Arvoisa rouva puhemies! Keskusta, vihreät ja Rkp ovat aikaisemmin suhtautuneet kriittisesti ydinvoiman lisärakentamiseen. Myös kansan enemmistö vastustaa ydinvoiman lisärakentamista. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on aikaisemmin arvioinut, että Suomeen tarvitaan 0—1 uutta ydinvoimalaa. Tästä huolimatta eilisessä hallituksen iltakoulussa päätettiin kahden uuden ydinvoimalan rakentamisesta. Ydinvoimaa rakentamalla ei pysäytetä ilmastonmuutosta. Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla on nähty, että suomalaisia työpaikkoja ei synny. Ydinvoimaa halutaan rakentaa vientiin, jolloin kuluttajien sähkön hinta nousee eurooppalaisen sähköpörssin myötä. (Ed. Salo: Ohhoh, mikä väite!) Me suomalaiset kannamme tuhansiksi vuosiksi riskit ydinhaudassa säteilevästä ydinjätteestä. Pääministeri Matti Vanhanen:

Miten on mahdollista, että hallitus on päättänyt esittää lupaa kahdelle uudelle ydinvoimalalle, ja miten ydinvoimakriittiset puolueet voivat tukea myrkynvihreänä säteilevää hallitusta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus on tällä viikolla tehnyt ratkaisut erittäin suuresta energiapoliittisesta kokonaisuudesta, joka samalla kertaa leikkaa Suomen ilmastopäästöjä merkittävästi. Ed. Arhinmäen esittämän ydinvoimaratkaisun arvioidaan tulevan leikkaamaan kivihiilen käyttöä 10 terawattitunnilla. Aikaisemmin tällaiseen ei ole pystytty. Samoin uusiutuvan energian paketti leikkaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä sekä sähkön ja lämmön tuotannossa että myös liikenteessä merkittävällä tavalla. Ilmastoratkaisuna näillä kaikilla tämän viikon ratkaisuilla järjestämme uudelleen meidän energiahuoltoamme yli 60 terawattitunnin edestä päästöttömällä tavalla. Se on erittäin merkittävä siirto kohti päästötöntä suomalaista energiataloutta. Tämä on yksi osa tätä.

Samoin näillä päätöksillä on annettu vahva viesti siitä, että Suomeen kannattaa investoida ja Suomessa investoidaan. Nämä päätökset yhteensä merkitsevät seuraavien 10 vuoden aikana ainakin 15 miljardin euron investointeja (Puhemies: Aika!) eri energiasektorien aiheisiin, hyvin paljon myös uuteen teknologiaan, joka avaa myös suuria vientimahdollisuuksia Suomeen. Tämä kaikki tapahtuu kaikkialle Suomeen, koko Suomeen.

Rouva puhemies! Tämä uusiutuviin kotimaisiin panostaminen olisi joka tapauksessa tehty riippumatta ydinvoimapäätöksestä, sitä edellyttävät EU:n sitovat päätökset.

Ydinvoimaa on kuitenkin tästä huolimatta lobattu. Suurimpana lobbarina on toiminut metsäteollisuus. Miten metsäteollisuus on kiittänyt tästä hallituksen eilisestä esityksestä? Kuten äsken kuulimme, Stora Enso kiittää lopettamalla Varkauden sanomalehtipaperituotannon ja potkimalla 200 työläistä kilometritehtaalle. Tämä osoittaa, että ydinvoimaa ei haluta rakentaa suomalaiselle teollisuudelle, vaan sitä halutaan rakentaa vientiin. Tarkoitus ei ole luoda suomalaisia työpaikkoja. Suomesta halutaan tehdä ydinvoimareservaatti, jossa suomalaiset kantavat riskit ja jätteet ja voitot keräävät suuryritykset.

