Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle käsiteltäväksi esityksen vuosilomalain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vuosilomalain kuukausipalkkaisia työntekijöitä ja virkamiehiä koskevaa lomapalkan laskentasääntöä tilanteessa, jossa henkilön työaika tai vastaava palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana. Lisäksi tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi säännöstä työntekijöiden oikeudesta saada vuosilomansa tai sen osan siirretyksi vuosiloman aikaan sijoitetun työkyvyttömyysjakson vuoksi.

Ehdotukset säännösmuutoksiksi perustuvat itse asiassa Euroopan unionin tuomioistuinpäätöksiin, joilla on tulkittu työaikadirektiivin vuosilomaa koskevaa artiklaa numero 7. Suomen on saatettava siis nämä direktiivin asettamat vaatimukset osaksi kansallista lainsäädäntöä ja viime kädessä valtion vahingonkorvausvastuun uhalla.

Tuomioistuin on ratkaisussaan katsonut osa-aikatyötä koskevan puitesopimuksen vastaiseksi sellaiset kansalliset säädökset, jotka johtavat siihen, että kokoaikaisena työntekijänä ansaittu loma joudutaan työajan muuttuessa osa-aikaiseksi pitämään osa-aikaisena tai osa-aikatyön palkalla. Näin ollen se, että työaika muuttuu ja erityisesti vähenee siirryttäessä kokoaikaisesta osa-aikatyöhön, ei saa vähentää kokoaikaisena ansaitun vuosilomaoikeuden ja loman ajalta maksettavan palkan määrää.

Voimassa olevan vuosilomalain 10 § johtaa siihen, että kuukausipalkkaisen lomapalkka lasketaan lomallelähtöhetken työajan ja siihen perustuvan palkan mukaan myös silloin, kun loma on ansaittu tekemällä pidempää työaikaa. Vuosilomalain viikko- ja kuukausipalkkaisten työntekijöitten vuosilomapalkan laskentasäännöt ehdotetaan muutettavaksi juuri näissä tilanteissa. Tämän muutoksen jälkeen kaikki työntekijät olisivat palkkausmuodosta riippumatta keskenään samassa asemassa lomapalkan määräytyessä ansaintavuosien, työajan ja palkan mukaan. Siis olisi tässä mielessä tasa-arvoiset lähtökohdat.

Toinen ehdotusmuutos koskee niin sanottuja karenssipäiviä työntekijöiden sairastuessa vuosilomansa aikana. Voimassa olevan lain mukaan, jos työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, ensimmäiset 7 päivää ovat niin sanottuja karenssipäiviä, jotka eivät siis ole siirrettävissä myöhempään aikaan. Tässäkin tapauksessa Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan työaikadirektiivin 7 artikla on kuitenkin esteenä sellaisille kansallisille säännöksille, joiden mukaan työntekijä, joka on tullut tilapäisesti työkyvyttömäksi palkallisen vuosilomansa aikana, ei saa myöhemmin pitää sitä osaa vuosilomastaan, joka osuu siis kyseiselle työkyvyttömyysjaksolle.

Edellä viitatun tuomioistuimen päätöksen johdosta työsopimuslain 25 §:n 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi siten, että se koskisi sekä vuosiloman alkaessa että sen aikana sairaudesta, tapaturmasta tai synnytyksestä johtuvaa työkyvyttömyyttä. Näin ollen oikeus saada vuosiloma siirretyksi koskisi loman ajankohtaan sijoitettuja sairauspäiviä. Siirto siis edellyttäisi työntekijän nimenomaista pyyntöä loman siirtämiseksi ja tietysti luotettavia selvityksiä siitä työkyvyttömyydestä.

Ehdotuksella on työantajalle ilman muuta arvioitu myös kustannusvaikutuksia. Niiden tarkka arviointi on vaikea tehdä riippuen siitä, kuinka paljon näitä tapauksia on, mutta totta kai tällä on myös taloudellisia merkityksiä. Tätä ehdotusta arvioitaessa on näitä laskelmiakin tehty.

