Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Käsillä on yhdistyslain suurremontti. Tämä on osa kokonaisuutta, joka tällä vaalikaudella oikeusministeriössä on näkynyt teidän töinänne ensin asunto-osakeyhtiölain uudistamisena, jonka yksimielisesti eduskunta syksyllä hyväksyi, nyt yhdistyslain muutosesityksenä, ja samaan aikaan on lähtenyt jo taustavalmisteluun ja eteenpäin vielä säätiölain kokonaisuudistus. Eli on kansalaisten arkea, osittain myös poliittista toimintaa lähellä oleva ja myös kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta tärkeiden lakien uudistuspaketista hyvin keskeinen ja meidän työjärjestyksessämme keskeinen laki käsillä.

Nykyinen yhdistyslaki on noin kaksikymmentä vuotta vanha, ja silloin kun yhdistyslakia tehtiin, ei tiedetty vielä muun muassa internetistä taikka World Wide Webistä mitään. Elettiin semmoista vaihetta suomalaisen yhdistyselämän kultaisessa historiassa, jossa ei tunnettu tämän päivän ongelmia siitä, kuinka osassa yhdistyksiä näyttää ikääntymisen myötä aktiivisuus laskevan, tai peräti siitä, että yhdistykset näivettyvät muutaman aktiivin pyörittämiksi toimijoiksi, jolloin ulkopuoliset kokevat, että osallistuminen on vaikeata tai osallistumiskynnys nousee korkeammaksi.

Kahdessakymmenessä vuodessa on tapahtunut myös merkittävää sen suhteen, että olemme nyt EU:n jäsen ja ulkomaisten yhdistysten organisaatiotoimintamallit ovat tulleet suomalaisille yhdistysihmisille tutuiksi. Yhdistysten toimintaan ja rahoituksen hankintaan kohdistuu myös samansuuntaisia paineita kuin yhteiskunnassa laajemminkin hallinnollisesta tehokkuudesta, rahojen järkevästä käytöstä ja ylipäätänsä rationaalisesta mielekkäästä toiminnasta.

Kansalaisten yhteisöllisen toiminnan ulottuvuuksia on uusia. Internet on löydetty selvästi uudeksi sosiaalisen median kanavaksi toimia myös yhdistysasioissa. Jos yhdistyslaissa ei sallittaisi laajasti sähköistä osallistumista, olisimme hyvin pian tilanteessa, jossa suomalainen kansalainen — myös hallituksen tietoyhteiskuntatavoitteiden näkökulmasta — pystyisi hoitamaan arjessaan lähes kaikki asiat netissä mutta yhtäkkiä, kun hän muuttuu yhdistyksen jäseneksi tai siellä päättävässä asemassa olevaksi, netti olisikin kielletty. Tässä ei kyllä löydy minkäänlaista yhteiskunta-ajattelua, tässä ajattelussa. Niinpä lähdemme siitä, että ei voi olla niin, että yhteiskunnassa on yksi sen toiminnassa aivan keskeinen sarka, joka jäädytetään yli 20 vuoden ajan todellisuuteen, ja kaikessa muussa toiminnassa tietoyhteiskunnan uudet toimintamallit ja mahdollisuudet otetaan käyttöön.

Niinpä hallitus esittää, että luotetaan kansalaisten kykyyn itse määritellä yhdistystoiminnan muodot. Silloin jos järjestö itse haluaa sääntöjään muuttamalla sallia nykyistä laajemman sähköisen osallistumisen, sen yhdistys saa tehdä. Kukaan ei pakota niitä yhdistyksiä, jotka haluavat jatkaa nykyisillä toimintatavoillaan, muuttamaan sääntöjään. Silloin yhdistyksessä ei osallistuta netin kautta päätöksentekoon.

Netin kautta voidaan jatkossa, jos siis yhdistys itse niin haluaa ja säännöissään määrittelee ne alat, millä näin toimitaan, osallistua päätöksentekoon kokouksen aikana sekä ennen kokousta. Tämä osallistumismahdollisuus ennen kokousta ei kuitenkaan koske poliittisia puolueita, koska poliittisilla puolueilla on tiettyjä vastuita ja velvollisuuksia muun muassa vaalilainsäädännön mukaisesti ehdokaslistojen asettamisessa ja muussa. Siellä lähdetään varovaisemmin liikkeelle, niin että jos haluaa muuttaa sääntöjä, voi mahdollistaa kokouksenaikaisen päätöksenteon, niin sanotun online-päätöksenteon, mutta offline-päätöksenteko ennen kokousta ei vielä ole puoluerekisteriin merkityissä järjestöissä mahdollista. Vasta kun olemme keränneet kokemuksia järjestökentästä enemmän, on aika harkita sitten tätä tältäkin osin. Näin voidaan siis toimia yhteiskunnassa laajasti muualla, ja muun muassa täällä yksimielisesti hyväksytty asunto-osakeyhtiölaki vahvisti tämän periaatteen.

