Lauri Oinonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalainen postitoiminta on eurooppalaisittain tarkasteltuna laadukasta. Tästä voidaan antaa kansainvälisen mittapuun mukaan ... (Hälinää)

Kiitos, rouva puhemies! — Suomalainen postitoiminta on eurooppalaisittain tarkasteltuna ja kansainvälisen mittapuun mukaan hyvin hoidettua. Tämä on harvaanasutun maan olosuhteet huomioon ottaen yllättävän myönteinen asia.

Postitoiminta omaa Suomessa vuosisataiset historialliset arvot ja perinteet. Postipalvelulaki asettaa toiminnalle laatuvaateet, muun muassa kirjeen kulkunopeuden ja toimipaikkaverkon laajuuden.

EU:n uusittu postipalveludirektiivi hyväksyttiin 31.1.2008. Direktiivin tarkoitus on avata grammamääräisten kirjemonopolien piirissä pysytelleitten maitten postitoiminta kilpailulle. Suomessa tämä saattaa merkitä sitä, että Itella Oyj, entinen Posti, menettää sen aseman, joka sillä on postipalvelujen tarjoajana. Elikkä toisin sanoen uutta direktiiviä voidaan pahimmillaan lukea siten, että Suomella ei olisi enää oikeutta asettaa kaikille toimiluvan haltijoille velvoitetta jakeluun viitenä päivänä viikossa. Jos postipalveludirektiivi avataan tältä osin, tulee se johtamaan epäterveeseen kilpailuun. Tuottavimpia suurasiakaseriä parhaiten kannattaville alueille pari kertaa viikossa jakava yritys on vakava uhka yleispalveluvelvoitteen haltijan taloudelle ja kansalaisten palveluille. Näenkin, että Suomen ei tule tällaisenaan hyväksyä tänne soveltumattomia, postin palvelurakennetta vaarantavia vaihtoehtoja.

Tasa-arvoiset postipalvelut koko maassa ovat elimellinen ja välttämätön osa yhteiskunnan rakennetta ja toimintoja. Kyse on pohjimmiltaan valtion peruspalvelutehtävästä. Tämä lähtökohta voi taata tasa-arvoiset ja toimivat postipalvelut koko maassa asuinpaikasta riippumatta kaikille kansalaisille ja toimipaikasta riippumatta elinkeinoelämälle ja yrityksille.

Maaseudun postipalvelujen kannalta huomattava tarve muodostuu myös yhä lisääntyvästä vapaa-ajanasutuksen postipalvelujen tarpeesta pysyvän asutuksen tarpeitten ohella. Ilmasto- ja ympäristöpoliittisista syistä on myös perusteltua se, että asiakkaat eivät joudu hakemaan postejaan kaukaa, jotta ei syntyisi tarpeetonta luontoa saastuttavaa liikennettä. Nykyisin postinkuljettaja tuo reitillään postituotteet hyvin monille. Asiakkaitten ei tarvitse hakea kuin erikoislähetyksiä.

Nykyisen postipalvelulain 4 §:ssä yleispalvelun sisältö todetaan selkeästi: "Yleispalvelun tarjoajan on pidettävä jokaisessa kunnassa vähintään yksi yleispalvelua tarjoava toimipiste." Ongelmallista asian suhteen saattaa olla se, että tulevien kuntaliitosten myötä yleispalvelun tarjoaja saattaa tulkita pykälää sanatarkasti lukien siten, että muodostuneessa pinta-alaltaan hyvinkin suuressa kunnassa riittäisi vain yksi yleispalvelua tarjoava postin toimipaikka. Vaikka lain pykälä puhuu myös alueellisista tarpeista, niin sanatarkka lukeminen antaa sen tulkinnallisen mahdollisuuden, että yksi toimipaikka riittää, vaikka alue olisi kuinkakin laaja ja asiakkaitten tarpeet sen mukaiset. Tämä voisi olla merkittävä heikennys postipalvelujen saatavuuteen niin vakinaisten asukkaitten, vapaa-ajanasukkaitten kuin elinkeino- ja yrityselämän toimintojen kehittymisen kannalta.

Uhka tähän on ilmeinen, koska Itellalla on jo nyt ollut havaittavia pyrkimyksiä toimipisteitten vähentämiseen. Kun maassa on toteutettu lukuisia kuntaliitoksia, ei ole huomattu ottaa esille sitä, että posti voi tulkita, että kuntaliitoksen jälkeen ei enää pienemmissä kunnissa, jotka on liitetty suurempaan, ole velvoitetta pitää yleispalveluja tarjoavaa toimipistettä. 1.1.2002 voimaan tulleen postipalvelulain jälkeen on tapahtunut todella runsaasti kuntaliitoksia. Itella voi sanatarkasti tulkiten väittää, että sen ei tarvitsisi enää pitää näissä postitoimipaikkaa.

Jotta toimipaikkojen lakkautuksilta voitaisiin välttyä, tulee tämän lakialoitteen mukaan postipalvelulakiin selkeyttää asia siten, että yleispalvelun tarjoaja velvoitetaan säilyttämään toimipaikkapalvelut kaikkien niiden kuntien alueilla, jotka ovat olleet itsenäisiä kuntia lain voimaantulon ajankohtana 1.1.2002 ja joiden alueella on ollut edelleen postin yleispalvelua tarjoava toimipaikka 1.1.2010. Samalla tulee pitää huoli, että kun maassa toteutetaan uusia kuntaliitoksia, niin myös niiden myötä katoavien kuntien alueilla toimipaikka säilyy. Esimerkiksi Kuhmoisten kunta Keski-Suomen maakunnan eteläisimpänä kuntana on itsenäinen, mutta jo nyt on sanottu, että jos Kuhmoisten kunta liittyy johonkin toiseen, näin Itellan edustajat ovat viestittäneet, Itellalla ei enää olisi velvoitetta tarjota yleispalvelua tarjoavaa toimipaikkaa nyt vielä itsenäisen kunnan alueella.

Siksi, rouva puhemies, lakialoitteellani esitän, että kuntaliitosten muuttaessa kuntien alueita, tulee postin yleispalvelujen tarjoajan ylläpitää toimipaikkaa kaikilla niillä alueilla, jotka ovat olleet itsenäisiä kuntia 1.1.2002 ja joilla edelleen on ollut postin toimipaikka 1.1.2010.

Saattaa olla jo nyt se ongelma, että on niitä vuonna 2002 olleita itsenäisiä kuntia, joiden alueella ei enää ole postin toimipaikkaa, mutta näkisin, että meidän olisi hyvä velvoittaa postin yleispalvelun toimipaikka säilymään siten, että postin asiakkaat voivat hoitaa asiointinsa hyvin. Kyse on yhteiskunnan rakenteesta, peruspalvelusta, joka on ollut jo vuosisatoja tässä maassa. Jo 1700-luvulta lähtien Suomessa on ollut järjestetty postin jakelu, joka ajan myötä on aina kehittynyt ja on kansainvälistä kärkeä luotettavuudessa ja nopeudessa, jos vertaamme muuhun maailmaan. Tästä on annettava tunnustus, ja haluan, että tämä hyvä tilanne meillä voisi jatkua tasa-arvoisesti koko maassa.

Viestintäministeri Suvi Lindén

Arvoisa puhemies! Huomasin lukuisista puheenvuoropyynnöistä, että tässä ehkä on syntymässä eräänlainen postikeskustelu, joten haluaisin kertoa ennen keskustelun aloittamista ja tästä lakialoitteesta käytävän keskustelun pohjaksi sen tilanteen, mikä tällä hetkellä on tämän postipalvelulainsäädännön uudistamisen suhteen.

Niin kuin aloitteen tekijä totesi, meillä on tuore direktiivi, joka pitää olla harmonisoitu ensi vuoden alusta. Meillä on postityöryhmä vastikään antanut oman työnsä tuloksen ministeriöön, ja se on lähetetty laajalle lausuntokierrokselle. Huolimatta siitä, että aloitteen tekijä lähtee oman lakialoitteensa sanamuodossa siitä, että Suomen ei tule ratifioida tänne soveltumattomia käytäntöjä, niin tosiasia kuitenkin on se, että olemme tämän direktiivin kanssa hyvin tiukasti sidoksissa tietyiltä osin ja meidän tulee se harmonisoida. Suomi tietysti on ollut mukana rakentamassa tätä postipalveludirektiiviä, joka edelleen lähtee siitä, että postipalvelu on yleispalvelua ja kirjejakelu taataan viitenä päivänä viikossa. Tältä pohjalta postityöryhmä laajalla kokoonpanolla tätä asiaa on miettinyt.

Ihan siltä osin haluaisin todeta eduskunnalle, että tavoitteenamme on, että eduskunta saisi heti syksyn alusta tämän uuden lainsäädännön käsiteltäväksi. Odottelemme laajan lausuntokierroksen tuloksia ja sen jälkeen sitten ryhdymme katsomaan, mikä se lopullinen hallituksen esitys tulee olemaan.