Ydinvoimaa on perusteltu Venäjän tuontisähköstä luopumisella ja, pääministeri Vanhanen, te perustelitte hiilivoimalaitosten sulkemisella. (Puhemies: Aika!) Näillä samoilla perusteilla perusteltiin edellistäkin ydinvoimapäätöstä. Pääministeri Matti Vanhanen:

Kuinka monta kertaa saman hiilivoimalaitoksen voi sulkea?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tällä ratkaisulla todella päästään myös sähköntuotannossa laskennallisesti omavaraisuuteen ensimmäisen kerran ja meillä on mahdollisuus selvitä ilman sähkön tuontia. Saattaa olla yksittäisiä viikkoja, huippukulutusviikkoja, jolloin tarvitsee tuoda, ja tietysti osa vuodesta, silloin kun Suomessa on matala kulutus, silloin Suomessa on sähköntuotannossa ylituotantoa edellyttäen että erilaiset laitokset ovat täällä. Mutta omavaraisuus nykyajan maailmassa ei ole huono asia. Omavaraisuuden tavoitteen me asetimme yhteisesti hyväksytyssä energia- ja ilmastostrategiassa. Me olemme asettaneet sen tavoitteen, että omavaraisuus sähköntuotannossa saavutetaan, ja se tässä toteutuu. Kuten sanoin, uusiutuvan energian ratkaisulla saamme rannikon yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon kivihiililaitosten kivihiilen poltosta puolet pois. Ei pystytä kaikkea saamaan näillä, mutta puolet saadaan pois. Ydinvoimaratkaisun on arvioitu vähentävän kivihiilen käyttöä voimantuotannossa 10 terawattitunnilla. Nämä leikkaukset kyllä merkitsevät erittäin suurta leikkausta (Puhemies: Aika!) meidän ilmastopäästöihimme ja takaavat sen, että Suomi on omalta osaltaan vastaamassa siihen huutoon, minkä maailmalla olemme esittäneet.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tässä nyt kehunut ydinvoimaa ym- päristöystävällisenä vaihtoehtona, joka tuottaa edullista sähköä. Valitettavasti vain todellisuus on kyllä toisenlainen. Ydinvoiman käyttö on riskialtista alkaen siitä uraanin louhinnasta koko sen käyttöajan ja sitten puhumattakaan siitä loppusijoituksesta. Mutta olisin halunnut kysyä, millä tavalla on otettu huomioon ne suuret riskit, mitä voi tapahtua onnettomuuden sattuessa. Suomessa ei ole voimassa lainsäädäntöä käytännössä tällä hetkellä, joka kattaisi rajattomasti ydinvoimaonnettomuudesta aiheutuvat riskit. Vakuutusyhtiöt eivät halua tällaista myöntää, koska riskinä on, että vaikkapa 30 vuoden kuluttua ilmenevät syövät tulisivat niiden vastattaviksi.

Millä tavalla olette ottanut huomioon tämän suunnattoman riskin, että sattuu joku onnettomuus? Näkyykö se jollakin tavalla hallituksen arviossa siitä halvasta sähköstä, ja millä tavalla tämä otetaan huomioon, että sähköä (Puhemies: Aika!) tuotetaan tavalla, jota ei pystytä milloinkaan korvaamaan ihmisille? (Ed. Salo: Missä maassa?) — Suomessa.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä meille tuodaan noin kahden nykyisen ydinvoimalaitoksen verran sähköä Suomen rajojen ulkopuolelta kaiken aikaa. Minulla ei ole mitään syytä epäillä, etteivät nuo laitokset rajojen ulkopuolellakin ole turvallisia. Mutta minulla ei ole mitään syytä epäillä, etteivät Suomessa olevat ja Suomeen rakennettavat ydinvoimalaitokset ole vähintään yhtä turvallisia. (Ed. Sirnö: Annatteko tästä sananne vakuudeksi?)

Mitä näihin riskeihin ja niitten hoitoon tulee, eduskunta sääti täällä lain. Sen tiettyjen pykälien voimaantulo riippuu sen kansainvälisen sopimuksen ratifioinnista. Minä toivon, että se menee nopeasti eteenpäin ja näiltä osin lainsäädännöllinen pohja saadaan tässä kuntoon.

Mitä vielä tulee edellisiin puheenvuoroihin, Varkauteen, vielä kerran, minä uskon, että tämän päivän jälkeenkin ratkaisut Varkaudessa ennen pitkää johtavat siihen, että siellä myöskin energiaa tarvitaan.

Mitä tulee vielä siihen, miksi kaksi. Me ajamme päästöjä enemmän alas kuin me alun perin ehkä jossakin vaiheessa ajattelimme. Me otamme entistä vakavammin sen tosiasian, (Puhemies: Aika!) että meidän täytyy kyetä itse tuottamaan se kaikki sähkö, mitä me tarvitsemme. Omavaraisuuden lisääminen siitä, mitä joskus aiemmin ajateltiin, on ollut keskeinen syy siihen, että esitys on kahdesta.

