Kari Rajamäki /sd:
Arvoisa puhemies! Viime elokuussa Stora Enson toimitusjohtaja
ilmoitti hienopaperin markkinatilanteen johdosta uhasta Varkauden
tehtaiden alasajosta. Ovat olleet myönteisiä,
se on tässä todettava, ne keskustelut, mitä ministeri
Häkämiehen ja ministeri Pekkarisen kanssa eri
vaiheissa on käyty tämän pahimman vaihtoehdon
torjumiseksi. Kyseessä ovat kuitenkin erittäin
vakavat ratkaisut, jotka on pk 2:n ja pk 4:n osalta tehty, koko
suomalaisen sanomalehtipaperituotannon näkökulmasta
ja alueellisen työllisyyden näkökulmasta.
Valtio Kelan kanssa omistaa 35,2 prosenttia Stora Ensosta.
Ministeri Häkämies, oletteko te hyväksynyt tämän
päivän ratkaisut?
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Niin kuin kaikki tiedämme, yhtiötä koskevat
liiketoimet ja päätökset tehdään
yhtiön hallituksessa — aivan samalla tavalla,
ed. Rajamäki, kuin vuonna 2006, kun Varkaudesta suljettiin
edellinen paperikone, edellinen ikävä päätös.
Nämä ovat aina valitettavia päätöksiä niiden työntekijöitten,
sen alueen ja työntekijöitten perheiden näkökulmasta
ja kohdalta. Hallitus on jo hyvissä ajoin käynnistänyt
monia toimia, joilla tähdätään
korvaavien työpaikkojen luomiseen. Se ongelmahan nimenomaisesti
tämän päätöksen taustalla
on se, että sanomalehtipaperin kulutus noin kansainvälisestikin
ottaen on voimakkaasti laskenut. Euroopassa on 20 prosentin, 20 prosentin
ylikapasiteetti sanomalehtipaperin tuotannossa, ja hinnat ovat menneet
voimakkaasti alaspäin. Ennustetaan, että tänä vuonna
tiputus on 20 prosenttia. Eli tämä kerta kaikkiaan
tämä sanomalehtipaperin kysyntä ja hintatilanne
on niin heikko, että tämä päätös
oli sitten nähtävästi yhtiön
hallituksen näkökulmasta ainoa vaihtoehto. Mutta
niin kuin totesitte, paljon (Puhemies: Aika!) pahempaa pelättiin,
ja siinä mielessä tämän päätöksen
kanssa voidaan kuitenkin lähteä eteenpäin.
Kari Rajamäki /sd:
Arvoisa puhemies! Nyt on kyseessä valtion merkittävästi
omistama yritys, joka ei voi ulkoistaa sosiaalisia riskejään työntekijöilleen
ja heidän perheilleen, myöskään muille
yrityksille ja yhteiskunnalle. Kansaneläkelaitos on merkittävä omistaja,
valtiovarainministerin poliittinen valtiosihteeri johtaa Kelan hallitusta.
Oletteko te käynyt tätä yhteiskunnallista
vaikuttavuutta ja sosiaalisia vaikutuksia läpi?
Hallituksellahan on mahdollisuus alue-, teollisuus- ja työllisyyspoliittisia
näkökohtia ottaa huomioon yrityksen omistajaohjauksessa.
Nyt tässä tilanteessa ei voida istua katsomossa,
vaan pitäisi vielä ulkopuolisen asiantuntijan
arvioida yksittäisen metsäteollisuusyrityksen
ja kansallisen intressin eroavuus ja tarvittaessa nyt reagoida.
Kontupohjan paperin varassako me aiomme jatkossa Suomessa sanomalehdet
painaa?
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Puhemies! Totta on, että Suomessa aika laajalti käytetään
nimenomaisesti Kontupohjan sanomalehtipaperia, mutta millään
tämän talon tai valtioneuvoston päätöksellä me
emme tuohon sanomalehtipaperin kysyntätilanteeseen tai
hintatilanteeseen pääse vaikuttamaan. Mutta totta
kai tämä kokonaisarviointi on ollut hallituksella
tiiviisti tarkastelussa, ja sen vuoksi on jo käynnistetty näitä korvaavia
toimia, ja uskon, että tulevaisuudessa niistä saamme
kuulla lisää. Muun muassa nämä hallituksen
energiapäätökset ja bioenergiaan ja uusiutuvaan
energiaan tähtäävät päätökset luovat
edellytyksiä sille, että korvaavia työpaikkoja
Varkauden seudulle nyt ehkä työttömäksi jääville
ihmisille syntyisi.
