Päivi Lipponen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tehnyt lakialoitteen, että mielenterveyskuntoutujille on laadittava kuntoutussuunnitelma ja se on tehtävä 30 päivän takuuajan puitteissa. Takuuaika alkaa siitä päivästä, kun henkilö on tullut mielenterveyspalvelujen piiriin.

Mielenterveyskuntoutujat ovat heikossa asemassa suomalaisessa terveydenhoidossa. Palvelut eivät vastaa tarvetta. Henkilökunnan vaihtuvuus on suurta, mikä estää pitkäaikaisen lääkäri—potilassuhteen syntymisen. Mielenterveysongelmiin liittyy usein myös yksinäisyys ja köyhyys. Mielenterveysongelmaan sairastuminen ei ole elinkautistuomio. Kaikilla ihmisillä on mahdollisuus kuntoutua edes osittain takaisin työelämään tai ainakin elämään normaalia elämää. Se edellyttää oikeata sairaanhoitoa, lääkitystä ja kuntoutusta. Akuutti sairaus hoidetaan sairaalassa. Kun ihminen katkaisee jalkansa, saa aivoinfarktin tai sairastuu syöpään, aina akuutti sairaus hoidetaan pois. Sen jälkeen alkaa kuntoutus. Potilaan kuntoutus tähtää siihen, että ihminen pääsee takaisin kiinni normaaliin elämään ja hänen työkykynsä palautuu entiselleen.

Mielenterveyskuntoutujat ovat tässä kohdin heikoilla. He saavat lääkityksen ja mahdollisen eläkkeen. Eläkeläisenä he ovat ulkona kaikista työvoimatoimistojen palveluista, lähestulkoon. Nuorena sairastuminen merkitsee siis ikuista köyhyyttä niukan eläkkeen turvin.

Esitän aloitteessani, että mielenterveyskuntoutujien asemaa parannetaan. Merkittävä osa mielenterveysongelmista kärsivistä on vailla kuntoutussuunnitelmaa. Tervehtymisen kannalta on tärkeätä, että kuntoutujille laaditaan kuntoutussuunnitelma. Ihmisillä, myös mielenterveyskuntoutujilla, on monia vahvuuksia ja paljon osaamista, jonka he voivat hyödyntää työ-elämässä osallistumalla kansalaisyhteiskuntaan, jonka päälle he voivat rakentaa mielekkään oman elämänsä.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Päivi Lipposen laatima lakialoite mielenterveyslain muuttamisesta on kannatettava. Se tähtää siihen, että mielenterveyskuntoutujalle on laadittava takuuajassa kuntoutussuunnitelma. Mielenterveysongelmista seuraa usein vaikeuksia myös muilla elämänalueilla. Suurimmat ongelmat ovat köyhyys, yksinäisyys ja mielekkään tekemisen puute. Jos näitä elämänalueita parannettaisiin ja laadittaisiin kuntoutussuunnitelma, niin moni saisi uuden otteen elämästä ja voisi kuntoutua jopa takaisin työelämään.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Mielenterveysongelmien lisääntyminen näkyy arjessa. Jostain syystä näitä ongelmia ei pidetä samaan tapaan sairauksina kuin muita terveydenhoidon asiakkaiden ongelmia, mutta sellaisinahan ne tulisi nähdä. Mielenter-veysongelmat ovat usein portti fyysisen sairastamiskierteen alkamiseen. Terveydenhoitopuolella mielenterveyskuntoutujien heikko asema näkyy muun muassa siinä, että palveluihin ei ole osoitettu tarpeeksi resursseja. Mielenterveyspalvelut ovat ikään kuin toissijaisia palveluja, ja näistä toissijaisista palveluistahan tingitään helposti ensimmäisenä, varsinkin tässä tilanteessa, missä nyt eletään.

Tästä on seurannut tilanne, että muun muassa mielenterveyskuntoutujien kuntoutumissuunnitelmien tekemistä siirretään usein kohtuuttoman pitkään kunnissa. Ilman näitä kuntoutussuunnitelmia tervehtyminen ei voi alkaa eikä edetä kovinkaan helposti. Kuka nykypäivänä lähtisi siitä, että vaikkapa katkennut jalka paranisi itsestään ilman ammattitaitoista sairaanhoitoa? Kuitenkin mielenterveyspuolella tämän tyyppinen ajattelu on hyvin yleistä, vaikka tilanne on sama, eli ilman asiaan kuuluvaa hoitoa sairaus ei mitenkään parane. Mielenterveysongelmien laiminlyönti tilanteessa, jossa ongelmat lisääntyvät, kasaantuvat ja kriisiytyvät nopealla tahdilla, synnyttää yhteiskuntaamme paljon pahoinvointia. Tämän kaltaiseen välinpitämättömyyteen meillä ei ole varaa, ei inhimillisessä mielessä eikä rahallisesti.

