Hannes Manninen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maailman, euroalueen ja Suomen talouden kasvu oli viime vuonna odotettua myönteisempi. Se antaa hyvät lähtökohdat myös kuluvalle vuodelle. Tilastokeskuksen mukaan maamme kokonaistuotannon kasvu jatkui alkuvuonna nopeana, 5,5 prosenttia tammi—maaliskuussa. Myönteinen talouskehitys näkyy myös käsiteltävänä olevan toisen lisäbudjetin tuloarvioissa. Hallituksen esityksessä verotuloarviota nostetaan 482 miljoonalla eurolla, mistä tuloveron osuus on 336 miljoonaa eli yli 2,5 prosenttia varsinaista talousarviota enemmän.

Kiitos, herra puhemies! — Arvonlisäveron tuottoennustetta korotetaan 146 miljoonalla. Korkotuloja sekä voiton tuloutuksia arvioidaan kertyvän 275 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. Kassan pienentämiseksi tuloutetaan vuoden 2006 kumulatiivisesta ylijäämästä 600 miljoonaa euroa talousarvion kattamiseksi. Kevään lisätalousarvioon on perinteisesti sisällytetty lähinnä palkkojen korotuksista ja muista pakottavista syistä tarvittavat menonlisäykset. Tällä kertaa poikkeuksena on 100 miljoonan euron siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon hallitusohjelman mukaisesti. Määräraha on ollut jatkuvasti alibudjetoitu tarpeeseen nähden, minkä vuoksi avustushakemukset ovat ruuhkautuneet.

Valtiovarainvaliokunta teki hallituksen esitykseen kolme muutosta:

Valiokunta korotti perusradanpidon rahoitukseen osoitettua määrärahaa 20 miljoonalla eurolla. Lisäyksellä voidaan varmistaa ratatöiden jatkuminen suunnitelmien mukaisesti ja välttää VR-Rata Oy:n suunnittelemat 300 hengen lomautukset. Työt kohdistuvat monille puuhuollon kannalta tärkeille rataosille.

Valiokunta osoitti 400 000 euron lisärahoituksen työttömien poliisien palkkaukseen, joka mahdollistaa ongelman hoidon ensi syksynä.

Valiokunta poisti lisätalousarviosta maininnan, joka olisi antanut Senaatti-kiinteistöille mahdollisuuden Siuntion kunnassa sijaitsevan Suitian kartanorakennuksen myyntiin. Valiokunta totesi, että kartano on yksi Suomen harvoista ehyistä kartanomiljöistä ja sillä on poikkeuksellinen kulttuurihistoriallinen arvo. Valiokunta katsoi, että asian valmistelussa oli ollut puutteita ja että myyntiä koskeva asia tulee valmistella perusteellisesti ennen eduskunnan kannanottoa.

Varsinaiset tulot, kumulatiivisen ylijäämän käyttö ja määrärahalisäykset huomioiden toinen lisätalousarvio on 1 126 419 000 euroa ylijäämäinen, ja ylijäämä käytetään valtionvelan lyhentämiseen. Valtionvelan määräksi arvioidaan vuoden 2007 lopussa noin 58 miljardia euroa, mikä on 33 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Arvoisa puhemies! Valiokunta esittää, että ehdotus vuoden 2007 toiseksi lisätalousarvioksi hyväksytään hallituksen esityksen mukaisesti valtiovarainvaliokunnan tekemin muutoksin ja että lisätalousarvioaloitteet 1—23/2007 vp hylätään ja että lisätalousarviota sovelletaan 1. päivästä heinäkuuta 2007 alkaen.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintöön liittyy kolme vastalausetta.

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Viisi ja puoli vuotta on kulunut siitä, kun Taleban-hallinto syrjäytettiin Afganistanissa. Eduskunta lähetti silloin yksimielisesti suomalaisia rauhanturvaajia auttamaan afganistanilaisia.

Vasemmistoliitto korostaa, että muiden sivistysmaiden tapaan Suomen tulee kantaa oma osuutensa rauhanturvaamisesta ja niiden maiden ihmisten auttamisesta, jotka tarvitsevat apua. Meitä sen sijaan huolestuttaa se, mihin tilanne Afganistanissa on kehittymässä. Yhdysvalloille ja Britannialle ei voi antaa anteeksi sitä, että talebanien kukistamisen ja al-Qaidan häädön jälkeen ne jättivät Afganistanin oman onnensa nojaan hyökätessään Irakiin. Irakin sota ja sitä seurannut miehitys on vienyt ne voimavarat, joita olisi tarvittu Afganistanissa.

Verrattuna Kosovon ja Bosnian operaatioihin Afganistanissa on rauhanturvaajia maan koko ja väestömäärä huomioon ottaen tuskin kymmenesosaa tarvittavasta määrästä. Afganistanissa ei ole kyetty kohentamaan väestön elinoloja jälleenrakennustyön avulla, ei ole kyetty luomaan toimivia poliisi- ja sotilasjoukkoja, paikalliset sotilaskomentajat ja rikollisjoukkiot ovat korvanneet virallisen hallinnon monessa tapauksessa.

Tyytymättömyys on leviämässä. Afganistanilaiset kokevat olonsa pahemmaksi kuin vielä pari vuotta sitten. Syinä ovat turvattomuus, poliisin ja oikeuslaitoksen toimimattomuus, korruptio ja taloudellinen kurjuus. Humanitaarista työtä tekevien kansalaisjärjestöjen avustustoiminta on vaikeutunut, ja avustuskuljetuksia ryöstetään entistä useammin. Ongelmana on myös se, että kapinallisia vastaan taistelevat Isaf-joukot turvautuvat ilmapommituksiin, jotka ovat tuottaneet siviiliuhreja. Näistä syistä vastarinnan kasvulle on olemassa pohjaa. Myös Afganistanin lähiympäristön epävakaus vaikeuttaa maan elvyttämistä.

Herra puhemies! Irakin miehityksessä on kuollut kenties 600 000 ihmistä, paossa kotiseuduilta on yli 4 miljoonaa ihmistä ja näistä puolet ulkomailla. Irakista on tullut sissisodan koulu monelle pyhän sodan innoittamalle. Yhdysvallat, joka voitti Irakin sodan, on häviämässä miehityksen. Palestiinan miehitys on jatkunut neljä vuosikymmentä, eikä näköpiirissä ole ratkaisua. Varojen vieminen Palestiinan hallinnolta synnytti kurjuutta, ja kurjuus synnytti vankilakapinan. Niin, hyvät edustajat, Gaza on maailman suurin ulkoilmavankila: aita ympärillä, vettä ja leipää. (Ed. Zyskowicz: Ei nyt kommunismin kukistumisen jälkeen!) Epätoivo nostaa pyhään sotaan uskovaa liikettä Gazassa ja pakolaisleireillä Libanonissa. Pyhä sota -liike saa monet uskomaan, että Palestiinassa, Irakissa ja Afganistanissa on kyse yhdestä ja samasta länsimaiden ristiretkestä muslimeja vastaan.

Hyvät edustajatoverit, nämä kansainväliset tekijät vaikeuttavat tilannetta Afganistanissa. Ulkoasiainvaliokuntaa voi kiittää siitä, että se tunnusti tarpeen saada selvitys tilanteesta. Valitettavasti valiokunta ei tohdi vaatia selontekoa vaan jättää harkinnan hallitukselle. Selonteko on ehdottoman välttämätön, jos suomalaisten rauhanturvaajien määrää lisätään ja otetaan vastuu jostakin alueesta. Me katsomme, että koko eduskunnan tulisi yhdessä arvioida, millä keinoin ne tavoitteet saavutetaan, joiden vuoksi Suomi muiden mukana lähetti rauhanturvaajia. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä me esitämme, että eduskunta edellyttäisi hallitukselta selontekoa. (Ed. Nepponen: Nyt on lisätalousarvio!)

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Verotulojen ennakoitua suuremmat kertymät olisivat antaneet hallitukselle mahdollisuuden puuttua moniin kipeisiin asioihin, joita on lukuisia. Vain hyvin mitättömiä korjauksia kuitenkin hallituspuolueet tässä lisäbudjetissa ovat valmiita tekemään.

Ensimmäiseen lisätalousarvioon verrattuna verotulojen ennakoidaan edelleen kasvavan 482 miljoonaa euroa. Lisäksi muiden tulojen ennakoidaan kasvavan 303 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi voidaan pienentää aikaisemmista ylijäämistä kertynyttä valtion kassaa. Tämä merkitsee sitä, että valtio on vähentämässä velkaansa noin 1 150 miljoonaa euroa tällä lisäbudjetilla. Sinänsä tietenkin on hyvä, että valtionvelkaa lyhennetään, mutta olisi ollut paljon tärkeämpiäkin ja kiireellisempiä kohteita, mihin tätä rahaa olisi tarvittu. Sen sijaan hallitus ei näitä kiireellisiä kohteita hyväksynyt, vaan osoittaa rahat edelleenkin valtionvelan kaventamiseen.

Täällä ed. Lapintie jo mainitsi siitä, että vasemmistoliitto tulee esittämään lausuman, jossa puututaan Afganistanin tilanteeseen ja edellytetään, että hallitus antaa selonteon.

Lisäksi vastalauseessamme on lisäysehdotuksia ja muun muassa opetusministeriön pääluokkaan esitetään 2:ta miljoonaa euroa. Tuhansia nuoria jäi opiskelupaikkojen ulkopuolelle. Yksistään Pirkanmaalla 1 160 hakijaa jäi ilman opiskelupaikkaa. Heistä uhkaa tulla väliinputoajia yhä kasvava joukko. Rahaa olisi siksi tarvittu opiskelupaikkoihin nykyistä enemmän.

Lisäksi tulemme esittämään, että maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa hallitus ja eduskunta ei päättäisi Sarmijärven kalanviljelylaitoksen lakkauttamisesta. Laitoksen lakkauttaminen vaarantaa koko Inarijärven vesistön, kalakantojen säilyttämisen ja parantamisen. Kalakantojen säilyttämisellä on suuri merkitys paikallisille asukkaille ja turismille. Tämän perusteella esitämme myöskin 500 000 euron lisämäärärahaa, jotta Sarmijärven kalanviljelylaitoksen toiminta voitaisiin säilyttää.

Lisäksi näemme täysin riittämättömänä sen rahamäärän, mitä hallitus esitti ratojen perusparannukseen. Se 30,4 miljoonaa euroa, joka osa voitosta nyt jätetään käyttämättä, olisi tarvittu kaikki, tämä 30,4 miljoonaa euroa, ratojen perusparannukseen.

Lisäksi täällä on monia muita kohtia, mitkä olisivat tarvinneet lisärahoitusta, mutta valtiovalta, hallitus, ei siihen näytä suostuvan vaan esittää pelkästään velkojen lyhentämistä, mikä sinänsä on tietenkin hyvä asia, mutta vielä tärkeämpiä olisivat olleet ne tarpeet, jotka sisältyvät näihin vastalauseisiin.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kehitys on Suomessa ollut hyvä. Valtion kassaan tulee verotuloja 482 miljoonaa enemmän kuin mitä oletimme joulukuussa. Vaikka osakkeita on paljon myyty, niin osinkotuloja tulee lähes 140 miljoonaa enemmän kuin oli oletettu joulukuussa. Mistä tämä johtuu? Ilmeisesti on arvioitu väärin. Arvioinnissa on tapahtunut pieni lipsahdus, ja on oikeastaan peritty liian paljon veroja. Ja jos on peritty liian paljon veroja, niin pitäisi oikeastaan palauttaa se liika peritty vero, 480 miljoonaa, niille, joilta se on otettu, mutta kun yhteiskunta ei ole vielä valmis, yhteiskunnassa on paljon ongelmia, niin on mielestäni aivan oikein, että osa näistä lisätuloista käytetään näitten ongelmien ratkaisemiseksi.

Kristillisdemokraatit ovat yleensä esittäneet, että talouden kasvusta käytettäisiin kolmannes verotulojen alentamiseen, kolmannes hyvinvointipalvelujen nostamiseen ja kolmannes velkojen lyhentämiseen. Ainahan meillä on taloudellista kasvua, ja jos noudatettaisiin tätä periaatetta, niin kukaan ei voisi sanoa, etteikö yhteiskunta menisi eteenpäin. Mutta tämän valiokuntakäsittelyn aikana, niin kuin myös aikaisemmin, on käynyt ilmi, että yhteiskunnassa on joitakin suuria ongelmia, mitä pitäisi pikaisesti hoitaa kuntoon, etteivät niiden kustannukset pääsisi kasvamaan.

Totean tästä lisätalousarviosta, että hallitus on nyt aika lailla kyllä kristillisdemokraattien linjalla, kun kolmannes käytetään tavallaan menojen lisäämiseen ja parannetaan palvelutasoa yhteiskunnassa. Meidän ja hallituksen linjan välinen ero tässä asiassa on se, että tänä päivänä me panisimme puolet näistä lisätuloista palvelujen parantamiseen. Ja missä ne huutavimmat epäkohdat ovat? Ne ovat vanhustenhoidon puolella, terveyskeskuksissa ja sairaaloissa ja sitten radan kunnossapidossa. Kristillisdemokraatit esittävät omassa vaihtoehtobudjetissaan, että 30 miljoonalla eurolla parannetaan palvelutasoa terveydenhuoltopuolella ja vanhusten laitoksissa, niin että palkattaisiin 4 000 henkilöä lisää tälle sektorille.

20 miljoonaa omaishoitajille, niin että henkilö, joka on lain mukaan oikeutettu omaishoitoon, myöskin saisi sen tuen. Tällä hetkellä on paljon paljon sellaisia henkilöitä, jotka hoitavat vanhuksia, hoitavat omaisia, olisivat oikeutettuja omaishoitotukeen, mutta kun ei ole riittävästi rahaa, niin ei saa tätä omaishoitotukea. Se on meidän mielestämme väärin. Siihen tarvittaisiin 20 miljoonaa.

On hyvä, että ratojen kunnossapitoon tulee 20 miljoonaa, niin kuin väyläministeri julkisesti on esittänyt, että vaje on 20 miljoonaa. Teollisuus on kuitenkin sitä mieltä, että vaje on 50 miljoonaa. Ja kun seuraa, mitä sillä sektorilla on tapahtunut, niin täytyy todeta, että ei tällä 20 miljoonalla päästä tyydyttävälle tasolle. Tarvittaisiin 30 miljoonaa lisää, ja se ei ole mitään kuluttamista, vaan se on investointi tulevaisuuteen, joka aivan varmasti säästää kustannuksia pitkässä juoksussa.

Sitten meillä on joitakin pieniä menolisäyksiä: kriminaalihuoltoon 2 miljoonaa lisää, kouluihin 5 miljoonaa lisää. Eli aika vaatimattomia lisäyksiä, mutta palaan tuohon periaatteeseen: on tullut enemmän rahaa kuin me kuvittelimme joitakin kuukausia sitten.

Nyt päätetään siitä, miten näitä rahoja käytetään. Meidän käsityksemme on se, että hallituksella olisi varaa hoitaa nämä yhteiskunnan suurimmat ongelmat kuntoon, jos niin vain haluaisi. Hallituksen esitys saa arvosanan 7. Se on oikean suuntainen, mutta kysyn: Miksi ei niitä ongelmia, joista jokainen puolue harva se päivä puhuu, panna kuntoon nyt, kun varaa siihen olisi?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olisin ed. Kalliksen puheenvuoron johdosta halunnut kiittää ... kiinnittää huomiota (Ed. Kallis: Kiittäkää vaan!) — miksei kiittääkin hyvästä puheenvuorosta — erityisesti nyt kiinnittää huomiota verotuksen, ennen kaikkea tuloverotuksen, tason ja toisaalta valtion verokertymän väliseen suhteeseen. Aivan viime aikoinakin keskusteltaessa muun muassa julkisen sektorin palkankorotustarpeista on kokoomukselle huomautettu, että me emme voisi samanaikaisesti vaatia tuloverotuksen keventämistä ja kannattaa julkisen sektorin naisvaltaisten alojen palkkojen tuntuvampaa korottamista. Kyllä me voimme tätä samanaikaisesti tehdä ja menestyksellä voimmekin.

Hyvä osoitus siitä, miten tuloverotuksen kevennykset eivät ole johtaneet verotulojen vähentymiseen vaan yhdessä talouskasvun kanssa ja työllisyyden paranemisen kanssa päinvastoin verotulojen kasvamiseen, on juuri se tilanne, missä nytkin olemme, että tälle vuodelle budjetoidut verotulot selvästi ylittyvät, vaikka tehtiin tällekin vuodelle, kuten koko viime vaalikaudella, tuntuvat tuloveron kevennykset. Järkevillä tuloveron kevennyksillä voidaan tukea talouskasvua, ja talouden ja työllisyyden kasvu on merkittävin selittävä tekijä valtion ja kuntien verotulojen kasvulle.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä ymmärsin ed. Zyskowiczin puheen perusteella, että hän kannattaa kristillisdemokraattien esitystä, joka lähtee siitä, että ... (Ed. Zyskowicz: Aika luovaa tulkintaa!) — Te sanoitte, että kasvavat tuloverot mahdollistaisivat palkkojen korottamista. — Ja sitähän me nimenomaan esitämme. Me esitämme 30 miljoonaa euroa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen hoitajien palkkaamiseksi terveydenhuoltoon ja vanhustenhoitoon, ja siihen sisältyvät myöskin palkankorotukset. Eli odotan myöskin, että teot sitten, kun näistä äänestetään, ovat puheitten mukaisia.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis haluaisi 20 miljoonaa euroa omaishoidon tuen lisäämiseksi kunnissa. Se on kyllä nykyisellä valtionosuustekniikalla aika mahdotonta, (Ed. Kallis: Ei ole!) koska meillä ei ole näitä korvamerkittyjä rahoja. Ja jos me levitämme koko Suomen alueelle 20 miljoonaa euroa ja ajattelemme esimerkiksi näitä suuria kuntia, niin kuin meillä on Helsinki, niin suurin osa siitä rahastahan menee kuitenkin valtionosuustasauksiin. Eli siis ei tällä tekniikalla oikein pysty omaishoitoa lisäämään.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä omaishoidon tukeminen on hyvin tärkeä asia, mutta tässä voi kyllä kunta tehdä paljon itsekin. Me teimme Vammalassa viime budjettikäsittelyn yhteydessä sellaisen päätöksen, että aina kun omaishoito korvaa laitoshoidon, niin aina maksetaan omaishoidon tuki, ja se maksaa kyllä pitkästi itsensä takaisin, se järjestelmä, eli kun kunnissa vaan osataan tämä asia hoitaa, niin tällä pystytään paljon tekemään. Se on tärkeää. Asia on äärimmäisen tärkeä, mutta ensisijainen vastuu on kunnilla.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kallikselle totean, että hän hyvin luovasti tulkitsi puheenvuoroani. Kannatan naisvaltaisten koulutettujen alojen palkkojen korottamista sillä tavoin kuin hallitusohjelmassa on viitattu, ja on hienoa, että kokoomus vaaleissa nosti tämän tasa-arvotupoasian vahvasti esiin ja että tämä ajatus ja asia on hallitusohjelmassa, ja hallituksella on valmius omalta osaltaan ylimääräisten valtionosuuksien muodossa tukea naisvaltaisten alojen palkkojen korottamista kunnissa. Pallo on tällä hetkellä kuitenkin työmarkkinapöydässä, ennen kaikkea kuntapuolen työmarkkinapöydässä, ja toivomme, että syksyllä kun siellä ratkaisuja tehdään, niin synnytetään ratkaisu, joka todella tukee näitten koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkojen kehittymistä.

Ed. Kallis, tätä asiaa ei nyt ratkaista. Lisärahoilla on hallitus tähän omalta osaltaan varautunut. Jos syntyy sellainen ratkaisu kuin hallitusohjelmassa tarkoitetaan, niin hallitus on valmis lupauksensa mukaisesti sitä taloudellisesti tukemaan.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä suuresti ihmettelen, että te kokoomusedustajat Satonen ja Asko-Seljavaara katsotte, että 20 miljoonalla ei saa mitään aikaan, että se on kuntien tehtävä hoitaa ja että tällä 20 miljoonalla ei ole mitään merkitystä. Jos teillä todella on tuollainen käsitys, niin luovuttakaa se valta jollekin toiselle. He pystyvät kyllä taatusti hoitamaan 20 miljoonalla eurolla monet asiat kuntoon. Ja kyllähän tässä salissa on aikaisemminkin joskus korvamerkitty rahaa, ja niin voidaan tehdä nytkin, jos todella pelkäätte sitä, että raha ei mene perille. Mutta kylläpä te vähättelette 20 miljoonan euron voimaa!

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jäin ihmettelemään tuota ed. Asko-Seljavaaran puhetta, kun hän totesi, että tällä tekniikalla eli määrärahan lisäämisellä ei omaishoitoa paranneta. Kristillisdemokraatit ovat useita kertoja ehdottaneet sitä, ja olemme myös tehneet lakialoitteita siitä, että omaishoidon tuen lainsäädäntöä samoin kuin vanhustenhoidon lainsäädäntöä parannettaisiin niin, että tuo rahoitus todellakin menisi siihen kohteeseen, johon se on tarkoitettu.

Edelleenkin vetoamme siihen, että hallitus toisi vanhustenhoidon lainsäädännön ja omaishoitoa koskevan lainsäädännön, jolla varmistettaisiin rahoituksen lisäämisen perillemeno oikeaan kohteeseen. On turha valittaa täällä sitä, että tällä tekniikalla ei saada rahaa oikeaan kohteeseen, jos ei olla valmiita parantamaan lainsäädäntöä niin, että se menee perille.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt olen aivan samaa mieltä ed. Räsäsen kanssa siitä, että vanhushuolto todella tarvitsee kriteerit, ja niitä ollaan juuri valmistelemassa. Ne ovat nyt lausuntokierroksella, ja sen jälkeen, kun ne saamme, katsomme, millä tavalla tämä rahoitus tapahtuu, mutta heittämällä nyt tässä lisätalousarviossa 20 miljoonaa kunnille ei varmaan ratkaista tätä omaishoitokysymystä. Moneen kertaan on puhuttu siitä, että oikeastaanhan omaishoidon pitäisi olla kokonaan Kelan maksettava, ja sehän on jo isompi uudistus. (Ed. Räsänen: No missä se viipyy?)