Mikko Kuoppa /vas:
Rouva puhemies! Stora Enson hallitus tekee kyllä päätökset
siitä, miten Stora Enso toimii, mutta yleensä omistajat
määräävät yhtiössä,
mitä hallituksen pitää tehdä.
Tässä tapauksessa kysyn:
Mitä määräyksiä tai
ohjeita omistajaohjauksessa on annettu Stora Enson hallituksessa
oleville valtion edustajille siitä, että Stora
Enson sanomalehtipaperikone pidettäisiin käynnissä,
ja miksi pitää turvata sitten ulkomaalaiseen paperiin,
kun Suomessa paperia pystyttäisiin valmistamaan varmasti?
Tämä on tämänhetkinen markkinatilanne, tämä voi
olla hyvin lyhytaikainen. Ja tämä ratkaisu on
taas pitkäaikainen, syntyy paljon työttömiä.
Miksi valtio ei kanna tässä vastuuta omistajaohjauksessa?
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Niin allekirjoittanut kuin valtion omistajaohjaus
noudattavat eduskunnan säätämiä lakeja.
Osakeyhtiölaki on tässä talossa säädetty.
Te, ed. Kuoppa, olette ollut säätämässä sitä lakia.
Se laki yksiselitteisesti — yksiselitteisesti — määrittää,
että osakeyhtiön osalta yhtiön liiketoimintaa
koskevat päätökset tekee yhtiön
hallitus. Tätä keskustelua on käyty eri
yhteyksissä: välikysymysten ym. Aiempien vuosien
aikana vastaavia päätöksiä on
tehty, ed. Kuoppa, silloin, kun vasemmistoliitto oli maan hallituksessa.
Me emme voi näillä päätöksillä muuttaa
sitä liiketoimintaympäristöä,
mutta me voimme loiventaa näitä vaikutuksia. Ja
korostan: hallitus on jo käynnistänyt monella
paikkakunnalla määrätietoisia rakennemuutoksen
vaikutusten hillintään liittyviä toimia
ja uusien työpaikkojen luomiseen tähtääviä päätöksiä.
Martti Korhonen /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Me olemme tätä omistajapoliittista
keskustelua käyneet useasti täällä,
ja, ministeri Häkämies, kyllä te olette
nyt hampaaton omistajan edustaja. Kyllä omistajalla pitää olla
tahto. Omistajalla pitää olla näkemys
siitä, mihin viedään yritystä ja
miten näissä markkinoissa toimitaan, ja pitää kantaa
myös yhteiskunnallista vastuuta silloin, kun omistajana
on valtio. Eihän tämä nyt käy,
että te päivästä päivään,
kuukaudesta kuukauteen, vuodesta vuoteen hoette tätä samaa
läksyä: hallitus päättää.
Omistaja päättää.
Kertokaa minulle jostakusta, joka omistaa 34—35 prosenttia
jostakin yrityksestä, että hän ei vaikuta
sen yrityksen päätökseen. Kertokaa, ministeri
Häkämies: kuka yksityinen omistaja käyttäytyy
näin?
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Me kaikki tiedämme koko metsäteollisuutta
kohtaavat haasteet. Me tiedämme, että kasvavat
markkinat, kysyntä ovat ihan muualla kuin siellä,
missä ne perinteisesti ovat olleet.
Näissä yrityksissä on sitten tehty
päätöksiä — on vahvistettu
Oulua, on vahvistettu Imatraa — päätöksiä,
joilla ikään kuin ne keihäänkärjet,
ne hyvät yksiköt, pärjäisivät
tulevaisuudessa. Ei millään poliittisella päätöksellä pystytä vaikuttamaan
kysyntään tai jonkin tuotteen hintatasoon. Ed.
Korhonen, mikä teidän lääkkeenne
on? Ruvetaanko tilaamaan sanomalehtipaperia eduskunnan varastoon?
Jouko Skinnari /sd:
Arvoisa puhemies! Kyllä minusta nyt pitäisi
olla näissä asioissa edes asiallinen. Ministeri
Häkämies ei ole kunnostautunut nyt oikein tässä valtion
omistajaohjauspolitiikassa. Ainoa, mikä on jäänyt
mieleen, on se, että hän jääväsi
itsensä ydinvoimalapäätöksessä.