Arvoisa puhemies! Kaksi uutta reaktoria, kaksi uutta isoa reaktoria, on näissä oloissa mielestäni aika paljon. Vähän sitä pohdiskelin, viekö se käytännössä potentiaalia, mikä meillä liittyy uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Haluaisin myös kuulla perusteluja vaikkapa siitä, miksi vaikkapa Teollisuuden Voiman hanke on parempi kuin esimerkiksi Loviisan Fortumin hanke. Nyt Olkiluotoon syntyy aika suuri keskittymä ydinvoimalle, ja vähän olen siitä huolissani, onko se huoltovarmuuden kannalta jo riski. Jos siellä on ongelmia, niin meillä voi mennä iso osa sähköntuotannosta poikki puhumattakaan muista riskeistä, mitä ydinvoimaan pahimmillaan voi liittyä.

Arvoisa puhemies! Uusiutuvien paketti, minkä esittelitte, arvoisa hallitus, tällä viikolla, on hyvä. Senkin suhteen mielestäni kysymys:

Jos seuraava hallitus on huono hallitus, niin voimmeko olla varmoja, että nämä uusiutuvat on sen verran vahvasti kiveen hakattu, että niitä suositaan myös seuraavalla hallituskaudella ja koko vuosikymmenellä ja siitä eteenpäin? Onko riittävällä tavalla kiveen hakattu tämä nyt sovittu paketti?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin aion omalta osaltani hoitaa asiat niin, että seuraava hallitus on todella hyvä hallitus eikä tee mitään huonoja ratkaisuja. Toisekseen näistä laeista, mitkä merkitsevät uusiutuvan energian edistämistä, ensimmäiset tulevat parin kolmen viikon päästä tänne eduskuntaan ja loput on tarkoitus esitellä vielä hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta, niin että ne kaikki, mitkä vaativat lakeja, olisivat voimassa ensi vuoden alusta lähtien. Ainahan voidaan ajatella, että lakia joku eduskunta voi muuttaa, mutta kun nämä järjestelmät lailla kuitenkin laitetaan liikkeelle ja sidotaan rahat niihin lailla, niin minä uskon, että niitten mukaan myöskin toimitaan.

Mitä tulee vielä Loviisan, Fortumin ja TVO:n väliseen vertailuun, aivan lyhyesti sanottuna, muistakaa ja muistetaan, että Fortum saa TVO:n osakkaana nytkin ainakin 400 megawattia lisää tehoja, joka on suurin piirtein sama kuin Loviisa 1:n nykyiset tehot. Mitä vielä tulee (Puhemies: Aika!) Teollisuuden Voimaan, se tuottaa osakkuussähköä aika paljon. Se on yksi tärkeä seikka kaikkien näitten ratkaisujen takana.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tekemät päätökset ovat loistavia. Samaan aikaan päätämme merkittävästä päästöttömän energian lisärakentamisesta ja aivan hienosta uusiutuvan energian suuresta panostuksesta. Me hoidamme näillä kaksi asiaa kerralla. Toisaalta me takaamme meidän teollisuudellemme, elinkeinoelämällemme selkeän näkymän eteenpäin siitä, että Suomessa on hyvä ympäristö energian puolesta toimia. Tänne voi investoida, tänne voi luoda työpaikkoja. Tämä Stora Enso -esimerkki, jonka vasemmistoliitto otti esille, osoittaa hyvin sen, kuinka kiikun kaakun teollisuuden pysyminen Suomessa on. Juuri siksi meidän pitää tehdä näitä rohkeita ratkaisuja, joilla me elinkeinoelämälle, teollisuudelle näytämme, että Suomesta energiaa jatkossakin löytyy.