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Mielestäni äsken käyty lyhyehkö debatti omaishoitajista ei ansaitse kovinkaan hyvää arvosanaa, jos porvaripuoli on todellakin sitä mieltä, että nykyinen omaishoito on sinänsä riittämätön ja lisiä euroja, siis fyysisiä euroja, ei muka tarvittaisi omaishoitoon. Kuinka moni tässä salissa on yrittänyt elättää omaisensa, joka on esimerkiksi kovin pienellä sairauseläkkeellä, sillä omaishoidon tuella? Kuinka moni on tehnyt sitä 24 tunnin vuorokausityötä omaishoitajana, kieltäytynyt käytännössä omasta elämästään? Mielestäni on loukkaavaa kaikkia omaishoitajia kohtaan, että jollakin porvaripuolueen edustajalla on varaa sanoa, että sille puolelle ei tarvita lisää rahaa.

Arvoisa puhemies! Erään ministeriön eräs virkamies tokaisi taannoin ääneen, että keväiset lisätalousarviot ovat ainoastaan hallituksen keino estää oppositiota tekemästä välikysymys ennen juhannusta. Samainen herra jatkoi, ettei millään hallituksella ole varaa jo parin kuukauden päästä varsinaisen talousarviovuoden käynnistymisestä myöntää, että metsään meni ja korjausliikkeitä tarvitaan, jotta pöheiköstä päästään takaisin oikealle ajoradalle. Niin tai näin, lisätalousarvion alkuperäisenä ideana on ollut aina ennalta ehkäisevästi tehdä jo tarpeellisiksi havaittuja parannuksia, joilla taataan talousarviokirjoihin kirjatut kauniit tavoitteet myös elävässä elämässä ja ihmisten arjessa.

Nyt käsillä olevaa lisätalousarviota kohtaan ainakin vasemmistoliitossa tunnettiin selkeätä ennakko-odotusta, onhan tämä lisätalousarvio ensimmäinen konkreettinen mahdollisuus porvarihallitukselta vaalilupaustensa lunastamiseen ja ensimmäinen konkreettinen mahdollisuus antaa ihmisille sitä valtiovarainministeripuolueen eli kokoomuksen lupaamaa toivoa.

Valitettavasti porvarihallituksemme heiluu sujuvan arjen ja palveluiden saavutettavuuden ongelmien saralla vain suurilla sanoilla. Euroja sillä ei selkeästi ole halukkuutta satsata tässä ja nyt, vaan paljon paljon myöhemmin, jos ollenkaan, vaikka, kuten itse asiassa ed. Zyskowicz muutama repliikki sitten totesi, jo nyt tiedetään, että verotulot ylittävät ennusteet ja olisi siis olemassa euroja, joilla voitaisiin ihmisten arjen sujuvuutta parantaa. Suuret sanat ja saamattomuus ihmisten elämänlaadun ja tasa-arvon saralla eivät ole uutta pääministeri Vanhasen vetämälle hallitukselle. Vanhasen ensimmäinen hallitus kuitenkin varoi lausumasta liian avoimesti yhteisvastuuttomuuden ja itsekkyyden politiikkaa puheissaan.

Pääministeri Vanhasen porvarihallitus on kuitenkin jo nyt avoimesti näyttänyt todelliset kasvonsa. Porvarihallituksen ensimmäisinä askelina oli tehdä julkisiksi kaksi yhteisvastuun kannalta musertavaa arvovalintaansa. Ensinnäkin porvarihallitus kiirehti kertomaan vapauttavansa miljoonaperinnöt veroista, ja seuraavaksi porvarihallitus kiirehti sanomaan, että se poistaa päivähoitomaksuista nollaluokan. Almut rikkaimmista rikkaimmille ja köyhien ryöstäminen kertovat käänteisestä ja kovin, kovin kokoomuslaisesta robinhood-ideologiasta anna niille, joilla jo on, ja ota niiltä, jotka eniten tarvitsevat.

Porvarihallitukselta löytyy siis rohkeutta harjoittaa julkisuudessa hyvinvointivaltiotamme alasajavia avauksia, mutta porvarihallitukselta ei löydy rohkeutta kiirehtiä pitämään äänestäjilleen antamiaan sanoja silloin, kun puhutaan euroista. Siksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmä omassa vastalauseessaan näyttää, että jo tämän lisätalousarvion yhteydessä avoinna olevissa asioissa olisi ollut mahdollista tehdä yhteisvastuullisempaa ja oikeudenmukaisempaa arvopolitiikkaa. Siksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää, että jo nyt ryhdytään tekoihin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi takaamalla, että suomalaiset junat liikkuvat suomalaisilla radoilla. Siksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää, että jo nyt katkaistaan koulupudokkaiden syrjäytymiskierrettä lisäämällä voimavaroja nuorisopajoihin. Siksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää, että jo nyt ennaltaehkäistään pitkäaikaistyöttömyyden pitkittymistä resursoimalla lisää työllisyyskoulutukseen ja työllistämistoimiin. Siksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää, että jo nyt huolehditaan kuntien mahdollisuudesta palkata lisää ihmisiä terveyskeskuksiin, vanhustenpalveluihin ja sosiaalityöhön, ei vasta joskus myöhemmin. Siksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää, että jo nyt kunnilla on mahdollisuus maksaa edes kohtuullista korvausta sairaanhoitajille ja muille laadukkaiden julkisten palveluiden työntekijöille.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän arvovalinnat kumpuavat oikeudenmukaisuudesta sekä todellisen ja tasa-arvoisen tulevaisuuden toivon valamisesta, mutta toisin kuin porvarihallituksen edustajat, me emme tyydy kirjaamaan arvovalintojamme vain vaalimainoksiin. Me olemme myös valmiita tekoihin arvojemme puolesta vaalien välilläkin. (Ed. Zyskowicz: Ed. Sirnö on selvästikin saanut puhtia puoluekokouksen jälkeen!)

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Vastaan omaishoitoa koskeviin puheenvuoroihin, joita tässä on ollut useita, viimeksi ed. Sirnö. Elikkä omaishoidossahan tapahtui, jos hiukan kerrataan historiaa, kun täällä on paljon uusia kansanedustajia myöskin, että viime kaudella saimme ensimmäisen omaishoitolain ja sen seurauksena omaishoitoon tuli aivan uusi ryhti ja asenne kunnissakin. Kun on oma laki, niin sitä on tietenkin helpompi kehittää ja lakia avata kuin silloin, jos ei ole lakia ollenkaan. Sen lisäksi tämän vuoden alustahan tuli yksi uusi vapaapäivä omaishoitajille lisää. Ja nyt hallitusohjelmaan on kirjattu, että selvitetään tämä Kela-mahdollisuus, mitä täällä on nyt peräänkuulutettu, elikkä selvitetään tämä mahdollisuus, voiko Kansaneläkelaitos olla tämän omaishoidon tuen maksaja, jolloin siinä on paljon hyviä puolia. Se olisi koko maassa sitten samoilla perusteilla myönnetty. Kriteeristöthän tehtiin jo siihen viime kaudella, ja näin sitten omaishoitajille tulisi suurempaa tasa-arvoa, ettei se enää vaihtelisi niin paljon tämän asuinpaikan mukaan. Tämä on nyt hallitusohjelmassa, ja katson, että se on suuri edistysaskel.

Mitä sitten tulee tähän päivähoitoasiaan, josta ed. Sirnö täällä kantoi huolta, se on ministeri Risikon puolen valmistelussa, mutta koska itse olen sosiaalipoliittisen ministerivaliokunnan puheenjohtaja ja asia on määrä käsitellä siellä, niin nyt on aivan liian ennenaikaista vielä päätyä näihin tulkintoihin, joita ed. Sirnö käytti, että köyhien ryöstämisestä olisi kysymys. Käsittelemme huolella tutkimusten jälkeen tämän asian siellä ministerivaliokunnassa, ja vasta silloin, kun on lopullisten päätösten aika, odotan näinkin jyrkkiä kommentteja. Ehkä niitten kaikenlaisten kommenttien aika on vasta sitten. No, minä ymmärrän, että oli esitys mikä tahansa, mikä vasemmistosta tulee, oppositio käyttää omaa mahdollisuuttaan, demokraattista mahdollisuuttaan, mutta vielä on ennenaikaista, koska ministerivaliokunta ei ole asiaa käsitellyt.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin omaishoidon osalta: Ministeri Hyssälä oli jo ministeri Hyssälä, kun viimeksi tehtiin omaishoitoon liittyvä selvitys. Sen selvityksen pohjalta oli jo selvää ja myös malli osoitettavissa, miten omaishoito siirretään Kelalle. Se, että pääministeri Vanhasen kakkoshallitus nyt viivyttelee omaishoitoa koskevissa asioissa, kertoo ei niinkään tiedon puutteesta vaan halun puutteesta.

Ja mitä tulee sitten tähän päivähoidon nollamaksuluokan poistamiseen, kysymys kuuluu: Jos asia on vasta selvittelyn alla oleva asia, miksi se julkaistaan, niin kuin se olisi jo hallituksen päätös?

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälä teki justiin selväksi sen, mitä halusin sanoa, elikkä että tämä asia selvitetään, että omaishoito siirretään Kelalle. Minä en ymmärrä, minkä vuoksi vasemmistoliitto tästä asiasta nyt on nostanut tämmöisen metelin, koska siitä on ihan selkeä kirjaus täällä hallitusohjelmassa. Ministeri Hyssälä sanoi, että sitä tutkitaan, ja minun mielestäni näin pitää tehdä, se täytyy siirtää. On muitakin tämmöisiä maksuja, jotka kannattaa siirtää Kelalle, koska juuri kelamaksun kautta ihmiset ovat eri puolella Suomea tasa-arvoisia. Mutta minä ymmärrän sen, että tämä asia liittyy siihen suureen sosiaalipoliittiseen uudistukseen, joka on käynnistymässä, ja ehkä nyt kannattaisi jaksaa odottaa. Minä ihailen ed. Sirnön lennokkuutta ja tulisuutta. Minusta se on hyvä merkki ihmisessä ja etenkin edustajassa.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ehkä ed. Ukkolalle voin kertoa, että jo viime hallitus kirjasi kai 80 selvitystä hallitusohjelmaansa ja niitä saimme sitten täällä kuulla eikä niitä tuloksia kyllä näkynyt, joten ehkä tämä skeptisyytemme johtuu siitä. Ja omaishoidon osalta se, että Kelan osuutta siinä selvitetään, on ainoa keino taata se, että eri puolilla Suomea saadaan tasa-arvoinen käytäntö, mutta eihän se selvittely riitä.

Mutta tästä maksuttoman päivähoidon poistamisesta: Kyllä me täällä nyt oppositiossa ja kansalaisetkin olemme aivan ihmeissämme, kun ihan riippuen siitä, mikä hallituksen edustaja, minkä puolueen ministeri, puhuu, puheet ovat aivan päinvastaisia ja sitten vielä joku puoluesihteerikin sanoutuu täysin irti hallituksen omista esityksistä. Oman mielipiteeni nyt vaan siihen perustan, mitä viimeksi (Puhemies koputtaa) ministeri Risikko on sanonut julkisuudessa lehdessä, että hallitus ei tule tästä peräytymään, vaan päivähoidon maksuttomuus poistuu.

Timo  Soini  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Me suomalaiset haluamme itse hoitaa omaisemme, ja on aivan oikea suunta, että lähdetään tätä Kelan kautta viemään eteenpäin ja resursoitaisiin sitä, että omaiset voisivat hoitaa. Vaalitaistelussa sosialistit sanoivat, että tarvitaan 40 000 uutta hoitajaa. Varmaan tarvitaan, mutta niitä ei löydy mistään. Nämä hoitajat, ne ovat keskuudessamme: omaisia, sukulaisia, serkkuja, kaikkia. Se pitää resursoida, ja kun tätä lähdetään viemään eteenpäin, täytyy varmistaa se, että jos vaikka puolisolla on pieni eläke, niin se omaishoidon tuki ei leikkaa taas sitten sitä pientä eläkettä. Näin tämä asia ei menisi ollenkaan eteenpäin. Tästä pitää lähteä. Myös hoitajia tarvitaan lisää, mutta omaishoito on ainoa ratkaisu meidän vanhusten tulevaan hoitotarpeeseen. Muualta niitä ei löydy.

Kari Rajamäki  /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Omaishoitolaista muodostui käytännössä kuin säästölaki monissa kunnissa, ja kansalaisten eriarvoisuus omaishoidon suhteen, omaisten jaksaminen, on vakava ongelma monessa kunnassa tässä maassa ja monella alueella. Tästä syystä olen myös sitä mieltä, että Kansaneläkelaitoksen kautta toteutettava järjestelmä turvaa tasavertaisen omaishoidon kehittämisen ja turvaa oikeutetun omaishoidon niin omaisten kuin yhteiskunnankin kannalta oikealla tavalla.

Muutoinkin, arvoisa ministeri, meidän olisi syytä käyttää entistä enemmän korvamerkittyjä järjestelmiä silloin, kun meillä sosiaali- ja terveydenhuollon puolella havaitaan selkeästi hiljaisten potilasryhmien syrjäytymistä. Näinhän eduskunnassa tehtiin niin lastenpsykiatrian, sydänvikaisten lasten kuin monien muiden osalta. Olen sitä mieltä, että nykyinen järjestelmä ei riittävästi reagoi (Puhemies koputtaa) hiljaisten omaisten ja potilaitten tilanteeseen.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton ei kannattaisi tässä omaishoidossa nyt kovin äänekkäästi esiintyä. Vasemmistoliiton hallituksessa olon jäljiltä omaishoitoa ei lähdetty kehittämään nollasta vaan miinukselta.

Mitä sitten tulee tähän, mitä ed. Rajamäki ja muut nostivat esille, niin tämä verotus ja omaishoito tullaan selvittämään tässä uudessa komiteassa. On juuri niin kuin täällä ed. Timo Soini totesi, että kun eläkkeeseen yhdistetään omaishoitajuus, niin se verotus saattaa olla monta kertaa kovin kohtuuton, ja tämä tulee olemaan yksi tämän sosiaaliturvakomitean tehtäviä selvittää.

Vaikka ehkä julkisuudessa on annettu ymmärtää, että omaishoitolaki olisi vähentänyt omaishoitoa, näin ei käynyt. Me selvitimme alkuvuodesta tämän kysymyksen. Kunnat ovat edelleen lisänneet voimakkaasti omaishoitajien määrää, mikä on hyvä asia.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri osoitti sanansa vasemmistoliitolle, mutta haluan kysyä ministeriltä: Tuleeko omaishoito subjektiiviseksi oikeudeksi? Siinä on se olennainen kysymys. Jos se ei ole subjektiivinen oikeus, niin kunnat voivat budjettiensa puitteissa määrätä määrärahoista, ja valitettavasti ne määrärahat ovat täysin riittämättömiä, ja tässä on se suuri ongelma. Jos nyt oikein muistan, niin Elli Aaltosen työryhmähän teki tästä selvityksen. Onko se heitetty roskakoriin jo, vai onko se näin nopeasti vanhentunut? Silloin, jos oikein muistan, ministeri puolusti nimenomaan tämän Elli Aaltosen työryhmän selvityksiä. Miksei niitä panna toimeen nyt, vaan lähdetään jälleen tekemään uusia selvityksiä selvitysten päälle? Kyllä omaishoitajat ja omaiset tarvitsisivat toimenpiteitä ja tässä tapauksessa ennen kaikkea uusia euroja sinne kuntaan, millä kunta voisi maksaa näille omaishoitajille sitä palkkiota.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Juuri näin, elikkä selvityshenkilö Elli Aaltosen selvityksen pohjalta nimenomaan on omaishoitoa lähdetty kehittämään ja siitä on hallitusohjelmaan otettu ne kohdat, ja nimenomaan tämä Kela-kytkös on tästä otettu.

Mitä sitten tulee tähän rahamäärään, niin tiedätte hyvin, paljonko kuntien rahamäärä budjetissa nyt lisääntyy, ja 250 miljoonaa euroa tulee myöskin palvelujärjestelmään, niin että täytyy toivoa, että kunnat sitten priorisoivat nimenomaan tätä omaishoitoa myös.

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vanhasen ykköshallitus lähti kehittämään omaishoitajajärjestelmää, ja Vanhasen kakkoshallitus jatkaa tätä työtä, niin kuin ministeri Hyssälä tuossa edellä totesi. Todella näin oli, kun itsekin olen ollut tuolla vanhustenhuoltojärjestelmässä jollain lailla mukana, että lähdettiin liikkeelle viime hallituskaudella miinus- elikkä takamatkalta, niin kuin hevoslähdöissä lähdetään useinkin.

Muutama sana ihan, arvoisa puhemies, tuosta omaishoitajajärjestelmästä siinä mielessä, että sehän on kunnille oiva tapa säästää, kun sitä kehitetään. Jokainen meistä haluaa asua mahdollisimman pitkään kodinomaisissa olosuhteissa. Se on psyykkisestikin erittäin merkittävä asia, ja tästä johtuen usein, kun olen ollut kuntavierailulla, nimenomaan olen peräänkuuluttanut kunnille sitä, että kun kehitätte sitä, niin te saatte laitospaikkoja vähenemään. Ilmeisesti hallituksen ohjelma tähtää tällä hetkellä tähän asiaan.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Selvitysmies Elli Aaltonenhan antoi jo alkukaudesta viime kaudella tämän oman selvityksensä, jossa ehdotettiin omaishoidon tuen maksatuksen siirtämistä Kelaan ja sen suorittamista yhdenvertaisin perustein. Koko viime kauden useita kertoja vaadimme sitä, että nämä hänen ehdotuksensa tulisi saattaa käytäntöön. Nyt kysyn teiltä, ministeri Hyssälä: voitteko luvata, että tämä hallitus tulee nuo Elli Aaltosen ehdotukset toteuttamaan? Ja samoin kysyn: voitteko luvata, että annetaan myös vanhustenhoitolaki, jossa säädetään selkeät oikeudet esimerkiksi laitoshoidettaville vanhuksille hoivan tasosta?

Vasemmistoliiton puhujille totean, että teidän vastalauseessanne ei mainita sanallakaan omaishoitoa eikä ehdoteta omaishoidon tuen lisäämistä.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuuntelin tässä ed. Sirnön kommenttia ja näkemyksiä siitä, mitä kaikkea nyt vaaditaan. Tietysti ed. Sirnö voisi sitten kommentoida myöskin, kuinka paljon sinne nyt oikein heti tänä vuonna meneekään sitä rahoitusta, kun kaikkia näitä pistetään yhteen. Muuten voin kyllä tukea sitä, että näyttää hyvältä, että ruvetaan panostamaan entistä enemmän omaishoitoon liittyen siihen, että se on sitä parasta ja inhimillistä hoitoa, mutta on erittäin hyvä, jos tulee näitä monipuolisia näkemyksiä yleensäkin sosiaali- ja terveyspuolelle. Nythän on tulossa palvelusetelit ja muut vastaavat. Ollaan sitten avoimia erilaisille vaihtoehdoille eikä nyt keskitytä vain yhteen. Katsotaan monia vaihtoehtoja. Toivottavasti sieltä vasemmalta laidaltakin tulee positiivisia näkemyksiä näihin monipuolisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pyysin vastauspuheenvuoron ministeri Hyssälän puheenvuoron johdosta ja toteaisin, että ministeri oli aivan oikeassa siinä, kun hän sanoi, että viime kaudella tehtiin parannuksia niin omaishoidon osalta kuin myöskin hoitajien vapaapäivien osalta. Ongelmana oli vain se, että monessa kunnassa kaikki vanhat sopimukset sanottiin irti ja tehtiin uusia, mutta vain niitten määrärahojen puitteissa, mitä oli. Muun muassa Lahden kaupungissa on julkisuudessa ollut esimerkkinä se, kuinka paljon siellä vähennettiin. Saattaa olla, että tämän jälkeen niitä on tehty lisää joissakin kunnissa.

Mutta se, mitä ed. Kuoppa täällä totesi, on ainut oikea tie siihen, että jos kerran on oikeuksia, niiden pitää olla subjektiivisia oikeuksia. Ihmiset ovat tällä hetkellä eriarvoisia lain edessä riippuen vaan kunnan päättäjistä ja siitä, miten varoja on talousarviossa varattu omaishoidon tukeen. Lomituksien osalta ei löydy ratkaisuja monessa kunnassa lainkaan.

Minna  Sirnö  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Jaskari, osoititte jälleen kerran, että kokoomuspuoli kiirehtii mielellään ja riemumielin edistämään sellaisia aloitteita ja sellaisia uudistuksia, jotka itse asiassa kiihdyttävät ulkoistamista ja yksityistämistä. Esimerkiksi kuuluisat palvelusetelit ovat toki monessa kunnassa hetkellinen apu niihin ongelmiin, joissa liian pienellä kuntataloudella kamppailun jäljet näkyvät siinä, että ei yksinkertaisesti ole ollut varaa palkata ihmisiä kuntaan tekemään niitä hyviä palveluita. Mutta itse asiassa kuntien kannalta palvelusetelit eivät tuota lisää mahdollisuutta tuottaa lisää parempia palveluita. Ne tarkoittavat vain sitä, että julkista rahaa siirretään yksityiselle puolelle.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Ed. Räsäselle toteaisin, että noin kymmenen kohtaa Elli Aaltosen muistiosta, selvityksestä, toteutimme jo viime kaudella. Siinä oli vapaapäivät, siinä oli virkistysvapaat, siinä oli indeksit, siinä oli nämä selvityskriteeristöt; kaikkia näitä laadittiin ja muitakin vielä, joita juuri nyt en muista, mutta se oli noin kymmenen kohdan lista. Nyt jatkamme tässä hallituksessa. Meillä on hallitusohjelmassa erittäin hyvät kirjaukset tästä, ja tätä tietä jatkamme.

En ymmärrä myöskään sitä, miten tällainen palvelutuotanto, joka nojaisi sekä julkiseen että yksityiseen, voisi olla millään tavalla hetkellistä. Meillä on ollut sosiaalipalveluissa yksityistä tuotantoa kymmenet vuodet. Ei se ole mitään hetkellistä. Se on aika monipuolinen palvelupaketti, jota kunnat nykyisin käyttävät, ja samalla viivalla on yksityisiä ja julkisia tuottajia. Minusta tämä on hyvä asia. Ei pidä aliarvioida yksityisiä tuottajia. Kyllä he tekevät sitä työtä ihan yhtä suurella vakavuudella kuin julkisetkin.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tämä porvarihallituksen antama ensimmäinen lisätalousarvioesitys olisi ollut ensimmäinen todellinen mahdollisuus toteuttaa ja lunastaa niitä monia vaalilupauksia, joita annettiin ennen vaaleja. Erityisesti tämä olisi ollut hyvä mahdollisuus lunastaa niitä sen vuoksi, että tuloja valtiolle tulee ennakoitua enemmän, joten olisi voinut suunnata niitä euroja niihin parannuksiin, joita luvattiin.