Se oli tällainen näkyvin toimenpide.
Vieressäni istuva ed. Rajamäki on sekä teidän kanssanne
että myös sitten ministeri Pekkarisen kanssa koettanut
saada aikaan sen, että jotain tapahtuisi näiden
Varkauden tehtaitten ja muittenkin tehtaitten osalta, jotta suomalainen
metsäteollisuus ja paperiteollisuus voisivat täällä vielä olla.
Mutta näyttää siltä, että Stora
Ensossa on ruotsalaisille ja Wallenbergille annettu valta toimia.
Olin itse pari vuotta sitten Stora Enson yhtiökokouksessa,
ja siltä se todella näytti: Wallenbergit siellä hallitsevat.
Miksi valtio yhdessä Kansaneläkelaitoksen kanssa
ei ottaisi sitä osuutta, mikä Suomelle kuuluu?
Tässä mielessä kysyn teiltä,
ministeri Häkämies:
Mitä te nyt todella aiotte tehdä myös
ministerinä, joka vastaa valtion omistajaohjauksesta?
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Mitä tulee ed. Skinnarin kysymykseen
tai väitteeseen siitä, että jääväsin:
allekirjoittanut ei jäävännyt vaan oikeuskansleri
jääväsi allekirjoittaneen ydinvoimaa
koskevasta päätöksenteosta. Tuskinpa
ed. Skinnarilla on tähän oikeuskanslerin päätökseen
mitään huomautettavaa, totta kai pitää noudattaa
niitä päätöksiä. Näin
ollen tämä asia on varmaan aika selvä.
Ed. Skinnari, suomalaisen metsäteollisuuden osalta
kysymys on ollut erittäin vaikeista ratkaisuista, eräänlaisesta
eloonjäämiskamppailusta. Me kaikki uskomme, että pahin
olisi ohi ja että löytyisi niitä uusia
tuotteita, joista myöskin on tänäänkin
kerrottu. Esimerkiksi Kotkan osalta ratkaisut ovat olleet paljon
lievempiä kuin on pelätty, ja sama koskee sitten
selluntuotantoa.
Tietyille asioille — silloin, kun kysyntä tai hinnat
romahtavat — ei voi mitään, ja pitää sopeutua
tilanteeseen. Ed. Skinnari, te olitte Rautaruukin hallinnossa silloin,
kun Rautaruukista vähennettiin satoja työpaikkoja.
Kyllä teidän puheenne olivat ihan erilaiset silloin.
Eero Heinäluoma /sd:
Arvoisa puhemies! Kyllä aika hämmästyneenä kuuntelin
ministeri Häkämiehen lausuntoa, kun hän
ilmoitti, että koko asia pelkistyy siihen, että osakeyhtiölaki
sanoo, että osakeyhtiön hallitus päättää.
Mihin ihmeeseen me tarvitsemme mitään omistajaohjausministeriä,
jos tilanne on sellainen, että te aina vyörytätte
vastuun milloin Solidiumille, milloin jonkun osakeyhtiön
hallitukselle ettekä ota itse ollenkaan omaa vastuuta siitä, mitä valtion
omistamissa yhtiöissä tapahtuu?
Samaan aikaan teillä on kuitenkin edellisen hallituksen
perintönä ihan hyvä omistajaohjauksen
periaatekannanotto, jossa todetaan, että tärkeistä strategisista
ratkaisuista valtio omistajana keskustelee etukäteen yhtiön
kanssa. Te ette ole kertonut, oletteko te keskustellut tästä asiasta.
Otatteko te todesta tämän ihmisten hädän, joka
Varkaudessa on todella totaalinen, koska tämä ei
liity vain nyt lähteviin työpaikkoihin, vaan uhkana
on myös, jatkuuko siellä lehtipainon toiminta
Sanoma Osakeyhtiön toimesta? Tällä voi
olla todella suuria aluetaloudellisia vaikutuksia.
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! On ilman muuta selvää,
että ihmisten hätä ja sen alueen hätä näiden
päätösten edessä on suuri, mutta
sitä ei pystytä lievittämään
sellaisella päätöksellä, että ajetaan
yritys konkurssiin. Minä olen todennut, että sanomalehtipaperin
osalta kysyntä ja ennustetilanne ovat valitettavan huonoja.