Uusiutuva energia antaa mahdollisuuksia luoda myös valtavan määrän uusia työpaikkoja uuden teknologian parissa. Kysyisinkin vastaavalta ministeriltä:

Paljonko olette arvioinut, että meillä on mahdollisuus synnyttää uusia työpaikkoja uusiutuvan energian merkeissä?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tämä työpaikkojen syntymisen laskenta riippuu nyt vähän siitä, mitä kaikkea tässä otetaan lukuun. Jos katsotaan, mitä tapahtuu metsissä ja kuljetuksissa ja polttopaikoilla, niin silloin ollaan vielä reilusti alle kymmenessätuhannessa, aikaisemmin täällä kerrotulla tavalla 6 900—9 000 työpaikkaa yhden selvityksen mukaan. Mutta jos sitten otetaan kaikki se muu, mikä liittyy tuuliteknologiaan, biodieseleihin, biokaasuun, biodiesellaitoksiin, niitten kehittämiseen ja tuotantoon, ja vielä näitten pellettien maalämpöteknologiaan ja sitten kaikkeen siihen tutkimus- ja kehittämistoimintaan, niin silloin puhutaan erään arvion mukaan lähempänä 20 000 uudesta työpaikasta uusiutuvien ratkaisujen osalta, lähempänä 20 000 uudesta työpaikasta. Mitä tulee alan tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen, monta kertaa se on ollut täällä esillä. Vielä kertaan: Muutamassa vuodessa rahat näihin, siis ympäristö- ja energiateknologiaan laajasti ymmärrettynä, ovat nousseet 62 miljoonasta viime vuoden 230 miljoonaan euroon.

Arvoisa puhemies! Jos valtio suosii 10 000 lehmän navetoiden rakentamista, 10 lehmän navetat eivät maitomarkkinoilla selviä. Energiapolitiikassa on tasan sama tilanne. Te täytätte nyt energiamarkkinat, sähkömarkkinat, jättimäisillä ydinvoimaloilla, puhutte uusiutuvan energian läpimurrosta, mutta eiväthän ne pärjää siinä kilpailussa. Voitte tarjota porkkanoitakin, mutta kun markkinat täyttyvät näitten jättimäisten laitosten tuottamalla sähköllä, niin jää vaalinaluspuheeksi tämä uusiutuvan energian läpimurto, jota meillä ehdottomasti tarvittaisiin työllisyyden kannalta. Ydinvoimala maksaa. Seuraava sukupolvi varmaan ydinvoimaloissa maksaa jo lähes 10 miljardia, 500 pysyvää työpaikkaa vain tulee, pysyvää työpaikkaa. Se on ihan eri taso. Jos me sinne uusiutuvaan panisimme nyt koko painon, niin työtä tulisi vaikka kuinka paljon maakuntiin.

Arvoisa pääministeri, minä muistan, kuinka te 1990-luvun alussa nuorena kansanedustajana hihkuitte riemusta, (Puhemies: Kysymys!) kun kaadoitte täällä ydinvoimalan ponnellanne, jota kyllä tuimme silloinkin, sitä ratkaisua.

Muistatteko te tätä ja muistatteko te vielä perusteluita? Tätä teidän muistianne on pikkuisen epäilty tässä viime aikoina, (Puhemies: Aika!) mutta muistatteko te sen ja muistatteko sen, (Välihuutoja) että 2000-luvun alussakin te äänestitte ydinvoimaa vastaan? Nyt takki on kääntynyt. Kuinka monta kertaa se on pyörähtänytkään teidän päällänne?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kyllä muistan myös sen, että perustelin sen myös sillä, että asetan muun muassa maakaasun käytön sähköntuotannossa ydinvoiman edelle. Tässä suhteessa kantani on muuttunut. Ilmastosyiden takia viime vuosien aikana kanta on tässä suhteessa selkeästi muuttunut. Fossiilisten käyttöä en halua suosia vaan käyttää päästöttömiä. Tästä uusiutuvan energian paketista vain noin kolmasosa kohdistuu sähköön, kaksi kolmasosaa on muuta kuin sähköä, ja ydinvoima ja tämä uusiutuvan energian paketti eivät kilpaile keskenään. (Ed. Tennilä: Juu, mutta kun markkinat täytetään, siinä se on!)

Arvoisa rouva puhemies! Ennen nyt eilen tehtyjä ratkaisuja nähdäkseni hallituksen olisi tullut arvioida ne ponnet, joita edellisessä ydinvoimapäätöksessä tässä salissa hyväksyttiin. Nähdäkseni noissakin ponsissa olisi vielä ollut hallituksella hieman tekemistä. Hämmästyttävän vähän tässä koko energiakeskustelussa nyt viime viikkojen aikana on ollut esillä energiansäästö ja energiatehokkuus. Tuntuu vähän siltä, että hallituksella on kyllä satoja työryhmiä, joissa istuu todella maan ammattilaisia, mutta sitten nämä selvitykset ja ehdotukset siirretään tyylikkäästi mappi-ö:hön.