Ed. Zyskowiczille sanoisin, että ei sairaanhoitajaa lämmitä se, että hallitusohjelmaan on kirjattu jotain, jos te ette lisätalousarvioissa anna yhtään mitään. Korkeintaan siltä osin se lämmittää sairaanhoitajia, että voivat juhannuskokossa polttaa hallitusohjelman ja siitä hetken tulee lämpöä, mutta ei sillä vatsa täyty, kun 500 euron lupaukset on jätetty toteuttamatta eikä niitä millään tavalla tässä lisätalousarviossa eikä kehyksessä paranneta.

Mutta puutun muutamaan asiaan tässä lisätalousarvioesityksessä.

Ennen vaaleja kaikki puolueet totesivat, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on suurin haaste sekä Suomelle että koko ihmiskunnalle ja sen tulevaisuudelle. Myös porvarihallituksen ohjelmassa nostettiin vahvasti esille ilmastonmuutoksen torjuminen. Ilmastonmuutos ei pysähdy pelkillä puheilla tai kauniilla kirjauksilla hallitusohjelmaan. Nyt tarvitaan myös konkreettisia tekoja.

Yksi keskeinen tapa torjua ilmastonmuutosta on ohjata liikennettä entistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Yksityisautoilusta pitää ohjata ihmisiä joukkoliikenteeseen ja erityisesti raideliikenteen käyttäjiksi. Tavarakuljetuksia pitää saada kumipyöriltä raiteille.

Lisätalousarviossa osoitetaan määrärahoja perusradanpitoon mutta ei ollenkaan tarpeeksi. Jos porvarihallitus ottaisi todella vakavasti ilmastonmuutokseen puuttumisen raideliikennettä kehittämällä, pitäisi perusradanpitoon osoittaa huomattavasti enemmän resursseja. Esimerkiksi nopeusrajoitukset junaliikenteessä eivät ainakaan lisää raideliikenteen suosiota ja houkuttelevuutta.

Kun vihreät ovat nyt mukana hallituksessa, ihmettelenkin, miksi vihreät eivät ole saaneet tässäkään asiassa omaa kädenjälkeään näkyviin. Vihreiden tehtävä olisi puolustaa joukkoliikennettä ja raideliikennettä hallituksessa, mutta tässäkin asiassa ympäristöstä välittäminen näyttää jäävän vasemmistoliiton harteille.

Arvoisa puhemies! Toisena asiana nostan esille vankiloiden henkilöresurssit. Eduskunnan hyväksymä vankeinhoidon lakipaketti oli sinänsä hyvä, mutta sen toteuttaminen vaatii myös lisäresursseja. Niitä olisi pitänyt löytyä lisätalousarvioesityksestä. Nykyisillä henkilöstöresursseilla ei pystytä lainsäädännön henkeä ja tavoitteita toteuttamaan. Myös kriminaalihuollon resurssit ovat aivan liian pienet. Myös vankilainvestointeihin tarvitaan lisäresursseja.

Lakivaliokunta vieraili viime viikolla Hämeenlinnan naisvankilassa. On todella pöyristyttävää, että Suomessa ei vieläkään kaikissa vankiloissa huolehdita sivistysvaltiolle kuuluvista asioista eli siitä, että jokaisessa sellissä olisi vessat. On pöyristyttävää, että 2000-luvun Suomessa joudutaan käyttämään vielä puljuja eli sankoja. Erityisen hankalaa ja nöyryyttävää tämä on naisvangeille.

Kolmantena nostan esille lasten ja nuorten syrjäytymisen. Yhteiskunnassamme pitää ottaa aivan toisenlainen ote lasten ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Yksi isoimmista ongelmista ovat koulupudokkaat. Jos peruskoulun jälkeen jää kaiken koulutuksen ulkopuolelle, on syrjäytymiskierre valmis. Koulupudokkaiden määrä on kasvanut huolestuttavasti, ja tämä ongelma pitäisi ottaa nyt vakavasti. Lisätalousarvioesityksessä on tämä pudokkaiden auttaminen ja tukeminen jäänyt syrjään. Nyt tarvitaan erityisiä panostuksia nuorisopajoihin, jotta voidaan auttaa nuoria saamaan kiinni koulutuksesta ja yhteiskunnasta.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Arhinmäelle totean, että tämä kysymys hoitoalan palkoista, yleensä kuntasektorin naisvaltaisten koulutettujen alojen palkoista, ei ratkea sen mukana, tuleeko tässä vaiheessa lisäbudjetissa 20 miljoonaa euroa lisää sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin vai ei. Ed. Arhinmäki, se ei ratkea ollenkaan, siis ei missään määrin, ei vähimmässäkään määrin, sen mukaan.

Se ratkeaa sen mukaan, ovatko sopijaosapuolet valmiita syksyn neuvotteluissa tekemään kuntapuolelle sellaisen ratkaisun, joka hallitusohjelman tarkoittamalla tavalla painottuu koulutettuihin naisvaltaisiin aloihin. Jos ovat, valtio lupauksensa ja hallitusohjelman mukaisesti on valmis tällaista ratkaisua tukemaan ylimääräisellä valtionosuudella, joka on huomattavasti tuntuvampi, ed. Arhinmäki, kuin se 20 miljoonaa euroa, mitä te nyt lisäbudjetissa esitätte. Silloin tämä asia ratkeaa.

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Arhinmäki täällä soimi kauheasti vihreitä siitä, että joukkoliikenne on unohdettu, mutta ed. Arhinmäeltä on tainnut jäädä huomaamatta, että valtiovarainvaliokunnan mietinnössä esitetään 20:tä miljoonaa euroa ratatöihin, jotta niitä voidaan jatkaa suunnitelmien mukaan. Ilmeisesti ed. Arhinmäki ei pidä myöskään merkittävänä sitä, että kehykseen on tulossa aivan uutena tukimuotona suurten kaupunkien joukkoliikennetuki, 17,5 miljoonaa euroa, jota siellä aikaisemmin ei ole ollut. Tämä on mielestäni aika merkittävä satsaus joukkoliikenteelle.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Arhinmäelle antaisin pientä vinkkiä, kun hän herätti edelleen keskustelua koulupudokkaista ja syrjäytyneistä. Edustajatoverinne Anne Huotari kävi viime viikolla esittelemässä erinomaista mallia juuri näiden ryhmien yhteiskuntaan kärryille nostamiseksi, ja kehotan ed. Arhinmäkeä tutustumaan tähän malliin. Se on erinomainen, ja toivottavasti valtio rahoittaa sitä myös tulevina vuosina.

Kimmo  Sasi  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Arhinmäen kritiikki ratarahoista oli täysin perusteetonta, koska tämän lisäbudjetin eduskunnassa tehty suuri muutos on 21,4 miljoonaa euroa lisää ratojen kunnossapitoon. Täytyy sanoa, että en muista, että vasemmistoliitto olisi niin kauheasti taistellut näitten ratarahojen puolesta. Kyllä tässä suhteessa täytyy sanoa, että kokoomus ja liikenneministeri ovat tehneet kovasti työtä, että ratarahoja olisi riittävästi.

Ja on tärkeätä myöskin, että kun ratoja kunnostetaan, se tehdään mahdollisimman tehokkaasti. Tässä suhteessa olisi aika olennaista se, että VR-Rata esimerkiksi yksityistettäisiin ja että hankittaisiin eri palveluntuottajilta palveluita, joilla saataisiin samalla rahalla selvästi enemmän ratoja kuntoon ja liikenne nopeammaksi.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 20 miljoonaa euroa hoitoalalle maksettavaan palkkaan ja mahdollisiin palkankorotuksiin on minun mielestäni aika iso raha, vaikka täällä on yritetty todistaa, että sillä ei tee mitään.

Mutta olipa tuo summa mitä hyvänsä, niin se ei poista sitä ongelmaa, mikä tässä nyt vääjäämättä tulee. Jos korvamerkittyä rahaa kohdennetaan hoitoalan matalapalkkaisille naisille ja samaan aikaan maksetaan valtion matalapalkkatukea, yhtä aikaa valtion kassasta maksetaan samoista työntekijöistä samoille työnantajille toista tukea sillä perusteella, että palkka pysyy alhaisena, ja toista tukea sillä perusteella, että näiden samojen työntekijöiden palkka nousisi. Minä en ole vieläkään saanut vastausta siihen, kuinka tämä toteutetaan.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin totean ed. Sumuvuorelle ja ed. Sasille, että 20 miljoonaa todella on tässä lisätalousarvioesityksessä. 50 miljoonaa on tarve, ja missään tapauksessa vasemmistoliitto ei kannata, että mennään Englannin-malliin, jossa junat eivät kulje, jossa sattuu onnettomuuksia. Se on tämän yksityistämisen tie.

Ed. Zyskowiczille toteaisin, että tällä 20 miljoonalla pystyttäisiin saamaan esimerkiksi pysyvät sijaisjärjestelyt, ettei tarvitsisi sulkea kesän aikana osastoja. Se olisi aika kohtuullinen kädenojennus hallitukselta ihmisiä kohtaan, että osastot eivät mene kiinni. Se olisi myös ensimmäinen konkreettinen osoitus siitä, että kokoomus ja hallitus on tekemässä jotain sen lupauksensa eteen. Edelleen ei mitään konkretiaa.

Lopuksi totean ed. Kerolalle, että Paltamon-malli on vasemmistoliitolle tuttu ja olemme siihen tutustuneet. Nuorisopajoihin panostaminen on nimenomaan sitä työtä, jota pitää tehdä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Ihan hyvää keskustelua. Tuntuu vaan välillä aina siltä, että ikään kuin lisäbudjetissa tehtäisiin kaikki asiat, mitä kullakin on mielessä. Mutta tämä on ihan hyvää poliittista keskustelua. Ehkä tämä todellisuus aina joskus hämärtyy.

Toivoisin, että se olisi meillä kaikilla kirkkaana mielessä, ettei se, kun me nyt elämme poikkeuksellisen hyviä taloudellisen kasvun aikoja, vaan saisi semmoista ajatusta päähän, että näin tulee jatkumaan aina edelleen. Me yritämme tehdä kaikkemme, että näin jatkuisi, mutta kun ihan koko talouskehitys ei ole myöskään Suomen hallituksesta kiinni, vaan siihen vaikuttavat ulkopuoliset tekijät. Silloin, kun elämme poikkeuksellisen hyviä aikoja, täytyy myös ottaa vastuuta tulevaisuudesta, ja siinä mielessä velan takaisinmaksu on sitä vastuun kantamista. Minä uskon, että valtaosa edustajista tämän hyväksyy.

Ed. Kuoppa totesi, että on sinänsä hyvä, että velkaa maksetaan, mutta on olemassa tärkeämpiä kohteita. Tämä on aika yleinen näkemys, että on sinänsä hyvä, että velkaa maksetaan, mutta ei sitä kuitenkaan ehkä pidä viime kädessä maksaa, koska on aina mielenkiintoisempia asioita edessä. Mutta näin me joka tapauksessa haluamme tehdä, kannamme vastuuta suomalaisten tulevaisuudesta.

Ed. Kallis teki tämän jaon yksi kolmasosa, yksi kolmasosa, yksi kolmasosa, ihan sinänsä mielenkiintoinen malli. Teillä tässä menojen lisäyskohdassa, jossa puhuitte yhden kolmasosan menojen lisäyksistä, oli erittäin paljon sellaisia, jotka siis pysyvällä tasolla nostavat valtion menoja. Tietenkään lisäbudjetissa ei voida tehdä sellaisia ratkaisuja, joissa pysyvällä tasolla nostetaan valtion menoja, koska me emme tiedä, minkälainen talousympäristö seuraavana vuonna on. Lisätalousarviossa on tarkoitus hoitaa kertaluonteisia menoja.

Ed. Sirnö kuvaili nykyisen hallituksen kasvoja, jotka hänen mielestään muotoutuvat miljoonaperintöjen verottomuudesta — kannattaa kohtuumaltillinen olla näissä puheissa, ennen kuin näkee lakiesityksen — ja toisaalta siitä, että kaikkein heikoimmilla maksatetaan kaikki muutokset. Jäin odottamaan, minkälainen vaikutus hallituksen esityksellä vaikkapa kansaneläkkeen korotuksesta, opintotuen korotuksesta, ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvien resurssien ohjaamisesta takaisin koulutukseen, yksityisen hoidon tuen, kotihoidon tuen, pienempien äitiys-, isyys-, perhe-, sairauspäivärahojen korotuksesta olisi hallituksen kasvoihin, mutta ehkä sen kuulemme sitten seuraavassa puheenvuorossa.

Minulle oli yllättävää se, että vasemmistoliitto otti esille hoitajien palkankorotukset, että ikään kuin lisäbudjetissa hoidettaisiin tämä asia ennen palkkaneuvotteluja. Tämä on uutta logiikkaa. Tähän minä en ole aiemmin törmännyt. Minä toivon, että käytätte tämän puheenvuoron teidän edustajillenne palkansaajaliikkeessä, että nyt lisäbudjetissa nostetaan hoitajien palkkoja, mutta teidän muiden ei nosteta. Jos teillä on rohkeutta tätä retoriikkaa omillenne esittää, jotka päättävät näistä asioista työmarkkinapöydissä, niin kunnioitan sitä ja nostan hattua.

Ed. Arhinmäki otti myös tämän palkkakysymyksen esille. Minulla ei oikeastaan itsetunto riittäisi tuon kaltaiseen sanailuun tilanteessa, jossa puolue ei ole koskaan historiansa aikana puuttunut tämän kaltaiseen palkkapolitiikkaan hallituksessa ollessaan. Se tuntuu minusta jotenkin vähän kohtuuttomalta, että nyt ollaan sitten valmiita syyttämään ja sättimään hallitusta, joka ensimmäistä kertaa Suomen historian aikana pyrkii tekemään jotakin tälle palkkauskysymykselle. Mutta sen paikka ei ole lisäbudjetti. Minä ymmärtäisin, jos te olisitte härkäpäisesti ajaneet tätä asiaa hallituksessa ollessanne, mutta kun ette koskaan ole sitä tehneet, niin pientä ehkä semmoista, sanoisiko, vieraskoreutta tai nöyryyttä voisi odottaa. Asia on vakava, ja minä toivon, että pystymme saamaan tälle asialle loppujen lopuksi sitten tuen.

Ilmastonmuutos on tärkeä asia, ja tälle tulemme tekemään monta kysymystä, lähinnä verotuksen puolella monta uudistusta. Ympäristöveroja ja tiettyjä maksuja tulemme nostamaan johtuen juuri ilmastonmuutoksen paineesta. Se vaan on se, että kaikki me kannatamme ilmastonmuutoksen torjumista, mutta minä toivon, että kaikki kannattavat myös niitä keinoja, joilla sitä tehdään, koska se tulee maksamaan. Se tulee maksamaan yrityksille, mikä tarkoittaa, että työllisyys heikkenee, se tulee maksamaan yksityisille henkilöille, mikä tarkoittaa, että kotitalouksien ja yksityisten henkilöitten ostovoima menee entistä enemmän ilmastonmuutoksen torjuntaan. Mutta minä uskon, että kun täällä niin paljon puhutaan tästä asiasta, niin voimme saada myös tukea niille aloitteille, joita teemme.

Joukkoliikennetuki todellakin ensimmäistä kertaa tulee voimaan. Sitä ei ole kukaan aiemmin tehnyt tässä maassa. Voidaan sanoa, että se on riittämätön, mutta en tiedä, onko se nyt sitten huonompi kuin se edellinen linja, jossa ei ollut ollenkaan sitä.

Työpajoista: Ed. Arhinmäellä on aivan oikea osoite. Se on yksi merkittävä keino kantaa huolta erityisesti nyt nuorista ihmisistä, jotka eivät tavalla tai toisella viihdy koulun penkillä tai eivät suoraan pysty menemään työelämään. Hallitus tulee siirtämään perinteistä työvoimapoliittista rahaa nimenomaan tälle puolelle.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kataiselle toteaisin, että vasemmistoliitto on aina taistellut pienipalkkaisten puolesta ja tulee sitä tekemään jatkossakin. (Ed. Zyskowicz: Miten?) Me olemme tehneet myös sitä konkreettisesti. Esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuustossa ed. Zyskowicz muiden kokoomuslaisten mukana torppasi vasemmiston esityksen siitä, että sairaanhoitajien ja muiden pienipalkkaisten palkkoihin olisi tehty Helsinki-lisällä korotus. Eli meillä on ollut konkreettisia esityksiä, konkreettisia äänestyksiä, ja niissä te ette ole, kokoomus, ollut mukana. Meillä on tässä kyllä paljon parempi omatunto ja itsetunto ja kyky tuoda esille kuin kokoomuksella, joka on tähän asti torpannut aina nämä kaikki konkreettiset yritykset kunnallisella tasolla.

Timo  Soini  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän hallitus ilmastonmuutoksen eteen on jotain tehnyt. Ed. Tynkkynenhän siellä seisoo Senaatintorin laidalla valtioneuvoston kansliassa, että työnne on siis alkanut tässä suhteessa. En tiedä, kuinka merkittävää se on, mutta näin on kuitenkin käynyt.

Vasemmistoliitolle sanoisin: Katselin teidän puoluekokoustanne: "feministinen ja sosialistinen." Olisitte ottaneet sen kannan nyt, että sanotte, että me tuemme tätä tasa-arvotupoa ja me uskallamme sanoa, että hoitajat tarvitsevat enemmän nyt kuin muut. Missä oli rohkeus?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hoitajat tarvitsevat enemmän kuin muut, se on aivan selvä asia. Kun täällä on tänään puhuttu siitä, mistä löytyvät ne hoitajat, ed. Soini, hoitajat ovat keskuudessamme. He ovat poliklinikoilla, sairaaloiden osastoilla, leikkaussalissa, avohoidossa, tekevät huonolla palkalla tärkeää työtä.

Ilmastonmuutokseen liittyen, arvoisa valtiovarainministeri: Hallituksen ohjelma on ristiriitainen. Siinä on hyvä perusidea, mutta käytännön kohdat siellä kohdassa "Ympäristöpolitiikka" ovat sisäisesti ristiriitaisia muun muassa kaavoituksen osalta.

Ja lopuksi: Hoitajat tarvitsevat, ja sen takia me puhumme tietysti hallituksen suuntaan. Teillä on nyt valta tehdä, ja me tietysti patistamme.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Haluan valtiovarainministerille todeta, että kun meillä on tämä 20 miljoonan euron esitys tähän sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan, niin hammashuollon jonoihin, sijaispulaan, pätkätöihin ja huonoon palkkaukseen perustuvat meidän määrärahalisäyksemme. Elikkä pystyttäisiin tämän kesän yli menemään, jotta saataisiin sijaisia ja pystyttäisiin heille maksamaan kunnollinen palkka ja pystyttäisiin näitä hammashuollon jonoja purkamaan. (Ed. Zyskowicz: Entäs palkat?)

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczille: Kehysbudjetissa hallitus ei esitä senttiäkään palkankorotuksia sairaanhoidon ja terveydenhoidon palkkojen korottamiseen. Missä ovat ne rahat, ed. Zyskowicz, ja missä ovat ne rahat, ministeri Katainen? Siis kehysbudjetissa ei ole rahaa, millä te maksatte. Onko se juuri se vaalilupaus, joka sitten siellä juhannuskokoissa lämmittää sairaanhoitajia, se teidän vaaliohjelmanne? Rahoja ei ole, ed. Zyskowicz.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tällä 20 miljoonalla eurolla, mitä nyt lisäbudjettiin vasemmistoliitto esittää, niin ymmärsin ensin, että sillä nimenomaan ollaan hoitoalan palkkoja korottamassa. Nyt ymmärsin, että sillä ei olla hoitoalan palkkoja korottamassa. Oli niin tai näin, niin sillä ei tätä hoitoalan eikä muun naisvaltaisen kuntasektorin alan palkkoja hoideta. Ne hoidetaan siellä työmarkkinapöydissä syksyllä. Syntyykö siellä sellainen ratkaisu, joka hallitusohjelman mukaisesti tukee koulutettuja naisvaltaisia aloja kuntasektorilla? Jos syntyy, ed. Kuoppa, niin ne rahat löytyvät hallitusohjelman kirjausten mukaisesti, ja silloin hallitus, valtio omalta osaltaan korotetuilla valtionosuuksilla kunnille, tukee kuntia, jotka ovat suostuneet tekemään sellaisen palkkaratkaisun, joka tukee hallituksen tavoitetta korottaa kuntasektorin naisvaltaisten koulutettujen alojen palkkoja. Ed. Kuoppa, tämä on hyvin yksinkertainen tilanne. Valtiovalta on sanonut, mitä se tavoittelee, ja se on varannut siihen myös taloudelliset edellytykset. Nyt pallo on kuntapuolella, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen puolella. (Puhemies koputtaa) Jos syntyy ratkaisu, joka hallitusta tyydyttää, niin rahat myös tulevat.

Minna  Sirnö  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri kuten ed. Zyskowicz totesi, vasemmistoliiton vastalauseessa ei viitata tasa-arvotupoon vaan siihen akuuttiin tarpeeseen, joka on nyt kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sairaalaosastoja suljetaan nyt kesäksi, koska ei ole olemassa pysyviä sijaisia eikä kunnilla ole varaa luoda sellaista järjestelmää. Terveysasemia suljetaan kesäksi nyt, koska ei ole varaa palkata pysyviä sijaisia. Vasemmistoliiton kantana on ollut se, että juuri nyt olisi oiva tilaisuus hallituksella osoittaa kestävää julkisen rahan käytön periaatetta eli antaa kunnille mahdollisuus nyt luoda niitä pysyviä sijaisjärjestelyjä, jotta taataan se, että jatkossa sijaisia on käytettävissä myös kesällä, ja taataan se, että loppuvuodesta terveydenhuollon ammattilaiset eivät ole burn outissa.

Ja ministeri Kataiselle: Se koira ulvahtaa ja uinahtaa, joka näköjään uskaltaa ensimmäisenä syödä sanansa.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ensin haluaisin todeta ed. Arhinmäelle, että omasta mielestäni sukupolvinäkökulmasta katsoen on hyvä, että myös velanmaksusta huolehditaan.

