Arvoisa puhemies! Sähkö ja energia ovat elinehto täällä Pohjolassa. Valitettavasti moni ihminen on viime vuosina saanut kokea, mitä elämä on ilman sähköä, kun esimerkiksi lumi on katkonut puita sähkölinjoille. Liian usein ihmiset ovat paukkupakkasilla joutuneet odottamaan sähkön palautumista useita päiviä.

Moni suomalainen on ihmetellyt sähkön hinnan ja etenkin sen siirron kustannuksia sähkölaskussa. Fortumin sähköjohdon päässä on yli puoli miljoonaa yritystä ja kotia. Fortumin päätökset koskevat miljoonia suomalaisia. Nyt valtion enemmistöomistama yritys esittää myyvänsä sähkön siirron. Kuinka tämä on mahdollista ilman keskustelua Fortumin neuvottelukunnan kanssa? Fortum on perustellut myyntiaikeitaan niin sanotun kohtuullisen tuoton alentumisella. Arvoisa ministeri, miten aiotte varmistaa, että mainitut myyntiaikeet eivät koidu kuluttajien, suomalaisten veronmaksajien, vahingoksi sähkön hinnan korotuksen muodossa?

Kehitysministeri  Heidi  Hautala

Arvoisa puhemies! Minusta on erittäin hyvä, että tämä asia otetaan esille, sen takia, että on täysin oikeutettua kysyä, onko tällä Fortumin aikeella myydä sähkönjakeluverkkonsa vaikutusta todellakin suomalaisten sähkönsaannin varmuuteen, hinnoitteluun ym. Ensimmäinen asia, jonka tietysti selvitytin, kun minulle kerrottiin tämä suunnitelma, joka on siis vasta suunnitelma, on se, että katsomme, onko tässä huoltovarmuusnäkökohtia, ja minä uskon, että ministeri Ihalainen haluaa osallistua tähän keskusteluun ja kertoa ne näkökohdat tarkemmin.

Mutta sähkömarkkinat ovat hyvin säänneltyjä sillä tavalla, että esimerkiksi rajoitetaan sitä, kuinka paljon yksittäinen toimija sähkönjakelussa voi omistaa. Se on rajoitettu todellakin enimmillään 25 prosenttiin. Tämä on luonnollinen monopoli, sen tuottoa myöskin rajoitetaan siihen 8 prosenttiin. No, sehän on normaalille sijoittajalle varmaankin aika hyvä ja tasainen, varma tuotto, ja uskon, että jos yhtiön hallitus sitten päätyy tekemään sen ratkaisun, että he myyvät tämän sähkönjakeluverkkonsa, niin ihan turvallisia kotimaisiakin sijoittajia löytyy. Onpa jopa keskusteltu siitä, olisiko tämä myös piensijoittajaa (Puhemies koputtaa) kiinnostava sijoitusmuoto.

Arvoisa puhemies! Hieman pelottavan sävyisin tuntein kuuntelin omistajaohjauksesta vastaavan ministerin vastausta siitä, että jos yhtiö pyrkii ja päättää myydä sitä. Me olemme tässä tämän eduskunnan kuullen monesti kuulleet, että ministeri ei voi ohjata yksittäisen yrityksen toimintaa. Nyt on kysymys siitä, haluaako ministeri vaikuttaa tämän yhtiön toimiin. Valtiolla on yli 50 prosenttia omistusta. Voiko ministeri mielestään kieltäytyä ohjeistamasta, että valtion hallitukseen nimeämät henkilöt vaikuttavat yhtiön päätöksentekoon ja siten turvaavat, että tämä yhtiö voi edelleen toimia ja tuottaa suomalaisille hyvinvointia?

Kehitysministeri  Heidi  Hautala

Arvoisa puhemies! Ilman muuta on niin, että tässä asiassa omistajaohjausministerillä ja valtiolla omistajana on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa. Juuri sen takia on keskusteltu etukäteen tästä suunnitelmasta, että varmistetaan kaikki ne tekijät, jotka voivat sitten estää tällaisen ratkaisun tekemisen kansallisen edun tai nimenomaan huoltovarmuuden näkökohdasta. Näin se totta kai tietysti on, että tässä valtiolla on huomattava mahdollisuus tähän vaikuttaa. Ja uskon, että nyt olisi varmaan mielenkiintoista kuullakin sitten tarkemmin tästä huoltovarmuusnäkökohdasta.

Mutta ymmärrän sen, että Fortum haluaa myöskin saada investointeja tähän liiketoimintaansa, joka liittyy päästöttömään energiantuotantoon. Minulle on kerrottu, että he haluavat lisätä maailmalla yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantoa, joka on tietysti myös energiataloudellisesti erittäin järkevä ja ympäristöystävällinen tapa tuottaa energiaa. Ja myöskin vesivoima: nimenomaan maailmalla on Fortumilla aika hyvät näkymät tässä. Eli pidän tätä kuitenkin ihan järkevänä, että tämmöistä asiaa yhtiön hallitus pohtii, eivätkä he tee tätä ratkaisua, jos tässä valtio-omistajan intressi on toisensuuntainen.