Haluan nyt kysyä vastaavalta ministeriltä: Miten aiotaan varmistaa se, että energiansäästö ja energiatehokkuustoimet oikeasti myös toteutuvat? Teillä on laatikossanne runsaasti esimerkiksi energiatehokkuustoimikunnan tuoreita esityksiä. Minne nämä kaikki ovat unohtuneet tässä energiapoliittisessa keskustelussa?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tänä aamuna katsoin aamutelevisiota. Näin vihreän kansanedustajan myöskin aamutelevisiossa sanovan tämän saman: energiatehokkuus ja energiansäästö, siinä ei ole tehty mitään. Minä valitan, että te ette ole nähnyt sitä valtioneuvoston periaatepäätöstä, minkä valtioneuvosto teki pitkällisen valmistelun jälkeen. Se asettaa tavoitteeksi, että 37 terawattituntia, siis miljoonan asukkaan alueen kaiken sähkön ja lämmön, vuosittaisen sähkön ja lämmön verran, erilaisilla energiansäästö- ja energiatehokkuustoimilla on tarkoitus säästää energiaa. Ja toimenpiteitä on monia. Monet niistä ovat olleet jo täällä eduskunnassa, ja uusia tulee kaiken aikaa. Myös näillä vapaaehtoisilla sopimuksilla, mitä meillä on elinkeinoelämän kanssa, yritetään vauhdittaa. Sekä vapaaehtoisin toimin että myöskin pakollisin toimin viedään asiaa eteenpäin. Sen sijaan että energiatehokkuusohjelma oli nyt erillisenä valtioneuvoston päätöksenä, ehkä sekin olisi pitänyt tuoda tässä samassa paketissa, niin se olisi huomattu paremmin. Katsokaa, (Puhemies: Aika!) lukekaa, valtioneuvoston sivuilta se löytyy.

Arvoisa puhemies! Vihreät on tästä yksimielisesti syvästi eri mieltä hallituksen enemmistön kanssa. Me vastustamme ydinvoiman lisärakentamista niin hallituksessa kuin eduskunnassa ja toivomme, että ydinvoimasta, joka on vakava, pitkälle tulevaisuuteen vaikutuksia aiheuttava energiantuotantomuoto, ottaa jokainen kansanedustaja sen vastuun, joka hänelle päättäjänä kuuluu tässä asiassa, vakavasti puoluekannasta riippumatta ja harkitsee, tarvitsemmeko todella lisäydinvoimaa.

Arvoisa puhemies! Kun vuonna 2002 päätettiin Olkiluoto kolmosen osalta asiasta, niin silloin jo puhuttiin siitä, että korvataan hiiltä. No, missä tilanteessa me nyt olemme? Se vaihtoehto, joka silloin oli tarjolla, olisi korvannut vanhaa, fossiilista polttoainekantaa huomattavasti nopeammin, ja me edelleen odottelemme sitä Olkiluodon kolmosreaktoria. Jos näistä hankkeista jotain tulee, ne valmistuvat pitkällä seuraavan vuosikymmenen puolivälissä tai sen loppupuolella. Vihreiden mallissa, joka perustuu siihen, että ei rakenneta (Puhemies: Kysymys!) lisäydinvoimaa, saamme tämän uusiutuvan energian tukipaketin voimakkaasti käyttöön, luomme kotimaisia työpaikkoja ja varmistamme, että (Puhemies: Aika!) saamme kansainvälisiä vientimarkkinoita.

Ministeri Pekkarinen: Miten te voitte saada kaksi ydinvoimareaktoria mahtumaan Suomen sähkönkulutusennusteisiin ja samaan aikaan uskoa, että pääomia riittää uusiutuvalle energialle?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Vielä kerran: 38 terawattituntia tulee uusiutuvaa. Ylivoimainen valtaosa on lämpöä taikka nestemäisiä polttoaineita, 7 terawattitunnin verran tästä 38:sta, elikkä siis koko sen tuulisähkön — se on 6 terawattituntia — verran, jopa sitä enemmän on tarkoitus tulla nimenomaan nestemäisiä polttoaineita, sitten lämpöä, ja vain valitettavasti selvästi pienempi osa, vähän runsaat 10 terawattituntia arvioidaan tulevan sähköä.