Arvoisa puhemies! Maamme kokonaistuotannon kasvuksi on arvioitu tänä vuonna 3,1 prosenttia. Alkuvuoden kasvuluvut tosin olivat erittäinkin kovat. Kuitenkin kasvun on arvioitu ohittaneen jo huippunsa, mutta onneksi — kaikkien meidänkin onneksi — kasvu on ollut laaja-alaista perustuen sekä ulkomaiseen että kotimaiseen kysyntään.

Tässä yhteydessä muutama sana lisätalousarvion positiivisista puolista — niitähän ne yleensä ovat.

Valtiovarainvaliokunta päätyi lisäämään poliisitoimeen miljoona euroa sen ehdotetun 600 000 euron sijasta. Näillä määrärahoilla valiokunnan saaman tiedon mukaan vuoden 2006 jälkeen valmistuneiden poliisien työttömyys kyettäisiin hoitamaan kokonaisuudessaan. Tarkoituksenahan on sijoittaa nämä työllistettävät poliisit nyt sitten paikallispoliisiyksiköihin peruspoliisitoimintaan ja erityisesti valvonta- ja partiointitehtäviin, ja tämän peräänhän kansalaisetkin meiltä poliiseja kyselevät.

Nuorten työpajatoiminnan edistämiseen ehdotetaan tosiaankin tarpeeseen 2 miljoonaa euroa lisää, mutta toivon, että myös vasemmistoliiton puolella puhutaan paljon lasten kohdalla tästä ennaltaehkäisystä ja varhaisesta puuttumisesta eikä vain vasta sitten koulupudokasvaiheesta. Tarkentuneiden arvioiden takia esitetään muun muassa starttirahan käyttöä ja työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen varoja lisäbudjetissa, hyvä näin.

Makeran lisämääräraha, 100 miljoonaa euroa, tulee todelliseen tarpeeseen. Sillä aletaan nyt vasta sitten purkaa niitä jonoja, joita on investoinneissa syntynyt. Onneksi jatkoa seuraa myös tulevina vuosina kehyspäätöksen mukaan. Mielestäni on ollut käsittämätöntä se, miten oppositiosta on esiin nostettu purkauksia siitä, että näin ei pitäisi tehdä, ja näkyypä tuolla olevan esityksiäkin sen suuntaisia. (Ed. Rajamäki: Tietääkö ed. Komi, minne ne rahat menevät?) — Tietää. Ed. Komi tietää hyvin maaseudulla kasvaneena ja edelleen asuvana, mihin ne rahat menevät.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, jonka haluan nostaa esille, on perusradanpidon määrärahat. Aiemminhan näitä VR:n voitontuloutuksia on ohjattu raideliikenteen investointeihin, ja jos nyt ei valiokunnan esittämälle 20 miljoonalle eurolle tehtäisi samoin, voisivat lomautukset koskea kuulemamme mukaan jopa 300:aa henkilöä ensi syksynä, mutta tietenkään lisäresursseissa ei ole kyse vain lomautuksista vaan todellisesta tarpeesta ratojen kunnostuksen osalta. Tietysti valiokunta korostaa myös sitä, että rahoitus pitää jatkossa suunnitella pitkäjänteisemmin, ja viimeistään liikennepoliittisessa selonteossa pitää huolehtia tienpidon lisäksi myös radanpidon pitkäjänteisestä, kestävästä ja riittävästä rahoituksesta.

Ratojen korvausinvestointien määrärahatarve on kymmeniä miljoonia isompi kuin mihin on pitkään aikaan pystytty. Kyse ei ole vain tämän hallituksen toimista. Myös puuhuollon kannalta on tärkeätä, että rataverkostomme pysyy liikennöitävässä kunnossa, ja liikennerajoitusten määrä ei kovin paljon saisi nousta, jotta tämä toteutuisi.

Onneksi liikenneministeri Anu Vehviläinen on asettanut työryhmän selvittämään vähäliikenteisten ratojen merkitystä puunkuljetuksissa, kiitos siitä. Työryhmän tehtävä on ehdottaa, mitä kullekin rataosalle tehdään, ja vähäliikenteisillä radoilla on suuri merkitys, jos ja kun kotimaista puunhankintaa tullaan lisäämään osittain tuosta Venäjän puutulliasenteestakin johtuen. Tämä työryhmä toimii nopealla aikataululla, mikä on todella tarpeen, sillä kuten ed. Rajamäki tuossa viittasi, jo ensi vuonna on nimittäin uhattu sulkea esimerkiksi tämä Huutokoski—Savonlinna-rataväli, jollei korjaukseen löydy rahoitusta, ja seuraavina vuosina ilmeisesti vähintään yksi korjausta odottava rataväli näiltä vähäliikenteisiltä radoilta.

No, vielä tähän loppuun: Huomasin, että tuolta löytyi niin sanotusti kotikuntaanikin tulevaa rahaa, kun Valtatie 5:n Joroinen—Varkaus-väli saa viime vuonna käyttämättä jäänyttä määrärahaa tälle vuodelle 100 000 euroa. Sopimusvaltuutus sinänsä ei ole muuttunut mihinkään. Tienteon laadussa on siellä ollut kyllä vähän ongelmia. Aika isoja kuoppia on syntynyt tiehen viime vuosien aikana sen jälkeen, kun se on valmistunut. Säännöllisin väliajoin niitä on sitten tekijä tuolla paikkaillut, mutta onneksi tuossa on takuuaikaa vielä muutama vuosi jäljellä.

Ed. Lapintielle, joka kyllä jo poistui paikalta, olisin vielä kommentoinut, että kummastelen hieman tuota lausumaesitystä tuosta selonteosta eduskunnalle Afganistanin osalta. Vastahan me toissa viikon perjantaina ulkoasiainvaliokunnassa päädyimme lausumaan, jossa pyydetään joko selvitystä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle tai sitten, jos hallitus niin katsoo, selontekoa koko eduskunnalle tästä asiasta. Mielestäni tämä ei ollut oikea paikka tuon esityksen tekemiseen.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen toinen lisätalousarvioesitys oli aika mielenkiintoista luettavaa ja tietysti siltä osin myöskin valiokunnan mietintö, jossa nyt muutama parannusesitys on tehty.

Tässä ensimmäisenä näyttää olevan poliisihallinto, johon myönnetään lisäystä 400 000. Eniten minua hämmästyttää siinä se — kun olen keskustellut ex-ministeri Rajamäen kanssa siitä, mitä viime talvena oli sovittu jo valmiiksi, että sinne poliisipuolelle tulisi 2 miljoonaa euroa — että kun vielä samasta puolueesta on valtiovarainministeri ja poliisiministeri, niin mitään sen suuntaista ei ole saatu, eli esitettiin ainoastaan 600 000:ta euroa. Toisaalta myöskin hämmästyttää se, että kun tällä hetkellä tiedämme, mikä tilanne poliisin osalta on, avoimia virkoja on hyvin paljon, niin niitä jätetään täyttämättä, ja toisaalta se, että kun esimerkiksi viime viikonvaihteessa seitsemän kuolonuhria tuli, niin se varmasti johtuu siitä, että tien päällä ei ole riittävästi näkyvää poliisivalvontaa. Ei telkänpöntöillä pystytä estämään vakavia liikenneonnettomuuksia, se on aivan selvä. Minun käsitykseni on se, että harvaanasutuilla seuduilla tilanne on heikentynyt entisestään poliisin näkyvyyden osalta. Keskuspaikoissa tietysti näitä on. — Ja ennen kuin valtiovarainministeri poistuu, toteaisin vaan sen, että kyllä rahaa näyttää riittävän, kun siellä tulee vielä uusi valtiosihteeri työministeriöön. Eikö viime kaudella, mikäli muistan oikein, ainakin kokoomuksen puolelta näitä vastustettu? Eivätkö nykyiset valtiosihteerit olisi jo riittäneet täydentämään 20 ministerin asiantuntemusta? Tämä minua kyllä hämmästyttää hieman. Eli näihin näyttää rahaa riittävän, mutta silloin kun puhutaan poliisipuolesta taikka jostakin muusta, silloin vedotaan vähäisiin mahdollisuuksiin rahoittaa ne.

Arvoisa puhemies! Siltä osin voisi todeta poliisiin liittyen, että luin viimeisestä Poliisi&Oikeus -lehden numerosta 5 tältä vuodelta kirjoituksen siitä, millä tavoin ilmeisesti eläkkeellä oleva 34 vuotta poliisina toiminut henkilö, joka omalla nimellään esiintyi siinä, kertoi tapauksen tämän vuoden huhtikuulta, kun oli yrittänyt saada poliisia paikalle Juuassa suoritetun murtovarkauden johdosta. Kun hän soitti poliisille, sieltä automaatti ilmoitti, että palvelupäivystys on avoinna maanantaina kello 8:n jälkeen, ja ei auttanut soitto edes hätänumeroon 112. Entä jos olisi ollut tilanne sellainen, että olisi ollut kyse hengenhädästä?

Minua vaan hämmästyttää se, onko jollakin alueella maata tämä päivystys järjestetty sillä tavoin, että se ei ole kattava eikä saada poliisia paikalle silloin, kun on hätä. En ole soittanut tälle henkilölle, mutta tarkoitus on vielä tarkistaa, pitävätkö nämä tiedot paikkansa, koska se teksti oli kyllä minun mielestäni aika järkyttävää luettavaa, jos se pitää paikkaansa.

Arvoisa puhemies! Yksi osa, mikä tässä lisätalousarviossa ja valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on todella positiivinen, on se, että täällä on kuitenkin huomioitu perusradanpidon osalta lisärahoitus sinne, eli kun hallitus ei ollut huomioinut mielestäni riittävästi sitä, mikä julkisuudessakin oli esillä ollut, että vaarana olisi ollut noin 300 henkilön lomautukset ja yt-neuvottelut, niin tällä mitä ilmeisimmin pystytään se paikkaamaan ja korvaamaan. Tietysti olisi toivonut, että se koko voiton tuloutus olisi voitu käyttää ratojen perusparantamiseen.

Markku Rossi /kesk:

Herra puhemies! Toisen lisätalousarvion ehkä positiivisimpia asioita on Talvivaaran kaivoshankkeen liikennejärjestelyjen aikaansaaminen. Tästä on käyty jo viime vuoden puolelta keskustelua, ja nyt lisätalousarvio ratkaisee liikennejärjestelykysymykset. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka voidaan myös muunkinlaisilla menettelyillä ja rahoituksella hankkeita viedä eteenpäin. Tässä tapauksessahan kaivosyhtiö hoitaa rahoituksen ja valtio maksaa kaksi vuotta kaivoksen avautumisen jälkeen kahdessa erässä nuo noin 50 miljoonan euron investointikustannukset. Euroopan suurimman nikkelikaivoksen eteenpäinvieminen on osoitus siitä, että kysymys on tuottavasta taloudellisesta investoinnista ja siihen liittyvästä erittäin merkittävästä, koko Itä-Suomea koskettavasta kehityksen eteenpäinviemisestä, ja tässä mielessä tuo investointi, liikenneinvestointien eteenpäinvieminen, on ollut aivan olennainen kysymys. Eli tämä myönteisenä asiana lisätalousarviosta.

Se, että eduskunta omalta osaltaan on parantamassa perusradanpidon rahoitusta eli lisäämällä sitä 20 miljoonalla eurolla, on myönteinen asia, ja tästä tietysti kiitos myös hallitukselle ja kaikille hallituspuolueiden edustajille, että tästä asiasta päästiin ratkaisuun. Olisi ollut aivan kohtuutonta, että ratatyöt olisivat monin osin keskeytyneet ensi syksynä. VR-Rata Oy:hän ilmoitti jo yt-neuvottelujen alkamisesta. Nyt tällä 20 miljoonan euron eduskunnan lisäämällä lisäpanostuksella töitä pystytään jatkamaan ja suurimmalta osin tuo asia tulee kuntoon. VR Oy on erittäin merkittävästi ollut vuosien saatossa tulouttamassa valtiolle osinkoja, ja nyt tuo noin 30 miljoonan euron osinkoerä voidaan käyttää ratatöihin sen periaatteen mukaisesti, joka on ollut jo aiemmilta vuosilta voimassa, ja tältä osin myös rata-asiat menevät eteenpäin. Se on selvä, että investointeihin tarvitaan huomattavasti enemmänkin rahaa, mutta on merkittävää, että nämä korjaustyöt, jotka muuten olisivat jääneet kesken ja siirtyneet ensi vuodelle, pystytään toteuttamaan.

Muutoinkin valtion työtehtävissä ja työohjelmissa pitäisi pystyä entistä enemmän kiinnittämään huomiota siihen, miten toteutetaan taloudellisesti ja miten toteutetaan tehokkaasti. Lohja—Muurla-moottoritiehanke on hyvä esimerkki siitä, miten on pystytty tekemään tehokkaasti, saatu paljon aikaan ja miten kokonaisvaltaisilla urakoilla, pitkillä aikajänteillä saadaan myös tehokasta työtä. Tässä on hyvää esimerkkiä valtion moniin muihinkin töihin.

Odotamme mielenkiinnolla eduskunnassa hallituksen liikennepoliittista selontekoa. Se osaltaan tuo vastauksia tuohon pitkäjänteisyyteen ja liikenneinvestointeihin, mutta kaiken kaikkiaan muutoinkin tämän suomalaisen logistisen järjestelmän eteenpäinviemiseksi. Me olemme jääneet reilun 10 vuoden aikana liikenneinvestoinneissa ja -määrärahoissa selkeästi jälkeen, ja tuo kysymys tuleekin nousemaan selonteossa mielenkiintoisesti esille. Lisätalousarvion kohdalla ei tietystikään ole tarkoitus vastata kaikkiin niihin talouden haasteisiin, mitä tulee.

Arvoisa puhemies! On syytä vielä lopuksi todeta se, että tässä lisätalousarviossa valtionvelkaa lyhennetään reilulla 1,1 miljardilla eurolla. Olisi toivottavaa, että vuosittain pystyttäisiin jatkamaan samalla tasolla, nythän vaalikauden lopussa arvioidaan valtionvelan määrän olevan edelleenkin tuolla samalla 58 miljardin euron tasolla. Vaikka bruttokansantuoteosuus laskeekin, niin kuitenkin velka on aina veljenpoika maksettaessa. Tässä mielessä kyllä pitkällä aikajänteellä olisi paikallaan, että valtio noin miljardin euron verran pystyisi vuosittain vähentämään näin hyvinä taloudellisina aikoina. Joskus se velka kuitenkin on maksettava, ja tässä mielessä tämäkin on yksi taloudenpidon keskeisiä asioita. Tässä voi yhtyä valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan valtiovarainvaliokunnan kokouksessa sanomaan ajatukseen, jossa hän siteerasi vanhaa suomalaista sanontaa "vara on viisautta".

Kari  Rajamäki  /sd:

Arvoisa puhemies! Edellisen hallituksen polkeman vahvan taloustyön pohjalta tämä lisätalousarvio pystyy keskittymään velanmaksuun, ja varmasti vielä, voi sanoa, pyörä on poljettu sen verran hyvään vauhtiin, että syksyn lisätalousarviokin rakentuu tältä hallitukselta varsin kivuttomasti. Huomenna käsitellään tämän hallituksen kehyksiä, talouspoliittisia verolinjauksia ja myöskin hyvinvointivaltioon liittyviä linjauksia, joista voi jo kyllä todeta, että tämä pyörä kyllä on vaarassa tulla tilanteeseen, jossa sen polkija polkaisee ketjut päältä ennemmin kuin uskoimmekaan.

Tämän lisätalousarvion erityinen soveltaminen näkyy Maatilatalouden kehittämisrahaston osalta: On mahdollista kuitata 240 miljoonan euron ylimääräinen optio, josta 100 miljoonaa euroa suunnataan noin 15 miljoonan euron vuositasoiseen siirtoon Maatilatalouden kehittämisrahaston momentille. Ja, arvoisa puhemies, täytyy todeta, että harvoin, silloin tällöin 24 vuoden aikana, on törmännyt tällaiseen maatalouspolitiikan tukien haulikkoammuntaharjoitukseen. Tässä tukikriteerit ovat muodostuneet kestämättömiksi ja johtaneet hallitsemattoman suurien avustusmäärien tasoihin, joiden vaikuttavuus ja läpinäkyvyys puuttuvat, ja mikä surullisinta, myös hyväksyttävyys maatalouspolitiikan osalta tämän tyyppisillä tukiratkaisuilla meille yhteisesti tärkeän kansallisen maatalouden puolesta niin EU:ssa kuin Suomessa toimiessamme kärsii.

Maatilatalouden kehittämisrahaston tukiperusteita on ehdottomasti tarkennettava varmistaen tukien suuntautuminen päätoimisille nuorille, tilojaan kehittämään pyrkiville ja mieluusti tiloillaan asuville tuottajille. On ollut sinänsä positiivista, että maa- ja metsätalousministeriön taholta on kritiikkiini vastattu myöntämällä tukikriteerien olevan kestämättömiä ja kertomalla, että näitä tukiperusteita tullaan maa- ja metsätalousministeriössä korjaamaan ja arvioimaan tänä vuonna. Joka tapauksessa tässä tilanteessa olisi viimeistään pitänyt hallituksen todeta, että nämä asiat on syytä käydä välittömästi läpi ja tehdä kestävällä tavalla nämä ratkaisut.

Herra puhemies! Lyhyesti poliisitoimen osalta.

Todella maaliskuun alussa valtiovarainministeri Heinäluoman ja poliisijohdon kanssa sovittiin järjestelystä, jolla poliisijohdon taholta osoitimme silloin miljoona euroa sisäisesti ja toinen miljoona euroa jäi ikään kuin valtiovarainministeriön suunnattavaksi nuorten poliisien, työttömänä olevien vastavalmistuneiden poliisien, työllistämiseen. Tästähän hallitus esitti vain 600 000:ta euroa, ja tähän liittyen sosialidemokraatit jättivät tästä lisätalousarvioesityksen, jonka mukaisesti — olen tyytyväinen — valtiovarainvaliokunta on korjannut asian tämän linjauksen mukaiseksi.

Tältä osin voin todeta, että syksyllä tulee tiukka paikka nimenomaan tuottavuusohjelman kirjausten takia. Poliisien määrän säilyttäminen vuoden 2002 tasossa, jota erityisesti kokoomus arvosteli liian alhaiseksi edellisellä kaudella mutta joka nyt on kokoomuksen määrittelemä taso tälle kaudelle, on vaarassa nyt kyllä tuottavuusohjelman ja määrärahojen osalta.

Samoin Rajavartiolaitoksen toimintakyky tulee olemaan ongelmallinen, jos kiinteistöuudistus viedään niillä hallituksessa esillä olleilla periaatteilla läpi. Vihreän rajan valvonnassa erityisesti, jonne tarvittaisiin lisää operatiivista rajavartioston toimintakykyä , tilanne vaikeutuu.

Herra puhemies! Eräs semmoinen suuri periaatekysymys ja myöskin maan aluekehityksen ja elinkeinoelämän kannalta oleellinen kysymys on radanpidon taso tässä maassa. Suomalainen vientiteollisuus, metsäteollisuus, tarvitsee kunnossa olevaa rataverkkoa. Meillä kuljetuskustannusten osuus on vieläkin moniin kilpailijamaihin nähden jopa kaksinkertainen, ja kuten täällä viime viikolla totesimme, noin kuudesosa raakapuun rautatiekuljetuksista alkaa vähäliikenteisiksi luokitelluilta uhanalaisilta rataosilta, joissa ei voida jatkaa, ei siellä mutta ei muuallakaan enää, nopeuksien ja akselipainojen alentamisilla. Nämä uhanalaisethan ovat Savonlinna—Huutokoski, Porokylä—Vuokatti ja Joensuu—Ilomantsi, jotka pitää pitää liikenteessä. Mutta meillä tarvitaan ehdottomasti kilpailukyvyn ja myös aluekehityksen näkökulmasta 25 tonnin rataverkon nopeata kehittämistä. Tämä vaatii tuntuvia panostuksia. Nämä olisivat niitä lisätalousarvioesityksen kautta tulevia maan selviytymistä, talous- ja työllisyyskehitystä tukevia panostuksia, ja tässä suhteessa on tärkeää, että liikenneministerin vetämä uusi infraministeriryhmä saa mahdollisuuden myöskin ja hallituksen tuen jo valmistelussa sille, että ...

... meillä on konkreettinen viiden vuoden metsäteollisuuden kehittämistä koskeva ohjelma.

Herra puhemies! On ollut periaate, että VR:n voitot tuloutetaan suoraan radanpitoon. Nyt tästä periaatteesta hallituspuolueet eduskunnassa eivät pitäneet kiinni. Se on ollut kunnia-asia eduskunnan budjettivallan ja kansanvallan näkökulmasta tähän saakka.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Valtion arvioitua huomattavasti vahvempi rahoitusasema olisi mahdollistanut paremmin kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeitten huomioon ottamisen, mutta onhan tässä sinänsä hyviä esityksiä, ei sitä käy kiistäminen: Poliisien tarpeisiin on reagoitu. Radanpitoon 20 miljoonaa euroa on jotain ennenkuulumatonta tässä salissa. Tämä on oikean suuntainen, mutta riittämätön toimenpide.

Kiinnitetään huomiota myös siihen, että valtio saa osinkotuottoja arviolta 1,6 miljardia euroa tänä vuonna. Meidän valtionvelkamme korot ovat 2,3 miljardia euroa. Jos pääomatuloja ja pääomamenoja pikkasen laittaa vastakkain, niin tämä suuri into myydä hyvin tuottavaa valtion omaisuutta sietää kyllä ottaa uudelleen harkintaan ja tarkastelun kohteeksi. Eräs tavoitetaso olisi, että saataisiin niin paljon osinkoja, että ne vastaisivat velkojen korkoja, niin että tulos olisi 00. Nyt käytännössä velkojen korot syövät kaikki osingot eikä se edes riitä. Tämä 1,6 miljardia osinkoja on tuollainen vähän nafti liikenneministeriön pääluokka.

Sitten tällä 20 miljoonan euron lisäyksellä liikenneministeriön pääluokkaan tietysti vältetään nipin napin uhkana olleet lomautukset. Mutta niin kuin mietinnössäkin todetaan tältä osin yksimielisesti, todellinen tarve on 180 miljoonaa per vuosi ja nyt on tarjolla 140 miljoonaa, ja VR:n osinko on 30,4 miljoonaa, niin että vaikka se täysimittaisesti annettaisiin radanpitoon, kohdistettaisiin radanpitoon, niin vieläkään ei olla sillä tasolla, jonka yksimielisesti valiokunta toteaa mietinnössään ja joka perustuu maan parhaitten asiantuntijoitten näkemykseen ja tähän vallitsevaan tilanteeseen. Samalla valiokunta korostaa, että "ratojen kunnossapidon rahoitus edellyttää nykyistä pitkäjänteisempää päätöksentekoa. Rahoitus ei saa perustua lisätalousarvioihin eikä voitontuloutuksiin, vaan rahoitustason on oltava pitkäjänteisesti kestävällä ja riittävällä tasolla. Näin hankkeita voidaan toteuttaa taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevällä tavalla".