Arvoisa puhemies! Tämä on hallituksen esitys, ja me toivomme, että tässä tapauksessa myös Euroopan unionin aloitteesta ja säädöksistä johtuen Suomen lainsäädäntö saatettaisiin näiden linjausten tasalle.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tavoitteet toteuttaa Euroopan unionin oikeutta ovat kannatettavia. Ehdotettu prosenttiperusteinen lomapalkan käyttöä koskeva säännös merkitsee nykytilanteeseen nähden merkittäviä lomaetujen parannuksia sellaisissa tapauksissa, kun kokoaikaisena työskennellyt työntekijä on siirtynyt osa-aikaiseksi ennen sen loman alkua. Tällaisia tilanteita syntyy esimerkiksi silloin, kun työntekijä on lomakaudella osittaisella hoitovapaalla tai hän siirtyy ennen lomalle jäämistään osa-aikaeläkkeelle. Vuonna 2011 osa-aikaeläkkeelle siirtyi 6 750 henkilöä ja osa-työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 4 715 henkilöä. Osittaista hoitorahaa maksettiin 2011 noin 22 000:lle osittaista hoitovapaata käyttävälle henkilölle ja osa-sairauspäivärahaa sai puolestaan 6 900 henkilöä.

Koska juuri naiset käyttävät miehiä enemmän muun muassa osittaista hoitovapaata, säännösmuutos parantaisi erityisesti naisten asemaa työmarkkinoilla. Suomessa naisen euro on valitettavasti edelleen vain 80 senttiä, joten tämä säännösmuutos kannattaa siksikin toteuttaa. Tämä hallitus kuten myös työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet siihen, että naisten ja miesten palkkaeroja kavennetaan.

Unionin oikeuden mukaan työaikadirektiivin 7 artikla estää sellaisen kansallisen säännöksen, jonka mukaan työntekijä, jolla on tilapäinen työkyvyttömyys vuosiloman aikana tai sen alkaessa, ei saa myöhemmin pitää sitä osaa vuosilomastaan, joka osuu sairastamisjaksolle. Vuosilomalain 25 §:n mukaan: jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisesti yli seitsemän kalenteripäivää, tämän ajan ylittävää osaa samalle vuosilomajaksolle ajoittuvasta työkyvyttömyysajasta ei pidetä vuosilomana. Tältä osin vuosilomalain 25 § on siis ristiriidassa yhteisön oikeuden kanssa.

Tämä ehdotettu muutos siitäkin huolimatta, että se kasvattaa joidenkin työnantajien kustannuksia, on oikeudenmukainen. Loma on tarkoitettu työntekijän rentoutumiseen ja työstä palautumiseen, eivätkä sairauspäivät korvaa sitä, jalka paketissa tai kovassa flunssassa kun on kovin vaikea lomailla. Seitsemän päivän karenssi onkin tarkoittanut sitä, että osa työntekijöistä, joilla on ollut epäonni sairastua juuri loman alussa, on menettänyt mahdollisesti jopa neljänneksen vuosilomastaan.

Arvoisa puhemies! Nämä muutokset yhteisön oikeudessa ovat kokonaisuudessaan kannatettavia; ne parantavat työntekijöiden oikeuksia ja tasa-arvoistavat työmarkkinoita. Erityisesti arvostan sitä, että asia on valmisteltu kolmikantaisesti.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa puhemies! Nyt lähetekeskustelussa oleva vuosilomalain pykälä on erittäin hyvä ja kannatettava. Hallitus esittää tehtäväksi muutoksia vuosilomalain loma-ajan palkkaan ja vuosiloman sairausajan karenssiin. Tästä ei voi olla kuin yhtä mieltä. Tuossa edellä edustaja Kärnä toi hyvin tämän sukupuolisen tasa-arvon, ja sitä kautta tämän lakiesityksen perusteluissa myös olisi voitu ehkä vielä voimakkaammin mainita myös se, että tällä on myös sukupuolten väliseen yhdenvertaisuuteen erittäin suuri merkitys ja sitä olisi hyvä enemmänkin korostaa.

Kun tällä hetkellä kokoaikatyöstä siirtyneiden loma-aikapalkka lasketaan niin sanotusti sillä hetkellä, kun lomalle siirrytään, aiheuttaa se pahimmillaan sitä, että kun kuukausipalkkalainen työntekijä, joka on ajanjakson 1.4.—31.3. työskennellyt kokoaikaisesti, siirtyy osa-aikaiseksi, eläkkeelle, hoitovapaalle tai osa-aikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle, tämän lomanmääräytymisvuoden jälkeen siirtyy vaikkapa huhtikuun 15. päivä osa-aikaiseen työsuhteeseen, niin kun hänen lomansa sitten alkaa ja loma-ajan palkka lasketaan, tarkoittaa se todella sitä, että se lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittu ansio on erittäin epätasapainoisessa tarkastelussa juuri suhteessa tuntipalkkalaiseen työntekijään, jolloin tämä kuukausipalkkalainen saa sen lomapalkkansa vain juuri sen voimassa olevan työsuhteen perusteella.

