Henrik Lax /r:
Rouva puhemies, fru talman! Olen pyytänyt tämän
lyhyen puheenvuoron, koska influenssa esti minut osallistumasta
asian ensimmäiseen käsittelyyn ja näin
ollen en pystynyt myöskään esittelemään
tätä periaatteellisesti hyvin tärkeätä lainsäädäntökappaletta
lakivaliokunnan puolesta.
Tällä asialla on oma historiallinen merkityksensä ja
kiinnostavuutensa. Tuomarin esteellisyysperusteet ovat nykyisin
oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ssä siinä muodossa
kuin tämä pykälä on ollut vuodesta
1734 lähtien. Vihdoin saamme siis ajanmukaisen tuomarin
esteellisyyttä koskevan lainsäädännön
maahamme. On selvä, että oikeuskäytäntö vuosisatojen
varrella jo on joutunut täydentämään
niitä aukkoja ja puutteita, jotka ovat johtuneet näin
vanhasta lainsäädännöstä.
Mutta myös muut 13 luvun säännökset ovat
...
Ensimmäinen varapuhemies:
(koputtaa)
Anteeksi, ed. Lax! — Uudistan pyynnön siitä,
että edustajat istuutuvat paikoilleen. Tarvittavat keskustelut
voidaan käydä kahden kesken tai muuten tämän
salin ulkopuolella. Ei jatketa, ennen kuin sali hiljenee.
Rouva puhemies! Myös muut tämän 13 luvun
säännökset ovat yli 100 vuotta vanhoja
ja ovat siis jo kauan kaivanneet tarkistamista.
Viimeaikainen oikeuskäytäntömme on
noudattanut Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen
linjauksia, jotka sinänsä ovat olleet aivan ajanmukaisia ja
hyväksyttäviä. Eräs ongelma
on kuitenkin ollut se, että epäselvät
esteellisyyssäännökset ovat johtaneet
siihen, että ainakin eräissä tapauksissa tuomarit
ovat olleet ylivarovaisia ja turhan herkästi vetäytyneet
esteellisyyden tai mahdollisen esteellisyyden taakse ja luopuneet
käsittelemästä juttuja.
En käy tässä tarkemmin selostamaan
uusia säännöksiä. Haluan vain
todeta, että kautta linjan asiantuntijat ovat kehuneet
hallituksen esitystä ja katsoneet, että se on
ollut poikkeuksellisen hyvin valmistettu. Osa jääviystapauksista,
kuten lähiomaisuussuhteet, on suhteellisen helppo määritellä laissa.
Toiset ovat joustavia, vaikeampia määritellä.
Ne liittyvät lähinnä tuomarin ja asian väliseen
sekä tuomarin ja asianosaisen väliseen etuajatteluun.
Eräs asia, joka on ollut viime vuosien aikana esillä,
täällä viimeksi muun muassa silloin,
kun tuomareiden nimitysjärjestelmää käsiteltiin,
liittyy niin sanottuun vapaamuurarikysymykseen. Lakivaliokunta on
jo aikaisemmin tästä lausunut. Haluan vain todeta,
että nyt hyväksyttävän uuden
lain 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan tuomioistuinten tulee
harkita, onko esteellisyys olemassa silloin, kun tiedetään,
että tuomari kuuluu johonkin yhteisöön,
jonka jäsenten välillä vallitsee poikkeuksellisen
vahva lojaalisuus.
Tärkeä asia, puute, joka tulee korjatuksi,
johon muun muassa eduskunnan oikeusasiamies on kiinnittänyt
huomiota, on se, että nyt saadaan myös selvät
esteellisyyssäännökset sosiaaliturvan
muutoksenhakulautakuntien jäsenten kohdalla.
Vaikka laki on hyvin valmisteltu, se on luonteeltaan semmoinen,
että kaikkiin ongelmiin ei saada vastauksia etukäteen,
vaan monessa asiassa ratkaisu jää tuomarin harkintaan.
Tästä huolimatta uskallan sanoa, että me
nyt saamme maahamme ajanmukaisen ja hyvin toimivan esteellisyyttä koskevan
lainsäädännön. Tämä on
erittäin tärkeätä. Tämä on
omiaan vahvistamaan kansalaisten luottamusta tuomareiden puolueettomuutta
ja näin ollen myös heidän oikeamielisyyttään
kohtaan.
Fru talman! Äntligen revideras, förnyas stadgandena
från 1734 års lag angående domarjäv. Det
var minsann på tiden, låt vara att vår
rättspraxis har skött de allvarligaste problemen
under de gångna decennierna då vi fått
leva med otidsenlig lagstiftning på det här området.
Den nya lagen förefaller att kunna fungera bra, den är
modern och bör i allt väsentligt svara mot tidens krav.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa puhemies! Voin varsin pitkälle yhtyä valiokunnan
puheenjohtajan ed. Laxin mielipiteisiin tämän
lakiesityksen osalta. On totta, että kaikkiin asioihin
ei etukäteen voida saada vastauksia nimenomaan jääviyskysymyksissä.
Ensimmäisessä käsittelyssä käsittelin
syyttäjän esteellisyyttä ja totesin siltä osin
sen, että syyttäjän tietysti täytyy
toimia ikään kuin hieman kotiin päin
vetäen, koska hän on nostanut syytteen ja toisella
puolella on asianajaja. Oikeus tietysti ratkaisee syyllisyyskysymyksen.
Mutta yksi asia, jonka voi panna tyydytyksellä merkille
nimenomaan valiokunnan mietinnön osalta, on muutoksenhakulautakuntien
jäsenten esteellisyyskysymys, joka on ollut ongelmana hyvin
usein. Erityisesti asianosaiset ovat epäilleet määrättyjä jääviyskysymyksiä.
Nimenomaan tekstiosassa sivulla 3 valiokunta on mielestäni
sangen oivallisesti nyt kirjannut tämän. Uskoisin,
että tämän jälkeen ainakin hieman
tarkemmin suhtaudutaan siihen, keitä valitaan määrättyjä asioita
käsittelemään. Nimenomaan nimitysasioissa,
niin kuin lopussa todetaan, on pyrittävä estämään
nimenomaan ennakolta jääviyskysymys silloin, kun
sitä vähänkin epäillään.
Toimi Kankaanniemi /skl:
Arvoisa rouva puhemies! Minäkin kiinnitän
huomiota siihen, että valiokunta perehtyi kohtuullisen
hyvin muutoksenhakulautakuntien jäsenten esteellisyyskysymykseen.
Se on ollut meillä esillä monessa seminaarissa
tässä talossa yhtenä ongelmana esimerkiksi
työkyvyttömyyseläkettä hakevien
ihmisten asioiden käsittelyn yhteydessä. Nyt tuomarin
esteellisyyskysymys tulee, kunhan tätä lakia huolella
toteutetaan, muutoksenhakulauta-kuntia asetettaessa otettavaksi
huomioon. Uskon ja toivon, että tämä muutostarkennus
nyt korjaa sen epäluottamuksen, joka on ollut näitä elimiä kohtaan
aivan ilmeinen kansan keskuudessa. Tämä on tärkeää huomata
tässä, kun helposti ajatukset menevät
vain käräjäoikeuksiin ja muihin tuomioistuimiin,
että tämä lainsäädäntö koskee myös
näitä kysymyksiä, jotka ovat tavalliselle
ihmiselle äärettömän tärkeitä.
Keskustelu päättyy.