Herra puhemies! Hyvät kollegat! Asiantuntijakuulemisen yhteydessä meille kerrottiin, että tällainen pätkäinvestointikulttuuri nostaa urakoitten hintaa ja lisää kustannuksia 20 prosenttia. Voitteko kuvitella: Tästäkin 20 miljoonasta tällainen epävarmuuslisä on 20 prosenttia, todella paljon, ja se maksetaan siis vain siitä, että meidän päätöksentekojärjestelmät eivät toimi rationaalisesti ja tämä eduskunnan tahto pitkäjänteisestä päätöksenteosta ja rahoituspohjasta ei toteudu vieläkään.

Sitten tästä radioverkosta, joka myös mietinnössä mainitaan. 40 miljoonaa euroa siihen on myönnetty. Aikatekijästä johtuen määrärahat vanhenivat viime vuoden lopulla. 15 miljoonaa euroa jäi käyttämättä. Se on siis sukanvarressa, katettu meno. Sen olisi tässä yhteydessä voinut hoitaa, koska rataverkko, matkustajat, liikenne, toimijat odottavat, että radioverkko saadaan kuntoon. Hyvät ystävät, kyseessä on katettu meno. Kysymyksessä on turvallisuus. Onko meillä varaa pelata aikaa?

Sitten: puut metsästä, meillä on siitä konsensus, siinä ei ole poliittisia särmiä, mutta sitten näkemykset eroavat. Elinkeinoelämän keskusliitto sanoo kirjallisessa lausunnossaan eduskunnalle, että rautateille pitäisi investoida 100 miljoonaa ja maanteille 50 miljoonaa, jotta puu kulkisi tehtaalle sillä tavalla kuin meidän elinkeinoelämä toivoo ja vaatii. Mitä tähän sanoo meidän liikenneministeri, mitä tähän sanoo valtiovarainministeri?

Sitten korjaan yhden teknisen lyöntivirheen. Kun opettelemme näitä vastalauseita, niin vastalauseessa 1 on viitattu siihen, että lisätalousarviossa määrärahaa ehdotetaan ainoastaan 20 miljoonaa euroa. Siellähän ehdotetaan, hallituksen esityksessä, 1,4 miljoonaa ja sitten mietinnössä esitetään 20 miljoonaa lisää, ja se on tietysti hyvä asia sinänsä, mutta näihin palataan vielä sitten huomenna kehyskeskustelunkin yhteydessä.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Näihin edellisiin puheenvuoroihin viitaten totean sen, että kun tässä tosiaankin tänään keskustellaan lisätalousarviosta, niin tämän vuoden perusradanpidon perustasohan on määritelty viime syksynä täällä eduskunnassa, kun on päätetty tämän vuoden budjetista.

Sen takia hieman mietin ainakin tämmöisellä periaatteellisella tasolla sitä, mitä lisätalousarvioilla pitäisi tehdä, onko lisätalousarvion vastattava tämmöisiin äkillisiin kuluihin vai ylläpidettävä sitä, että joka kerta aina laitetaan esimerkiksi tällaiseen rahoitukseen kuin perusradanpitoon lisää rahaa. Tätä kommentoin siksi, että täällä on keskusteltu tästä 20 miljoonasta eurosta, jonka valtiovarainvaliokunta yksimielisesti on tähän lisäämässä, mikä on hieno asia, ja siitä, kenelle osingot kuuluvat.

Tämä käytäntöhän on ollut koko VR:n yhtiömuotoisuuden aikana se, että aina lisätalousarviossa palautetaan suurin piirtein osinkojen verran täällä eduskunnassa. Minä itse ajattelen kyllä niin, että se ei ole välttämättä kovin kestävä tapa. Perusradanpidon rahoituksen tulee olla kestävällä tasolla, mutta sitä, että tulee tämmöinen automatiikka, että lisätalousarvio keväällä aina palauttaa sen osinkojen määrän, en pidä ihan järkevänä.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olen iloinen kuulemastani, mitä arvoisa ministeri sanoi. Juuri näin on. Siihen kiinnitin puheenvuorossani huomiota. Siihen on kiinnittänyt koko eduskunta huomiota, että me maksamme turhasta silloin, kun ylläpidetään markkinoilla epävarmuutta, töitä tehdään epätarkoituksenmukaisella tavalla, ja yhdyn täysin ministerin mielipiteeseen. Tosin hän viittasi viime vuoteen. Tämähän on ollut melkein niin kuin maan tapa Suomessa, että lisäbudjeteilla tehdään tämän kaltaisia asioita.

Summan pienuuteen tai suuruuteen ei voi ottaa kantaa siinä mielessä, että täällähän kuljetetaan myöskin satojen miljoonien osinkotulokorjauksia, ja näitäkin arvioita voisi joskus vähän täsmentää, kun siellä on huomattavia arviointierheitä ollut vuosien saatossa.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Todella, tässä hallituksen esityksessä toiseksi lisätalousarvioksi on hyviäkin asioita. Se on selvä. Se on tietysti selvä asia, että tämä on positiivista, että pystytään pelastamaan nyt radankorjaus, etteivät jää työntekijät työttömäksi ja radat vielä huonommiksi. Mutta, aivan oikein, meillä tarvitaan huomattavasti suurempi panos ratojen ja teiden peruskorjaukseen, ja perusradanpidon tulisi nyt sitten todella vuoden 2008 budjetissa olla erityisenä kohteena nimenomaan niin, että hallitus sen tietämyksen, mitä asiantuntijat ovat todenneet, ottaa vastaan, ja se on vähintään 50 miljoonaa euroa, se tasokorotus, mikä tarvitaan.

Edelleen tässä lisäbudjetissa olisi ollut todella mahdollisuus avata sosiaali- ja terveydenhoidon jaksamista ja sen toimintaa tukevaa politiikkaa. Näin ei kuitenkaan nyt sitten tehdä. Olisi voitu nyt jo lisäbudjetissa osoittaa euroja siihen, että hoitajat jaksavat, että sairaanhoidon, terveydenhoidon, hammashoidon toiminta paranisi, ettei alamäki jatkuisi. Tuo alamäki on selvä, ja se jyrkkenee kunnissa koko ajan. Lisäbudjetti olisi antanut jo ikään kuin ennakkoon mahdollisuuden puuttua asiaan vuonna 2007 uuden hallituksen aikana.

Täällä käytiin keskustelu omaishoitajista. Omaishoidon ongelmat ovat olleet vuosia tiedossa. Selvitykset on tehty, pyörä on keksitty, se pyörä, että Kansaneläkelaitokselle toiminta on viisasta siirtää. Tämä asia on ollut esillä useamman hallituksen, useamman eduskunnan aikana, mutta tämä niin kuin moni muukin asia on varsin suvannossa nyt hallituksen politiikan toteuttamisessa.

Mitä tulee ilmasto-, ympäristökysymyksiin, hallitusohjelmassa on linjattu periaatteita, käytäntö vaatii tekoja. Odotetaan kahdenlaista ilmastopoliittista selontekoa eduskuntaan: pitkän ajan selontekoa ja sitten ilmasto- ja energiastrategiaa. Tämänkin asian kohdalla olisi jo lisäbudjetissa voitu lähteä liikkeelle ja esimerkiksi osoittaa ympäristötöihin selkeästi enemmän rahaa. Tosiasiassa niiden käyrä on laskeva samoin kuin koko ilmastopolitiikkaan osoitettujen rahojen, sikäli kuin ne tulevat ympäristöministeriön toimesta.

Lopuksi toteaisin, että hallitus on omassa politiikassaan, mikä liittyy ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, turvautunut vanhoihin, jo vuosikymmeniä sitten läpikäytyihin keinoihin eli Vuotoksen avaamiseen, Kollajan altaan avaamiseen, koskiensuojelulain avaamisyritykseen, tämän tyyppisiin asioihin, eikä kohdista huomiota esimerkiksi energian tehokkaampaan käyttöön, bioenergian, tuulienergian käyttömahdollisuuksien lisäämiseen nimenomaan syöttötariffia soveltamalla.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin voi lähteä liikkeelle siitä, minkä vuoksi on järkevää, että valtionvelkaa pyritään tuntuvasti vähentämään. Vaikka Suomen valtionvelka, 58 miljardia, 33 prosenttia bkt:stä, ei Euroopan mittakaavassa mitattuna olekaan hirveän suuri, toki on monia maita, joissa se on huomattavasti vähemmän, muun muassa Tanskassa. (Ed. Kuoppa: Monia maita, joissa on huomattavasti suurempi!) — Kyllä, mutta sitä pitää verrata meidän ikärakenteeseemme.

Me tiedämme, että vuodesta 2009, joka on hyvin lähellä, meidän työvoiman määrä vähenee yli 10 000:lla vuosittain ja meidän pitää varautua siis tuleviin vuosiin. Tässä suhteessa on niin, että kun arvotetaan asioita, niin pitää olla poikkeuksellisen hyvät perusteet niille hankkeille, joille myönnetään lisää rahaa.

Toinen asia on se, että kaikki tietävät, että erityisesti rakentamisessa talouden ylikuumeneminen on hyvin voimakasta, työvoimapula on todella voimakas, hinnat nousevat nopeasti. On ihan viisasta, että julkinen sektori rajoittaa tässä vaiheessa omia rakennustoimiaan. En tarkoita tällä sitä, että valtiovarainvaliokunta mielestäni ihan aiheellisesti on lisännyt tämän 20 miljoonaa euroa radanpitoon, jotta saadaan se perusinfra pidettyä kunnossa. Mutta niiden hankkeiden osalta, joilla ei ole mitään tulipalokiirettä, viitataan nyt vaikka Musiikkitaloon, joutaa kyllä vartoomaan seuraavaa ajanjaksoa.

Toinen hyvä asia tässä, jonka valtiovarainvaliokunta tähän lisäsi, on tämä kysymys poliisien määrärahoista. Se 400 000 euroa auttaa siihen, että voidaan ne työttömänä olevat poliisit palkata kentälle töihin. Se on semmoinen varsin pieni raha, mutta kuitenkin erinomainen täsmäkorjaus, ja sitä täytyy sen takia pitää hyvin positiivisena.

Muita positiivisia asioita, jotka sisältyvät tähän varsinaiseen ehdotukseen, on esimerkiksi Makeran asia, tämä 100 miljoonaa euroa. Minä ihmettelen sitä sosialidemokraattien linjanvetoa, jossa esitetään, että tähän olisi annettu vain 50, kun kyse on siitä, että vastataan siihen huutoon, minkä pohjalta on lupaus jo aikoinaan annettu. Eli se olisi vaan jatkanut tätä epävarmuuden tilaa siellä maaseudulla. Se on sitten eri asia, että pitkässä juoksussa joudutaan tietysti miettimään näitä kriteereitä ja sitä, miten tämä asia jatkossa tullaan hoitamaan, mutta tällä hetkellä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin vastata aiemmin annettuihin lupauksiin.

Sitten tietysti lämmöllä suhtaudun siihen, että työpajatoimintaan on annettu tämä 2 miljoonan euron raha. Työpajatoiminnassa silloin, kun se tehdään motivoituneesti ja kun siellä on hyvä henkilökunta tekemässä työtä nuorten ja entistä enemmän myöskin aikuisten ja pitkäaikaistyöttömien parissa, voidaan saavuttaa positiivisia tuloksia. Se on havaittu juuri oikeaksi keinoksi. Se ei auta toki kaikissa tilanteissa, mutta siellä tehdään hyvää työtä sillä tavalla, että monet siellä olleet pääsevät sitten muualle koulutukseen tai suoraan työelämään, mikä tietenkin on tavoitteena.

Sitten vielä haluaisin mainita, vaikka se ei olekaan minun vaalipiirini hanke, tämän Talvivaaran kaivokselle myönnetyn rahoituksen. Se on erittäin tärkeä asia, että siinä osassa maata, jossa työttömyys on pahimmillaan ja taloussuhdanteet eivät muutenkaan ole kovin vahvoja, on tulossa näin merkittävä investointi. Se on hyvä asia, että sitä myöskin valtio pystyy omalta taholtaan edesauttamaan.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi omaishoidosta haluaisin vielä sanoa muutaman sanan viitaten siitä aikaisemmin käytyyn keskusteluun. Oli itsestäänselvää, että tässä yhteiskunnassa, jossa vanhusten määrä koko ajan kasvaa, ei selvitä ilman omaishoitoa. Omaishoitoasia ei vielä ole lähellekään kunnossa, vaikka niitä vapaapäiviä on lisätty ja vaikka nyt selvitetään se mahdollinen siirto Kelalle.

Kaikkein suurin epäkohta siinä tällä hetkellä on se, että on paljon sellaisia kuntia, joissa ei ole otettu tätä omaishoitoa vakavasti. Ei ole tehty sellaista ratkaisua, että kun omaishoito korvaa laitoshoidon, niin on oikeutettu tähän omaishoitoon. Tämä on myös taloudellisesti hyvin järkevää, koska 7—10 omaishoitajan palkkiota voidaan maksaa sillä, kun hoidetaan kotona yksi laitoshoitotapaus riippuen tietysti laitoksesta. Mutta tämä on todella viisasta toimintaa. Aivan, kuten ed. Ahonen täällä aikaisemmin sanoi, myöskin itse, missä muualla maata käynkin ja niissä kunnissa, niin aina korostan sitä, että omaishoitoon kannattaa kuntien satsata ja siellä se voidaan todella tehdä.

Lauri  Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Ratojen kunnossapidon rahoituksen tulee olla pitkäjänteistä eikä perustua lisätalousarvioihin tai voiton tuloutuksiin. Rahoituksen on oltava riittävällä tasolla, jotta hankkeita voidaan toteuttaa taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevällä tavalla. Ratojen houkuttelevuutta luotettavana ja turvallisena liikkumis- ja liikennemuotona tulisi lisätä. Tämä ei onnistu ilman tuntuvaa lisärahoitusta, jonka turvin rapistuva rataverkko saadaan korjattua ja tarpeelliset investoinnit tehtyä. Toki sen myötä myös VR:n talous kohenee, ja liikenteen päästöjen väheneminen ja ilmastonmuutosten hillintä myös tätä kautta tulisi osaltaan autetuksi.

Mainitsemani asiat löytyvät valtiovarainvaliokunnan lisätalousarviomietinnöstä, ja niihin on helppo yhtyä. Tosiaan hallituspohjasta riippumatta jo vuosikausia on aina lisätalousarvioilla paikattu infrarahoitusta. Se on hiukan korjannut vuosittain kyseessä olevaa tilannetta, mutta jälkeenjääneisyys on kasvanut suureksi vuosikymmenten aikana. Tämä on johtanut muun muassa liikennerajoituksiin eli nopeuden alentamisiin tietyillä rataväleillä ja akselipainon laskemiseen, ja nämä liikennerajoitusten määrät on kaksinkertaistumassa, jopa tietyltä osin kolminkertaistumassa, ratojen huonosta kunnosta johtuen. Eli mikään puolue, kun tarkastellaan pitemmällä jaksolla, ei saa tästä kiitosta.

Valtiovarainvaliokunta ehdottaa Ratahallintokeskukselle 20 miljoonan euron lisäystä, jotta ratatöitä voidaan jatkaa keskeytyksettä. On myönnettävä, että hallituspuolueen esittämä lisäpanostus helpottaa tilannetta ja sillä kai niukin naukin sitten estetään myös nämä urakoitsijayritysten edessä olleet lomautukset. Eli tämä on oikean suuntainen toimenpide, mutta ei riittävä. VR:n osinkotulot on aikaisempina vuosina kokonaan kohdennettu perusradanpitoon, ja vastalauseessa esitämme, että kyseiselle momentille lisätään 30,4 miljoonaa euroa eli kokonaan tämä osinkotulo. Muuten Ratahallintokeskus ei pysty toteuttamaan kuluvalle vuodelle sovittua työohjelmaa, se on selvinnyt näissä asiantuntijakuulemisissa. Kaiken kaikkiaan tällä lisäpanostuksella turvattaisiin muun muassa täsmällisempi raideliikenne ja parannettaisiin tasoristeysten turvallisuutta. Edelleen se vastaisi jonkin verran radanpidon rakentamisen kustannusten nousuun.

Arvoisa puhemies! Viime viikolla keskusteltiin puun saannin turvaamisesta tässä salissa, ja vähäliikenteisten ratojen merkitys tulee korostumaan varmasti hyvinkin nopealla aikavälillä. Liikenneministeri Vehviläinen on asettanut työryhmän, joka käy nopealla aikataululla läpi näitten vähäliikenteisten ratojen ja rataosuuksien roolia kokonaisuutena ja myös tämän puunkuljetuksen osalta. Nyt, koska tämä puun hankinnan lisäystarve kotimaassa kasvaa joka tapauksessa ja myös me tiedämme näitten vähäliikenteisten ratojen kunnon, tällä selvityksellä, mutta ennen kaikkea rahoituksella, on todella kiire. Muuten, niin kuin näissä asiantuntijakuulemisissa on selvinnyt, jo ensi vuodesta lähtien nopealla aikataululla hyvinkin keskeisiä rataosuuksia jouduttaisiin sulkemaan.

Arvoisa puhemies! Sitten muutamista positiivisista asioista. Täällä mainittiinkin tämä Talvivaaran kaivoshanke, joka on Itä-Suomelle hyvinkin keskeinen asia, ja on todella hyvä asia, että se on edennyt, tietysti koko valtakunnalle, ja valtion tuki tämän hankkeen eteenpäinviemiseen on varsin merkittävä.

Täällä myös on keskustelussa tuotu esille omaishoitajien asiaa eli hoitopalkkion nostamisesta ja näistä vapaapäivistä puhuttu ja määrärahaesityksiä on tuotu, joista sitten äänestetään myös parin päivän kuluttua. Tietysti nämä määrärahaesitykset, -lisäykset, eivät ratkaise kokonaisuutena asiaa, mutta ne toisivat varmasti helpotusta omaishoitajien asemaan. Me tiedämme, että omaishoitajat eri kunnissa ovat varsin erilaisessa asemassa eli tälläkin hetkellä kunnissa on paljon omaishoitajia, jotka myös kunnissa asetettujen kriteereitten mukaan täyttävät nämä omaishoitopalkkioon oikeuttavat ehdot, mutta sitten käytännössä tätä tukea ei voida maksaa. Myös lomapäivien saamiseen tai niitten pitämiseen liittyy hyvin monia ongelmia.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi muutama sana maataloudesta. Maataloutta on voitava harjoittaa koko maassa. Suomella on oikeus täydentää EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa kansallisilla ratkaisuilla. Rakennepolitiikan rahoitus on Euroopan komission Etelä-Suomen kansalliseen tukeen liittyvän päätöksen vuoksi muuttunut siten, että tuen painopiste on merkittävästi siirtynyt avustuksiin ja korkotukilainoiksi. Niinpä myös Maatalouden kehittämisrahaston eli Makeran toimintamahdollisuuksien turvaaminen pitkäjänteisesti on maatalouden tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi välttämätöntä. Nykytilanne ei kuitenkaan Makeran osalta ole kestävä. Tuki on tietynlainen subjektiivinen oikeus, se tuli tuolla jaoston asiantuntijakuulemisessa esille, ja siellä myös täydennettiin tätä, että rakennetukivaroja on pystyttävä kohdentamaan tehokkaammin ja tukipäätöksiä nopeuttamaan. Se on kaikkien osapuolten etu. On varmistettava, että tuet suuntautuvat tilalla vakituisesti asuville päätoimisille työvaltaisen maatalouden harjoittajille.

Meille jokaiselle suomalaiselle on tärkeää, että korkeatasoinen kotimainen elintarviketuotanto pystytään turvaamaan, ja sen edellytys on tietysti, että maatalouden on oltava maassamme kannattavaa. Lakia maatalouden rakennetuista ollaan tuomassa eduskuntaan, ja sitä on syytä kiirehtiä. Täällä ed. Satonen totesi, että kaikki ajallaan, mutta todella tätä on syytä kiirehtiä. Lakiin on saatava selkeät kriteerit aloitus- ja investointitukien sekä korkotukilainojen myöntämiselle. Uskon, että myös tämän myötä ennakoitavuus paranee.

Markus  Mustajärvi  /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Satonen toi omassa puheessaan esille ihan tärkeitä asioita, esimerkiksi sen, että poliisipalveluitten saatavuus on äärimmäisen tärkeää etenkin harvaanasutuilla alueilla ja että poliisien määrää pitää lisätä, jos ei muuten, niin ainakin määräaikaisilla työsuhteilla. Tämä on aivan totta. Mutta jos ajatellaan, että huoli työssä olevista ja työttömistä on aitoa, niin kokoomuksella näyttää olevan semmoinen tapa tehdä politiikkaa, että he poimivat sekä työssä olevista että työttömistä vain ne ryhmät, jotka ovat poliittisesti arvokkaita. Ennen vaaleja se oli hoiva-ala, matalapalkkaiset naiset, ja nyt tässä tilanteessa, lisäbudjetin käsittelyn yhteydessä, he ovat nostaneet esille poliisit. Jos tämä huoli on aitoa, niin kyllä minusta myöskin ne työttömät ovat aivan yhtä arvokkaita, joilla ei ole virkamerkkiä.

Nykyisen hallituksen budjettilinja lisätalousarviot mukaan lukien osoittaa valtiontalouden liikkumavaran kapeuden tai toisin sanoen sen, että menokehyksillä poliittinen liikkumavara on sidottu eivätkä vastuuministerit, pääministeri Vanhanen ja valtiovarainministeri Katainen, halua avata kehyksiä, vaikka se hyvän valtiontalouden aikana olisi mahdollista ja tarpeet aivan ilmeisiä. Kun tähän lisää sitten valtion tuottavuusohjelman, niin yhdessä budjettilinjan kanssa se tarkoittaa julkisen sektorin ideologista alasajoa.

Valtion pakkosäästöohjelma johtaa sektoreittain paniikkiratkaisuihin, joita muuten ei toteutettaisi, ja tästä esimerkkinä Lapista Sarmijärven kalanviljelylaitoksen lakkauttaminen, jota ei edes harkittaisi ilman pakkosäästöjä ja niiden tuomia velvoitteita. Tästä syystä olemme jättäneet vastalauseen lausumaehdotuksen koskien juuri tätä asiaa.

