppilaskokeessa kirjoittaa muitakin kieliä kuin ne, mitkä ovat meillä perinteisesti opiskeltuja?

Opetusministeri  Maija Rask

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa on todella mahdollisuus kirjoittaa hyvin monia kieliä, mutta, rouva puhemies, minun on pakko sanoa, että tähän pitkän espanjan ongelmaan en pysty nyt vastaamaan. Otan sen selville.

Fru talman! Allmänbildningen blir allt viktigare och det har man konstaterat i olika sammanhang. Därför tycker jag och många andra att modellen med både en allmän real och en ämnesreal skulle vara den riktiga.

Olen tietoinen siitä, että hyvin moni opettaja- ja oppilasjärjestö on ottanut kantaa sen puolesta, että meillä olisi sekä ainereaali että yleisreaali. Kysynkin ministeriltä: Millä tavalla on otettu huomioon näitä kannanottoja? Ymmärsin äskettäisestä vastauksesta, että ollaan menossa nyt ainereaaliin, mikä on valitettava asia, mikäli näin on.

Opetusministeri  Maija  Rask

Ärade talman! Arbetsgruppen som tog ställning till studentexamen var enhällig. Den tyckte att det skulle vara en allmän real, att den skulle vara en real med flera prov, alltså inte en allmän real och något annat till. Det var arbetsgruppens enhälliga åsikt.

Arvoisa puhemies! Me tiedämme kaikki ja ministeri Rask tietää, että rakennekokeilu on jatkunut varsin pitkään. On herännyt epäilys siitä, että rakennekokeilua aiotaan jatkaa sen takia, että ruotsin kielen asema on hyvin herkkä. Kuitenkin on osoittautunut, että yli 90 prosenttia ikäluokasta on valinnut ruotsin vapaaehtoisena kielenä.

Ministeri Rask, pitääkö tämä epäilys paikkansa, että rakennekokeilua halutaan jatkaa, koska ei pystytä päättämään ruotsin kielen pakollisuudesta ylioppilaskirjoituksissa?

Opetusministeri  Maija Rask

Arvoisa puhemies! Haluan korjata edellisen vastaukseni käännöstä: Työryhmä otti nimenomaan kannan ainereaaliin, ei yleisreaaliin. Det var så spännande att prata svenska, kanske var det så att jag inte gjorde mig förstådd.

Rakennekokeilua halutaan jatkaa sen tähden, että siitä on tehty kysely rehtoreilta ja suurin osa rehtoreista on sitä mieltä, että he haluaisivat koulunsa pääsevän rakennekokeiluun mukaan; voi olla, että jotkut haluavat juuri sen tähden, että ei olisi pakko kirjoittaa ruotsia.

Ehkä tässä on syytä todeta myös se, mitä rakennekokeilu on. Se tarkoittaa sitä, että opiskelijan olisi valittava pakollisena ainoastaan äidinkieli ja sen lisäksi neljästä kolme, joten pieni mahdollisuus on siihen, että ruotsin kieltä ei valittaisi. Tämän poisvalinnan on tehnyt vähän yli 10 prosenttia, ei sen suurempi ryhmä. Itse ajattelen, että kun 90 prosenttia vapaaehtoisesti haluaa opiskella ruotsia ja kirjoittaa sen, se on hyvä saavutus. Muutenkin rakennekokeilusta saadut tulokset ovat puhuneet sen puolesta, että tämä olisi hyvä vaihtoehto.