Tämä lakiesitys on erittäin kannatettava juuri siltä osin, että tämä myös toki toimii toisinpäin. Se tekee tästä erittäin oikeudenmukaisen, että nimenomaan asioita tarkastellaan sen koko lomavuoden aikana olevan työsuhteen perusteella ja sen aikana ansaitulla rahalla. Tätä ei voi olla kannattamatta, mutta josko enemmänkin kuin pieni kauneusvirhe, haluaisin, että eduskunta tätä lakiehdotusta käsitellessään huolehtisi myös siitä, että osa-aikaiseen siirtyvällä olisi oikeus myös lomapäivien pitoon siinä suhteessa, mitä työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana työskennellyt kokoaikatyössä. Lähes poikkeuksetta osa-aikaeläkkeelle siirtyvät sitä haluavat ja pitävät erittäin epäoikeudenmukaisena, etteivät he voi pitää lomarahaa vastaavia lomapäiviä.

Pahimmassa tapauksessa tämä voisi aiheuttaa osa-aikaeläkkeelle siirtyvälle liikaa ansiotuloja suhteessa siihen, mitä osa-aikaeläkkeellä saa ansaita, eli siirtymävuoden osalta on erittäin tarkoin määritelty, paljonko ansioita voi olla vuoden aikana. Siinä mielessä, jos siirtymävaiheessa eli lomanmääräytymisvuoden loppupuolella ihminen siirtyy osa-aikaeläkkeelle, hänelle tulee lomapalkkaa ja sitä kautta lomarahoja kokoaikatyöstä, mutta hänellä ei kuitenkaan ole lomankäyttöoikeutta kuin vain sen osa-aikaisuuden perusteella. Ja itse katson, että totta kai työnantajan pitäisi tästä huolehtia, mutta kun se on työntekijän vastuulla, tämä voi jäädä pahimmassa tapauksessa huomioimatta, ja se tarkoittaa, että osa-aikaeläke katkeaa, koska vuoden ansiot ovat liian suuret.

Osa-aikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneet kokevat tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluiksi, kun lomaoikeutta säädellään juuri sen perusteella, mikä on loman alkaessa olevan työsuhteen peruste. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät ansaitsevat lomanmääräytymisvuoden aikana parhaimmillaan 12 kuukautta kokoaikatyössä, mutta heillä ei ole kuitenkaan oikeutta käyttää kokoaikatyössä ansaittua lomaoikeutta.

Katsonkin, että kun tämä EU-tuomioistuimen myötä nyt meille tullut hallituksen esitys nimenomaan tarkoittaa sitä, että meidän tulee tarkastella tätä asiaa siltä kannalta, mikä on se karttumissuhde, niin meidän pitää tässä kohtaa tarkastella sitä, onko kokoaikatyössä oleva rahankertymä erilaista kuin lomankäyttöoikeus. Toivonkin, että tätä valmisteltaessa työ- ja hyvinvointivaliokunta pyytäisi perustuslakivaliokunnalta lausuntoa siitä, jättääkö tämä ristiriitaisuuden siihen, että loma-ajan palkka kertyy tehdyn kokoaikaisen työsuhteen osalta, mutta loman käyttöoikeus jää kuitenkin samaan asemaan kuin tällä hetkellä, nyt ennen tätä muutosta on kuukausipalkkalaisella tämän lomarahan suhteen ja lomapalkan suhteen.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! En toista sitä, mitä tässä on sanottu. Tämä on sinänsä kannatettava laki. Kun tässä salissa usein puhutaan siitä, että Euroopan unioni tuo tavalliselle ihmiselle vain ikäviä asioita, niin tässä voisi sanoa, että ainakin tavalliselle duunarille se tuo ihan positiivisia asioita, jopa niin positiivisia asioita, että vaikka olenkin tällä vasemmalla puolella tätä salia, niin hiukan tämä sairauspäivähomma jo rupeaa hirvittämään, siinä mennään niin pitkälle.

Mutta mielestäni on erittäin tärkeää se, että erilaiset työsuhteet ovat yhdenvertaisessa asemassa, ja tämä on nyt yksi askel siinä suunnassa, että jos kokoaikatyö ja osa-aikatyö vaihtelevat, niin niitä työsuhteita kohdellaan reilummin loma-ansainnan suhteen, ja toinen asia, mikä liittyy kyllä tähän tasa-arvoaspektiin, on se, että jos ei se siellä lain perusteluissa ole tarpeeksi selvästi esillä, niin olen varma, että se valiokuntakäsittelyssä kyllä nousee esiin, koska esimerkiksi osittaista hoitovapaata käyttävät enemmän naiset ja silloin tällä on suuri merkitys heidän lomaetujensa määräytymiseen.