Arvoisa puhemies! Paha puute lisätalousarviossa on myös työllisyysperusteisten investointimäärärahojen kohdalla. Näillä määrärahoilla on saatu myös muita rahoittajia mukaan tärkeisiin elinkeinopoliittisiin hankkeisiin, esimerkiksi ympäristötöihin, vesihuoltohankkeisiin, reittirakentamisen ja palveluvarustuksen parantamiseen ja ylipäätään sellaisiin hankkeisiin, jotka parantavat yritysten toimintaedellytyksiä. Tällaiset hankkeet nyt eivät ainakaan ole sitä kokoomuksen propagoimaa tempputyöllistämistä. Valitettavasti tässä on nyt päänavaus sille kehyslinjalle, jonka mukaisesti näitä investointimäärärahoja pudotetaan vuoteen 2010 mennessä hyvin oleellisella tavalla. Ne tipahtavat nykyisestä tasosta neljäsosaan, 34 miljoonasta 8 miljoonaan euroon, ja nytkin rahoituksen puutteen vuoksi hyvin perusteltuja hankkeita jää toteutumatta eri puolilla Suomea.

Arvoisa puhemies! Työministeriön hallinnonalalta on erikseen mainittava, että nyt jos koskaan olisi hallituksen pitänyt reagoida kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksien radikaaliin heikkenemiseen. Lukuisat työttömien järjestöt ja muut yhdistykset pohtivat paraikaa, ajavatko ne oman työllistämistoimintansa alas, koska työministeriö ei tee hankkeista jatkopäätöksiä eikä osoita työllistämiseen rahoitusta.

Työttömien valtakunnallinen yhdistys ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ovat tavanneet muun muassa tähän asiaan liittyen ministeri Cronbergin, mutta mitään varmuutta siitä, että rahoitusongelma ratkaistaisiin pikaisesti, ei ole. Jos kolmannen sektorin toiminta ajetaan alas, niin iso joukko sellaisia työttömiä, joista kukaan muu ei välitä, jää oman onnensa nojaan. Työministeriöllä olisi kuitenkin mahdollisuus käyttää tätä niin sanottua pitkää momenttia joustavasti, mutta rahojen sitomisaste on korkea ja ministeriö ei anna liikkumavaraa omassa hallinnossaan alaspäin, ei, siitä huolimatta, että tänäkin vuonna määrärahoja jäänee käyttämättä, niin kuin on jäänyt useana vuonna aiemminkin. Itse asiassa ainoa kerta pitkiin pitkiin aikoihin ja viimeinen kerta, kun nämä määrärahat on ylitetty valtakunnan tasolla, oli työministeri Urpo Leppäsen aikaan. Ja sanon sen tässä kaikkien kuullen, että hän oli paljon mainettaan parempi ministeri: kun nämä rahat ylittyivät, hän totesi, että eivät ne rahat hukkaan ole menneet, niillä on työllistetty työttömiä. Lisäbudjetti olisi ollut tällä hetkellä aivan oikea paikka ratkaista tämä kolmannen sektorin ajankohtainen ja vakava ongelma. Jos tätä työtä ei tee kolmas sektori, ei sitä tee kukaan muukaan.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien vastalauseesta, osin myös perussuomalaisten, löytyy paljon sellaisia esityksiä, jotka osoittavat lisäbudjetin heikkouden ja sen, että se on osa linjaa, sellaista kehyslinjaa, joka johtaa ajan oloon liikenneyhteyksien rappeutumiseen ja sitä kautta alueitten eriarvoistumiseen, julkisen sektorin alasajoon yhdessä kolmannen sektorin kanssa ja sitä kautta vaikeimmassa asemassa olevien työttömien tilanteen heikkenemiseen entisestään. Nekin työntekijät tarvittaisiin työmarkkinoilla, kun tulevina vuosina työvoimapula pahenee, ja siitä syystä olemme tähän tarkoitukseen esittäneet 15:tä miljoonaa euroa lisää rahaa.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Suurella mielenkiinnolla katsoin tätä porvarivihreän hallituksen avausta, ja se pääsi jossain määrin yllättämään jopa kaikkeen tottuneen kansan katselijan. Etenkin nämä tuhlailumenot yllättivät, ajattelin, että porvari on markan tuntenut, en tiedä, tunteeko enää, kun on myynyt Suomen valuutan euroksi, mutta tunsi aikoinaan. Tästä lähtien kyllä oli kiire, ed. Salo, teidänkin puolueellanne nostaa puoluetukiaisia 40 prosenttia. Ei voitu odottaa varsinaista budjettia, vaan jo tässä lisäbudjetissa. Ajatelkaa: 40 prosentin kuoppakorotus.

Kun tästä lähdettiin eteenpäin, ed. Salo ja ed. Satonen, te äänestitte valtiosihteerijärjestelmää vastaan ed. Soinin esityksen puolesta vielä viime vaalikaudella. (Välihuuto) — Nimenomaan äänestitte valtiosihteereitä vastaan. — Nyt täällä on ed. Vistbackan ryhdikäs esitys, jossa hän esittää, että työministeriöön perustetun valtiosihteerin viran perustamiseen osoitettu määräraha poistetaan. Nyt, ed. Salo, mitä te teette, kun vaalipiirikolleganne Vistbacka esittää, ettei nimetä punavihreätä valtiosihteeriä? Ilmeisesti te olette sitä mieltä, että semmoinen nimetään. Nyt tästä on kysymys, että kokoomuksen takki on kääntynyt valtiosihteeriasiassa, ja puoluetukiaisia hamutaan 40 prosenttia lisää.

Vasemmistoliitto, te olette köyhän asialla. Hyväksyttekö te nämä 40 prosentin kuoppakorotukset? Minä olen aina tottunut, esimerkiksi ed. Kuoppa, luulemaan, että te olette köyhän asialla, mutta tämä kuoppakorotus, se on kyllä liikaa. Se on kyllä liikaa, ei mahda mitään. Kyllä todella, täytyy sanoa, kiire oli mahtava. Ajatelkaa nyt, mitä täällä sitten puhutaan radanpidosta, omaishoitajista ja muista. Pieniä siivuja sinne tänne, mutta 40 prosenttia! Hyvänen aika sentään, ei olla köyhiä eikä kipeitä ja vielä lisäbudjetissa. Kiire on. Mutta oli jotain häveliäisyyttä hallituksessa. Lehdistötukea te meinaatte nostaa vasta seuraavan vuoden budjetissa. Eli kyllä hallinto paisuu: 20 ministeriä, valtiosihteereitä, rahaa sinne tänne. Ei olla köyhiä eikä kipeitä. Edes sosialidemokraatit eivät pystyneet tähän. Täytyy kyllä sanoa, ed. Saarinen, että olen samaa mieltä teidän kanssanne. Ei tähän pystynyt, ei riittänyt mielikuvitus eikä ehkä myöskään poliittinen rontti, mutta porvareilla kestää.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset esittivät myös tässä lisäbudjetissa aivan oikein, niin kuin eräät muutkin sosiaalista omaatuntoa omaavat puolueet, määrärahaa kunnille, jotta sosiaali- ja terveystointa voitaisiin järjestää parempaan uskoon, niin kuin täällä toverit vasemmalta ovat todenneet. Samoin perusradanpitoon, joka on tärkeä asia, esitimme lisää ja myöskin tähän, mistä ed. Mustajärvi puhui, työttömien työllistämiseen. Edustajamme Pirkko Ruohonen-Lerner esitti määrärahan osoittamista työvoimapoliittisen starttirahan lisäämiseen, mutta hallitus oli kylmä. Valtiovarainvaliokunnan hallituksen enemmistö viittasi näille köyhän kansan tarpeille ja työllisyystarpeille kylmästi kintaalla, mutta 40 prosenttia riitti puoluetukeen. Kyllä täytyy sanoa, että asiat ovat saaneet uutta hahmoa, hallituksen värin vaihtuminen ei ole mennyt vailla vaikutusta. Näinhän sen tietysti pitää olla, että se kädenjälki jossain näkyy.

Myös vankiloista on paljon puhuttu. Ed. Salo, me oppositiossa taistelimme voimakkaasti, että saataisiin vankilahenkilökunnalle paremmat olot. Muistan, kun grillasimme hallitusta. Mitä nyt tapahtuu? Tuetteko te ministeri Braxia tässä tällä kylmällä niukkaslinjalla? Toivottavasti. Tiedän, että peruspoliisit ovat saaneet lisää rahaa, ja sitä me, ed. Salo, molemmat varmasti kannatamme, että peruspoliiseille tulee lisää rahaa.

Arvoisa puhemies! Tämä on aika lailla rutiinitekele kaikilta muilta osin paitsi tämä lihotuskohta täällä. Perussuomalaiset tulevat äänestämään näitä puoluetukiaisten kuoppakorotuksia vastaan, ja kutsumme etenkin veljet vasemmalta näihin talkoisiin mukaan. Porvareihin on usko mennyt tässä asiassa.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Puutun vain kahteen mielestäni tärkeään, keskeiseen asiaan.

Sosialidemokraattien vastalauseessa otetaan esiin lisäykset perusradanpitoon. On hämmästyttävää, että hallitus, joka on sitoutunut vastuulliseen ilmastopolitiikkaan ja mainostaa itseään myös vihreillä arvoilla, ei ole varannut enempää rahaa ympäristöystävällisen raideliikenteen kehittämiseen. Perusradanpidossa suurin epäkohta on korvausinvestointeihin varattujen rahojen selkeä riittämättömyys. Valiokunta on huolissaan rahojen riittävyydestä ja esittää määrärahalisäystä 20 miljoonaa euroa. Sekin on jo jotain verrattuna hallituksen linjaukseen, mutta on muistettava, että aiemmin on ollut selkeänä tavoitteena, että VR:n voiton tuloutus ohjataan kokonaisuudessaan perusradanpitoon.

Tässä yhteydessä haluaisinkin kommentoida ministeri Vehviläisen ajatusta siitä, onko lisätalousarvio oikea paikka ja voiton tuloutus oikea tapa turvata radanpidon perusrahoitus. Tänä vuonna VR tulouttaa 30,4 miljoonaa euroa, ja olisi ollut erittäin tärkeää, että tämä summa olisi kohdennettu kokonaisuudessaan perusradanpitoon. Tarve on todella suuri sekä työntekijöiden että urakointiyritysten kannalta, koska ilman lisärahaa joudutaan lomautuksiin. Ennen kaikkea tarve on suuri, jotta voidaan turvata liikenneturvallisuus, matkustusmukavuus ja kuljetusten sujuminen sekä estää rataosuuksien sulkeutuminen. Tällä kaikella on myös erittäin suuri vaikutus alue- ja elinkeinoelämän kehittämiseen ja kehitykseen.

Arvoisa herra puhemies! Toinen asia, joka on ehtinyt olla jo julkisuudessakin paljon esillä, on työllisyysmäärärahojen loppuminen kesken. Tilanne on monilla paikkakunnilla todella vaikea, sillä kohderyhmänä ovat työttömät, joiden työllistyminen tällä hetkellä on paljolti kiinni valtion työllistämismäärärahoista. Samanaikaisesti hallitus kuitenkin puhuu paremman työllisyyden puolesta, mutta vähentää rahoituksen osuutta työllisyysmäärärahoista. Työvoimatoimistot ja te-keskukset odottavat lisämäärärahaa, jotta voisivat palkata tai työllistää joko starttirahalla tai tukityöllistämisen tai palkkatuen avulla työttömiä työnhakijoita.

Edellisen hallituksen aikana ministeri Filatov piti erittäin tärkeänä, ettei raha tältä osin lopu. Nyt linjaus näyttää olevan toinen. Tukityöllistämisen rahojen loppuminen johtaa monilla paikkakunnilla kestämättömään ja vaikeaan tilanteeseen, kun pitkäaikaistyöttömien osuus lähtee näillä ratkaisuilla jälleen nousuun. Kuntien taloudellista osuutta ja vastuuta kasvatetaan. Kuntien maksuosuus Kelalle myös kasvaa työmarkkinatukia saaneiden 500 päivän osuuksien kasvaessa. Pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat sekä valtion että kuntien tukea, niin työllistämistukea kuin erityyppisiä muitakin räätälöityjä, kuntien tarjoamia palveluita ja kuntoutusta. He tarvitsevat yhteisvastuullisuutta meiltä kaikilta. On pakko kysyä: Onko tämä se joukko ihmisiä, johon hallitus ei halua panostaa, vaan jättää heidät yksin tai kuntien palveluiden armoille?

Tämä tilanne johtaa jälleen myös toimeentulotukiasiakkuuksien kasvuun. Toivoisin hallitukselta ymmärtävyyttä, että yksityisiin yrityksiin työllistäminen ei ole helppoa. Tämä on tietysti valitettavaa. Me kaikki tiedämme, että kaikkein vaikeimmin työllistettävät ihmiset työllistyvät valtion, kuntien ja eri järjestöjen tuella ja avulla, ei yksityisten yritysten tuella.

Olemme voineet todeta, että hallitus on jättänyt työvoimatoimistot tarjoamaan ei oota myös starttirahojen kohdalla. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa työttömille voidaan myöntää edelleen rahaa, mutta työn vaihtajat ja opiskelijat eivät rahaa saa. Alueella odotetaan nyt, että lisäbudjetista jossakin vaiheessa saadaan lisää rahaa. Etelä-Karjalassa Lappeenrannan työvoimatoimistossa yli kaksi kolmesta hakijasta on jo muita kuin työttömiä. Hallituksen aikeet suunnata työllisyysmäärärahoja uudelleen näkyvät kentällä nyt tilanteiden lamautumisena. Se ei ole hyvä signaali työttömille eikä yritystoimintaa aloittaville.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ed. Anneli Kiljusen puheenvuoron johdosta totean uudestaan sen, että minusta ei ole kestävää budjetointia se, että ikään kuin tehdään työohjelma valmiiksi ja sitten tosiaankin odotetaan, minkä verran niitä osinkoja voidaan lisäbudjetin kautta palauttaa. Tämä järjestely on ollut voimassa vuodesta 95 lähtien, ja nyt, jos ajatellaan näitä menneitä toistakymmentä vuotta, jonka ajan tämä käytäntö on ollut, se on antanut vääränlaisen uskon sinne koko VR-konserniin, että näin voidaan menetellä. Järkevää on ja aika periaatteellinen kysymys, että osingot kuuluvat omistajalle eikä ole niin, että niitä jaetaan ikään kuin etukäteen sen mukaan, että suunniteltaisiin työohjelma. Minusta tuntuu, että sosialidemokraattienkin on tämä hyvä tietää, kun teillä on ollut aika tavalla valtaa tässä viime vuosina valtiovarainministerin ja myös liikenneministerin tehtävien kautta. Minusta tämä kytkentä ei ole terve ilmiö. Meidän pitää muutoin, muilla keinoin, varmistaa se, että rahoitus on riittävällä tasolla.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Alkuun muutama luku, jotka tuolta lisätalousarviosta käyvät ilmi. Jos ajatellaan, että Suomen taloudessa menee hyvin, niin se näkyy verotulojen kasvuna. Jos katsotte sieltä esimerkiksi arvonlisäverotuottoja, joitten tämänvuotista tuloarviota korotetaan jonkin verran, niin tänä vuonna arvioidaan arvonlisäverotuloja tulevan valtiolle noin 2,5 miljardia euroa enemmän kuin valtion tilinpäätös vuonna 2005 oli, eli siis kahden vuoden aikana 2,5 miljardia euroa lisää rahaa käytettäväksi erilaisiin hyviin tarkoituksiin. Se kertoo siitä, että on todella tärkeää, että taloutta hoidetaan hyvin ja elinkeinoelämässä rattaat ja pyörät pyörivät. Sitä kautta sitä tulostakin syntyy.

Lisätalousarviossa varaudutaan myös siihen, että koska korkotaso on noussut, niin valtion korkomenot kuluvana vuonna tulevat olemaan aiemmasta arvioidusta 50 miljoonaa euroa korkeammat. Sitäkin taustaa vasten on hyvää, viisasta ja järkevää politiikkaa, että valtionvelkaa lyhennetään, kun se kerran on tällä hetkellä mahdollista, eli kannattaa varautua siihen tulevaisuuteenkin. Koska korkotaso näyttää olevan edelleenkin nousussa, niin ei kannata kaikkia rahoja kyllä haaskata eikä tärvätä, vaan kannattaa myös käyttää niitä velkojen maksamiseen.

Herra puhemies! Niin kuin täällä äsken ministeri Vehviläinen totesi tästä VR:n voiton tuloutuksesta tai osingonjaosta ja rahojen käyttämisestä ratojen kunnossapitoon, olen täysin samaa mieltä ministerin kanssa siitä, että ei ole tervettä politiikkaa ja järkevää se, että tehdään erilaisia ohjelmia ja sitten jäädään odottamaan, paljonkohan nyt sitten kuluvan vuoden yhtiökokouksessa päätetään osinkoa jakaa, ja sitten laitetaan se raha sen jälkeen radanpidon hoitamiseen. Nyt tässä lisäyksessä, mikä tehtiin valtiovarainvaliokunnassa, päästään sille entiselle, normaalille tasolle, niin että kaikki se, minkä tavallaan VR tulouttaa osinkoina valtiolle, käytetään myös ratojen kunnossa pitämiseen, ja niin varmaan tarvitsee tehdäkin. Mutta ei voi olla niin, että tehdään suunnitelmia ilman, että niihin olisi valmiina rahaa, ja odotetaan sitten vaan, mitäköhän se eduskunta nyt taas tänä keväänä tekee, kun tiedetään, mikä on osingonjakopolitiikka ollut.

Enkä minä kyllä ihan usko sitä, mistä kertoen ed. Saarinen viittasi erääseen asiantuntijakuulemiseen, jossa väitettiin, että tämä niin sanottu pätkäkulttuuri, millä tavalla niitä asioita hoidetaan, lisäisi kustannuksia 20 prosenttia. Jos jossain tehtäisiin todellakin niin, että 20 prosenttia tulee kustannuksia lisää vain siitä, että tehdään suunnitelmia heikolle päätöksenteolle ja sille, että kuvitellaan, että aina jostain tulee rahaa, niin sitten tarvitsisi kyllä ehkä vähän vaihtaa niitä suunnitelmien tekijöitä tai niitä päättäjiä, jotka tältä pohjalta tekevät tulevaisuuteen tähtääviä päätöksiä. Elikkä minä en kyllä usko tähän 20 prosentin menoautomatiikkaan. Varmaan jotain klappia on, mutta ei se kyllä niin suurta voi olla.

Herra puhemies! Lopuksi vielä: Tässä lisätalousarviossa on tärkeä asia, Maatilatalouden kehittämisrahastoon lisättävä 100 miljoonan euron määräraha. Summa on suuri, 100 miljoonaa euroa on paljon rahaa, mutta tähän tilanteeseen on ajauduttu ainoastaan sen takia, että edellinen hallitus ei pääomittanut Makeraa riittävällä tavalla. Tällä hetkellä siellä on hirveät määrät hakemuksia jonossa. Siellä viljelijät odottavat, koska niitä päätöksiä tulee, koska voi lähteä investoimaan, ja kun tiedetään, minkälainen rakennemuutos Suomen maataloudessa on ollut ja minkälainen se tulee olemaan, niin nämä rahat ovat enemmän kuin tarpeeseen. Luulen, että ne tarpeet eivät tähänkään 100 miljoonaan kuitenkaan vielä lopu, mutta kyllä tämä siirto oli nyt jo korkea aika tehdä.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Jari Koskisen erinomaisen puheenvuoron johdosta totean, että suunnitelmia on ennen kaikkea ehdottomasti tehtävä etukäteen, koska sitten kun tulee päätöksiä, jos lähdetään nollasuunnittelutilanteesta, niin kestää tosi kauan. Vaikka on valmiit suunnitelmat, niin urakoinnin aloittaminen voi kestää yhdestä kahteen vuotta, vaikka otetaan hyllystä suunnitelmamappi.

Tästä 20 prosentin pätkäurakointilisästä: Asiantuntijoidenhan pitää pitäytyä totuudessa, ja heillä on vankka kokemuspohja. Heillä on vertailukohtaa, miten kustannukset kehittyvät budjettirahoitteisesti ja miten ne tulevat täältä pätkärahoitusmaailmasta. Kyllä se täytyy totena ottaa. Kuinka yksityiskohtaisesti meille sitten asia selvitettiin: meille vaan sanottiin, kun kysyttiin, että tällainen pätkäurakointilisä ja epävarmuuslisä on 20 prosenttia noin keskimäärin. Se voi olla enemmän, se voi olla vähemmän.

Jari Koskinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Saarisen kanssa tätä keskustelua varmaan jatketaan tässä seuraavien vuosien aikana, mutta jos minä olisin töissä jossain paikassa ja 20 prosenttia tulisi lisää kustannuksia sen takia, että asioita hoidetaan niin kuin nyt on hoidettu, niin en minä ainakaan seuraavana vuonna niitä asioita samalla tavalla tekisi. Ehkä suunnittelisin vähän tarkemmin ja järkevämmin ja miettisin, mistä se rahoitus tulee niihin töihin, mitä aiotaan tehdä, ja sen jälkeen muuttaisin pikkuisen toimintatapojani enkä pelkästään tulisi sanomaan valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa, että aina menee 20 prosenttia joka vuosi, kun suunnitellaan huonosti.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tästähän me olemme herttaisen yksimielisiä ed. Koskisen kanssa ja eduskuntanakin, että näin ei pitäisi tehdä. Kukaan ei näin tekisi omilla rahoillaan, mutta kun on isännätöntä rahaa, niin tämä on mahdollista, tumpuloida suoraan sanottuna; miten Kekkonen-vainaa sanoisikaan, että minkälaisia tunareita ollaan. Tästähän tämä johtuu, että menettelytavat, prosessit, ovat julkisessa hallinnossa, jossain muuallakin varmaan kuin valtionhallinnossa, tehottomia ja käytetään veronmaksajien rahoja vähän epärationaalisella ja epätaloudellisella tavalla.