Etäosallistuminen siis perustuu aina sääntöihin. Uskon, että aika monet yhdistykset, jotka päätyvät sääntöjään tältä osin muuttamaan, päätyvät säännöissään myös rajaamaan etäosallistumisen tiettyihin kysymyksiin, esimerkiksi henkilövalintoihin taikka johonkin muuhun tarkkaan rajattuun asiaan. Säännöissä on syytä silloin antaa myös tarkemmat ohjeet siitä, miten äänestysesityksiä tehdään ja miten päätöksenteko toimii.

Pelkästään verkossa toimivaa yhdistystä ei ole mahdollista tämänkään uudistuksen jälkeen perustaa, yhdistyksellä pitää olla aina myös varsinainen kokous. Ja vielä kerran, koska asiasta on liikkeellä paljon vääriä tietoja: yhdenkään yhdistyksen ei tarvitse siirtyä sähköiseen etäosallistumiseen millään muotoa, jos yhdistys ei itse sitä halua.

Arvoisa puhemies! Tilintarkastuksiin tulee muusta lainsäädännöstä ja arjen muutoksista johtuvia muutoksia. Pienimmät yhdistykset vapautetaan lakisääteisestä tilintarkastuksesta, siis siitä tarkastuksesta, johon tarvitaan KHT tai HTM, mutta KHT- tai HTM-tilintarkastajien käyttövelvollisuus toisaalta laajenee kuten muissakin yksityisissä yhteisöissä. Tilintarkastuslaista varmasti, arvoisat edustajat, muistatte tämän uudistuksen. Jos kaksi seuraavista vaatimuksista täyttyy, on käytettävä KHT- tai HTM-tilintarkastajia, eli siis nykyistä useammin: tase on 100 000 euroa (nyt se on 340 000), tai liikevaihto on suurempi kuin 200 000 euroa (tähän asti se on ollut 680 000 euroa), tai palveluksessa on enemmän kuin kolme henkilöä (tähän asti se on ollut kymmenen henkeä). Eli tämä tältä osin lisää tarkastusten vaativuutta ja muun muassa talouden kunnossapitoa.

Siltä osin kuin päädytään tähän maallikkotarkastukseen, eli loppujen yhdistysten osalta, maallikkotarkastuksesta säännellään selkeästi. Se jossain määrin helpottaa maallikkojen tekemää tilintarkastusta, mutta siinä on kaikki oleellinen tieto, mikä on koettu tärkeäksi niiden yhdistysten tarkastamisessa, joissa jatkossakin maallikkotarkastajat tarkastavat.

Tarkastuskertomuksen sisällöstä tulee myös yksityiskohtaiset säännökset. Tämä on samanlainen uudistus kuin asunto-osakeyhtiölaissa, ja tämäkin osaltaan lisää yhdistysten läpinäkyvyyttä, jäsenten mahdollisuuksia kontrolloida toimintaa mutta myös tarkastajien oikeusturvaa ja sitä tietoa, mitä heidän kuuluu tehdä ja mitä heidän ei ole pakko tehdä.

Yhdistysten hallintoon tulee muutamia muutoksia, joista ajanpuutteen vuoksi totean tässä tärkeimmät. Nyt laissa nimenomaisesti sanotaan nykyinen oikeuskäytäntö, jonka mukaan hallitus vastaa kirjanpidon laillisuudesta ja varainhoidon järjestämisestä luotettavasti. On tärkeätä, että näin keskeinen hallituksen jäsenten vastuu löytyy laista eikä sitä täydy tietää knoppologian kautta tai jonkun kurssin käyneenä. Siksi katsoimme, että sen on syytä olla itse laissa.

Puolueen jäsenjärjestön ja -yhdistyksen hallituksen jäsenenä voisi jatkossa olla myös henkilö, jonka pysyvä asuinpaikka on toisessa valtiossa. Varsinaisesti puolueen hallituksessa olevalla jatkossakin täytyy olla Suomessa asuinpaikka, mutta jäsenyhdistyksissä, jäsenjärjestöjen hallituksissa voidaan jatkossa laillisesti, ilman mitään bulvaanijärjestelyitä, hyväksyä myös jäseniä, jotka asuvat toisessa valtiossa. Tämä on EU-Suomessa ja muun muassa eurovaaleihin osallistumisen näkökulmasta hyvin tärkeä muutos.

