Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen, että talousvaliokunta on yksimielisesti tukemassa hallituksen esitystä nostaa Finnveran vientitakuuvaltuus 12,5 miljardiin euroon 10 miljardista eurosta. Se on vastuullista politiikkaa, jolla halutaan turvata vientiyritysten toimintaedellytykset. Suomen kansantuotteestahan noin 40 prosenttia muodostuu viennistä, ja sen takia on äärettömän tärkeää, että meidän vientiyrityksillämme olisi samanlaiset kilpailuolosuhteet kuin muilla kilpailijamailla, ja tämä hallituksen hyvä esitys omalta osaltaan antaa meidän yrityksillemme toimintaedellytyksiä.

Valiokunta halusi myös kirjata tänne lausuman, jossa edellytetään vuoden lopussa valiokunnalle selvitystä yritysrahoituksen saatavuudesta ja ehdoista sekä niitten vertailua tärkeimpiin kilpailijamaihin, ja jos niissä havaitaan eroja, jotka suomalaisten yritysten kannalta ovat ongelmallisia, niin on tietysti selvää, että hallituksen pitää täsmentää ja tarkentaa näitä vienti-takuiden edellytyksiä ja ehtoja. Mutta tämä esitys on todella johdonmukainen linja sille hallituksen linjaukselle, jossa ensisijainen tavoite on elvytystoimenpiteet ja yritysrahoituksen turvaaminen, tässä tapauksessa viennin turvaaminen.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä siitä, että valiokunnassa oli hyvin rakentava keskustelu, ja hyvin hyvässä hengessä sekä hallituspuolueiden että opposition kanssa pääsimme yksimieliseen ratkaisuun, yksimieliseen tulokseen tästä. Nämä perustelut, mitkä ovat viennin rahoituksen ja takuiden lisäämisestä, ovat ihan selkeät ja tulevat näistä rahoituksen saatavuusongelmista. Kun rahoitus on vaikeutunut nykyisessä taloustilanteessa ja kun ei saada yksityisiltä markkinoilta rahaa siinä mittakaavassa kuin tarvitaan ja nimenomaan niihin pitkiin tukiaisiin, niin silloin on valtion ryhdyttävä apuun.

Kilpailukyvyn kannalta selkeästi havaittiin valiokuntakäsittelyssä, että Suomen, Ruotsin ja Saksan välillä on selkeitä kilpailullisia poikkeavuuksia, ja näihin valiokunta toivoo, että hallitus palaa mahdollisten muutosesitysten puitteissa sitten loppuvuodesta ja samoin antaa selkeät toimintamallit, miten tämä on toiminut, onko tämä ollut riittävä, ja jos ei, niin sitten ryhtyy toimenpiteisiin siinä.

Meillä on kaikilla yhteinen huoli siitä, että suomalaiset yritykset pärjäävät myös tässä häiriintyneessä markkinatilanteessa ja saavat myös näitä pitkäaikaisia lainoja.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Asia on sinänsä ihan ok, ja lyhyet perustelut sille, että ok: ei ole mitään huomauttamista sinänsä eikä tuon ponnenkaan suhteen, se on hyvin luonteva tässä.