Sen tähden täällä puhutaan, että tulisi korjausta parempaan. Ei kannata pitää yllä sellaista epävarmuutta. Mutta lähtökohtana oli se, että suunnitelmia pitää olla. Sitten pitäisi olla tarkkana, että suunnitellaan oikeita asioita, joissa toteutumistodennäköisyys on korkeata luokkaa, ettei siinä tule hutikuteja.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on esitetty puheenvuoroja, joiden mukaan hallituksella on varaa tähän ja tuohon. Muutama perusasia julkisesta taloudesta on kuitenkin syytä muistaa. Valtionvelka on edelleen noin 58 miljardia euroa. Kun korkotaso on nousussa, on syytä muistaa, että koron 1 prosentin nousu lisää velanhoitomenoja 580 miljoonalla eurolla, ja jos korko nousee 2 prosenttiyksikköä, se lisää valtionvelan hoitokuluja yli miljardin. Korot ovat tällä hetkellä kovassa nousussa. On syytä muistaa, ettei edellinen hallitus vähentänyt valtionvelkaa laisinkaan vuosina 2003—2007 huolimatta hulppeasta talouskasvusta ja suurista verotuloista. Tosiasiassa valtionvelka jopa lisääntyi muutamia satoja miljoonia.

Valtionvelan lisäksi kuntien velka lähentelee 9:ää miljardia euroa. Vaikka vuoden 2006 aikana kuntien talous onkin hieman parantunut, on velat maksettava. Menojen lisäämisen yhtälöön ei millään sovi, että taloudellisen kasvun ennakoidaan taittuvan jo ensi vuonna 2,5 prosenttiin.

Kun valtion ja kuntien velat lasketaan yhteen, on todettava, ettemme ole lainkaan varautuneet laskusuhdanteen tuloon puhumattakaan ikäihmisten eläkevastuiden ja palvelujen lisääntyvistä rahoitusvaatimuksista ja kiristyvistä päästövaatimuksista. Mielestäni tästä pitäisi vetää se johtopäätös, ettei hallituksella ole rahaa menojen jatkuviin lisäyksiin. Pikemminkin pitää lähteä siitä, että rahaa pyritään julkisen hallinnon tuottavuutta parantamalla säästämään ja että kaikkia ylimääräisiä menoja pyritään leikkaamaan.

Arvoisa herra puhemies! Aktiivisen työllisyyspolitiikan ja talouskasvun mahdollisuuksia rajoittavat lisäksi nyt tehtävät tulopoliittiset sopimukset. Liian suuret palkankorotukset tulevat näkymään välittömästi tuotteiden ja palvelujen hinnoissa sekä vientituotteidemme kilpailukyvyn alenemisessa.

Lopuksi: Valtiontalouden tila ei ole niin hyvä kuin täällä on maalailtu. Julkisen velan nosto on saatava suhteellisesti matalammaksi, jotta lähitulevaisuuden haasteisiin pystytään vastaamaan. Laskusuhdanne on tulossa, siihen pitää varautua. Nyt on vastuullisen talouspolitiikan aika.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Valtiontaloudessa ja ylipäätään taloudessa on mennyt hyvin. Meidän bruttokansantuotteemme on kasvanut tänäkin vuonna ennakoitua voimakkaammin, ja tutkimuslaitoksen arviot ovat erittäin rohkaisevia. Hyvä niin. Tämä on myöskin merkinnyt sitä, että valtionvelkaa, vastoin kuin edellisen puheenvuoron käyttäjä väitti, on pystytty lyhentämään. Valtionvelan taso suhteessa bruttokansantuotteeseen liikkuu tällä hetkellä noin 30 prosentin kieppeillä, kun se oli pahimmillaan reippaasti yli 60:n, lähellä 70:tä prosenttia, ja tämä on hyvä asia totta kai, ja tavoitteen täytyy olla se, että edelleen valtionvelkaa lyhennetään hallitusti, niin kuin on tehty nyt sitten Lipposen ykköshallituksen ajoista alkaen, ja tämä hallitus jatkanee tätä samaa linjaa.

Jos vertaa meidän valtionvelkaamme suhteessa mihin maahan tahansa, niin voimme todeta sen, että tämä ei Suomelle ole enää mikään ongelma, vastoin kuin 90-luvun alussa tilanne oli. Kun talous on kasvanut, myöskin työllisyys on kohentunut, työttömyys alentunut. Täytyy toivoa, että edelleen näin jatkuisi huolimatta siitä, että hallituksen työllisyyspoliittiset tavoitteet eivät ole kovinkaan haastavia eivätkä kunnianhimoisia.

Mielenkiintoista on nähdä se, minkälaista työllisyyspolitiikkaa hallitus tulee toteuttamaan. Olisi ollut tärkeätä se, että maahan olisi saatu tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Se olisi varmasti luonut meille pitemmälle ajalle vakaamman talouden ja paremman työllisyyskehityksen ja olisi myöskin mahdollistanut sen, että me olisimme voineet toteuttaa hallituksen toimesta esimerkiksi veropoliittisia toimenpiteitä sopimuksen, palkankorotusten ja muiden etuisuuksien lisänä. Nyt mennään liittokierrokselle, ja näyttää siltä, että korotukset tullevat sijoittumaan alasta riippuen noin 10 prosentin kieppeille.

Olemme saaneet nyt tänään ja eilen kuulla pääministerin suusta sen, että veronkevennykset, ansiotuloveron kevennykset tullevat siirtymään vaalikauden loppupuolelle. Hallituksen täytyisi kuitenkin tehdä se, että eläkkeensaajien verotus irrotetaan tästä yhteydestä. Ansiotuloverotuksen ja eläkkeensaajien verotuksen keventämisessä toisiinsa kytkien ei ole mitään järkeä. Eläkkeensaajien osalta on ne toimenpiteet tehtävä, mitkä eri puolueet, myöskin hallituspuolueet, vaalien alla lupasivat. Siksi sosialidemokraatit esittävät hallitukselle, että hallitus toteuttaa eläkeläisten verotuksen alentamisen vähintäänkin palkansaajien tasolle jo viimeistään 1.1.2008, mieluummin syksyllä.

Lisätalousarvion osalta monikaan pääluokka ja momentti ei ole auki. Yksi tärkeimmistä asioista on radanpidon määrärahojen taso. Me tiedämme sen, että sen tason pitäisi olla noin reilut 180 miljoonaa, noin 190 miljoonaa vuositasolla. Tällä hetkellä olemme noin 140 miljoonan tasolla keskimääräisesti. Me olemme jääneet jälkeen, ja siitä johtuen tuo 20 miljoonan euron korotus radanpidon määrärahoihin on riittämätön. Sen takia sosialidemokraatit esittävät, että se, mitä VR on tulouttanut valtiolle, palautetaan radanpidon kunnostamiseen takaisin. Me tiedämme sen, että radanpidon osalta on erittäin suuria ongelmia ollut ja ongelmat sen kuin lisääntyvät.

Täällä puhuttiin äsken tästä menettelystä, että VR tulouttaa valtiolle vuosittain sen, mitä voittoa on kerännyt, osinkoja, ja viime vuoden osalta tänä vuonna tuloutetaan noin 30 miljoonaa euroa. Tämä kytkentä, että tuloutetaan ensin ja lisätalousarviossa sitten palautetaan, tässä tapauksessa ei täysimääräisesti, on kieltämättä epäterve. Kun täällä jopa ministeri antoi ymmärtää sen, että sosialidemokraatit eivät tätä ole ymmärtäneet, sosialidemokraatit ovat tämän ymmärtäneet aikaa sitten ja ajaneet sitä linjaa, että tämä kytkentä poistetaan ja tehdään selkeä tasokorotus perusradanpidon määrärahoihin. (Ed. Manninen: Miksi ette ole tehneet?) — Aivan oikein. Miksi me emme tehneet sitä? Tässä on kyllä peiliin katsomisen paikka, ed. Manninen. Te hyvin sen tiedätte edellisen hallituksen osalta.

Toinen epäkohta on se, että myöskin tienpidon osalta, perustienpidon osalta, se jälkeenjääneisyys on erittäin suuri, ja samalla tavalla perustienpidon osalta pitää tehdä kuin radankin osalta. Itse asiassa hallitusohjelmassa sanotaan niin, että perusväylänpitoon, siis teiden ja ratojen, sekä joukkoliikenteen tukemiseen on luvattu 35 miljoonaa euroa, siis hallitusohjelmaan on kirjattu näin. Tästä summasta kehyspäätöksessä on varattu vuosille 2008—2011 lisäystä perustienpitoon 2, 4, 8 ja 12 miljoonaa euroa. Mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että tämä raha ei riitä edes perustienpidon kustannustason nousuun, ei riitä. Asia on erittäin vakava.

Tienpidon puolella vielä voisi sanoa sen, että Tiehallinnon arvion mukaan ylläpidon korjausvelkaa on kertynyt kaiken kaikkiaan noin 1,4 miljardia euroa ja tilanne pahenee kaiken aikaa. Tilanne on siis vakava, ja tässä suhteessa oppositio tulee kyllä tukemaan hallitusta niissä toimissa, jotka johtavat tilanteen parantumiseen siten, että perustien- ja -radanpidon määrärahoja selkeästi nostetaan. Olemme myös sitä mieltä, että oli väärin ja on väärin Lusi—Mikkeli-hanketta siirtää eteenpäin. Se oli viime hallituskaudella hyvin laajalla yhteisymmärryksellä sovittu paketti, jossa oli myös oppositio mukana, että näin tehdään. On väärin se, että hallitus menee tämän nyt purkamaan. Selontekoa me odotamme liikennehankkeitten osalta pikaisesti ja selonteon osalta myöskin selkeästi niitä rahoitustoimenpiteitä, joita sekä radanpito että myöskin tienpito edellyttävät.

Henna Virkkunen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan kommentoida ainoastaan yhtä kohtaa tässä ed. Laitisen puheenvuorossa. Mielestäni oli varsin erikoista, että hän puheenvuorossaan vaati, että hallituksen tulisi eläkeläisten verokohtelu saattaa oikeudenmukaiseksi jo tänä syksynä. Se osoittaa sen, että sosialidemokraatit, jotka olivat laatimassa tämän vuoden budjettia, ovat epäonnistuneet, koska tätä asiaa ei otettu huomioon koko tuon neljän vuoden aikana, jonka sosialidemokraatit olivat hallituksessa. Nyt, kun tuo asia on hallitusohjelmaan kirjattu, tämä hallitus on sitoutunut siihen, että eläkeläisten verokohtelu oikeudenmukaisestaan. Te vaaditte, että hallituksen tulisi lisätalousarviolla se saman tien jo tänä vuonna oikaista. Se osoittaa, että sosialidemokraatit eivät viime vuonna onnistuneet budjettitavoitteissaan ja myöntävät, että ovat epäonnistuneet.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajakollega Virkkunen ei ilmeisesti muista ihan koko sitä kautta, milloin tämä ero on lähtenyt syntymään palkansaajien ansiotuloverotuksen ja sitten eläkkeensaajien verotuksen kesken. Tämä ero on johtunut ennen kaikkea siitä, että ansiotulovähennys on sen tehnyt. Kyllä sitä ruvettiin toteuttamaan jo silloin, kun kokoomus oli hallituksessa. Tämä ei ole syntynyt nyt tässä tilanteessa eikä viimeisellä nelivuotiskaudella. Se on ongelma, jonka me olemme tiedostaneet, ja selkeästi ilmoitimme vaalien alla, että jos sosialidemokraatit ovat hallituksessa, me tämän korjaamme, niin kuin tekin teitte. Me vaan odotamme, että nyt korjaisitte sen.

Henna Virkkunen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei voi olla niin, että tämä ongelma olisi tullut niin äkillisesti esiin, että sitä eivät olisi voineet sosialidemokraatit korjata viime hallituskaudella, jos olisivat halunneet. On totta, että tuo ero on koko ajan kasvanut ja se on ollut kiistaton ongelma, mutta ei voi vedota siihen, että tämä on syntynyt niin nopeasti, että siihen ei voinut jotenkin viime vuonna puuttua vielä silloin, kun sosialidemokraatit olivat tekemässä tämän vuoden ohjelmaa. On hyvin tärkeää, että nyt hallitus on sitoutunut tuohon ja pyrkii sen toteuttamaan mahdollisimman nopeasti, niin kuin se tekee samalla, kun se pohtii muita veroratkaisuja, kuinka veroratkaisuilla voidaan edistää kansantalouden kasvua, hyvää työllisyyttä ja palveluiden parantamista.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti: Jos eduskunta on yksimielinen siitä, että tämä asia korjataan, niin kuin toivon olevan, jos hallituspuolueet ovat sosialidemokraattien linjoilla, niin te esitätte ja ilmoitatte sen, milloin se epäkohta korjataan. Nyt te pallottelette tällä asialla. Olette sen sitoneet ansiotuloverotuksen keventämiseen, ja se on väärin.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee tähän eläkeläisten verokohtelun korjaamiseen, niin on kysymys siitä, että hallitus on vaan juuri aloittanut työnsä. On selvää, että veroratkaisu kokonaisuudessaan, joka on kuitenkin merkittävän kokoinen tällä kaudella, sen valmistelu, pitää tehdä huolella. Olen varma, että viisas hallitus tulee tekemään hyviä ratkaisuja myöskin aikataulullisesti eläkeläisten verokohtelun korjaamiseksi.

Herra puhemies! Täällä on ollut keskustelun aikana hienoa huomata, että monet oppositiopuolueet ovat tulleet niin selkeästi tukemaan ajatusta tasa-arvotuposta. Siitä on paljon tässä puhuttu, mutta vielä kerran todettakoon, että lisäbudjetti ei valitettavasti ole se tapa, jolla tämä asia voidaan hoitaa kuntoon. Tämä tavoite on siis kirjattu hallitusohjelmaan ja rahaa on varattu. Nyt tarvitaan kuitenkin työmarkkinajärjestöiltä halua tämän asian ratkaisemiseen, ja nämä neuvottelut ovat juuri nyt parhaillaan käynnissä. Tässä esimerkiksi sosialidemokraattinen puolue tai vasemmistoliitto voisivat käyttää kaikella painoarvollaan sitä voimaa ja valtaa, joka heillä työmarkkinajärjestöjen piirissä on.

Ensi kesän hoitajapula on valitettava asia, ja siihen ei kuitenkaan nyt näillä keinoilla, tällä aikataululla, voi kovinkaan paljon puuttua. Totta on, että hoitajista on pulaa, mutta se ei johdu nyt siitä, että lisätalousarviota ei tehdä, vaan siitä, että hoitajia ei yksinkertaisesti ole tarjolla. Matala palkka ja rankat työolot ovat ajaneet tuhannet suomalaiset sairaanhoidon ammattilaiset ulkomaille. Eli tämä asia kiertyy siis taas takaisin tasa-arvotupoon. Hoitoalan palkat ovat yksinkertaisesti liian alhaiset suhteessa koulutukseen ja työn vaativuuteen. Juuri se on suuri syy tähän työntekijäpulaan, ja siksi hallitusohjelmaan on kirjattu historiallinen kirjaus asian korjaamiseksi. Totta kai kysymys on myös rahasta. Vaikka 20 miljoonaa toki olisi tarpeeseen, on sen suuntaaminen ensi kesän hoitajapulaan todella vaikeaa.

Hallituksen huoli sairaanhoitajien jaksamisesta ja toimeentulosta on aito. Suosittelenkin koko oppositiolle ja siis myöskin SDP:lle linjanmuutosta oppositiossa ja hallituksen tukemista tässä tärkeässä asiassa. Niin mekin teimme viime kaudella, kun lähdimme voimakkaasti tukemaan viime hallituksen viisasta veropolitiikkaa. Se politiikka oli juuri sitä politiikkaa, jolla mahdollistettiin voimakas talouskasvu, se talouskasvu, jota tänäänkin täällä useissa puheenvuoroissa on kiitelty. (Eduskunnasta: Kokoomuslainen veropolitiikka!)

Täällä on siis tänään todellakin kiitelty paljon hyvää taloudellista tilannetta, ja halu hedelmien korjaamiseen ja tuhlaamiseenkin on kova, se sellaista tuntuu olevan. On kuitenkin merkittävää ja tärkeää, että tässä lisätalousarviossa tätä taloudellista tilannetta käytetään hyväksi lyhentämällä merkittävästi valtionvelkaa. Tämä velan lyhennys poikii meille säästöä korkokuluista ja lainanhoitokuluista, ja se säästyvä raha onkin sitten aivan eri juttu käyttää tulevaisuuden palveluiden ja tämän päivän palveluiden parantamiseen ja korjaamiseen. Tämän velan lyhentäminen on meidän velvollisuutemme tulevaisuuden ja tulevien sukupolvien vuoksi. Tämä kohta onkin merkittävin kirjaus tietysti jo rahallisestikin tänään käsiteltävänä olevassa lisätalousarviossa.

Arvoisa herra puhemies! Työttömien poliisimiesten palkkaraha on niin ikään merkittävä asia. Me olemme nostaneet koulutusmääriä viisaasti jo vuosia ennakoimalla tulevaa poliisimiesten eläköitymistä ja sitä kautta syntyvää mahdollista pulaa poliisimiehistä. Mutta me emme kuitenkaan voi maksattaa tätä varautumista tulevaisuuteen niillä poliisimiehillä ja, korostan, myös -naisilla, jotka on houkuteltu ja jotka ovat lähteneet mukaan poliisikoulutukseen ja hankkimaan itselleen poliisin ammatin. Meidän velvollisuutemme on katsoa, että heille riittää työtä siihen asti, kun lähivuosina suuret ikäluokat myös poliisien piiristä jäävät eläkkeelle ja heille vakansseja, avoimia sellaisia, löytyy.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Vielä kiinnittäisin huomiota liikenneministeriön pääluokan niukkoihin määräraharesursseihin. Eihän se koske nyt pelkästään tätä vuotta tai meille esitettyjä kehyksiä, vaan täytyy katsoa vähän, mistä suunnasta rastille tullaan. Se on ollut kipupiste ja tällainen poliittinen ahdinko varsin pitkään. Vaikkei lähdettäisi ihan kaikkein hulvattomimmistakaan asiantuntijalausunnoista, jotka tarvetta kuvailevat, niin jonkinlaisena mittatikkuna toiminee sekin, hyvät kollegat, että kun viime vaalikaudella eduskunta lisäsi hallituksen budjettiesityksiin noin 200 miljoonaa euroa, niin puolet tästä 200 miljoonasta eurosta kohdistui liikenneministeriön pääluokkaan. Tämä toimii mittarina, ja kun on tällainen noin 2 miljardin euron pääluokka, joka on valtion budjetissa ihan pienimmästä päästä, joka siis on vähemmän kuin valtionvelan korot, niin jompikumpi luku on vähän ihmettelemisen arvoinen: meidän infrapanostukset tai sitten velkojen korot. Kun me kaikki tiedämme, että EU-maista Suomen valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen on ihan pienimmästä päästä, niin niitä korkoja, vaikka ne ovatkin yli 2 miljardin luokkaa, ei pidä yliampuvasti kauhistella. Onhan se suuri summa rahaa, en sitä kiistä.

Eduskunta on jo varsin pitkään ollut ihan laidasta laitaan yksimielinen tämän lisätalousarviomenettelyn suhteen, että tällaisia pitkävaikutteisia asioita, jotka kaikkein tyypillisimmin koskettavat meidän liikennepolitiikkaa, ei pitäisi täältä lisätalousarvioitten kautta kuljettaa muuten kuin teknisluontoisesti, kuten näitä Euroopan unionilta tulevia Ten-rahoja tai jotain aikataulumuutoksia, jotka vaativat valtuuksien muutoksia. Tämän tyyppisiä asioitahan täällä pitäisi käsitellä eikä väitellä siitä, mikä määrärahataso on oikea tai riittävä ja mikä on vähemmän oikea. Tässä mielessä oli kiva kuulla uuden liikenneministerin näkemyksiä. Mielellään olen tukemassa ja uskon, että ainakin meidän eduskuntaryhmä on tukemassa liikenneministeriä niissä pyrkimyksissä, joita hän tässä toi esiin.

Valitan, että joudutaan puhumaan menettelytavoista, mutta niillä on hintalappu nyt tässä yhteydessä. Niin kuin täällä on todettu, tällainen epävarmuuden ylläpitäminen ja pätkätyö-, pätkäurakointikulttuuri käy veronmaksajille kalliiksi. Kun määrärahat ovat muutenkin vähäisiä, niin niitä vähiä määrärahoja ei kannattaisi käyttää noin epätarkoituksenmukaisesti. Eräänä huonona esimerkkinä käy se, että viime vuonna esimerkiksi lisätalousarviomenettelytapaa hyväksi käyttäen kulttuuriministeri irrotti 10 miljoonaa euroa Veikkauksen tuotosta ja lisäsi eräitten tahojen vuosiavustuksia. Tämä ei missään yhteydessä kuulu mihinkään lisätalousarvioon. Ne ovat budjettiasioita, ja ne on hoidettava siellä. Ei siellä ollut tapahtunut niitten avustuskohteitten suunnalla mitään tulipaloja, että olisi pitänyt apuun rientää. Näin ei tulisi menetellä, jos nyt jälkiviisautta harrastaa.

Herra puhemies! Yksi tosi tärkeä asia koskee Suitian kartanoa, ja on hyvä, että nyt tässä lisäbudjetin käsittelyssä tämä hoidetaan, ja tämä on tullut äkkiä esiin ja nopeasti ja yllättäen ja pyytämättä. Suitian kartano, joka sijaitsee Siuntion kunnassa, on yksi Suomen harvoista ehyistä keskiaikaisista kartanomiljöistä. Sillä on poikkeuksellisen suuri kulttuurihistoriallinen arvo: noin 500 vuotta vanha linna. Koska tämä lisätalousarvioesitys on varsin teknisluontoinen ja tässä ei ole ainakaan valiokunnan mielestä aihetta ottaa kantaa näin poikkeukselliseen myyntiin, niin kun valiokunta nyt esittää, että myyntilupaa koskeva perusteluiden täydennys poistetaan tästä lisätalousarvioesityksestä ja asia saatetaan perusteelliseen valmisteluun, niin tätä kannatan lämpimästi. Tämä on herkkä, tärkeä ja suuri asia näitten muitten asioitten rinnalla ja joukossa. Meillä on todella vähän keskiaikaisia linnoja tässä maassa, ja toivotaan, että se sitten saataisiin mahdollisimman hyviin käsiin ja että sen tulevaisuus voitaisiin turvata ainakin seuraavaksi 500 vuodeksi, kun se on tähänkin asti pystytty ehjänä pitämään. Tätä hanketta pitää nyt taiten ja kaikin tavoin ammattitaidolla varjella.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ihan muutama toteamus tästä lisäbudjetista, ensinnäkin siitä, että lisäbudjetti on tekninen ja sen pitäisi olla tekninen. Olen samaa mieltä kuin äsken ed. Saarinen, että näin suuria määrärahojen lisäyksiä liikennehankkeisiin ei pitäisi olla lisäbudjetissa. Minä ymmärsin myöskin valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa, kun tätä asiaa käsiteltiin ja asiantuntijoita kuultiin, että tässä on suurin piirtein se kipupiste, mitä tarvitaan lisää perusradanpitoon, jotta tämän vuoden tarpeet osataan hoitaa kunnolla. (Ed. Saarinen: Ja ilman lomautuksia!) — Juuri näin eli välttämättömät tarpeet.