Mutta sen osalta, mitä sitten jää jäljelle,
pitää toivoa, että niillä päätöksillä ja mahdollisilla
tulevilla päätöksillä voidaan
tuolle alueelle luoda uusia, korvaavia työpaikkoja.
Ed. Heinäluoma, ihan samalla tavalla kuin aikaisempina
vuosina yhtiön hallitus on tehnyt tämän
päätöksen. Aikanaan, silloin kun teidän
ministerinne vastasivat, tehtiin päätös
mennä Amerikan markkinoille tai tehtiin Stora Ensossa päätös
myydä metsät tai vesivoimat. Ihan samalla tavalla
yhtiön hallitus tekee ne päätökset.
Omistaja sitten yhtiökokouksessa vaikuttaa omistajapo-liittisiin
ratkaisuihin, joihin kuuluu muun muassa yhtiön hallituksen
valinta, ja siihen saakka tuo hallitus lain mukaisesti vastaa päätöksistä.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Minusta Varkauden kysymys ja tilanne ansaitsee
vakavamman keskustelun kuin sen, että puhumalla yritetään
muuttaa paperimarkkinat toiseksi kuin ne ovat. Uskotellaan, että tämä olisi vaan
harkintakysymys siitä, meneekö paperi kaupaksi
vai ei.
Varkauden osalta Stora Ensohan varoitti meitä viime
vuonna, että koko Varkauden tehdaskokonaisuus sulkeutuu,
ja tämä oli valtavan suuri elinkeinopoliittinen
ja alueellinen, koko yhdyskunnan toimivuutta koskeva kysymys. Hallitus, sen
ministerit pääministeriä myöten,
pyrkii vaikuttamaan tähän koko elinkeinopoliittiseen
kokonaisuuteen riippumatta omistussuhteista. Olkoon se omistaja
kuka hyvänsä, me vaikutimme siihen, että tällaista
katastrofia ei saa syntyä, että koko tehdaslaitos
sieltä menee kiinni. Tässä suhteessa,
jos jotain hyvää tässä tämän
päivän ilmoituksessa oli, hyvää oli
se, että saha, sellu- ja hienopaperitehdas ja biodieselkokeilulaitos
jatkavat toimintaansa. Enemmistö työpaikoista
säilyy. Nyt täytyy tehdä taas (Puhemies:
Aika!) kaikki mahdollinen näiden menetettyjen 200:n paperikonetyöpaikan
korvaamiseksi.
Toinen varapuhemies:
Vielä ministeri Pekkarinen, mutta sen jälkeen
pyritään pysymään yhden ministerin
vastauksissa.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Tässä asiassa todellakaan
ei ole hallitus ollut katsomossa, vaan on tehty hyvää yhteistyötä monien
kansanedustajien ja myös paikallisten toimijoitten kanssa.
Me palkkasimme, Temmi ja myöskin Stora Enso yhteisesti,
uskallan sanoa, maailman parhaat asiantuntijat konsultoimaan, hakemaan
niitä ratkaisuja, joilla voitaisiin sen tehdasyhdyskunnan
toimintojen jatkuminen turvata.
Ratkaisu on nyt tämä kaikkien meidän
tietämä, mutta jos todellakin tässä sinänsä ikävässä asiassa
jotain hyvää on, niin nyt se biolinja siellä jatkaa.
Sellua, hienopaperia valmistetaan. Saha on, ja vielä biodieselkoetehdas
siellä on. Minä uskon, että tällä tiellä edeten,
asiantuntijoitten ja paikallisten toimijoitten, itse yrityksen kanssa hyvässä yhteistyössä
jatkaen,
tämä biolinja saa ennen pitkää siellä jatkoa,
jolla turvataan niitä työpaikkoja, joita valitettavasti
nyt menetetään. Minä uskon, kun nyt esimerkiksi
energiasta puhutaan, (Puhemies: Aika!) kun nyt sähköä se
ei tarvitse niin paljon kuin tähän saakka, että kovin pitkään
ei tarvitse odottaa, että siellä taas tarvitaan
sähköä vähän enemmän.
Eero Heinäluoma /sd:
Arvoisa puhemies! Todellakin, meillä on ylikapasiteettia,
mutta niin on monella muullakin alalla. Emme me sano telakkapuolellekaan,
että nyt tämä on loppu ja pankaa telakan
portit kiinni, vaan yritämme katsoa, miten voidaan tehdä mahdollisimman
hyvät olosuhteet sille, että yritykset selviävät
tämän vaikean taantuman ylitse. Sama tilanne on
täällä metsäteollisuudessakin.