Arvoisa puhemies! Mikäli Fortumin aikeet toteutuisivat ja mikäli joku ulkolainen ostaja ostaisi Fortumin siirtoverkot, jakeluverkot, oltaisiin kohta aika lähellä tilannetta, että puolet Suomen siirtoverkoista olisi ulkolaisessa omistuksessa. Tämä on erittäin vaarallinen kehityssuunta, mikäli tähän suuntaan annetaan asioitten edetä. Nyt mielestäni on myös huoltovarmuuslain perusteella katsottava tämä asia, ennen kuin Fortumille sallitaan tällainen ratkaisu. Laki ulkomaalaisomistuksesta Suomessa on toinen laki mielestäni, joka velvoittaa nyt hallituksen olemaan tässä tarkkana.

Kysynkin nyt hivenen selkeämpää vastausta hallitukselta: eikö pitäisi antaa selvä viesti Fortumin johdolle, että tämä asia jäihin, kunnes vähintäänkin on katsottu, miten esimerkiksi näiden kahden lain valossa tämän asian kanssa pitäisi menetellä? Mielestäni siirtoverkot pitää pitää selkeästi suomalaisessa omistuksessa.

Kehitysministeri  Heidi  Hautala

Puhemies! Ehkä haluan vain korjata sen, että nythän Fortumilla on noin viidennes sähkönjakeluverkosta. Haluan nyt vielä kerran todeta sen, että tässähän varmasti kaikki ymmärtävät, ettei puhuta kantaverkosta vaan sähkönjakeluverkosta. On arvioitu, että jos tämä sähkönjakeluverkko, joka Fortumilla on siis noin 20 prosenttia, siirtyisi ulkomaiseen omistukseen, mitä epäilen — se on totta kai mahdollista, mutta sitten tulee se laki, josta ministeri Vapaavuori vastaa, ja hän varmasti kertoo, miten voi rajoittaa ulkomaalaisomistusta tarvittaessa — niin tämä ulkomaalaisomistus tällaisen teoreettisen kaupan jälkeen voisi nousta kolmannekseen sähkönjakelusta Suomessa. Ja todellakin tähän on mahdollista puuttua, jos katsotaan, että ulkomaalaisomistus vaarantaisi intressien hoitamisen.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on kyllä monestakin syystä tarpeen, myös huoltovarmuuden näkökulmasta katsottuna. Olennaista tietysti on, että runkoverkko on sillä tavalla varmistettu mutta myös jakeluverkko. On 83 yhtiötä, jotka tällä alueella toimivat, 25 niistä muodostaa 80 prosenttia meidän jakeluverkosta, ja Fortum on niistä suurin, niin kuin kaikki tiedämme.

Huoltovarmuusnäkökulmasta minunkin mielestäni on hyvä katsoa huoltovarmuuslainsäädännön näkökohdat ennen näitä päätöksiä. Edustan tätä näkemystä. Ja siihen liittyy kaksi riskiä huoltovarmuuden kannalta, jotka pitäisi selvittää. Toinen on se, kun kehittämisinvestoinnit ovat aika merkittäviä, että jos lähdetään myymään, käykö niin, että niitä ei enää tehdä samalla tavalla kuin aikaisemmin. Ja toinen liittyy siihen, että kunnossapitolaiminlyöntiriskit ovat kuitenkin monenlaisia. Tässä on tämmöisiä näkökohtia hyvä pitää silmällä. Ja totta kai sitten pitäisi lähteä siitä, että tämmöinen sinivalkoinen lippu on pystyssä, jos mietitään jotain uusia omistajia, eikä sitten mene kansainvälisille sijoitusyhtiöille.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Jaan tämän huolen edustaja Pekkarisen kanssa. Jos tämä menisi kokonaan ulkomaiseen omistukseen, olisimme tilanteessa, että ei nyt ihan 50:tä prosenttia mutta noin 40 prosenttia kuitenkin meidän jakeluverkosta olisi ulkomaisessa omistuksessa, ja tämä ei varmaankaan ole tavoiteltava eikä toivottava tilanne.

Täällä itse asiassa sekä ministerit Hautala että Ihalainen ovat jo tätä juridiikkaa käyneet läpi, mutta jos vielä toistan tämän juridiikan, niin meidän lainsäädäntö ei mahdollista puuttumista tähän mahdolliseen kauppaan, mikäli se myydään EU- tai Eta-alueen sisäpuolella oleville yrityksille. Sen sijaan jos puhe on sitten niin sanotuista kolmansista maista, niin silloin tämä laki, jonka tarkka nimi on kai Laki ulkomaisten yritysostojen seuraamisesta, joka tuli voimaan siis kesäkuussa 2012, mahdollistaa sen pohtimisen huoltovarmuusnäkökulmasta, ja mikäli silloin on riittäviä perusteita, mahdollistaa myös puuttumisen tähän asiaan.