Mutta sen sijaan tämä sairauspäivärahaoikeus on sinänsä aika hurja, ja sen vaikutukset varmaan näemme vasta jonkun ajan päästä. Mutta siinä mielessä ymmärrän sitä, että jos henkilöllä on hyvin lyhyt loma, niin silloin se muutamakin päivä voi olla merkittävä levon kannalta. Varsinkin lyhyen loman aikana pitäisi pystyä lepäämään kunnolla eikä vain sairastamaan. Silloin on perusteltua, että tätä lomaoikeutta voi siirtää.

Mutta toivon, että suomalaiset ovat siinä mielessä kohtuullisia, että jos on pitkä loma, niin yhtä päivää ei ruveta muuttelemaan, koska se voi johtaa siihen, että työnantajan kanssa suhde siitä, että joustavasti sovitaan töistä ja lomista ja vapaapäivistä, sitten ikään kuin tämän lakisääteisen oikeuden vuoksi vähän turmeltuu. Mutta uskon, että meidän työmarkkinoillamme on molemmilla puolilla pöytää fiksuja ihmisiä, jotka osaavat tätä lakia käyttää sen ajatuksen kautta, miten se on rakennettukin.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa puhemies! Minä myös yhdyn tämän hallituksen esityksen kiittelijöihin. Jokaisessa puheenvuorossa, mitä tästä on käytetty, on tullut esiin sana "oikeudenmukainen", ja siitähän tässä on kysymys, että sekä kokoaikatyöntekijät että osa-aikaiset työntekijät saavat sen lomapalkkansa lomanmääräytymisvuoden ansioiden mukaan. Toinen asia, mikä tässä on erittäin hyvää: kun tiedämme, että naiset tekevät varsin paljon osa-aikatyötä, niin tämä myös parantaa heidän asemaansa.

Edustaja Myllykoski nosti esiin näitä osa-aikaiselle eläkkeelle siirtymiseen liittyviä ongelmia. Ne ovat varmaan sellaisia kysymyksiä, mitkä me tulemme työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisissa esittämään, ja koetamme saada sieltä niitä oikeanlaisia vastauksia, jotta tämä teidän kutsumanne tyylivirhe saataisiin korjatuksi.

Yhdyn myös edustaja Filatovin epäilyihin siitä seitsemän karenssipäivän poistamisesta, että siinä saattaa olla jonkin näköinen väärinkäytöksen paikka, ainakin muutamia sellaisia viestejä on tullut yrittäjiltä. Mutta kun tämä on kolmikannassa valmisteltu, niin toivon ja uskon tosissaan näin, että pöytien molemmilla puolilla löytyy sitä hyvää tahtoa siihen, että tehdään töitä silloin, kun ollaan terveitä, ja lomaillaan silloin, kun on loman aika, ja sairastetaan silloin, kun se sairaus iskee. Kun tässähän selvästi pitää esittää se pyyntö ja myös todistaa se, että on sairas, niin toivon todellakin, että niitä väärinkäytöksiä ei tässä tule.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa puhemies! On todella tärkeätä huomata, että tämä ei poista nykyistä lainsäädäntöä siltä osin, että on pyydettäessä tämä siirto-oikeus. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että on henkilöitä, jotka eivät halua siirtää lomaansa ehkä juuri sen takia, että ollaan osa-aikaisessa työsuhteessa, jolloin se tulotaso sen loman siirtämisen myötä sitten vielä entisestään kapenisi. Eli tällä hetkellä lainsäädäntö kuitenkin antaa mahdollisuuden, että henkilölle, joka sairastuu eikä siirrä lomaansa, jää se sairausajan palkanmaksu plus loma-ajan palkka. Eli sairausajan palkanmaksu jää hänelle omaksi hyödykseen, ja tämä on se suodatin, joka helposti tekee sen, että sitä siirtopyyntöä ei tehdäkään.

Mutta kuten edustaja Filatov tuossa toi hyvin esille: jos on vain muutama päivä karttunutta lomaa, niin on todellakin hienoa, että henkilölle ja työntekijälle, virkamiehelle tulee mahdollisuus siirtää se muutama päivä sitten toiseen ajankohtaan. Tässäkin pitää huomioida: työnantajalla on kuitenkin se osoittamismahdollisuus, mihinkä se kohdentaa.