Ei ole järkeä, että kaikki tuotanto
suljetaan Suomessa ja sen jälkeen se jatkuu Ruotsissa ja muualla
Euroopassa ja kauempana. Tässä tarvitaan omistajaohjauksen
kantaa. Aikaisemmatkin ministerit ovat keskustelleet yhtiön
johdon kanssa siitä, mitä isoja ratkaisuja tehdään,
ja kertoneet valtion oman kannan omistajana. Se on täysin
laillista ja sallittua. Päätöksenteko
tapahtuu siellä yrityksen sisällä ihan
osakeyhtiölain mukaan, niin kuin ministeri sanoi, joten
kysyn nyt vielä kerran ja toivon, että tämä muuttuisi
eduskunnan kyselytunnista hallituksen vastaustunniksi:
Oletteko keskustellut Stora Enson johdon kanssa tästä Varkauden
tapauksesta?
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Totta kai olen keskustellut yleisesti ottaen
Stora Enson tilanteesta tuotekohtaisesti, mutta tästä päätöksestä,
tästä kyseisestä päätöksestä,
Varkauden päätöksestä, luonnollisesti
en, (Välihuutoja vasemmalta) koska silloin olisi kysymyksessä sisäpiiririkkomus.
Sain eksaktin tiedon tänään, mitä yhtiön
hallitus on päättänyt, pörssin
aukeamisen jälkeen. Tässä asiassa ei
ole muuta tietä.
Mutta, ed. Heinäluoma, juuri tähänhän
meidän on keskityttävä, pyrkiä säilyttämään
ne osat metsäteollisuudesta, mitkä ovat tämän
kuurin jälkeen olemassa. Näillä hallituksen
energiapäätöksillä ja panostuksilla
uusiutuvaan energiaan juuri tähdätään
tähän. Mutta sanomalehtipaperin osalta valitettavasti
sähköinen viestintä on korvannut perinteisen
lehden, ja tuo ennuste tästä eteenpäinkin
on valitettava. Tilanne on todellakin sanomalehtipaperin osalta
tämän kaltainen.
Timo Kalli /kesk:
Arvoisa puhemies! Meidän on pakko tunnustaa, että me
elämme jatkuvassa muutoksessa. Täällä kuitenkin
on aina se sävy, että kun syntyy ikäviä päätöksiä,
hallituksen pitäisi toimia niin, että veronmaksajien
rahoja kylvetään ylettömästi.
(Välihuutoja vasemmalta) Meidän on helppo syyllistää Kreikkaa
ja kaikkia niitä muita, jotka ovat epäonnistuneet. Hallituksen
tehtävä on toimia niin, että se turvaa kansalaisille
työtä ja toimeentuloa. Siksi kysynkin ministeri
Pekkariselta:
Jos täällä asetettaisiin tiukkoja
rajoitteita ja kun me olemme muutoksessa, niin kykenisikö yritys,
joka haluaa menestyä, pärjätä markkinoilla,
toimimaan niin, että se turvaisi kansalaisille työtä ja
turvallisuutta, jos me täällä asetamme sellaisia
reunaehtoja? Kysymys on luottamuksesta, luotammeko me tämän
yrityksen hallitukseen ja toimivaan johtoon vai emmekö.
Ministeri Pekkarinen, jos asettaisimme tällaisia ehtoja, kykenisikö tämä yhtiö toimimaan
niin, että se kykenee turvaamaan työtä ja
toimeentuloa? (Välihuutoja)
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Minä vastasin neljän vuoden ajan
omistajaohjauksesta. Täällä salissa on
muutama muu henkilö, joka ennen minua vastasi omistajaohjauksesta.
Olen kyllä absoluuttisen varma siitä, että jos
minä olisin nyt vastaavassa tehtävässä kuin
ministeri Häkämies tai joku teistä olisi,
jotka minua ennen olitte omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä,
te olisitte tehneet ihan samanlaiset ratkaisut kuin ministeri Häkämieskin
on tehnyt.
Ei meillä ole edellytyksiä mennä sanelemaan yhtiöille
jotain sellaista, joka sen yhtiön liiketoiminnan kannalta
on vastoin sitä yhtiön johdon sille yhtiölle
asettamia tavoitteita, tai ratkaisuja, jotka merkitsevät
yhtiön siellä viivan alla sellaisia negatiivisia
lukuja, jotka ennen pitkää voivat vaikeuttaa koko
tämän yhtiön, ylipäänsä sen
yhtiön pitemmän tähtäyksen selviytymistä.