Oikeusministeriöllä on nöyrä pyyntö, että lain muutokset tulisivat voimaan mahdollisimman pian. Siirtymäsäännöstä tarvitaan vain KHT- ja HTM-tilintarkastajan käyttövelvollisuuden laajentamisen osalta. Muilta osin ei siirtymäkautta tarvita, koska kyse on uusista vapaaehtoisesti käyttöön otettavista mahdollisuuksista.

Aivan lopuksi. Valmistelun aikana selvisi, että nuorison keskuudessa on voimakkaita paineita sallia tulevaisuuden Suomessa myös täysin virtuaalimaailmassa tapahtuva, netissä toimiva, yhdistys. Siltä osin hallituksen esitykseen sisältyy lupaus erillisestä jatkotyöstä ja -selvittämisestä.

Myös yhdistysten sulautuminen on entistä ajankohtaisempaa. Alussa mainitsemani kehityksen takia osa yhdistyksistä näivettyy, ja silloin on järkevää, että ne löytävät yhteistyökumppaneita ja että sulautuminen olisi nykyistä helpompaa ja halvempaa.

Liittoäänestysten osalta on tarvetta vielä katsoa sääntöjä myös jatkotyöskentelyssä: olisiko mahdollista, että liittomuodossa toimiva kokonaisuus pystyisi säännöissään sallimaan esimerkiksi henkilöpuheenjohtajavalinnan myös etäosallistumisena. Tämänkaltaisia jatkotöitä vielä tehdään, mutta tässä on hallituksen yksimielinen esitys tulevaisuuden ja, sanoisinko, jo tämänkin päivän yhdistyselämään.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että tämä asia on nyt tullut eduskuntaan. Nämä yhdistyksiä koskevat asiat ovat täällä herättäneet valiokuntakäsittelyssä ja muutoinkin tavattoman suurta huomiota. Ennen kaikkea hyvin muistan ainakin erään lakiesityksen sen takia, että yhdistyksiä ei ollut kuultu tai jos oli kuultu, niin ei otettu sitten huomioon.

Katselin tätä esitystä, että tässä on laajasti pyydetty näitä lausuntoja. Mutta kansalaisyhteiskuntaan kuuluvat olennaisena osana yhdistykset ja se, että niiden toimintaan ei pidä millään tavoin tarpeettomasti vaikuttaa, vaikka tilintarkastukset ja muutkin asiat pitää olla kunnossa.

Olisin nyt kysynyt tästä lausuntokierroksesta sitä, millä tavoin tässä on pystytty ottamaan nämä yhdistysten toiveet käytännössä huomioon niin, että ennakolta ei ole tiedettävissä, että eduskunnassa nousee nyt siitä ja siitä asiasta varmasti kovakin keskustelu.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On oikein hyvä, arvoisa ministeri, että ministeriö on nyt ymmärtänyt ajan merkit tavallaan valmistellessaan tätä esitystä. Suomihan on ollut tämmöinen yhdistysten luvattu maa, ja me olemme nähneet nyt, miten se aktiivisuus on kuitenkin hiipunut viime vuosina dramaattisella tavalla. Siksi on aika ja tässä juuri paikallaan kannustaa yhdistyksiä tähän etäosallistumiseen, verkon maksimaaliseen käyttöön. Sanoisin näin, että tämä on iso kädenojennus myöskin kansalaisyhteiskunnan rakenteiden vahvistamiselle ja kehittämiselle, uusien osallistumismuotojen löytämiselle.

Erityisen huolissani olen, arvoisa puhemies, ollut siitä, että Suomi on tosiasiallisesti tippunut nyt kansainvälisessä vertailussa erityyppisessä verkon käytössä. Jos me pystymme nyt luomaan malleja tavallaan verkko-osallistumisen vahvistamiseksi myöskin maailmanlaajuisesti, olen aivan vakuuttunut siitä, että tällä tulee olemaan myöskin merkitystä koko suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittymisen kannalta.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Yhdistyslakia ollaan muuttamassa, niin kuin ministeri kertoi, ja varmasti se on paikallaankin. Tuosta lain tekemisestä on jo 20 vuotta lähes kulunut aikaa, ja maailma on muuttunut. EU on tullut ja internet on tullut, ja tämä internet on avannut ennen muuta tarpeen myös yhdistyslain uudistamiselle. On varmasti tarpeellista miettiä sitä, millä tavalla yhdistykset toimivat Suomessa. Yhdistystoiminnan väitetty hiipuminen ei kuitenkaan ole totta. Ehkä toiminta ja toimintatavat ovat siirtyneet, muuttuneet ja ovat muuttumassa, ja siihen tuo edellä sanomani, muun muassa internetin osalta, liittyy.