Niin kuin totesin, edelleenkin direktiivi lähtee viisipäiväisestä kirjejakelusta, mutta siltä osin poikkeaa Suomessa voimassa olevasta postipalvelulaista, että tätä viisipäiväistä jakeluvelvoitetta ei voida asettaa kuin yleispalvelutoimijalle, joka näillä näkymin jatkossakin on Itella. Eli nykyinen laki lähtee siitä, että se voidaan antaa muillekin, mutta direktiivi on yksiselitteinen sen suhteen, että vain sille taholle, joka määritellään yleispalveluvelvoitteella toimivaksi, voidaan tä-mä viiden päivän jakeluvelvoite asettaa.

Toinen asia, mihin aloitteen tekijä tuossa puuttui, liittyi toimipaikkakysymykseen. Postityöryhmä on lähtenyt esittämään sitä, että tämä toimipaikkamääritelmä, joka tällä hetkellä on, että jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi toimipiste, muutettaisiin siten, että kysymys olisi asiakasnäkökulmasta siltä osin, että toimipaikan pitää sijaita kohtuullisen välimatkan päässä, eli lähdetään siitä, että palveluiden pitää olla tarjolla kaikille, eikä niin, että jos meillä on laajoja kuntia, se yksi toimipiste riittää. Tämä nähdäkseni on myös tällä hetkellä tietysti Itellan palvelujen tarjonnan lähtökohta, että niitä on saatavilla kaikkialla eikä pelkästään yksi per kunta. Mutta todellakin tämä työryhmä ehdottaa, että toimipaikan tulisi sijaita kohtuullisen matkan päässä palvelun käyttäjän vakituisesta asunnosta. Tälläkään hetkellä todellakaan ei tätä toimipaikkojen sijoittamista arvioida vain kuntakriteerin perusteella. Ehdotuksessa uutena huomioon otettavana perusteena käytettäisiin muiden palveluiden sijaintia eli sitä, että postitoimipaikat olisi tarkoituksenmukaista sijoittaa siten, että ne sijaitsevat siellä, missä tarjotaan muitakin palveluita asukkaille ja minne asiointi yleensä kohdistuu.

Tässä postityöryhmän esityksessä on aika paljon uudistuksia, ja sitä varmasti nyt huolella sitten ministeriössä lausuntokierroksen jälkeen arvioidaan ja sen jälkeen tuodaan sitten hallituksen esityksenä tänne saliin, jotta eduskunnalla on riittävä aika käsitellä sitä, jotta se saataisiin voimaan ensi vuoden alusta.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille tästä valaisevasta selvityksestä. Minä olen käsittänyt, että tämä ei muuttuisi myöskään näiden yksityisten toimijoiden osalta, mutta tämä on hyvä tieto, että direktiivi sanoo näin, jotta ei voi velvoittaa yksityisiä toimijoita jakamaan viitenä päivänä viikossa.

Tämä oikeastaan nyt vahvisti käsitystä siitä, mikä tämä Euroopan unioni on. Elikkä kun joskus aikanaan puhuttiin siitä, jotta tämä voisi olla tämmöinen sosiaalinen Eurooppa, niin kyllä tämä on rahan vallan ja kermankuorijoiden Eurooppa näköjään totaalisesti, koska tässä yhteiskunnan toiminnot pitää hoitaa vaikka veroeuroin, mutta sitten taas yksityiset toimijat voivat päästä keveämmillä perusteilla. Siinä mielessä minun analyysini tässä on, jotta tämä eurooppalainen juttu pitäisi päästä muuttamaan sosiaalisen Euroopan suuntaan, mutta se ei kuulu tähän postipalvelulakiin suoraan.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ministerille tästä esityksestä.

Mehän kuitenkin tiedämme, että kilpailu on pakko EU-direktiivien vuoksi jossain vaiheessa avata. On huolehdittava siitä, että esimerkiksi ulkomaiset kermankuorijat eivät tule vain valtaamaan suurkaupunkien postinjakelua. Nimittäin yksi malli tässä voisi olla tämmöinen postitoimintavero, jolla tätä nimenomaan sillä tavalla ohjattaisiin, ettei aseteta tätä yleispalveluvelvoitetta suorittavaa Itellaa huonompaan asemaan. Itellakin voi hoitaa haja-asutusalueita, kun sillä on myös niitä kannattavia alueita. Tätä asiaa oikeastaan ministeriltä kysyisin, mitkä mahdollisuudet meillä on tukea suomalaista postiyritystä.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myös omalta osaltani kiitokset, että ministeri on paikalla ja että hän tosiaan kertoikin äsken, missä vaiheessa tällä hetkellä ollaan tämän tulevan uuden postipalvelulakiesityksen kohdalla.

Mutta viittaan vähän samaan kuin edellinen puhuja, että nyt tosiaan tässä se taho, kenelle sitten tämä yhteispalveluvelvoite tulevassa laissa jää, on todennäköisesti Itella, niin kuin täällä on todettu monesta suusta. Nyt kuitenkin, jos ja kun sitten nämä niin sanotut kermankuorijat näissä kaupungeissa ottavat nämä parhaimmat alueet, tiheimmin asutut alueet, on aivan selvää, että tulot laskevat hyvinkin voimakkaasti siltä taholta, jolla tämä yhteispalveluvelvoite on. Kysyn ministeriltä — tässä on tietysti monia vaihtoehtoja — mihin suuntaan ollaan menossa. Korvataanko tämä tavallaan valtion budjetista tälle yhteispalveluvelvoitteen pitäjälle, (Puhemies: Aika!) vai onko se sitten tarvittaessa joku maksu näiltä kermankuorijoilta?

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Lauri Oinosen aloite on erinomainen siksi, että se tarjoaa mahdollisuuden keskustella Postin eli nykyisen Itellan tilanteesta.

Ensiksi, jos Itella haluaa kansainvälistyä, kannattaisi muuttaa yrityksen nimi. Itella ei kerro suomalaisille eikä ulkolaisille asiakkaille yhtään mitään yrityksen toiminnasta, ei ainakaan minulle. Itella tarjoaa postipalveluja noin 1 100 postissa, joista noin 950 on yrittäjien hoitamia myyntipisteitä. Tämä kertoo siitä, että Itella on vetäytynyt postitoimista ja siirtänyt ne muiden toteutettaviksi. Tämä on toki osin ymmärrettävää, kun pankkitoimintaa ei enää ole. Yhteistyö paikallisten yrittäjien kanssa tekee mahdolliseksi toki sen, että tärkeimmät postipalvelut ovat suomalaisille tarjolla ja monelle pienyrittäjälle maaseudulla haluttujakin muun toiminnan tueksi.

Itella pitää päämarkkina-alueenaan Pohjois-Eurooppaa, Keski-Eurooppaa ja Venäjää. Yrityksen kansainvälistymispyrkimykset on maksatettu suomalaisilla asiakkailla. Mitenkähän Itella voi ihan oikeasti kilpailla kansainvälisillä ja Suomen markkinoilla maailmanlaajuisten postipalveluyritysten, kuten DHL:n, UPS:n, TNT:n ja FedEx:n kanssa?

Arvoisa rouva puhemies! Itellan toiminta on organisoitu kolmeen osaan, joista yksi on viestinvälityspalvelut, toinen informaatiopalvelut, joka tarjoaa laskutus- ja taloushallinnon palveluja, ja kolmas on logistiikkapalvelut rahtia, kuljetusta ja varastointia varten. On Itellalla markkinointiakin. Voidaan perustellusti kysyä, kuuluvatko laskutus- ja taloushallinnon palvelut postiyritykselle.

EU:n uusi postipalveludirektiivi vapauttaa postinjakelun kilpailulle ensi vuoden alusta. Samaan aikaan direktiivi kuitenkin lupaa turvata viisipäiväisen postinjakelun sekä kuluttajille saman hintaiset postimerkit paikkakunnasta riippumatta. Direktiivi avaa Suomen postipalvelut kilpailulle. On selvää, että kansainväliset suuryritykset vahvistavat meillä asemaansa. Itella on kompensoinut haja-asutusalueiden suurempia kustannuksia taajamista keräämillään voitoilla. Kilpailun mukana kaupunkien tulovirta uhkaa ehtyä. Valtiovalta on myös tukemassa laajakaistaa ja haluaa sähköistää laskut. Kuitenkin halutaan pitää yllä viisipäiväistä jakelua. Kun sähköinen laskutus ja sähköpostit kaivavat maata Itellan postipalveluilta, on yhtiö kehittänyt erilaisia sähköisiä palveluja, kuten esimerkiksi NetPostin, joka on verkossa toimiva postilaatikko. Itella on myös laajentanut kasvavaa informaatiotoimialaansa yritysostoin ja laajentanut tilitoimistotoimintaakin.