Mutta, arvoisa puhemies, kyllä olisin todella odottanut sitä, että kun nyt näin merkittäviä asiantuntijoita on kuultu näissä asioissa juuri, niin jotakin siteerattavaa olisi ollut siinä, miltä tämä tilanne nyt näyttää, siis siitä hetkestä, jolloinka tämä asia tuli valiokuntaan, tähän hetkeen, koska se ajankohtaisuushan on aivan olennaista. Kun kehyskeskustelut ja muut alkavat täällä salissa ihan kohta — nyt viimeistellään näitä kannanottoja valiokunnissa — niin olisi hyvä ollut olla tämä puoli myöskin mukana, mutta ehkä kapasiteetti ei ole riittänyt tämän kummempaan.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Meillä on talousvaliokunnan pöydällä useita lakiesityksiä tällä hetkellä menossa, osa on vielä käsittelemättä, joissa on pankkien pääomahuollon turvaamista ja sitten erityisluottolaitos Finnveran toimintaedellytysten varmistamista. Me halusimme, että saamme täsmällisemmän selvityksen vuoden lopulla. Nyt tulemme tässä pankkien pääomittamisasiassa kyllä tarkastelemaan tätä koko toiminnan nykytilannetta, jossa arvioidaan, mikä on tämän rahoitusjärjestelmän toimivuus. Tämä haluttiin viedä nopealla tavalla läpi ja tukea hallituksen linjaa, koska kaikki olimme sitä mieltä, että tämä on tarpeellinen ja perusteltu esitys.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä sanoisin ed. Pulliaiselle, että talousvaliokunnassa on tehty erittäin ankarasti työtä, jotta on pystytty etsimään ja löytämään niitä parhaita ratkaisuja tämän vaikean taloustilanteen lyhentämiseksi. Kuten sanottu, teollisuustuotanto on laskenut uhkaavasti Suomessa, ja yksi ongelma on ollut myös se, että vienti ei enää vedä. Senpä takia on pakko, että valtio pyrkii kaikin teoin mahdollistamaan tämän viennin jatkumisen, ja tässä on nyt yksi esimerkki, kun pyritään tähän. Ikäviä ja vaikeita päätöksiä on varmasti vielä paljon edessä.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Sellaisetkin asiantuntijat, jotka ovat vuosikaudet käyneet valtiovarainvaliokunnassa ennustamassa tulevaisuutta, ovat nyt näinä aikoina kovin vaitonaisia. Heiltä ei oikein tahdo lausuntoja saada; eivät he ota kantaa siihen, kuinka paljon esimerkiksi bruttokansantuote tänä vuonna vielä putoaa, kun hallituksen arvioissa on, että pudotus on 5 prosenttia, ja se 5 prosenttia on jo pääsiäiseen mennessä saavutettu. Tätä taustaa vasten, kun tulevaisuus on todella epävarmaa, kukaan ei osaa eikä uskalla eikä halua lähteä ennustamaan sitä, on äärettömän tärkeätä, että Suomen eduskunnassa syntyy tämän kaltaisia päätöksiä, koska nämä ovat sitten omiaan lisäämään sitä luottamuspääomaa myöskin markkinoille.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Vientitakuut on yksi keino auttaa yrityksiä tässä erittäin poikkeuksellisessa taloustilanteessa, mutta sitten on muitakin käytännön asioihin suuresti vaikuttavia ratkaisuja, ja puhun nyt siitä sitten, mitä verottaja tekee tahollansa. Eli samaan aikaan, kun valtio julistaa, että pitää auttaa yrityksiä tämän taantuman ylitse, niin verottaja vetää erittäin kireää linjaa näissä omissa saatavissaan ja on suoranaisesti ajamassa yrityksiä konkurssiin. Näin tapahtuu edelleenkin sen jälkeen, kun hallituksen puolelta on käytetty yleviä puheenvuoroja ja annettu lupauksia, että tähän puututaan ja otetaan huomioon tämän poikkeuksellisen taloustilanteen vaatimukset. Olisi järkevää, että näin erikoisissa oloissa joustettaisiin. Se olisi yhteiskunnan kokonaisetujen mukaista ja se olisi myös verottajan ja yhteiskunnan etujen mukaista. Loppujen lopuksi saatavat olisivat suuremmat, jos ihan täysin terveitä yrityksiä ei nyt väkisten ajettaisi konkurssiin. Eli tämän ohella, mitä nyt puhutaan, täytyy muistaa, että valikko on isompi.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Edellisiin puheenvuoroihin vastatakseni olen ymmärtänyt, että viimeinenkin ekonomisti lopetti ennustamisen viime syksynä, kun ensimmäinen pörssiyhtiö Suomessa kaatui. Sen jälkeen olemme eläneet päivä kerrallaan ja katsoneet, mihin päin aina mennään, ja nyt tuli ensimmäisiä signaaleja siitä, että hallituksen elvytystoimet, jotkut niistä, ovat todella täsmäohjautuneet ja tuottaneet tulosta, eli linja on ollut oikea.