Tämän lakialoitteen toteutuessa mielenterveyskuntoutujalle laadittaisiin 30 päivän takuuajan puitteissa kuntoutussuunnitelma. Se olisi uudistus, jolla osaltaan mielenterveyskuntoutujat tunnustettaisiin tasavertaiseksi terveyspalvelujen käyttäjäryhmäksi. Saan itse henkilökohtaisesti olla järjestötyön kautta tekemisissä useiden mielenterveyskuntoutujien kanssa. He ovat aivan ihania ihmisiä, mutta tarvitsevat heille kuuluvan hoidon aivan ehdottomasti.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Eihän tämmöisestä lakialoitteesta voi sanoa mitään muuta kuin että oikeaan aikaan, oikeassa paikassa, oikea asia.

Nyt vaan tulee mieleen, arvoisa puhemies, se, kun esimerkiksi Oulussa tilanne on sillä tavalla, että kun pääset ensimmäisen kerran lääkärin vastaanotolle, niin kolme kuukautta siitä yhteydestä menee siihen, kun pääset sinne, että sinut kirjataan tämmöisen kohdeyksilöksi. Elikkä toisin sanoen siis henkilökunnasta ja näistä mielenterveyspalveluista, niitten hoitajista, on valtava pula, ainakin siis Oulussa. Edellisen laman aikana 16 prosenttia vuodessa lisääntyi näitten palveluitten tarve, mikä on aika rajua vauhtia. Silloin tulee mieleen vaan se, mistä ihmeestä se toteutusmahdollisuus tämän laatuiselle erittäin kannatettavalle hankkeelle saadaan.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa puhemies! Viime aikoina mielenterveysongelmat ja niiden aiheuttamien työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kasvu on perustellusti ollut esillä julkisessa keskustelussa. Mielenterveysongelmista kärsivien suuren määrän lisäksi suurta huolta aiheuttaa niiden kohdistuminen sekä lapsiin ja nuoriin että työhistorian alkupäässä oleviin henkilöihin. Selvitysmies Mika Vuorelan vastikään valmistuneen selvityksen mukaan tilanne voisi kuitenkin olla aivan toinen. Työkyvyttömyyseläkkeellä on tällä hetkellä 30 000 henkilöä, jotka haluaisivat palata takaisin työelämään. Tuttavapiirini kokemusten mukaan tämä on kuitenkin mielenterveyskuntoutujalle helpommin sanottu kuin tehty. Asenneongelmien ja työelämän joustamattomuuden vuoksi harva työnantaja suostuu palkkaamaan mielenterveyskuntoutujaa. Lisäksi hoito- ja muissa tukimahdollisuuksissa on suuria puutteita, jotka osaltaan vaikeuttavat töihin paluuta.

Pidänkin ed. Lipposen tekemää aloitetta kuntoutussuunnitelman tekemiseksi kannatettavana. Toivon aloitteen käsittelylle menestystä.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvä hoito lähtee ennen kaikkea asiakkaan tarpeista ja hoitotyön laajasta yhteistyöstä. Asiakas on nostettava hoitotyön keskiöön. On erittäin tärkeää, että laaja hoitotyön asiantuntijatiimi laatii kuntoutettavalle asiakkaalle kuntoutussuunnitelman. Hyvään hoitoon ja kuntoutukseen on oikeus oltava kaikilla, myös mielenterveyspotilailla.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen on aivan oikeassa ja tehnyt aivan oikean havainnon, eli mielenterveyspalveluiden määrä kasvaa koko ajan. Kun tulevaisuusvaliokunnassa on mietitty näitä tulevaisuuksia, niin mielenterveysongelmat nähdään kansansairautena. Eli me tarvitsemme nyt tämmöisen Karjala-projektin myös tähän hätään vastaamiseen. Me tiedämme, että työvoimapula on Suomen tulevaisuutta. Senpä takia on paljon ihmisiä ja voimavaroja mielenterveyskuntoutujissa, jotka varmaan haluaisivat ja pystyisivät oikean kuntoutuksen jälkeen osallistumaan työelämään edes osittain.

Eli nyt ei pidä nostaa käsiä ylös ja todeta, että onpas kauheata, kun on niin paljon tarvetta, vaan ryhdytään miettimään, millä tavalla, mitä reittejä pitkin me pystymme helpottamaan sitä tuskaa ja mahdollistamaan osallistumisen yhteiskuntaan näille kuntoutujille paremmin.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Kannatan myös ed. Lipposen perusteltua aloitetta, joka toteutuessaan toisi paljon hyvää myös ympärilleenkin.