Mehän emme ole aivan ensimmäistä kertaa tämäntyyppisen tilanteen edessä. Siitä ei ole kovinkaan kauaa, kun toinen merkittävä toimija eli Vattenfall myi omansa, ja sehän meni pääosin ulkomaisille omistajille kuitenkin siten, että siinä oli suomalaista eläkevakuuttajaa mukana. Ilmarinen taisi olla siinä merkittävällä panoksella. Kyllä minäkin uskon, kuten ministeri Hautala tässä, että Fortum varmasti, sikäli kuin myyntiaikeisiin saakka lähtee, ottaa nämä asiat huomioon ja että myös Suomesta löytyy aidosti kiinnostuneita toimijoita, jotka haluavat tässä olla mukana.

Arvoisa puhemies! Minä olen huolissani lähinnä sähkön siirtohinnan tulevaisuuden kehityksestä. Nythän hallitus on päättänyt niin, että nämä sähkölinjat kaivetaan maahan, ja on ilmeisesti tarkoitus, että yhtiöt hoitavat tämän. Meillä on erilaisia yhtiöitä: esimerkiksi Järvi-Suomen Energia ja verrokkina sitten Helsingin Energia. Järvi-Suomessa näitten linjojen pituus on kymmenkertainen Helsinkiin verrattuna ja yli 90 prosenttia on maan pinnalla. Helsingissä taas ovat prosentit toisinperin: täällä yli 90 prosenttia on jo valmiiksi maan alla.

Jos tämän työn kustannus laitetaan sähkön siirtohintaan ja niin, että se yhtiöille tulee, se käytännössä tarkoittaa sitä, että se sähkön siirtäminen jossain tuolla maakunnassa, Järvi-Suomessa esimerkiksi, maksaa kymmenkertaisesti pääkaupunkiseutuun verrattuna. Minä olisin tästä kysynyt ministeriltä: onko tämä uhkakuva todellinen, vai millä tavalla tämä aiotaan hoitaa?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole päättänyt, että ne pitää kaivaa maahan, mutta totta kai on selvää, että varsinkin toissavuoden tapaninpäivän myrskyjen johdosta on tullut yhä ilmeisemmäksi, että tätä kaapelointia pitää varmasti eri puolilla Suomea olennaisesti edistää. Tähän liittyen hallitus on valmistelemassa lainsäädäntöä, joka tulee eduskunnan käsittelyyn aivan lähiviikkoina, varmasti viimeistään maaliskuussa, jossa sitten tosiaan tämän tapaninpäivän myrskyjen jälkeisen keskustelun pohjalta esitetään lainsäädäntöä, jolla tätä toimitusvarmuutta olennaisesti eri puolilla Suomea pyritään parantamaan. Myös eduskunnan tahtotila kävi ilmeiseksi sen myrskyn jälkeen, että tässä pitää ryhtyä toimiin.

Kysymys on kuitenkin aika monimutkaisesta ja moniulotteisesta asiasta. Siihen tulee pitkiä siirtymäkausia ja erilaisia vaihtoehtoja tätä toimitusvarmuutta edistämään. Yksi keskeinen tarkoitus on nimenomaan turvata se, että nämä hinnat eivät pääse liikaa eriytymään eri puolilla Suomea.

Arvoisa puhemies! Kyllähän sähköverkko on meidän toimintojemme elinehto. Se on ihan selvä, että se on saatava pidettyä Suomessa tavalla tai toisella. Siinä, miten se hoidetaan, varmaan hallituksella on erilaisia keinoja puuttua asiaan, ja jäädään odottamaan, mitä tässä tapahtuu.

Huoltovarmuuteen ei liity pelkästään se, mikä on päätösvalta ja mikä on toiminta ja omistus sähköverkoissa. Siihen liittyy nimenomaan myöskin tämä toimintavarmuus. Ei ole oikein, että osa Suomesta, on se pieni tai iso osa, on ilman sähköä, koska me olemme sähkön perässä kaikkialla.

Ministeri Vapaavuori tuossa jo vähän ilmaisikin siitä, että tänne eduskuntaan olisi tulossa laki, joka liittyy nimenomaan tähän, millä tavalla tätä toimintavarmuutta voidaan lisätä. Olisin vielä tarkentanut, että onko tulossa lakiesitystä, jonka avulla voitaisiin saada eri toimijat yhteen ja näitä sähköverkkoja esimerkiksi maanteiden varteen, jossa niiden toiminta ja huolto toimisivat huomattavasti paremmin.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Laki tästä toimitusvarmuuden lisäämisestä eli sähkömarkkinalain muutos on tulossa tänne helmi—maaliskuussa, ja siinä yhteydessä tätä asiaa käsitellään. Mutta ehkä sen verran voin jo sanoa siitä, että se perusfilosofia on senkaltainen, että asetetaan määräyksiä sille, kuinka pitkiä katkoksia korkeintaan saa olla. Sen jälkeen jokainen yhtiö itse arvioi, miten sen parhaiten toteuttaa. Siinä on tietenkin useita eri vaihtoehtoja ja kohtuullisen pitkä siirtymäkausi.