Nyt tämä lakiesitys, mikä talousvaliokunnasta tuli ulos, on yksi toimi, joka on täsmäohjausta nimenomaan yrityksille, joilla on ongelmia nimenomaan rahoituksen saamisen kanssa. Pk-yritysten pankkirahoituksen vaikeutuminen ilmenee osaltaan siitä, että rahoitushakemukset Finnvera Oyj:lle ovat lisääntyneet vuoden 2009 alusta 24 prosentilla verrattuna samaan aikaan vuonna 2008, ja se kertoo siitä, että yksityispankeilta ei ole ollut saatavissa pitkäaikaisia luottoja. Tämän viennin rahoituksen osalta ongelmana on erityisesti vientikauppojen edellyttämä pitkäaikaisen rahoituksen saaminen, ja tämä tarkoittaa sitä, että puhutaan kuuden vuoden lainoituksesta.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Heinäluoman viesti oli huolestuttava, jos todella näin on tilanne. Minusta on päivänselvää, että valtiovarainministeriön ja ministereiden pitää huolehtia siitä, että kun on yleispuheenvuoroja käytetty, niin kuin totesitte, siihen suuntaan, että kaikki toimisivat maltillisesti saatavien osalta, nimenomaan julkiset toimijat, niin näin pitää myös käytännössä tapahtua. Jos näin ei toimita, niin pitää kerätä käytännön esimerkkejä ja edellyttää myöskin ministeriön ja ministereitten toimesta, että verohallinto toimii samassa hengessä. Olisi todella ristiriitaista, jos verottaja vetää mattoa alta tilanteessa, jossa julkinen sektori muutoin pyrkii auttamaan perustaltaan terveitä yrityksiä tämän suhdannevaiheen yli. Elikkä tässä mielessä uskon, että meillä on täsmälleen yhteinen näkemys myös opposition ja hallituksen kesken, että verottaja ei voi toimia eri tavalla kuin mitä tämä suuri linja, jota hallitus noudattaa, on.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä jo käytetyissä puheenvuoroissa on tullut sellaisia asioita esille, jotka olisi toivonut, että ne olisivat olleet mietinnössä. Tämä on nimittäin hyvin niukkanen tämä mietintö asian merkittävyyteen nähden. Jos vain tämmöisiä merkkejä tuolta tulee, olkoot ne verotuksellisia käytäntöjä, olkoot ne ongelmia, mitä tahansa — se 24 prosenttia, mitä äsken ed. Matikainen-Kallström toi esille, oli varmaan jostakin paperista, koska se ei ollut tästä mietinnöstä, ja kun on tuo edustaja ollut siellä valiokunnassa — tämmöisiä tietoja, taustatietoja, joihinka projisoidaan johtopäätöksiä, pitää kaivaa mietintöihin, jotta me muutkin pääsemme nauttimaan niistä.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Meillä on konkurssihakemusten määrä kolminkertaistunut ja yrityssaneerausten määrä kaksinkertaistunut hyvin lyhyessä ajassa. Olen tänään tavannut helsinkiläisiä yrittäjiä, jotka ovat kertoneet karmeita esimerkkejä siitä, mikä on verottajan toimintalinja. Helsinkiläinen perheyritys rakennusalalla ajettiin konkurssiin viime viikolla verottajan toimesta — en kylläkään heitä ole tavannut, mutta käytän sitä esimerkkinä, koska se on myös julkisesti ollut esimerkkinä — Henry Kataja Oy, jossa verottaja oli se, joka vetäytyi velkojien tekemästä sopimuksesta, joka olisi mahdollistanut yrityssaneerauksen, ja tämä on sen jälkeen, kun nämä julkiset puheenvuorot on hallitusaitiosta käytetty.