Eli vaikka kaikki mahdollinen uusiutuva energia, mitä nyt voidaan järjellisesti kuvitella, otettaisiin käyttöön vuoteen 2020 mennessä, niin kerta kaikkiaan se ei riitä siihen, että ajetaan hiili rajusti alas, että korvataan tuonti omalla, suomalaisella, varmalla, turvallisella tuotannolla ja että vielä vastataan siihen totuuteen, että me uskomme, että teollisuus sittenkin rohkenee investoida Suomeen — ja sen tehdessään ja tehdäkseen se tarvitsee vahvan (Puhemies: Aika!) tiedon siitä, että kilpailukykyistä, toimitusvarmaa energiaa on saatavilla.

Arvoisa puhemies! Uusiutuvan energian paketti perustuu metsäenergian huomattavaan lisäämiseen. Metsähaketta poltettaessa kattilaan laitetaan myös turvetta. Turve on kuitenkin hitaasti uusiutuva fossiilinen polttoaine eikä siis hyväksyttävä ilmastopolitiikan kannalta.

Miten hyväksyttävänä pidätte turpeen kytkeytymistä uusiutuvan pakettiin tällä tavalla, ja toisekseen, mitä muita suunnitelmia hallituksella on turpeen osalta?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Jos nyt näkeekin turpeessa mörköjä, niin jos vaihtoehdoksi tulee ja on tilanne, jossa on 100-prosenttisesti hiiltä käyttävä kattila ja sitten se voitaisiin korvata 80-prosenttisesti puuta ja 20-prosenttisesti turvetta käyttävällä kattilalla, niin onhan se, herra paratkoon, ilmastokysymyksen kannalta kuitenkin erittäin paljon edullisempi tämä viimeksi mainittu vaihtoehto, jossa ennen kaikkea puuta ja jonkun verran turvetta yhteisesti poltetaan. Totta kai se monella tavalla on edullinen ratkaisu.

Mitä vielä tulee metsähakkeen määrään ja sen lisäysmahdollisuuksiin, mitä täällä vihreitten puolelta on esitetty: Pyydän kiinnittämään huomiota siihen, että monet alan toimijat kentältä nyt jo epäilevät, riittääkö puu siihen kysyntään, mikä nyt näillä toimilla synnytetään. Minä uskon, että riittää. Se on haettu aika lailla oikeasta kohdasta se määrä, mikä arvioidaan voitavan nimenomaan (Puhemies: Aika!) puupohjaisesti uusiutuvaa energiaa tuottaa.

Arvoisa puhemies! Ed. Orpo täällä kutsui hallituksen energiapolitiikkaa loistavaksi. Minä kutsuisin sitä pikemminkin säteileväksi.

Parasta sähköä on sellainen sähkö, jota ei tarvitse tuottaa, ilmaston ja energian kannalta. Sähkönkulutus on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen. Tähän trendiin olisi pitänyt tarttua, olisi pitänyt panostaa energiatehokkuuteen ja sähkönsäästöön. Sitä tässä paketissa ei ole, toisin kuin te, ministeri Pekkarinen, vakuutatte.

Työministeri Sinnemäki: Oletteko samaa mieltä kuin elinkeinoministeri Pekkarinen, että tässä on maksimaalinen energiatehokkuus ja energiansäästö tässä paketissa sisällä? Jos olette eri mieltä, niin miten voitte jatkaa tämän hallituksen kanssa? Miten voitte jatkaa tässä hallituksessa, jos olette eri mieltä tästä asiasta ministeri Pekkarisen kanssa?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! En ole ydinvoimaesityksestä samaa mieltä ministeri Pekkarisen kanssa. Ryhmämme ei tule kannattamaan ydinvoimalupia. Tässä asiassa meillä on selvästi erimielisyys, josta ei ole ollut mahdollista löytyä kompromissia.

Työllisyyden kannalta sekä uusiutuva energia että energiansäästö, myös suomalaisen kilpailukyvyn kannalta erityisesti energiansäästö, on yksi keskeisimmistä tulevaisuuden tekijöistä.