Yhtiö on viime vuosina tehnyt yrityskauppoja ahkerasti muutenkin. Venäjältä ostettiin 200 miljoonalla eurolla suuri NLC-palveluvarastointiyritys. ItellaNLC:n palveluvarastojen kokonaispinta-ala Venäjällä on noin 600 000 neliömetriä. Sitä ennen Itella Logistics hankki kuljetusliike Kauko Groupin Juuranto-Yhtiöiltä.

Arvoisa rouva puhemies! Ongelma on se, että postipalvelujen kehitys kulkee samoja ratoja kuin aikaisemminkin. Onpa jopa pyrkimyksiä nykyistä hitaampaan postinjakeluun. Yhtiö on pyrkinyt myös kiertämään velvoitteita jakaa yli 75-vuotiaille posti suoraan asunnon postiluukkuun. Tällaisia tapauksia on liikaa. Ulkomaille levittäydytään mutta suomalaisille suunnattujen palvelujen laatua pyritään heikentämään.

Valtion omistajaohjauksessa voisin kiinnittää huomiota siihen, että valtionyhtiön pitää tuottaa ensisijaisesti laadukkaat ja kattavat palvelut suomalaisille asiakkaille. Tämä merkitsee, että postitoimistoja tai asiamiestoimistoja on riittävästi yhdistyneitten kuntien alueella.

Mielestäni ed. Lauri Oinosen aloite on oikean suuntainen.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen tahtotila on hyvä, siihen voi yhtyä, mutta jos olisi pyydetty allekirjoitusta, niin en olisi sitä allekirjoittanut. Toki myönnän sen, että huoli on niin yksityisillä kansalaisilla liittyen näihin palveluihin kuin myös tietysti työntekijöillä erittäin suuri. Nythän näitten ykkösluokan kirjeitten lukumäärä on voimakkaasti vähentynyt ja on kaiken kaikkiaan sähköiseen laskutukseen siirrytty. Ja vaikka Itella on vastannut näihin asioihin omalla tavallaan ja pyrkinyt kehittämään niitä, tulot ovat vähentyneet. Toki on ymmärrettävä, että silloin yhtiö on joutunut turvautumaan erilaisiin toimenpiteisiin niin, että kuitenkin toimipisteverkko olisi mahdollisimman tiheä.

Täällä on viitattu tähän EU:n postidirektiiviin. Sehän on tehty tiheästi asutun Keski-Euroopan lähtökohdista, tämä on meidän muistettava. Nyt tietysti kuluttajille on jatkossakin pyrittävä takaamaan sama taso kuin tähänkin asti näillä postimerkillisillä kirjeillä on ollut — ja sama taso peruspostipalveluissa. Mutta vaarana on tietysti yritysten puolella ainakin se, että maaseudulle ja kaupunkiin lähetettyjen postien hintaerot jatkossa saattavat kasvaa. Viittasin näihin kermankuorijoiden rahoituksiin, ministeri varmasti heti siihen vastaa, mikä se todennäköinen tila on. Mutta toki suurena vaarana, joka meidän on pystyttävä estämään, on se, että jatkossa sanomalehtien jakeluhintoja joudutaan eriyttämään. Se on kyllä myös peruspalvelua, että myös harvaanasutusalueilla saadaan samalla hinnalla nämä sanomalehdet.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tuo ed. Lauri Oinosen lakiesityksen tavoite on kyllä äärettömän ja äärimmäisen hyvä, eli kansalliseen postipalvelulakiin on selkeästi luotava määrittelyt, jotka yksiselitteisesti takaavat hyvät ja tasa-arvoiset postipalvelut koko maassa.

Minä olen ymmärtänyt sillä tavalla, että tämä postipalvelulain uudistusta pohtinut työryhmä on tehnyt monella tavalla hyvää työtä. Käsittääkseni uudistuksessa on muun muassa ajatus siitä, että mahdollistettaisiin haja-asutusalueen postinjakelun tukeminen. Muutoin tuon työryhmän esittämät keinot — sikäli, kun niitä olen katsonut — eivät kyllä edesauta haja-asutusalueita, joten eduskunnan tehtävänä on tietysti varmistaa sitten se, että myös haja-asutusalueilla posti saadaan jatkossakin viitenä päivänä viikossa ja samalla hinnalla muitten kanssa. Siihen ei oikein taida olla muuta keinoa, kuin että tarvittaessa on kompensoitava nämä ylimääräiset kustannukset Itellalle, ja kaiketi kohtuullista on myös sitten se, että jakelualan muut kilpailijat velvoitetaan osallistumaan näihin kustannuksiin. Kun täällä nyt arvostettu ministeri on paikalla ja täällä muutamissa puheenvuoroissa on näitä kustannusten jakoajatuksia tuotu esille, niin kuinka se nyt sitten on: voidaanko kentän kilpailijat tavallaan velvoittaa myös osallistumaan näihin haja-asutusalueen jakelukustannuksiin?

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä on illalliseksi tarjolla kaksi yllätystä. Ensinnäkin se, että ed. Lauri Oinonen on tuonut erittäin hyvän asian käsittelyyn, hyvin ajankohtaisen asian, ja toisekseen, että arvoisa ministeri on lakialoitteita kommentoimassa. Niitä ilmiöitä ei täällä muuten kovin usein ole ollut. Onkohan 23 vuoteen ensimmäinen kerta, kun täällä illanvietossa on mukana ministeri lakialoitteen lähetekeskustelussa. Mutta hyvä näin, ja tapoihinihan kuuluu aina ylistää, kun pienintäkin aihetta ylistykseen on.

Arvoisa ed. Lauri Oinonen, kun teitte tämän lakialoitteen, niin tulitteko silloin vilkaisseeksi sitä hallituksen postipalvelulakiesitystä, joka oli, oliko se vuoden 2002 valtiopäivillä, täällä käsittelyssä, ja oliko myöskin se aineistonanne, kun sitä sitten yritettiin tässä välillä vähän muuttaa? Nimittäin niissä yhteyksissä tuli esille aika mielenkiintoisia asioita.

Ensinnäkin, kun tätä kuntajuttua merkittiin lakiin, oli harvinaisen hyvin tiedossa se, että kuntajako tulee muuttumaan. Se näkyi jo silloin. Mutta sellaista kuntajakomuutosbuumia, joka nyt tässä viimeksi oli, ei toki silloin osattu ennakoida.

Silloin, kun tätä postipalvelulakia käsiteltiin, haluttiin nimenomaan joillakin konsteilla pitää huoli siitä, että — olkoon se nyt vaikka kunta — kun kunnissa fuusioita tapahtuu, alkuperäinen kunta jollakin tavalla silloin säilyttäisi postipalvelupisteensä. Näin siis kannettiin tästä asiasta asiallisesti huolta.

Seuraava vaihe olikin äärimmäisen mielenkiintoinen: sanomalehdet, jotka aamuisin ilmestyvät, keksivät, että nyt ruvetaankin tekemään kauppoja sillä, kuinka nopeasti ykkösluokan kirjeet kulkevat. Ja — yllätys, yllätys, yllätys— silloin Keski-Suomi oli taas tapetilla. Siellä paikallinen Keskisuomalainen-lehti ryhtyi lobbaamaan tätä suomalaista eduskuntalaitosta ja käymään kauppoja sillä, että eihän niitä ensimmäisen luokan kirjeitä nyt niin kiireen vilkkaa tarvitse kiikuttaa kohteille. Ei rakkaus kyllä siitä murennu, jos ne vielä ylimääräisen vuorokauden ovat liikenteessä. Tärkeintä on, että koplataan aamulehden jako ja sitten skipataan nämä ykkösluokan kirjeitten kulkunopeudet yhdellä vuorokaudella eteenpäin. Mutta siitä ei tainnut sitten kuitenkaan suurempaa tulla. Ed. Lauri Oinonen varmasti vastauspuheenvuorossaan kertoo, tuleeko Keskisuomalainen nyt sitten tällä tavalla yhden ylimääräisen vuorokauden skipatulla ykkösluokan kirjeellä höystettynä koteihin aamuvarhaisella.

Mutta joka tapauksessa tässä on uhka siellä direktiivipuolella, ja se uhka on olennainen. Siihen on ihan pakko reagoida. Nimittäin nyt on tapahtumassa sellainen ympäristönmuutos, joka on äärimmäisen olennainen kokonaisuuden kannalta. Hallitus on eilisiltana päättänyt, että tulee tämmöinen kolmen ydinvoimalan vertainen uusiutuvan energian paketti, joka tuo parikymmentätuhatta työpaikkaa, niin kuin juuri päättyneellä suullisella kyselytunnilla saatoimme havaita ministerin kertomana. Tämähän on kova juttu. Sehän tarkoittaa käytännössä sitä, että se temppu ei onnistu millään muulla kuin sillä, että kysymys on maaseudun uudesta tulemisesta. Työpaikathan syntyvät maaseudulle, haja-asutusalueille, ja sehän tarkoittaa, että sellaisen peruspalvelun kuin postipalvelun yleispalveluna täytyy olla kerta kaikkiaan kunnossa.