Internetmaailmassa sähköisen kokoustamisen, äänestämisen, pöytäkirjan hyväksymisen rajat on syytä saada kirjattua lakiin erittäin selkeästi niin, että niihin päästään rakentamaan yleisesti hyväksyttyjä teknisiä tuotteita myös yhdistysten käyttöön. Ei voida jättää pelkästään vapaasti sähköpostin varaan tämän tyyppisiä järjestelmiä.

Meidän suomalaisten harrastustoiminta on saanut myös uusia muotoja, laajentunut ja monipuolistunut. Yhdistystoiminnan esteitä ja ongelmia on poistettava eikä suinkaan lisättävä. Jossain määrin tämänkin lain valmistelun vaiheissa tuntui siltä, että niinkin voisi tapahtua.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että myös toimintatapoja uudistetaan, mutta sen sijaan tuo niin sanottu offline-äänestäminen eli äänestäminen ennen kokousta tai sen jälkeen ei minun mielestäni ole perusteltua. Oikeusministeriö on edelleen esittämässä yhdistyslakiin etäosallistumisen muotona niin sanottua offline-osallistumista, niin että mahdollisuuden voisi saada äänestää ennen kokousta, ei tosin enää kokouksen jälkeen. Tämä on parannusta tuohon valmisteluun.

Mielestäni etäosallistuminen kokouksen aikana eli niin sanottu online-osallistuminen voidaan sallia esimerkiksi tietokoneen yhteydellä, jos säännöissä niin mainitaan, ja tietyistä rajatuista asioista, mutta tällaista offline-toimintaa ei pidä sallia mihinkään rekisteröityyn yhdistykseen. (Ed. Zyskowicz: Miksei?) Monet puolueet mutta myös työmarkkinajärjestöt, urheilun ja liikunnan järjestöt ja sosiaalialan järjestöt ovat vastustaneet tätä online-päätöksentekoa koko tämän valmisteluprosessin ajan.

Arvoisa puhemies! Hyvä edustajakollega Zyskowicz, mitään sellaista argumenttia ei ole tuotu esiin, joka antaisi aiheen muuttaa tätä käsitystä offline-äänestyksestä. Yksikään yhdistyslain asiantuntija ei ole kannattanut tällaista offline-mallia. Tällaista päätöksentekotapaa ei ole tiettävästi käytössä missään maassa. Yhtiökokouksissa ei käytetä offline-osallistumista vastoin joitakin väitteitä, ja ministeriön valmistelussa on annettu harhaanjohtavaa tietoa siitä, että tällä mallilla olisi merkittävää kannatusta. Offline on järjestödemokratian periaatteiden vastaista. Etäpäätöksenteko on aina pelkkä äänestys, ed. Zyskowicz, etukäteen asetetuista vaihtoehdoista. Menettely yhdistyksen kokouksessa on hyvin toisenlainen. Siinä on voitava käydä keskustelua, ehdotukset tehdään kokouksessa, tulee voida vastata kokouksessa, vaaleissa ehdotetut henkilöt voivat kieltäytyä ehdokkuudesta, asioita voidaan panna pöydälle, ja äänestyksissä voi olla useita peräkkäisiä äänestyksiä. Äänestyksiä voi tulla sellaisistakin asioista, jotka eivät ole olleet lainkaan esillä etä-äänestyksestä puhuttaessa. (Ed. Zyskowiczin välihuuto)

Arvoisa puhemies! Toinen ongelmainen asia tässä laissa on päätöksenteon tekeminen kokousta pitämättä. Lakiehdotuksen mukaan olisi mahdollista niin sanotusti yksimielisesti tehdä päätöksiä ilman kokousta. Mielestäni tämäkin on tarpeetonta ja aiheuttaa yhdistyselämässä sekaannusta. Jäsenet voivat jo nytkin tehdä päätöksiä kokousta pitämättä, mutta tähän liittyy oikeudellisia ongelmatilanteita. Niitä ei sääntely poistaisi. Laissa ei tule edistää minun mielestäni sellaista epävarmaa päätöksentekotapaa kirjoittamalla siitä säännöksiä. Yksimielinen päätös voi muuttua kokouksessa asiaa puitaessa ja harkittaessa. Harva asia, hyvät kollegat, yhdistyksissä on sellainen, että siihen voidaan vastata yksiselitteisesti "hyväksyn" tai "en hyväksy". Kokouksissa haetaan keskustellen päätöstä, eikä yleisen kokouksen ohi pidä mennä.