Mutta tässä taitaa olla sama tilanne näissä julkisissa puheenvuoroissa, tämän verohallinnon ohjaamisen osalta kuin minkä huomasimme Fortumin tapauksessa olevan omistajaohjauksen tilanne, että viesti ei mene perille. Syntyy suuria vaurioita, ja syntyy tilanne, jossa tuhannet ihmiset menettävät tarpeettomasti työpaikkansa ja moni yrittäjä koko elämäntyönsä. Tähän pitäisi nyt herätä ja lähteä voimalla liikkeelle, jotta hallituksen ja valtionhallinnon eri viranomaiset toimivat samojen päämäärien saavuttamiseksi. Elämme poikkeuksellista aikaa, ja ei ole näköpiirissä, että tämä hellittäisi ihan lähimpien kuukausien aikana. Tarvitaan noin vuoden kahden suhteen erityinen pelastusohjelma, jolloin näihin ongelmiin käydään sillä tavalla käsiksi, että verottaja toimii yhteiskunnan kokonaisintressin mukaisesti.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Me olemme varmasti täysin yhtä mieltä, ed. Heinäluoma, tästä, ja niin kuin sanoin, meidän pitää koota niitä konkreettisia esimerkkejä, jos todella on niin, että verottaja toimii eri linjan mukaan. Eihän se voi olla mahdollista. Kyllä sen viestin pitää mennä verottajallekin tulosohjauksen kautta. Sen pitää olla samassa linjassa edistämässä pääsemään tämän suhdannevaiheen yli yrityksiä, joilla varmasti on vaikeuksia, kun tilauskanta loppuu tai muuten tulee ongelmia, konkreettisia esimerkkejä, ja sen pohjalta sitten ministerit huolehtimaan siitä, että se viesti johtaa käytännön tuloksiin. Olen ainakin itse sitä mieltä, että sen pitää johtaa ja lopputuloksen olla se, että kaikki toimivat samaan suuntaan turvaten yritystoiminnan edellytykset vaikeassa suhdannetilanteessa.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Ajattelen ed. Rantakankaan kanssa tästä kyllä ilmeisesti aivan samalla tavalla, mutta se, mitä nyt tarvittaisiin, olisi, että näihin verotilityksiin annettaisiin yksiselitteinen ohje, että tässä tilanteessa varataan pidempi maksuaika, sitten voidaan katsoa. Ja pitäisi antaa myös siitä ohje, mikä on tässä tilanteessa järkevä korkotaso, jolla sitten nämä myöhässä olevat verotilitykset hoidetaan. Tämmöinen ohje tällä hetkellä valtiovarainministeriöltä puuttuu, ja sen tuloksena verottaja toimii sitten selvästikin vanhojen lähtökohtien mukaan, ja se on johtamassa tarpeettomiin konkursseihin. Lisäksi tarvittaisiin ehdottomasti ohje siitä, että konkurssien sijasta laitettaisiin yrityssaneeraus ensisijaiseksi vaihtoehdoksi. Se olisi viisaampi ja maltillisempi tie, koska silloin yri-tystoiminta jatkuisi, ja maailmalla myös erittäin käytetty tie yleisemminkin, jotta tämä huonoin vaihtoehto, konkurssi, voidaan välttää.

Tässä tarvitaan vähän uutta ajattelua ja selvästi poliittista johtoa. Nämä ratkaisut eivät synny nyt virkamiesten toimesta eikä virkavastuilla. On selvää, että veroviranomaisen kannalta on helppoa tehdä se vaihtoehto, että kun saatavat ovat rästissä, niin pannaan konkurssimenettely vireille, ei tule virkavirhettä tehtyä perinteisessä ajattelussa. Jotta tämä ajattelu muuttuu, tarvitaan vahvaa poliittista ohjausta, ja luotan siihen, että ed. Rantakangas saa tällaisen herätyksen hallituksessa aikaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Se, miksi ed. Heinäluoma on periaatteellisesti oikeassa ja myöskin käytännöllisesti tässä tilanteessa, on se, että ed. Rantakangas käytti täällä aikaisemmassa puheenvuorossa ilmaisua, että tässä on kysymys vain suhdannevaihtelusta eikä rakennemuutoksesta. Elikkä toisin sanoen silloin, jos ed. Rantakangas johtavana keskustan talouspoliitikkona on tätä mieltä, että kysymys on suhdannevaihtelusta, niin silloin tässä verotilitysasiassa pitää käyttäytyä juuri niin kuin ed. Heinäluoma äsken sanoi, ja se on lausuttava myöskin julki.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt, kun me käsittelemme talousvaliokunnan mietintöä tästä lakiesityksestä, joka liittyy nimenomaan vientitakuisiin, siinä suhteessa me kaikki puolueet olemme olleet hyvin yksimielisiä ja johdonmukaisia ja halunneet tätä asiaa edistää, ja näen tämän nimenomaan eräänä niistä elvytystoimista.

Se mitä ed. Heinäluoma täällä toi esiin, nämä verotukselliset keinot, niin se on ilman muuta mahdollista valtiovarainvaliokunnan kautta teidän myöskin viedä poliittisesti eteenpäin ja edellyttää sitä kautta toimenpiteitä hallitukselta. Me olemme talousvaliokunnassa toivoneet ja pyydämme hallitukselta nimenomaan ponnen muodossa sitä, että me saamme talouspoliittisen vastauksen selvityksen, missä mennään vuoden loppuun mennessä näiltä osin, ja myöskin omasta puolestani toivon, että me saamme jonkin tyyppisen kriisiskenaarion, miten me selviämme tästä tilanteesta tulevaisuudessa.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Oli varmasti paikallaan, että tästä syntyi tämmöinen pienimuotoinen laajempi talouspoliittinen keskustelu, koska kyllä toki kaikki liittyy kaikkeen ja tässä mielessä, vaikka nyt todella puhuttiin vientitakuista ja niitten limiitin nostamisesta, joka oli hyvä tärkeä asia, niin totta kai tähän kokonaisuuteen liittyvät muutkin tekijät. Siinä mielessä nämä varmasti sopivat tähän kokonaisuuteen.