Nyt, kun ministeri on täällä paikalla, ed. Kähkösen äsken käyttämä puheenvuoro kannattaa ottaa vakavasti. Nimittäin nyt on pystyttävä kerta kaikkiaan tämä peruspalvelu toteuttamaan aivan uudella tavalla, koska hallitus itse on juuri tehnyt sellaisen päätöksen, joka edellyttää, että koko peruspalvelustruktuuri on aivan toisenlaisessa arvossa. Se on ihan toisenlaisessa arvossa kuin se oli pari vuorokautta sitten. Tässä katsannossa kiitokset vielä kerran ed. Lauri Oinoselle siitä, että hän toi tämän virityksen tänne Suomen kansanedustuslaitokseen.

Viestintäministeri Suvi Lindén

Arvoisa puhemies! En nyt varsinaisesti ajatellut olevani kommentoimassa lakialoitetta täällä, mutta ajattelin kuitenkin, että kerron nyt joitakin huomioita tämän postityöryhmän työstä, jotta kansanedustajat ovat tietoisia, minkä tyyppisiä ajatuksia nyt tämän direktiivin harmonisoinnin suhteen tämä laaja-alainen työryhmä on yli vuoden työssään aikaansaanut. Tämä lausuntoaika päättyy maanantaina, ja sen jälkeen sitten kuulemme, mitä mieltä eri tahot ovat näistä postityöryhmän ajatuksista.

Ihan joitakin huomioita. Edelleenkin direktiivi lähtee viiden päivän kirjejakelusta. Eli varmasti näin tulee jatkossa olemaan, että jokainen kansalainen sen kirjeensä saa viitenä päivänä viikossa. Mutta ehkä tämän samaisen työryhmän työn yhtenä huolenaiheena on ollut myös se, millä tavalla turvataan suomalaisten sanomalehtien jakelu viitenä päivänä tai seitsemänä päivänä viikossa, koska sähköisen asioinnin kautta volyymit ovat dramaattisesti vähenemässä, ja näin ollen tämä viisipäiväinen jakelu on haasteiden kohteena sen suhteen, että kun volyymit vähenevät, niin hinta nousee, ja silloin myös kysymys siitä, kyetäänkö sanomalehtiä jakamaan, voiko sanomalehden tilaushinta olla samanhintainen Inarissa kuin se on Helsingissä, on se iso kysymys. Tämän osalta olen asettanut kansliapäällikkö Pursiaisen selvittämään sanomalehtien jakelun tulevaisuutta, ja ensi viikolla julkistetaan hänen työnsä tulokset. Tietyllä tavalla se on osittain koplattu yhteen tietysti tämän postityöryhmän työn kanssa.

Lähtökohta todella on tässä, että yleispalvelu turvataan viitenä päivänä viikossa ja yleispalveluvelvoitteen alla toimiva taho voi hakea sitten korvausta tämän toiminnan turvaamiseksi, jos se kannattamatonta on. Työryhmä on kuitenkin lähtenyt siitä, että jakelu kyettäisiin kustantamaan siitä kerättävillä maksuilla ja näin ollen ei tarvitsisi valtion budjetista tukea. Mutta tullaan varautumaan myös siihen vaihtoehtoon, että tarvitaan julkista tukea tämän yleispalveluvelvoitteen suorittamiseksi, ja siihen myös tullaan esittämään keinot. Lähinnä muut jakelua harjoittavat toimijat todennäköisesti ovat niitä, jotka sitten kustantavat tämän yleispalveluvelvoitteen suorittamisen yhdessä sen yleispalveluvelvoitetta tekevän tahon kanssa.

Eli ehdotus on, että verolaki kumotaan ja tulisi sitten toisenlaiset säädökset siitä, miten mahdollisesti yleispalveluvelvoitteen tueksi on julkista rahaa saatavilla. Yhtenäishinnoittelu on tietysti tärkeä lähtökohta postityöryhmälläkin ja myös tietysti se, millä nykyistä kustannustehokkaammin voidaan tämä kirjepalvelu kansalaisille tuottaa. Se liittyy tähän ed. Pulliaisen esiin ottamaan asiaan. Eli työryhmä esittää luopumista yhden yön yli -kirjeestä, ja näen, että yleispalveluvelvoitteen piirissä olisi jatkossa kahden yön yli -kirje. Tämä lähtee ihan siitä perusolettamasta, että tänä päivänä sähköisesti toimitetaan hyvin paljon asioita, viranomaispäätökset jatkossa entistä enemmän tulevat myös sähköisenä. Sähköisenä lähetetään viestiä, että yritykset lähettävät asiakkailleen viestejä sähköisesti. Jokaisella on oikeus saada tietysti se myös perinteisessä kirjemuodossa. Mutta siihen, että sen pitäisi tulla yhdessä yössä, tämän tyyppiseen palveluun ei samanlaista tarvetta ole kuin oli sinä aikana, kun ei tätä sähköistä asiointia ollut.

Itella on luvannut pitää palvelutarjonnassa edelleenkin myös yhden yön yli -kirjeen, mutta se ei olisi yleispalvelun piirissä, vaan lähtökohta on, että viitenä päivänä kirje tulee, mutta se yleispalvelukirjeen jakeluaika voi kestää pidempään kuin sen yhden yön, ja tämä mahdollistaa ikään kuin lehtien ja tämän yleispalvelukirjeen jakelun yhdistämisen, ja sitä kautta haetaan näitä kustannussäästöjä ja myös sitten sanomalehtien jakelulle parempaa tulevaisuutta. Sehän ei kuulu postipalvelulain piiriin, ei nyt eikä myöskään tämä työryhmä sitä ehdota.

Arvoisa puhemies! Varmasti tulemme vielä tässä salissa moneenkin otteeseen käymään keskustelua postipalvelujen tulevaisuudesta, mutta lähtökohta on, että palvelut turvataan ja kirjeposti jatkossakin viitenä päivänä tulee. Tietysti toivon, ja toivomme varmasti hallituksen näkökulmasta, että salissa myös käydään aitoa keskustelua siitä, miten tämä sähköinen asiointi yleensä muuttaa postipalveluitten tarvetta. Paketteja varmasti jatkossakin entistä enemmän jaetaan, niitä tilataan sähköisesti verkkokaupan kautta, tavaroita ja erilaisia tuotteita. Mutta tämä kirjepalvelu, väistämättä volyymit pienenevät, ja näin ollen on erittäin haasteellista tämän palvelulaadun säilyttäminen ja sen suorittaminen kustannustehokkaasti.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on käsitteellisesti mielenkiintoista keskustelua, arvoisa ministeri. Jos ajattelemme sellaista paikkakuntaa kuin Oulu, jonka ilmeisesti varsin hyvin tunnette, ja toista paikkakuntaa, Helsinkiä, ja otetaan vielä vaikka Oulun Pateniemi ja Helsingissä Eduskuntatalo, niin ei tällä hetkellä postin palvelu toimi sillä tavalla, että kun aamuposti on jaettu osoitteeseen, niin siihen välittömästi vastaamalla ja kiikuttamalla se johonkin laatikkoon, saa seuraavaksi päiväksi eduskuntaan sen vastauksen. Eihän se näin toimi. Se on kaksi vuorokautta minimiaika ensimmäisen luokan kirjeessä, joka on asiallisesti postimerkillä varustettu. Elikkä se, mitä te kerroitte, merkitseekin että kakkonen muuttuu kolmoseksi.

Viestintäministeri Suvi Lindén

Arvoisa puhemies! Vielä tähän, meillä on tällä hetkellä yhden yön yli -kirje yleispalveluna, jossa on tietty prosenttimäärä laatuvelvoitteena, jota Viestintävirasto seuraa. Tässä työryhmä lähtee siitä, että meillä olisi uusi laatustandardi, joka lähtee siitä, että 95 prosenttia kahden yön yli -kirjeistä on oltava perillä kahdessa yössä ja 98 prosenttia kolmessa yössä. En nyt muista sitä prosenttilukua, joka meillä yhden yön yli -kirjeissä on. Periaatteessa kuitenkin huomattavasti yli 90 prosenttia ykkösluokan kirjeenä lähetetyistä kirjeistä pitää olla seuraavana päivänä perillä. Tämän laatutavoitteen toteutumista valvoo Viestintävirasto ja antaa vuosittain tulokset, miten Itella siihen on päässyt. Itella tämän laatustandardin tällä hetkellä täyttää. Mutta valitettavasti en ... — Anteeksi, nyt löytyi: 85 prosenttia ykkösluokan kirjeistä pitää olla seuraavana päivänä perillä, elikkä kun Oulusta aamulla sen kirjeen kiikuttaa postilaatikkoon, niin 85 prosenttia näistä pitäisi olla perillä seuraavana päivänä täällä eduskunnassa.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Kommenttina tuohon äskeiseen: Meilläkin Tampereella sanotaan "ulkomaille Teiskoon", elikkä meillä on iso maaseutualue ja sielläkään välttämättä tämä ei toteudu, mutta meidän täytyy tosiaan Viestintävirastolle antaa viestiä, jos ei toteudu.