Minä muistutan kuitenkin, että meillä on ehkä sellainen pieni harhakin tässä miljoonissa. Jos me muuttaisimme tämän miljooniksi markoiksi, niin puhuttaisiin noin 120 miljoonasta markasta, mikä on sinänsä aika iso summa. Se summa on käytännössä yksi miljoona markkaa jokaisena työpäivänä, mitä tänä vuonna vielä sillä ratatöitä tehdään. Olisin toivonut ja ymmärtänyt ja olin siihen varautunut, että myös suurin oppositioryhmä sosialidemokraatit tukee nimenomaan tätä lukua, 20 miljoonan euron lukua, käsittelyssä, ja olin hieman yllättynyt, että se joutui äänestykseen tuolla valtiovarainvaliokunnassa, kun katsoin, että myöskin sosialidemokraatit vaikuttivat jaostokäsittelyssä tyytyväisiltä siihen, että se luku nimenomaan alkaa kakkosella, ja näkevät sen merkittävänä panostuksena. (Ed. Laitisen välihuuto)

Mutta minä ymmärrän kyllä sellaisiakin poliittisia ryhmiä, joille mikään luku ei riitä, jotka aina sanovat jonkun luvun till, ja heillä on taas sitten oma politiikkansa, minkä takia heille ei riitä mikään, mitä esitetään. Mutta tämä olisi erittäin hyvä jatkokäsittelyn osalta, että meillä olisi myöskin suurimman oppositioryhmän kanssa samanlainen linja kuin hallituksella nyt, kun selontekoa valmistellaan ja se ensi vuoden maaliskuulla saadaan, jotta nämä kipupisteet niin tiemäärärahoihin, perustienpitoihin kuin ratoihin saadaan sille tasolle, jota me kaikki yhteisesti toivomme. Ed. Laitinen kyselikin täällä, miksi me emme viime kaudella tehneet sitä. Se oli ihan hyvä kysymys. Tämänkin budjetin, mitä nyt paikataan, tämän perusbudjetin, on tehnyt aikaisempi hallitus ja punamultahallitus, jota nyt sitten sinivihreä hallitus osaltansa paikkaa, kun toteaa, että sinne jäi, niin kuin ed. Laitinen täällä totesi rehellisesti, paljon tekemättömiä töitä niin perustienpitoon, radanpitoon kuin ynnä muuta.

Arvoisa puhemies! Tarkoitin tällä puheenvuorolla vain sitä, että se on lisäbudjetissa merkittävä lisäys, ja tämän kanssa voidaan tämä vuosi elää. Toivon, että sosialidemokraatit jatkossa myöskin käsittävät, että tämä luku oli hyvä, ja annettaisiin tunnustusta, että se oli hyvä suoritus sinivihreältä hallitukselta, että 20 miljoonaa euroa saatiin lisäbudjettiin näihin välttämättömiin töihin. (Eduskunnasta: Se oli hyvä suoritus!)

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti poliisirahoista vielä sen verran, että eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto kuuli asiantuntijoita ja sai erilaisia tietoja siitä, että viime kaudella olisi sovittu niin, että rahoitus olisi noin 2 miljoonaa euroa lisää, ja tämän tiedon saatuaan totesi sen välttämättömän tarpeen, mitä tarvitaan poliisimäärärahoihin tämän vuoden aikana lisää, ja se 400 000 euroa sinne lisättiin. Kiitän erikseen tästä jaoston puheenjohtajaa, joka teki ahkerasti töitä, jotta tämä asia saatiin kuntoon.

Vielä näistä perustienpidon määrärahoista.

Varsinaista hallituksen linjaa ei vielä ensimmäisessä lisäbudjetissa ole näkyvissä. Linja muotoutuu tietenkin seuraavien neljän budjetin aikana plus liikenneselonteon kautta. Mutta ne luvut, mitä täällä ed. Laitinen esitti — 2, 4, 8 ja 12 — perustienpitoon, ovat tietenkin aivan vaatimattomia eivätkä varmasti kustannusten nousua kata. Siitäkin me olemme samaa mieltä.

Hyvää tietenkin oli se, että erikseen perustienpitoon annettiin se kertaluontoinen 20 miljoonan euron korotus, joka tulee tietenkin kertaluonteisesti, mutta liikennepoliittisen selonteon yhteydessä me joudumme käymään keskustelua. Minä väitän, että perustienpitoon tarvitaan aivan toisenlaisia lukemia, jos me pyrimme siihen, että meidän tieverkosto pysyisi edes nykyisellä tasolla ja nykyisessä kunnossaan. Valtiovarainvaliokuntakin omassa mietinnössään toteaa, että "viimeistään liikennepoliittisen selonteon yhteydessä on huolehdittava radanpidon kestävästä, pitkäjänteisestä ja riittävästä rahoituksesta", ja tämä koskettaa aivan samalla tavalla myöskin perustienpitoa. Tässä meillä on hallituspuolueilla suuri haaste, ja haluamme sen haasteen varmasti yhdessä kantaa.

Olli Nepponen /kok:

Herra puhemies! Täällä on puhuttu, viimeksi ed. Saarinen puhui, valtionvelan lyhentämisestä ja siihen liittyvistä korkokuluista. Olimme aamupäivällä Suomen Pankin tilintarkastajain järjestäytymiskokouksessa, ja kyllä ennusteet ovat, että korot jatkavat nousuaan. Ainakin vielä kaksi korotusta näyttäisi olevan tulossa, ilman että se on mikään salatieto, vaan sehän on julkisuudessakin ollut. Siksi on paikallaan, että varaudutaan, lyhennetään valtionvelkaa ja otetaan huomioon myös se tosiasia, jota ei ole haluttu välttämättä tunnustaa, jota valtiovarainministeri Katainen on pitänyt yllä mutta johon onneksi pääjohtaja Liikanen myöskin puuttui, elikkä ylikuumenemisen ilmiöitä on selvästi olemassa, erityisesti rakennusalalla, mutta näyttää myöskin leviävän vähän muuallekin. Siksi on paikallaan maltillisuus tässä vaiheessa ja varsinkin nyt, kun vain tehdään lisäbudjettia, mutta varmasti syksyllä tämäkin asia on edessä. (Ed. Saarinen: Ei ratatyöt kuumenna!) — Ei ratatyöt välttämättä kuumenna, ja se oli pakko hoitaa, jotta ei tullut yt-neuvotteluja, mutta yleisesti, en nyt puuttunut tähän yksityiskohtaan.

Kun keskustelu alkoi, niin ilmastonmuutokseen varautuminen oli vahvasti esillä. Haluan siitä vaan nostaa erään asian, joka on jo tullut mutta tuli myöskin aamupäivällä esiin: Kun bioenergian käyttöä nyt ollaan vahvasti lisäämässä, se on selvästi nostamassa ruuan hintaa, siitä on merkkejä. Sillä tulee olemaan maailmanlaajuisesti merkitystä, jos ruuan hinta nousee, miten selvitään niillä alueilla, joilla todella on hätä ja joilla tarvitaan ruokaa. Tässä pitäisi malttia myöskin kotimaassa olla, ettei se vaikuta täällä ruuan hinnan nousuun, kun sitten bioenergian käyttöä lisätään.

Eräs pieni yksityiskohta on jäänyt täällä esiin nostamatta, mutta haluan antaa tunnustusta sille, että itsenäisyytemme 90-vuotisjuhlavuoden merkeissä osoitetaan nyt tässä lisätalousarviossa 160 000 euroa puolustusministeriön käyttöön, jolla maksetaan meidän veteraanijärjestöjemme, siis kaikkien veteraanijärjestöjen, yhteisten toimitilojen vuokra. Järjestöt pääsevät tämän jälkeen siirtymään yhteisiin tiloihin, mikä on merkittävää, saadaan myöskin siitä hyöty ja hoidetaan kunnialla nämä viimeiset 10—20 vuotta, kun veteraaneja vielä keskuudessamme on.

Tämä Suitian osuus näyttäisi olevan niin, että se oli pieni työtapaturma valtiovarainministeriöltä, ei suinkaan Senaatti-kiinteistöiltä. Se oli yllätys Senaatti-kiinteistöillekin, että tällaista myyntilupaa heille haettiin. Sattumoisin näin toimitusjohtajan, ja hän totesi tyydytyksellä, että asia menee kunnolliseen valmisteluun, niin kuin ed. Saarinen täällä nosti esiin.

Sitten vielä yksi asia. Työllisyydestä on paljon puhuttu. Kun puhutaan työvoimapulasta, niin me joudumme jatkossa miettimään maahanmuuttopolitiikan tarvetta. Erityisesti niillä mailla, jotka ovat ottaneet vastaan maahanmuuttoa, Espanja, Irlanti, talouskasvu on ollut merkittävää, ne ovat pystyneet vastaamaan sitä kautta siihen tarpeeseen, mitä tulee erityisesti juuri matalapalkka-aloilla ja muilla, niitä hoiva- ja hoitotöitä, mitä joudutaan hoitamaan tuolla palvelualoilla, ja ovat saaneet vahvan talouskasvun. Jatkossa meidän on tämäkin asia tunnistettava ja löydettävä sitten sellainen politiikka, jolla ottaen huomioon kotimaisen työllisyyden voidaan myöskin saada osa tästä maailmanlaajuisesta kasvusta.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On totta, että tarvitaan aktiivista työperäistä maahanmuuttoa. Ed. Nepposen puheenvuorosta sai ehkä huolimattomasti kuunnellen sellaisen käsityksen, että maahanmuuton ei pitäisi olla määrällisesti ja laadullisesti hallittua. Erityisesti näissäkin maissa, joita ed. Nepponen mainitsi, on erityisen vakava kysymys laittoman maahantulon suuri määrä, joka on synnyttänyt, kuten komission kanssa Suomen puheenjohtajuuskaudella muun muassa todettiin sisäasiainministerineuvoston monissakin kokouksissa, erittäin vakavat harmaat työmarkkinat, joilla on monia ihmisoikeuksien mutta myös koko talousjärjestelmän kannalta vakavia oireita. Eli korostan sitä, että kannattaa muistaa, että määrällinen ja laadullinen maahanmuutto ja lisätty työperäinen maahanmuutto, se on oikea tapa, mutta ei sillä tavalla, että ovet ja ikkunat auki ja silmät kiinni, niin kuin nyt taitaa olla vaarana vähäsen.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan samaa mieltä olen ed. Rajamäen kanssa, että sen pitää olla hallittua. Espanjalla kävi hyvä tuuri, koska sinne tuli juuri espanjan kieltä osaavia ja he olivat heti käytettävissä työhön, mutta sen sijaan Irlannissa oli hallittua maahanmuuttoa, se oli haluttua maahanmuuttoa, ei sinne väkisin tullut mitään venepakolaisia. Todella sen pitää olla hallittua, että näin käy. Nämä maat ovat olleet onnekkaita, ja se on tarjonnut heille vahvan talouskasvun.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan vain muistutuksena: Viime vuonna, toissa vuonna Espanja laillisti lähes noin miljoona laittomasti maahan tullutta, mitä pidettiin ongelmallisena EU:ssa nimenomaan sen takia, että se oli ikään kuin laittoman maahanmuuton kertakaikkinen yhden yön laillistamisoperaatio. Meidän pitää hallita tämä, ei antaa myöskään vääriä signaaleja. Eli tässä on monta näkökulmaa.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Koska täällä salissa on käyty vilkasta keskustelua sairaanhoitajien määrästä, sairaanhoitajapulasta, ja kyselty siitä, mihin sairaanhoitajat ovat kadonneet, niin haluan osallistua tähän keskusteluun ihan tuoreilla tiedoilla.

Tuorein tilastotieto sairaanhoitajien sijoittumisesta, koulutuksesta ja palkkauksesta on mielenkiintoista. Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevien sairaanhoitajien määrä on 2000-luvulla lisääntynyt vuoden 2000 luvusta 28 070 vuoden 2005 lukuun 36 320 eli noin 30 prosentilla. Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa työskentelevien perushoitajien määrä on lisääntynyt vieläkin enemmän. Kaikkein suurin vaje kuntasektorilla on puheterapeuteista, suuhygienisteistä ja röntgenhoitajista, heitä puuttuu 6:sta 10:een prosenttia työsuhteessa olevien määrästä. Tämä asia liittyy nyt aivan olennaisesti siihen, että ei ole kovin yksinkertaista lisätä yhtäkkiä sairaanhoitajien määrää.

Haluan kertoa vähän lisää, arvoisa puhemies. Yleinen käsitys Suomessa nimittäin on, että merkittävä osa sairaanhoitajan koulutuksen saaneista ei tee sairaanhoitajan työtä. Stakesin kunnalliseen henkilöstörekisteriin perustuvat tiedot kuitenkin kertovat, että vain noin 13 prosenttia työikäisistä sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneista ei työskentele sairaanhoitajan tehtävissä. Vain noin 5 prosenttia työskentelee ulkomailla. Molemmat edellä esitetyt luvut ovat eurooppalaista keskitasoa. Meillä ei siis työvoiman ulkopuolella ole poikkeuksellisen suurta joukkoa sairaanhoitajia. Tämä on fakta.

Yleinen käsitys on myös se, että suomalaiset sairaanhoitajat muuttavat työn vuoksi ulkomaille suurin joukoin. Vuonna 2005 ulkomaille muutti työn vuoksi vajaat 300 sairaanhoitajaa. Suunnilleen sama määrä myös palasi, joten me emme enää ole menettämässä tutkinnon suorittaneita sairaanhoitajia.

Vuosina 2007—2020 terveysalalla vapautuu eläkkeelle siirtymisen vuoksi 180 000 työpaikkaa. Miten me olemme varautuneet tähän muutokseen? Vuonna 2006 terveysalan ammattikorkeakoulukoulutuksen aloitti 1 000 opiskelijaa enemmän kuin vuonna 2001. Aloittaneiden määrä vuonna 2006 oli 6 400. Muutaman sadan lisäys on tullut myös toisen asteen koulutukseen. Paitsi määrällisiä, terveysalan koulutuksella on erittäin suuria sisällöllisiä haasteita. Koulutusta pitää kehittää vastaamaan huomattavasti nykyistä paremmin käytännön työtä ja itsenäistä työskentelyä. Puutteita nykykoulutuksessa on ollut erityisesti lääkehoidon toteuttamisessa. Koulutuksen sisällön kehittämisen tarve korostuu edelleen, kun otamme huomioon ne lääkäreiden ja hoitajien työnjaon kehittämishankkeet, jotka jo nyt ovat muuttaneet käytäntöjä ja lisänneet hoitajien vastuuta ja tehtävänkuvaa.

Olen samaa mieltä kuin ed. Nepponen tuossa äsken, että Suomeen ulkomailta muuttaneesta väestöstä pitäisi nykyistä suurempi osa kyetä rekrytoimaan myös terveys- ja sosiaalialalle opiskelemaan ja töihin. Maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä on terveydenhuollossa erittäin niukasti, vain noin 2 prosenttia. Meillä ei ole riittävän vakavasti paneuduttu maahanmuuttajien työllistymiseen eikä hoitoalan monikulttuuristumiseen, kuten Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Markkanen on hiljattain todennut. Kirsi Markkasen ja Soile Tammiston tekemän selvityksen mukaan maahanmuuttajien hoitoalalle pääsyn suurimpina esteinä ovat vajaa kielitaito, tutkintojen tunnustamisen vaikeus ja työyhteisöjen heikot monikulttuurisuustaidot. Työpaikkojen vetovoimaa ja aktiivista tukea maahanmuuttajille on siis lisättävä. Maahanmuuttajien suomen kielen oppimista on tuettava sekä kurssein että työpaikoilla.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Samalla kun kiitän asiallisesta keskustelusta ja myöskin valiokuntaa hyvästä yhteistyöstä, haluan todeta pari asiaa.

Minusta oli myönteistä, että ed. Saarinen viimeisessä puheenvuorossaan totesi nöyrän oloisesti, että tämä väylän rahoitustaso on pitkäaikainen ongelma ja että sitä pitää siinä mielessä lähestyä tietyllä pieteetillä. Toteaisinkin, että toivon, että jatkossa sosialidemokraatit eivät niin suurina oppimestareina esiintyisi, kun heillä oli viimeiset neljä vuotta sekä valtiovarainministeri että liikenneministeri eikä se taso siitä juuri kohonnut.

Mitä tulee sitten valtionvelkaan, niin täällä on syytä todeta, että vuoden 2003 lopussa valtionvelka oli 63,3 miljardia ja nyt 2007 lopussa se on arviolta noin 58 miljardia, elikkä valtionvelka alenee kaikkiaan noin 5 miljardilla. Sen lisäksi edellinen hallitus lihotti valtion eläkerahastoa noin 2,5 miljardilla, eli Vanhasen ykkösen talouspolitiikka tässä suhteessa oli onnistunutta ja suunnitelmien mukaista, vähän paremminkin meni kuin oli suunniteltu.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Mannisen puheenvuoron johdosta haluan vain todeta, että eduskunnassa kuitenkin viime vaalikauden poliittisella voimalla pystyimme kaikista lisäyksistä puolet kohdistamaan yhteen ministeriöön, yhteen pääluokkaan. Tämä on kaiketi aika, miten sanoisi, ennätysluokkaa oleva tulos. (Ed. Manninen: Eihän se yksin teidän ansiotanne ollut!) — Ei, vaan minä korostan, että sillä porukalla, joka silloin oli puikoissa. Toivon, että nykyinen porukka pystyy samaan.

Jaamme sen huolen siitä, että nämä ovat olleet pitkään alamittaiset, niin kehyksissä kuin budjeteissakin, ja nostan hattua sille konsensushengelle, jota valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Manninen tässäkin prosessissa kohdisti opposition suuntaan, että olisi saatu yksimielinen esitys tästä 20 miljoonasta. Me vielä kuikuilimme kuitenkin sinne ylläpitovelan suuntaan, että ei se kaukaa pitänyt. Kyllä tämä hyvä on, tämä 20 miljoonaa. 20 miljoonaa kuukaudessa kun lisäätte liikenteen määrärahoja, niin hyvää jälkeä tulee. Ensimmäinen kuukausi on nyt jo todella tuloksellinen.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa puhemies! Unohdin, kun tiesin, että veteraanijärjestöjen vuokrarahan valmistelut oli jo tehty edellisen hallituksen aikana, että kyllä tunnustus pitää antaa myöskin niin puolustusministerille kuin silloiselle valtiovarainministerille. Se oli hyvä esitys, ja onneksi se nyt sitten lisätalousarviossa toteutuu. Se on, niin kuin totesin jo, merkittävä apu.

Täällä keskusteltuun velkojen lyhentämiseen liittyen: On jo pitkään ja vuosia ollut oleellista niin Lipposen kakkoshallituksen aikana kuin muutoinkin, että velkoja on pystytty lyhentämään samanaikaisesti, kun on voimakas talouskasvu. Se on antanut sitten sitä väljyyttä, millä on pystytty hoitamaan myöskin kipeitä ongelmia. Entistä enemmän pitäisi olla näin, koska vääjäämättä joskus tulee myöskin huonoja aikoja, jolloin tarvitaan taas uutta velkaa.

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Todella lisätalousarviossa tiemäärärahat ovat tarpeettoman pieniä, mutta ennen kaikkea tulin saliin pyytämään puheenvuoroa ed. Nepposen bioenergiaa koskevan puheenvuoron johdosta.

Itse perusrunko siinä ajatuksessa oli aivan oikein. Niin kuin ed. Nepponen sanoi, energian hinta tulee nostamaan ruuan hintaa. Mutta suomalaisilla toimenpiteillä tämän bioenergian suhteen ei ole yhtään mitään merkitystä maailmanlaajuisissa elintarvikkeiden hinnoissa. Meidän elintarviketuotantomme edustaa noin 1,3:a promillea maailman elintarviketuotannosta. Se on meidän hinnoilla aivan sama, mitä me niille teemme.

Meillä on joka tapauksessa 500 000 hehtaaria semmoista peltoa, joka joutaa energiakäyttöön, ja mikään satsaus, minkä me teemme uusiutuvan energian suhteen tänä päivänä, ei tule pitkässä juoksussa osoittautumaan virheelliseksi päätökseksi, koska vääjäämättä energian hinta maailmassa nousee, ja jos me olemme sitten bioenergian tuotannossa etujonossa menossa, niin me turvaamme sillä oman kansamme ruuan saannin, jos me olemme maataloudenkin suhteen energiaomavaraisia ja tällä tyylillä niin kuin maailman keulilla menossa.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En käy tästä kiistelemään, mutta on tosiasia, että merkkejä on, että ruuan hinta on nousussa. Tietenkin ruuan hinnan nousu turhanpäiväinen on, ei sitä saa sallia kotimaassakaan. Tarvitaan tietenkin toimenpiteitä, mutta haluan korostaa sitä, että jalat pitää olla maassa ja pitää tehdä oikeita toimenpiteitä, joissa otetaan kaikki asiat huomioon, ettei tehdä vain suin päin, että saataisiin bioenergiaa tuotettua hinnalla millä hyvänsä. Tätä minä halusin tässä painottaa. Mutta merkkejä on, että yleismaailmallisesti ruuan hinta nousee, ja silloin ollaan ongelmissa kehitysmaissa, miten siellä selvitään, koska siellä tarvitaan sekä energiaa että ruokaa, että ne selviävät.

Pekka Vilkuna /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei niitä kehitysmaiden ongelmia meidän kyllä kannata tässä pitää päällä. Se on maailmanlaajuinen vääjäämätön totuus, että hinnat tulevat nousemaan. Mutta ei sillä, mikä on viljelijän pihassa saama hinta elintarvikkeista, ole juuri mitään merkitystä siinä hinnassa, minkä kuluttaja maksaa. Esimerkiksi leivän hinnassa on 3 prosenttia viljan hintaa. Ei sillä ole mitään merkitystä, vaikka se olisi 6 prosenttia. Tai jos viljan hinta kaksinkertaistuu, niin se leivän hinta ei muutu yhtään mihinkään.