Arvoisa puhemies! Mielestäni kaikissa yhdistyksissä on myös säilytettävä talouden, tilien, toiminnan ja hallinnon tarkastus joko ammattitilintarkastajien suorittamana tilintarkastuksena tai maallikkojen suorittamana talouden, hallinnon, toiminnan tarkastuksena. Oikeusministeri on käsitykseni mukaan perustellut maallikkotarkastuksen lopettamista EU-direktiivillä. Tämä perustelu ei ole kestävä. Kuitenkaan suomalaiset yhdistykset eivät ole nimittäin EU:n osakeyhtiödirektiivin tarkoittamia yhtiöitä. Kyse on vain ja ainoastaan kansallisesta lainsäädännöstä, ei mistään muusta. Yhdistyksille tarkastus on tänä päivänä ja toivottavasti myös tulevaisuudessa osa tärkeää toimintaa toiminnan läpinäkyvyyden kannalta, erittäin tärkeä toiminnan muoto myös jäsenille ja myös ulkopuolisille sekä viranomaisille. Pienissä yhdistyksissä jäsentarkastus on yksi järjestödemokratian tärkeistä muodoista.

Arvoisa puhemies! Sain palautetta nuorilta tästä kyseisestä lakiesityksestä. Siellä todettiin, että toivottavasti sähköinen kokoontuminen tietyissä rajoissa sisällytetään lain lopulliseen versioon. Tämä helpottaisi monen yhdistyksen ja kansalaisjärjestön toimintaa. Nuoria on vaikea saada enää nykypäivänä kahvikuppikokouksiin. Etäkokoontumisen puolesta kannattaa liputtaa. Niin liputankin, mutta halusin nostaa nuo muutamat ongelmaiset asiat esille, ja ne eivät ole missään tapauksessa sama asia kuin se, että tulevaisuudessa internetissä tulisi tapahtumaan hyvin paljon tästä yhdistystoiminnasta. On hirveän vaarallista, jos näitä nyt oikeusministeriön esittämiä, esille nostamiani asioita viedään eteenpäin.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Onneksi kokoomuksen ministeriryhmä on päätynyt aivan toisenlaiseen lopputulemaan. Nämä esitetyt vasta-argumentit on hallituksen sisällä moneen kertaan käyty läpi, ja niihin on kaikkiin kyllä löydettävissä nimenomaan tietoyhteiskunnan kansalaisten vapaan valinnan ja nuorison toiveiden mukainen ratkaisu, joka on nimenomaan hallituksen esityksen mukainen ratkaisu.

Jos joku järjestö on sitä mieltä, kuten edustaja äsken kuvaili, että heidän toiminnassaan tämä offline ei toimi, niin silloin he vapaina, täysivaltaisina Suomen kansalaisina, sen järjestön päättäjinä pitävät sääntönsä nykyisellään ja kukaan ei pakota heitä silloin sallimaan offline-osallistumista. Mutta sitä en voi ymmärtää, en varsinkaan salin oikealta laidalta esitettynä, miksi tämä pitäisi kieltää niiltä järjestöiltä, jotka taas katsovat, että heidän toimintaansa tämä sopii, heidän toimintansa paranee, jäsenet voivat nopeammin, paremmin omaan elämänrytmiinsä sopivalla tavalla osallistua esimerkiksi urheiluseuran, kuoron tai jonkun harrastustoiminnan päätöksentekoon offline ja online. Minkä takia kansalaisten vapautta ja omaa kykyä arvioida kuuluisi rajoittaa tällaisessa asiassa, kun sitä ei rajoiteta tässä yhteiskunnassa missään muussakaan asiassa? Kiireisenä pienten lasten äitinä olen suorastaan järkyttynyt ajatuksesta, että silloin kun yhdistys haluaisi sallia etä-äänestämisen, se ei olisi sallittua vaan olisi löydettävä se tunti aikaa, juuri silloin, kun se kokous on. Tämä ei ole perusteltu ajatus, enkä usko, että siihen valiokuntakuulemisessakaan löytyy lopulta kunnon perusteluja.