Kommenttina ed. Pulliaiselle: Uskon, että tä-mä bioenergiapaketti todella piristää maaseutua ja myös postia riittää silloin jaettavaksi. Toki liikeposti ja bisnesposti kulkee nykyään sähköisesti, ja tämän takia laajakaista onkin tässä niin tärkeässä avainasemassa. Uskon, että rakkaus roihuaa sen kahden yön jälkeenkin vielä, jos privaattikirjeitä lähetellään. Mutta nimenomaan tä-mä tärkeä posti, monissa tapauksissa vaikka konetilaukset tai erilaiset asiat, kun pakettia tilataan — jollakin urakoitsijalla menee kone rikki, niin kyllä sen tarvitsee saada nopeasti sitten postin kautta se työvälineensä sinne.

Tämä haja-asutusalueiden puolustaminen kuntaliitosten jälkeen on eduskunnan tahdosta kiinni. Olen itse ollut mukana tekemässä muun muassa taksilain muutosta, jossa juuri pyrimme siihen, että entisissä kuntakeskuksissa on taksipalveluja. Äskettäin tein kirjallisen kysymyksen siitä, miten kuntaliitoskunnissa, siellä liitettävissä kunnissa, kunnat hoitavat palveluja. Käytin esimerkkinä Ylöjärven kaupunkia, joka ei tunnu olevan kovinkaan kiinnostunut näistä liitoskunnistaan Kurusta ja Viljakkalasta.

Kysyn tässä, arvoisa rouva puhemies, onko minulla kuinka pitkä aika vai tulenko puhumaan sinne.

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin käytin esimerkkinä Ylöjärven kaupunkia. Kyllä todella mielellään siellä on otettu nämä porkkanarahat vastaan, mutta nyt, kun on kysymys muun muassa vanhustenpalveluista, kulutuspalveluista, niin eivätpä ne Kurun ja Viljakkalan asiat tunnu kiinnostavan, ja vielä haaveillaan kuntaliitosta Hämeenkyrön kanssa, kun ei entistenkään liitoskuntien asioita pystytä hoitamaan. Oulun seudulla on nyt kova projekti päällä: Haukipudas, Kiiminki, muhoslaiset vastustavat. He ehkä epäilevät juuri sitä, mitenkä se mahtaa siinä suuressa Oulun kaupungissa toteutua tämä palveleminen. Tämä on nyt kuntien palveluista.

Tämä aivan sama asia koskee postipalveluita. Niiden on oltava tasapuolisesti hoidetut myös kuntaliitoskuntien reuna-alueilla, niin kuin ed. Oinonen tässä esittää ja tämä Lauri Oinosen esitys on oikean suuntainen.

Toivon, että jos postipalvelutyöryhmä ei ole tätä kuntaliitosasiaa huomioinut, niin me täällä eduskunnassa sitten, valiokunnissa, huomioimme tämän ja nimenomaan sen, että myös niissä liitetyissä kunnissa on niitä palveluita, vaikka asiakasposteja sitten. Tosin tuossa viime per- jantaina kävi niin, että kun meni asiakaspostiin, niin sehän ei ollutkaan auki, kun sattui olemaan PAMin lakko, että joskus tällaisiakin seurauksia siitä tulee, mutta toisaalta asiakaspostit ovat sillä lailla hyviä, että siellä voi viikonloppunakin käydä asioimassa, jos on arkipäivinä kiirettä.

Ed. Kähkönen osui oikeaan siinä, että vaarana on, jos kilpailua on ja kun se joudutaan lopullisesti avaamaan, voi olla, että haja-asutusalueilla maksetaan postipalveluista ja lehtien jakelusta enemmän. Tämä täytyy torjua. Yhtenäishinnoittelu on meidän demokratiamme perusedellytys. Meillä on jopa Pirkanmaalla, vaikka me elämme niin sanotusti rintamailla siellä, syrjäkyliä maakunnan reuna-alueella, joissa ihmiset ovat erittäin huolissaan, miten postin toimivuus taataan ja postitoimipaikoista ollaan huolissaan.

Tämä oli tietysti hyvä kuulla ministeri Lindéniltä, että 5 päivää viikossa jaetaan kirjepostia tulevaisuudessa ainakin työryhmän esityksen mukaan ja että mahdollisimman pienellä viiveellä myös nuo kirjeet tulisivat.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Oli hienoa, että meillä oli ministeri Lindén täällä kertomassa työryhmän tuloksia ja avasi niitä, ja siltä osin voi todeta, että ed. Lauri Oinosen laki-aloitteessa nostettu huoli, että toimiluvan haltijoille ei olisi jatkossa tätä viitenä päivänä viikossa jakelua, tuli myös selkeytettyä, että tämä viisi päivää viikossa -jakelu tulee olemaan jatkossakin. Siinä on varmasti suurin ongelma tilanteessa, jossa nykypäivänä laskujen maksuajat ovat kovin lyhyet, ja jos se kakkospostissa tulee ja jakelua olisi vaikka kahtena kolmena kertana, niin voi olla, että sieltä tulisi jo viivästyskorkoja joissain tilanteissa. Mutta maailma muuttuu, ja tätäkin päätöstä joudutaan varmasti tarkastelemaan uudestaan tulevina vuosina. Maailma vääjäämättä muuttuu sähköiseksi. Voisi sanoa, että kortit ja kirjeet uhkaavat kuolla sukupuuttoon lähiaikoina, ja se on se, mikä meidän tulee myöntää, ja siltä osin meillä on hyviä toimia, että meillä laajakaistaa viedään sinne peräkyliin asti, jotta me voimme tätä sähköistä jakelua yhä useammin viedä kaikkien koteihin.

On hyvä, että postissakin on ymmärretty lähteä miettimään omaa rooliansa. Kun ei ole enää fyysisiä, niin varmasti postin rooli on tämmöinen digitaalinen logistiikkakeskus tulevaisuudessa. Joitakin rönsyjä, kuten täällä on tullut esille, taloushallintoa ja muuta vastaavaa mielenkiintoista joudutaan varmaan pohtimaan, mitkä ovat ne postin ydintehtävät.

Ed. Lauri Oinosen aloitteeseen: Kaunis ajatus, mutta varmasti meillä on hyvin erityyppisiä liitoksia ja joissain tapauksissa varmasti riittää sitä kansaa ja logistisesti riittävää määrää, että kannattaa pitää se piste siellä. Mutta varmasti meillä on paikkoja, joissa joudutaan arvioimaan, onko se järkevää.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! On perusteltua keskustella ed. Lauri Oinosen aloitteesta. Haja-asutusalueiden puolustaminen on todellakin kuntaliitosten jälkeen tärkeää, ja nyt lakia laatiessaan Vanhasen hallituksen on toimittava niin, että joko kaikille alalla toimiville yrityksille asetetaankin velvoite järjestää palvelut tasavertaisesti koko maassa tai pelkästään esimerkiksi Etelä-Suomen suurissa keskuksissa toimiville kermankuorintayrityksille määrätään postitoimintamaksu, jolla kerätään varat tasapuolisesti palvelujen turvaamiseksi kaikkialla Suomen perustuslain hengen mukaisesti.

Uudessa postipalvelulaissa, jota Vanhasen hallitus parhaillaan valmistelee, punnitaankin, voi sanoa, keskustan, kokoomuksen, vihreiden ja Rkp:n todellinen halu turvata ihmisten ja yritysten tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu, ovathan suomalaiset saaneet kirjeensä ja sanomalehtensä kotiin kannettuna jo yli 150 vuoden ajan vuodesta 1858 lähtien. Postinjakelua voidaan pitää jokaiselle suomalaiselle kuuluvana perusoikeutena, ja jotta kirjeposti kulkee jokaisena arkipäivänä samoin perustein kaupungissa ja maaseudulla välimatkoista riippumatta ja palvelu on tasa-arvoista, niin toivon, että hallitus toimii sen mukaan, että tämä palvelu, 150 vuotta kestänyt palvelu, edelleenkin voitaisiin turvata.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Asia on varsin tärkeä, kun ajatellaan, että elämme juuri nyt muutosvaihetta. Monet ihmiset käyttävät jo näitä sähköisiä palveluita ja viestimiä, mutta kuitenkin joukossamme on runsaasti niitä ihmisiä, jotka eivät näitä halua tai osaa käyttää, ja heidänkin palvelunsa on tietenkin turvattava. Nyt täytyisi löytää sitten tässä tulevaisuuden kehittämisessä tasapaino, ja se on erittäin haasteellista, kuten olemme näissä puheenvuoroissa kuulleetkin. On hyvä, että ministeri Lindén selvitti meille, että asiaan paneudutaan ja varmasti selvityksiä saamme.