Mutta me olemme aika paljon satsanneet, ja niin pitääkin
nyt myös Varkauden seudulle. Tänään
hallitus on linjannut sen, että Varkauden rakennemuutosaluemenettelyä jatketaan
vielä vuodella eteenpäin. Me olemme panneet näitten
viime vuosien aikaan (Puhemies: Aika!) ison määrän
miljoonia niitten korvaavien työpaikkojen luomiseksi, ja
paljon on myös uusia työpaikkoja sinne syntynyt.
Harri Jaskari /kok:
Arvoisa puhemies! Olen kyllä hiukan eri mieltä ed.
Heinäluoman kanssa siitä, kun hän sanoi,
että nyt ollaan metsäteollisuutta laskemassa alas.
Meillä on yli 50 tuotantoyksikköä täällä Suomessa
metsäteollisuuden puolella, ja nyt on tietyllä tavalla
näkyvissä myöskin uusi nousu, emmekä me
voi tulkita sillä tavalla, että täällä eduskunnassa
tehdään päätös, mitä saadaan
sulkea, mitä saadaan avata. On todella hienoa, että avataan
myöskin uusia. Kysynkin oikeastaan omistajaohjauksesta
vastaavalta ministeri Häkämieheltä juuri
tästä uusiutuvan energian paketista ja myöskin
tästä koko energiapaketista:
Minkälaisia signaaleja metsäteollisuudelta
on tullut näistä uusista ratkaisuista? Onko tämä kenties
se uuden alun pohjaratkaisu?
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Varmaankin ministeri Pekkarinen jatkaa tästä aiheesta,
mutta metsäteollisuudesta niin työnantajien kuin
työntekijöiden puolelta ymmärtääkseni
palaute tästä uusiutuvien energialähteitten
edistämispaketista on erittäin myönteinen.
Siellä on valtavan paljon uusia innovaatioita ja uusien
työpaikkojen mahdollisuuksia ja sitten myöskin
nämä biojalostamot, joita ministeri Pekkarisen
toimesta on niin kuin tavallaan Temmin puolella valmisteltu. Me
tietysti toivomme, että ne toteutuisivat ja toteutuisivat
nimenomaan Suomeen. Mutta kaikki ne, jotka ovat huolissaan suomalaisen
teollisuuden tulevaisuudesta toivon mukaan tulevat sitten eduskunnassa
kannattamaan kahden ydinvoimalan lupapäätöstä,
koska ne ovat niitä asioita, joista me päätämme
tässä salissa. (Välihuutoja) Me emme
päätä sanomalehtimarkkinoitten hinnoista tai
kysynnästä tässä salissa, mutta
energia on meidän omissa käsissämme.
Tervetuloa, vasemmistoliitto, tukemaan suomalaista teollisuutta!
Kari Kärkkäinen /kd:
Arvoisa puhemies! Näen Varkauden yksikön
hienopaperi-, sellu- ja sahatavaran tuotannon jatkumisen jonkinlaisena merkittävänä
torjuntavoittona.
Tästä Stora Enson tehtaan toiminnan jatkumisesta
voi kiitoksen antaa ensinnäkin tietysti sen työntekijöille
ja johdolle, mutta myös Temmille, ministeriölle,
pääministeristä alkaen, että he
ovat olleet aktiivisesti tämän tehtaan pelastusoperaatiossa
mukana. Pörssiyhtiö on pörssiyhtiö,
ja siinä se toimii markkinoiden ehdoilla. Tätä näkökulmaa
jotkut poliitikot aliarvioivat usein ja olettavat pystyvänsä suurestikin
vaikuttamaan pörssiyhtiön toimintaan. Näin
se ei kuitenkaan ole, mutta näen, että TEM ja
ministeri Pekkarinen ovat kyllä olleet erityisen proaktiivisia
tämän tehtaan pelastusohjelmassa. Minä toivon,
että Varkauden Stora Enso yhdessä työ-
ja elinkeinoministeriön ja Keski-Savon kehittämisyhtiön
kanssa hakevat uusia metsäteollisuuden tuotteita, ja toivon,
että te, ministeri Pekkarinen, olette mukana edelleenkin
jatkossa ponnistelemassa tämän tehtaan eteen.