Rahoitusjärjestelmäasia kuuluu talousvaliokunnalle ja sitten nämä verottajakysymykset tietysti valtiovarainministeriölle, mutta ei tässä kenenkään pidä vastuuta pakoilla, vaan meidän pitää kaikkien toimia siihen suuntaan, että riittävä ohjeistus on olemassa, ja tässä mielessä ed. Heinäluoma esitti konkreettisen mallin. Minusta näin pitää edetä, että on selkeät ohjeet, silloin ei kukaan voi väistää vastuuta myöskään ministereitten puolella, kun tämmöiset konkreettiset ohjeet annetaan.

Suhdannevaihtelusta on, ed. Pulliainen, kysymys, ja varmasti rakennemuutostakin tapahtuu, mutta tämän hallituksen virallisen linjan mukaan nyt kaikin keinoin edistetään yritysten selviytymistä tämän vaiheen yli ja siinä on vientitakuut yksi keino ja monia muita toimia, joita on tässä hallituksen työkalupakissa.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä on todella tärkeä asia, ja tässä on ongelmana vaan aika. Nyt jokainen viikko, jokainen päivä, joka menee, tässä tapahtuu tilanteen heikkenemistä niiden yritysten osalta, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin, eli toimia tarvitaan nopeasti. Pitäisinkin toivottavana, että eduskunnan talousvaliokunta voisi pyytää itselleen selvityksen tästä kokonaisuudesta, millä kokonaisuudella tämän vaikean vaiheen yli mennään.

Tämähän ei ole perinteinen suhdannekiertokysymys, vaan tässä on hyvin poikkeuksellinen kansainvälinen kysyntävaje, joka lyö sitten lävitse Suomeen. Meidän omat toimemme joko auttavat meitä selviämään tästä; olemme hyvässä iskussa viisaasti toimien tämän vaikean talouden, lamatilaa lähentelevän kansainvälisen vaiheen jälkeen, jos olemme toimineet viisaasti. Mutta toisinpäin katsoen on suuri riski, että tervettä yritystoimintaa kaatuu alta pois, mikä on sitten meiltä pysyvämmällä tavalla poissa, kun tullaan tähän talouden seuraavaan kasvuvaiheeseen.

Siksi yhteiskunnan kokonaisetujen mukainen toiminta on tässä välttämätöntä, ja etulinjassa nyt sitten on kyllä mielestäni tämä verottaja varsinkin, kun meillä on paljon kotimarkkinayrityksiä, niin kuin esimerkiksi rakentaminen, jossa tämmöisistä vientitakuista ei tietenkään ole minkään valtakunnan apua. Joten tämmöinen kaino toivomus sinne talousvaliokunnan päättäjille, että ottaisitte tässä jämerään ohjaukseen tämän asian. Uskon, että jos tähän eduskunnassa yli puoluerajojen syntyy aito paine, se myös tarkoittaa sitä, että hallitus lähtee tässä liikkeelle. Kysymys on siis päivistä, ei kuukausista.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä vientitakuupäätös on tietenkin hyvinkin kannatettava, ja sehän on tärkeä instrumentti erityisesti tässä tilanteessa vientitilausten saamiseksi. Aivan samoin, kuin täällä ed. Pulliainen totesi, kaipaisin myöskin tähän mietintöön hiukan katsausta siitä, mikä on kokonaistilanne. Se olisi varsin mielenkiintoinen ja tarpeellinen.

Erityisen herkkä on tilanne tällä hetkellä telakkateollisuudessa. Tilauskanta muodostuu risteilijöistä, ne ovat miljardiluokan investointeja, ja valtiolla, Finnveralla ja Vientiluotolla on siellä kiinni parin miljardin vastuut. Vastikään tilaajavarustamo Royal Caribbean Cruisesin rahoitus taattiin tai nostettiin takuita 95 prosenttiin, ennen kuin rahoittajapankit lähtivät liikkeelle. Edessä on vielä tietenkin jäljellä olevien risteilijöiden takuut ja niiden hoitaminen.

Telakoiden osalta on erittäin tärkeää, että meillä on tämä instrumentti olemassa. Jos katsomme esimerkiksi nyt jatkotilauksia jäänmurtajien osalta, ne ovat itse asiassa ainoat laivatilaukset, joita maailmalla liikkuu.