Mutta muistelen tässä, kun kuuntelin tätä keskustelua, että historiassa on aiemminkin ollut niitä aikoja, jolloin postin toiminta on ollut enemmän keskitettyä ja taas enemmän hajautettua. Saamme sitten nähdä, mihinkä tämä kehitys tällä kertaa kehittyy.

Uskon kuitenkin, että postipalveluja, kuten täällä sanottiin, tarvitaan. Koska esimerkiksi nettikauppa käy ja tavaralähetyksiä tullaan toimittamaan, niin jonkin tasoisia palvelupisteitä, postipisteitä pitää olla, ja toivottavasti myös kirjeitäkin kulkee, jotta historiankirjoittajille jää joitakin muistoja meidän olemassaolostamme.

Tietenkin näkisin ihanteellisena sen, että koko Suomea voisi kattaa langaton sähköinen verkko ja silloin emme olisi minkään piuhojen varassa. Toivottavasti tämän keskustelun kautta jokainen meistä vähän pysähtyy miettimään, mihin suuntaan kehitys kulkee, ja voimme sitten viedä viestiä molempiin suuntiin, tänne eduskuntaan niille, jotka päättävät, ja taas sitten sinne ihmisille turvaa, että palvelut pelaavat.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ministeri Lindéniltä olisin halunnut kysyä, mutta hän lähti pois. Tässä hänen sanonnassaan oli semmoinen epävarma häivähdys siitä, voidaanko näiltä kermankuorijoilta periä sitä tiettyä maksua, jolla katettaisiin tämä yleispalveluvelvoite. Ymmärsin, että se jäi vähän auki, tai sitten minun ymmärryksessäni on vikaa.

Ed. Lauri Oinosen aloitteesta voisi todeta senkin näkökulman, että tämä on siinä mielessä hyvä, koska meillähän odotetaan kuitenkin jatkossakin tapahtuvan kuntaliitoksia. Silloin kun näitä kuntaliitoksia valmistellaan, niin siellähän ne ihmiset, jotka ovat liittymässä johonkin toiseen kuntaan, ovat hyvin huolissaan siitä, miten heidän mahdolliset palvelunsa siellä kuntakeskuksessa säilyvät. Hehän haluavat, ne ihmiset, jotta mikään ei heikkenisi. Tässä on yksi semmoinen näkökulma, että jos olisi semmoinen varmuus olemassa siitä, jotta esimerkiksi postipalvelu tulee säilymään siellä kuntakeskuksessa, niin silloin mahdollisesti, kun on kansanäänestys olemassa siitä asiasta, mieluummin katsotaan, että okei, kun mikään ei muutu, ei myöskään tämä puoli tässä, niin voi olla, että siellä tulee huomattavasti myönteisempiä ääniä paljon ja saadaan järkevämpi kuntien kokonaisuus tähän maahan. Minun mielestäni riittää puolet nykyisistä kunnista ihan hyvin.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Minusta tuntuu, että postin juuret ovat kauempana kuin voidaan osoittaa tuolta 1850-luvulta. Siinä on eräs paalu, mutta jo Ruotsin vallan aikana meillä oli järjestetty tätä toimintaa. Ettei vain mentäisi jollakin tavalla ihan keskiaikaan saakka, kun on ollut näitä Kuninkaanteitä jne. Ne on kunakin aikana järjestetty, ja tällä palvelulla, toiminnalla, on vahvat historialliset juuret, jotka perustuvat ihmisten tarpeeseen saada lähetyksiä perille.

Mielestäni meillä ei ole mitään syytä käydä tinkimään nykyisestä postin palvelutasosta. Sanoisin jopa niin, että meidän olisi pitänyt säilyttää Posti- ja telelaitos, mutta se on nyt mennyt, mikä on mennyt, ja paljon on tappioita Saksan umts-seikkailuja myöten tullut veronmaksajien maksettavaksi.

Postipalvelujen osalta on mielestäni hyvin tärkeää nyt pitää huoli siitä, että kautta maan säilyy tasa-arvoisuus, samat hinnat postilähetyksille ja että postilähetyksien nopeudesta ei käydä tinkimään. Täällä ed. Pulliainen kysyi Keski-Suomen tilanteesta. Meillä on hyvä tilanne nyt kautta maakunnan. Itse saan Haapamäellä päivän lehdet klo 4.55, jolloinka yleensä herään aamulla. Näen, että postinkantaja on laatikolla, ja haen lehden. Maaseudulla, kuten syntymäkotini Multian Riuttakoskella, tulee posti klo 10.30. Se sijaitsee jakolinjan keskivaiheilla tyypillisellä maaseudun haja-asutusalueella. Jotka ovat linjan jakopäässä, saavat sitten vähän myöhemmin. Haapamäellä tulee lehtiposti aamulla mainittuun aamuyön aikaan, mutta sitten kirjeet tulevat päivällä puolen päivän maissa, siis taajamassa hivenen myöhemmin kuin maaseudun haja-asutusalueella, jos vertailen. Riippuu siitä, miten postinjakajat toimivat.

Eräät, jotka ovat siellä linjan viimeisimpänä saamassa päivittäistä postiaan, toki kokevat, että se tulee hiukan myöhään. Pidän hyvänä, että tätä periaatetta, yhden yön yli kirje 85-prosenttisesti, pidetään edelleenkin tavoitteena. En voi pitää sitä hyvänä, että tästä käydään tinkimään. Kirjeellä on aivan oma tehtävänsä, ja sen takia haluan, että kirje säilyttää sen perusaseman, joka sillä on historiallisesti kaikkein vanhimpana postin kuljetusmuotona. Asiakkaathan niitä ovat lähettäneet ja tehneet. Posti on vastannut kuljetuksesta.

Arvoisa puhemies! Meillä oli hyvä postinkuljetusjärjestelmä vielä 1970-luvun lopulle saakka, joka tapahtui junakuljetuksina. Meillä oli yöpikajunissa ja sitten myös muissa junissa postivaunut ja näissä postivaunuissa lajiteltiin Suomen posti pitkin maata. Esimerkiksi eräs postivaunu kertoo, kuinka siinä oli Hämeenlinnasta alkaen aina Äkäsjoen suulle ja Kilpisjärvelle saakka lokerot. Postivaunuissa suoritettiin lajittelutyötä ja risteysasemilla sitten näitä vaunuja vaihdettiin ja postikuljetuksia. Tämä oli hyvä järjestelmä. Opiskeluaikana, kun toin kello 10.15 Helsingin rautatieasemalle yöpikajunan postivaunuun kirjeen, se oli Multian Riuttakoskella maitolaiturin postilaatikolla kymmentä vaille kahdeksan seuraavana aamuna. Tämä oli tietysti poikkeus, että minä vein kirjeen suoraan junaan. Jos minä vein sellaisen vielä yhdeksältä tuossa Helsingin asemalla olleeseen postilaatikkoon, niin sama lopputulos, ja se johtui tietysti siitä, että tuo paikka oli kuusi kilometriä Multian kirkolta ja siis ensimmäisiä jakolinjalla, niin että näin hyvin toteutui. Tällaiset huippuyhteydet eivät ole enää pitkään aikaan kaikkialla toteutuneet, mutta tämä selittyi postijunilla taikka postivaunuilla yöpikajunissa ja työllä, joka tehtiin niissä. Näkisinkin, kun liikennettä pyritään ohjaamaan kiskoille, hyödylliseksi jälleen pohtia postivaunujen palauttamista yöjuniin ja sitä kautta postin kuljettamista ekologisesti edullisimmalla tavalla.

Näen edelleen tärkeäksi kylien kehittämisen kannalta sen, että maaseudulla saadaan posti tasapuolisesti ja että se saadaan sinne. Aikoinaan kylätoimikuntien tavoite oli, että kylällä on koulu, kauppa ja posti. Valitettavasti näissä on tapahtunut menetyksiä, mutta toivon, että enää ei niitä menetyksiä tule, ja se on lakialoitteeni tarkoitus.

Kiitän, että edustajakollegat ovat käyneet ja käyvät edelleen vilkasta keskustelua. Jokainen jalostaa ja parantaa tätä ideaa haluamallaan tavalla. Se on erittäin hyvä. Aloitteeni ei ole tarkoitus olla täydellinen, mutta toin näitä asioita esille. Postin näen yhteiskunnan perusrakenteena ja peruspalveluna. Sota-aikanakin tässä maassa on toiminut kenttäposti. Elikkä meidän ei pidä tästä asiasta tinkiä, ja toivon, että ne näkemykset, mitä arvoisat edustajakollegat ovat tuoneet postipalvelujen puolesta, tulevat jatkossa huomioon otetuiksi.