Haluan lyhyesti muistuttaa ed. Rajamäelle sen tosiasian,
(Puhemies: Aika! Kysymys!) että vuonna 1998 tehtiin Storan
ja Enso-Gutzeitin fuusio.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Häkämies toivoi, että voisin murtumatta
tämän vastauksen antaa. Todella pyrin siihen.
Ihan näin on, että kyllä me olemme hallituksessa
tehneet oikein hyvää yhteistyötä yrityksen
ja ed. Rajamäen ja myös monien muiden poliitikkojen
kanssa, ja se on torjuntavoitto, näin voi varmasti sanoa — ja
myöskin ed. Kärkkäisen kanssa. Siitä mitä jatkoon
tulee, kun tässä aiemmassa puheenvuorossa viitattiin
myöskin näihin erilaisiin biovaihtoehtoihin, ehkä nyt
ei voi eikä pysty tässä yhteydessä enemmän
sanomaan, mutta minä uskon, että Suomessa seuraavan
viiden vuoden aikaan lähtee liikkeelle kolme todella suuren
luokan biojalostamoa, ja toivotaan, että yksi noista ratkaisuista
voisi sijoittua sitten Varkauteen. Mitään takeita
siihen ei ole. Hallitus on omassa energiapaketissaan varannut 100
miljoonaa euroa näihin investointeihin, ja lisäksi
(Puhemies: Aika!) me odotamme 200—300:aa miljoonaa euroa
Euroopan unionin niin sanotusta Ner 300 -rahasta.
Kari Rajamäki /sd:
Arvoisa puhemies! Pörssiyhtiöön,
niin kuin tässä tapauksessa Stora Ensoon, voi
omistaja vaikuttaa, ja tässä tulee kyseeseen yhteiskuntavastuupohdinta
kuin myös se, asettaako merkittävä omistaja
vaatimuksia yhtiön alueteollisuus- ja työllisyyspoliittiselle toiminnalle,
kuten valtionomistajaohjauspäätöksessäkin
kesäkuulta 2007 myös todetaan. Tältä osin
valitettavasti rakennemuutospäätöksellä ei tätä hommaa
hoideta, vaan kyllä tämä pitäisi
niin kuin laajemmin hoitaa. Tässä on kyseessä myös koko
suomalaisen hyvinvoinnin, Suomen talouden nousun perusta. Jos meidän
keskeinen vientiteollisuutemme metsäteollisuus ajetaan
nyt syvimmän laman aikana alas, meille tulee olemaan erittäin
vaikeata paitsi Itä-Suomen myös kansallisen edun
vaalinta ja talouden ja työllisyyden hoito. Itse asiassa
hallituksen pitää nyt pikaisesti myös
nämä yleiset toimintaedellytykset saada kuntoon,
energian saanti, kuten on mainittu, puuhuolto, ja vihdoin tämä rämpiminen
Venäjän puutulliasian kanssa pitää saada
koivukuidun osalta hoidettua. Nyt tilanne on se, että koko
Itä-Suomen ja koko Suomen teollisuuden osalta meillä on
erittäin isoja aukkoja (Puhemies: Kysymys!) edelleen metsäteollisuuden
toimintaedellytysten osalta.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Rohkenen kyllä sanoa, että tällä hetkellä näkyy
selvästi yleisesti ottaen valoa jo metsäteollisuuden
alalla, ja se johtuu paljolti myöskin kansainvälisestä kehityksestä.
Sellun hinta on paremmassa juoksussa, mutta totta kai meillä on
edelleen haasteita. Ed. Heinäluoma äsken täällä vertasi
Ruotsia ja Suomea. Jokainen meistä tietää,
mitä devalvaatio on tehnyt Ruotsille. Se on auttanut paljossa,
että me olemme eurossa, se on auttanut meitä monessa,
mutta tällä kertaa tämä meidän
valuuttojemme erilaisuus tulee meitä ikävällä tavalla
vastaan. Hallitus toimii monilla eri tavoilla suomalaisen metsäteollisuuden
edellytysten parantamiseksi, ja uskon, että niiden toimien
sekä rahallinen että tällainen niin kuin
modernisointi, suomalaisen teollisuuden ja metsäteollisuuden
modernisointitoimet ovat kyllä erittäin hyvin
ajan tasalla ja kartalla. Minä luotan siihen, että näiden
vaikeuksien jälkeen suomalainen metsäteollisuus
nousee uudestaan.