Sitten kysymys vielä tästä, kun puhutaan kohtuullisesta välimatkasta. Se on täysin veteen piirretty viiva, mitä tällä tarkoitetaan. Sen tulkitsee ensinnäkin postin toimittaja, tässä tapauksessa Itella, eivät asiakkaat. Asiakkaat voivat enintään kirjoittaa lehtien yleisönosastoon tai lähettää lähetystöjä käymään. Se on jo paljon vaativampi muoto, mutta lopputulos on se, että Itella ratkaisee, mikä on kohtuullinen välimatka, kuinka paljon pitää olla asiakkaita ja niin edelleen. Tämä ei ole vain maaseudun kysymys, jota se ensisijaisesti on. Se on samalla tavalla myös taajamien ja lähiöiden kysymys. Esimerkiksi Vantaan Martinlaakson kohdalla, joka on Keuruun kaupungin kokoinen yhdyskunta, Itella on nähnyt hyväksi, että siellä ei ole postitoimipaikkaa; ilmeisesti se maksaa niin kovin vähän asiamiespostille, että kukaan ei ole sitten siihen ryhtynyt. Valitettavaa kehitystä ei pidä sallia, vaan postin yleistoimipaikat pitää säilyttää hajautettuna verkostona kutakuinkin nykyisen käytännön pohjalta vähintään ja yhden yön kirjeen tulee olla pääosan tavoitteena, kuten nytkin, ja tasa-arvoisten postihintojen niin paketeille, kirjeille kuin muillekin postituotteille koko maassa.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tunnen ruohonjuuritasolta postin jakamista, koska kaksi kesää olen Helsingissä jakanut postia. Silloin en voinut kuvitella, että joskus jonain päivänä olisin tämän yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja, jossa ominaisuudessa olen joutunut 2—3 vuoden aikana paneutumaan Suomen postilaitoksen toimintakykyyn aika syvällisesti. Sen lisäksi vuosikymmeniä olen käyttänyt yhtiöni puitteissa Postia moneen tarkoitukseen, sekä lehtien että kirjeiden jakamiseen.

Suomen postilaitos toimii erittäin laadukkaasti verrattuna monen muun maan laitokseen. Meillä ei katoa kirjeitä, jakajat eivät varastele, ja posti menee varsin luotettavasti perille. Tämän ensimmäisen luokan kirjeen eli yön yli -kirjeen merkitys kuitenkin on olennaisesti muuttunut. Silloin kun siirryttiin sähköisiin menetelmiin, niin itse asiassa valtaosa tästä tarpeesta katosi ja se korvattiin paljon nopeammalla ja paremmalla tuotteella. Luulen, että ensiluokan kirjeistä enää muutama prosentti on sellaista, joka siitä alkuperäisestä määrästä on jäljellä, ja sekin on pikkuhiljaa siirtymässä sähköiseksi. Laskut ovat usein sähköisiä, ja ne maksetaan kotitalouksissa yhä useammin tietokoneella, jolloin postitoimipaikassa asiointikin on vähentynyt.

Postitoimidirektiivi kuitenkin on eurooppalaisittain muotoiltu ja sillä halutaan ylläpitää kilpailua. Epäilen kuitenkin, että postitoiminta on luontaisen monopolin kaltainen tai ainakin sitä lähellä. Suomessahan on kaksi jakelujärjestelmää: niin sanottu postin kirjejakelu, joka pääsääntöisesti toteuttaa toimintaansa viitenä päivänä iltapäivisin jakamalla se laatikkoihin, ja sitten poikkeuksena moneen, moneen muuhun maahan Suomessa on sanomalehtien varhaisjakelu valtaosassa Suomenmaata. Suomessa tilataan sanomalehtiä ja ne jaetaan kotiin. Muualla maailmassa monesti ne ostetaan irtonumeroina. Suomi poikkeaa tässä suhteessa aivan olennaisesti. Varhaisjakelu tarkoittaa käytännössä sitä, että se jaetaan postilaatikkoihin aamuseitsemään mennessä.

Suuri periaatteellinen kysymys on se, voitaisiinko nämä kaksi jakelujärjestelmää yhdistää, koska jakajien määrä tässä nykyisessä järjestelmässä on niin suuri. Viimeisestä 3 000:sta postin palkkaamasta jakajasta luulen, että 99 prosenttia on maahanmuuttajia. Kotimaista työvoimaa siihen tehtävään ei enää tahdo löytyä. Sen sijaan varhaisjakeluun saattaa vielä löytyäkin, koska se on sellaiseen vuorokauden aikaan tehtyä työtä, että se on paremmin palkattua ehkä kuin tämä normaali postinkanto. Suomessa pitäisi tavoitteena olla koko maan kattava jakelujärjestelmä. Mielestäni se voisi varsin hyvin olla pääsääntöisesti Itellan johtamaa, jossa varhaiskanto yhdistettäisiin tähän päiväkantoon. Se tarkoittaisi tämän ensimmäisen luokan kirjeen filosofian osittain romuttamista, mutta teknologia on jo sen romuttanut.

Täällä ministeri kuvasi, että kahdessa päivässä pitäisi tästä kirjelähetyksestä saada 95 prosenttia perille. Luulen, että se on tämänhetkisenkin normin puitteissa hyvin toteutettavissa. Tämä varhaiskanto tarkoittaisi sitä, että myös aamulla jaettaisiin siis kirjeposti. Se tulisi ehkä 50 prosentissa yhtä päivää myöhemmin tai puolta päivää myöhemmin, 10—12 tuntia myöhemmin kuin nyt. Veikkaan, että asiakkaille, olivat he sitten loppukäyttäjiä tai postittajia, vahinko ei olisi kovin suuri.

Muistan myös itse nämä ed. Lauri Oinosen mainitsemat postijunat, joissa oli erillinen vaunu, jossa oli lokerikko ja fakkeja niin kuin ammattikielellä sanotaan. Siellä fakkeihin heitettiin sen paikkakunnan posti. Sitä mukaa, kun juna eteni, niin sitten sitä pudotettiin ja sieltä se sitten lähti. Nykyinen logistiikka on tätäkin tehokkaampi, koska kumipyöräliikenne on vielä joustavampi. Jos joku lähetys, esimerkiksi sanomalehtien lähetys myöhästyy, niin siinä voidaan tunti vielä odottaa. Juna ei odottanut koskaan.

Kyllä tämä logistiikan hallinta Itellalla on maailman huippuluokkaa, mutta ydinkysymys on, pystymmekö johtamaan tätä järjestelmää siihen, että varhaiskantoon, sanomalehtien varhaiskantoon voidaan yhdistää se postiliiketoiminta. Silloin ed. Lauri Oinosen vaatimus, että näitä postitoimipaikkoja olisi myös harvaanasutuilla paikkakunnilla, olisi käytännössä helpommin toteutettavissa. Itellahan on ratkaissut sen yhdistämällä varsinaisen postipalvelun muuhun liiketoimintaan, antamalla asiamiesposteja.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Lehden äskeinen puheenvuoro oli hyvä täydennys tähän keskusteluun. Totean vain sen, että siis liiketoiminnallisesti olennaista on se, koska posti kannetaan ja koska se uusi posti lähtee, elikkä kuinka nopeasti pystyy postin välityksellä reagoimaan. Ymmärrän erinomaisen hyvin sen, että sähköisiä menetelmiä voi käyttää, mutta kaikissa tapauksissa se ei ole mahdollista. Sen takia tämä peruspalvelu pitää miettiä sen yksinkertaisimman mallin mukaan. Hyvä, että tämä keskustelu on nyt käyty. Sehän käydään uudestaan syyskuussa sitten.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Hallintoneuvoston jäsenet, puheenjohtaja Eero Lehti ja Antti Rantakangas, ovat avainasemassa: jos hallintoneuvosto ei tätä alasajoa estä, mitä nyt ollaan suunnittelemassa postipalvelupisteiden lopettamiseksi, niin hallitus vie sen silloin varmasti päätökseen. Siinä suhteessa Vanhasen hallitus on jo nyt keskittänyt julkisia palveluita rajusti muutamaan suureen keskukseen. Yksityistäminen on ollut toinen toistaan seuraavissa asioissa ideologinen tavoite. Postin osalta näin ei saisi tapahtua ja palvelut on turvattava tasapuolisesti koko maassa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kiitän edustajakollegoita aktiivisesta osallistumisesta keskusteluun, kiitän ministeri Lindéniä ja kiitän Itella Oyj:n hallintoneuvoston puheenjohtajaa. Henkilökohtaisesti olisin toivonut, että meillä olisi säilytetty postin nimenä Posti. Se on kansainvälinen nimi, Itella tuntuu keinotekoiselta ja vieraalta.

Mutta sitten itse asiaan. Aloitteessani toin esille näitten postin yleispalveluja tarjoavien toimipisteitten säilyttämisen. Se voi olla, aivan niin kun täällä ed. Lehti toi esille, myös asiamiesposti, ja usealla paikkakunnalla, jopa suurilla paikkakunnilla, kuten Äänekosken kaupungissa, Keuruun keskustassa jne., se on asiamiesposti. Ne toimivat hyvin ja aukioloajat ovat hyvät, mutta pidän välttämättömänä, että tämä asiamiespostiverkosto saadaan säilymään kattavana myös pienimmillä paikkakunnilla. On kysymys siitä, että ihmiset, asiakkaat voivat asioida niissä postin lähettäjinä, postin saajina.

Minä uskon paperituotteeseen, niin painettuun sanaan kuin painettuun lähetykseen tai pakattuun postipakettiin. Uskon, että ne säilyttävät aina asemansa. Joitain asioita voidaan toimittaa sähköisesti, mutta painetulla lähetyksellä on aina oma sijansa, ja sen vuoksi haluan, että myös sen asema säilyy. Minä pelkään, että helposti Itellan johdossa ovat suunnittelijat, jotka eivät tunne historiaa, eivät tunne postin yhteiskunnallista tehtävää saatikka vastuuta ja esittävät malleja, jotka ovat asiakkaille vieraita. Haluan, että maaseudulla myös muita toimintoja haluttaisiin liittää postinjakajien kuljetettavaksi ja näin jakaa kustannusvastuuta laajemmille tahoille.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tähän viitaten: Kyllä esimerkiksi Lahdessa postinjakajalta voi ostaa postimerkkejä, eli niitä palveluita on jo, ja postissa voi hoitaa muutakin asiointia kuin pelkkää postin lähettämistä ja pakettien noutamista jne. Kyllä sitä laajentumista on jo tapahtunutkin, ja kehitys varmasti laajeneekin.

Ihanteellista mielestäni olisi saada päivän lehdet ja koko muu posti kerralla heti aamulla. Nähtäväksi jää, toteutuuko se enää koskaan. Voisin vain kuvitella, että se olisi ihmisille hyvin helppoa, kun aamulla heti, samalla kun tulee päivän lehti tai lehdet luettavaksi, voisi sitten saada myös postin ja, kun lähtee esimerkiksi töihin, asiat voisi hoitaa saman tien.

Esimerkiksi täällä Helsingissä Museokadulle kirjepostin määräaika on kello 17. Olen ollut useasti todistamassa tyttöystäväni luona, että on ollut jo myöhäinen iltapäivä, ennen kuin posti on saapunut. Häneen on otettu yhteyttä, onko jo tullut joitakin asioita perille, ja hän on joutunut sen toteamaan, että posti ei ole vielä saapunut. Kaikkeen tottuu, ja uusi rytmitys tulee, mutta tietenkin, kun aikataulut muuttuvat, vie oman aikansa, ennen kuin uuteen rytmiin tottuu.

Näyttää siltä, että maailma muuttuu todella yhä monimutkaisemmaksi, niin kuin monet ovat todenneet. Itse katson, että maaseudulla postipalvelujen turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää. — Puheaikani päättyy, joudun siirtymään puhujakorokkeelle. [Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle.]

Arvoisa rouva puhemies! Nyt kun puhutaan tästä postin luotettavuudesta, niin se on aina tietenkin hyvä kysymys ja tärkeä asia noudattaa. Kun täällä näitä henkilökohtaisia kertomuksia on kerrottu, niin haluan nyt todeta myös omat kokemukseni. Filippiineillä ollessani posti kyllä kulki hyvin, tosin armottomasti myöhässä, ja usein oli postin mukana kirjeen sisältöjä hävinnyt. Saksassa asuessani en muun muassa kirjalähetyksiä saanut perille. En tiedä, hävisivätkö kirjat Suomessa vai Saksassa vai jossakin välillä, mutta sinne ne vain katosivat jonnekin maailmankaikkeuteen.

Täällä kotimassa olen joutunut useasti toteamaan, että kohtuu usein en ole saanut kirjettä tai korttia, tai sitten, kun olen sen lähettänyt, asianomainen vastaanottaja on saanut kirjeen useita kuukausia myöhässä. En tiedä, mistä se johtuu, mutta näin vain on tapahtunut.

Ehkä kaikista eriskummallisin tarina on se, kun edesmennyt ystäväni, joka menehtyi Khao Lakin tsunamissa, lähetti minulle Irlannista joulukortin. Hän kysyi, olenko saanut sen. Sanoin, että en ole saanut. Kesti useita kuukausia, kun ovikello soi ja hän tuli käymään, kun oli käymässä Suomessa, ja toimitti minulle käteen tämän joulukortin. Joulukortissa oli oikea nimi ja osoite, kaikki asianmukaisesti kirjoitettu, selkeästi, ja joulukortti oli kiertänyt muun muassa Pekingissä ja palannut sitten lopulta lähettäjälleen Irlantiin. Tultuaan kotiin useita kuukausia myöhemmin hän toimitti sen minulle henkilökohtaisesti kädestä käteen tavallaan kotimatkalla jalkakyydillä. Eli posti ei toiminut laisinkaan niin kuin sen olisi tullut toimia.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Vielä jatkan äsken esille tuomastani postin hyvästä toiminnasta. Silloin, kun postivaunut yöpikajunissa olivat, jos vei Haapamäen risteysasemalla postivaunuun kirjeen kello 1.55, niin se oli aamulla vaikkapa täällä eduskunnassa silloin, kun postin jakelu aamuvarhaisella tuli. Tai jos siinä vei vielä myöhemmin aamuyöllä kello neljän jälkeen kirjeen itään päin lähtevään junaan, niin se ennätti vielä kaukana Itä-Suomessa seuraavan aamun jakeluun. Elikkä kyllä postijunat olivat erittäin hyvä ratkaisu, ja näkisin, että meidän tulisi selvittää postijunien käyttöä.

Mutta aloitteessani halusin kiinnittää toimipaikkaverkostoon nimenomaan voimakkaasti huomiota, koska nyt jo Itellan taholta naureskellaan, että kun teette kuntaliitoksen, niin sitten meidän ei tarvitse enää kysellä, missä pidämme teidän alueellanne postia. Näin muun muassa Kuhmoisten osalta on käynyt ilmi.

Näitä maaseudun harvaanasuttujen kylien liitännäispalveluja, joita postinjakajien toimiin voisi liittää, voisivat olla vaikkapa ruoantuontipalvelut sieltä kyläkoululta tai jostakin muualta asukkaille, vanhuksille. Ne voisivat olla apteekkiasiointien toimittamista, joissakin tapauksissa suorastaan kauppatilauksien toimittamisia — varsinkin silloin, jos posti toimii asiamiespostina kaupan yhteydessä. Tällaisia yksittäisiä ratkaisuja nimenomaan harvaanasutuilla alueilla voitaisiin etsiä.

Toivon, että näitä avoimesti haluttaisiin kehittää eikä vain lähdetä siitä, että asiakas hakee postinsa jostakin kaukaa.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä sanoa, että kun näitä postipalveluita eli siis pakettien ym. jakamista postin toimesta — oli sen nimi nyt mikä oli — hoidetaan, olisi tärkeää, että laatu taattaisiin. Olen viime aikoina ollut tekemisissä taidealan ihmisten kanssa, ja he ovat olleet käyttämättä perinteistä postipalvelua ja postilähetyksiä, koska niissä tavaroiden käsittely on ollut, sanon nyt, niin kovakouraista, että lähetettävät taide-esineet ovat rikkoutuneet. Tässä on varmasti yksi mahdollisuus tehdä erilaisia lähetys- ja pakettimuotoja ja pitää huoli, että lähetykset saapuvat ehjinä ja vaurioitta perille.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Nurmi toi tärkeän asian esille: pakettien laadukkaan perille toimittamisen. Tässä viittaan edelleen tähän yöjunien hienoon verkostoon, jossa aikoinaan kuljetettiin matkustajia, niin kuin edelleen kuljetetaan, mutta niissä oli myös postivaunut, oli myös kiitotavaravaunut. Niillä oli mahdollista saada illalla lähtevä tavara aamuksi Keski-Suomen tasolle ja vielä pohjoisemmaksikin perille. Minusta meidän pitäisi kehittää tässä tämmöinen logistiikkajärjestelmä, jossa hyödynnettäisiin raideverkostoa entistä enemmän, koska sitä kautta voidaan kuljettaa tavaraa nopeasti ja etäälle ja sitten täydentää tätä kumipyöräkuljetuksilla. Näkisin, että tässä olisi paljon logistisia mahdollisuuksia, joita pitäisi etsiä ja haluttaessa panna toimeen.